Uuskasvun Anatomia - Sonera

8,691 views

Published on

Kirja julkaisiin 5.9. 2012

4 Comments
8 Likes
Statistics
Notes
  • Kiitos tämän jakamisesta. Tavattoman kiinnostava kirja. Nykyään dystopioita tuntuu olevan kovasti keskustelujen taustalla. Tarvitaan kuitenkin myön mahdollisuuksien näkemistä ja unelmia jostain paremmasta, toimintaa sen hyväksi. Kompleksisten ilmiöitten suhteen ymmärrys ei avaudu vanhoilla malleilla, kuten kirjassa käsitelty tuottavuus nykyisen palvelutuotannon maailmassa.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Hei Ari! Kiitos kiinnostuksesta! Voimme laittaa kirjan tulemaan myös painettuna, jos olet kiinnostunut. Voit laittaa meille osoitteen joko Facebookissa tai Twitterissä yksityisviestillä. // Susanna
    http://www.facebook.com/sonerayrityksille
    http://www.twitter.com/sonera_b2b
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Hei Tuija! Kiitos kiinnostuksesta! Voimme laittaa kirjan tulemaan myös painettuna, jos olet kiinnostunut. Voit laittaa meille osoitteen joko Facebookissa tai Twitterissä yksityisviestillä. // Susanna
    www.facebook.com/sonerayrityksille
    www.twitter.com/sonera_b2b
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Kaksi ekaa sivua ovat hieman venyneitä, mutta muuten kirja on ihan normaalisti luettavissa. Päivitellään uutta versiota myöhemmin.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
No Downloads
Views
Total views
8,691
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
34
Actions
Shares
0
Downloads
16
Comments
4
Likes
8
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Uuskasvun Anatomia - Sonera

  1. 1. Uuskasvunanatomia– opas parempaan tuottavuuteen
  2. 2. Kypsyystasot, ICT:n merkitys organisaatiolle Uudistava Erottava Lisäarvoa tuottava MahdollistavaToiminnallinen hyöty Gartnerin arvion mukaan 80 % organisaatioista on kolmella alimmalla tasolla.
  3. 3. ”Pelkkä kasvu-termi on sellainen, josta einäköjään päästä irti millään. Se on niin vahvastiiskostunut ajatteluun välttämättömyytenä.Ellei ole kasvua, on vain kuolemaa. Yksikäänpoliitikko ei pysty luopumaan kasvu-sanankäytöstä. Siksi tarvitsemme kasvulle uudensisällön. Tätä ajan takaa uuskasvu-sanalla.Ja siihen meillä on monia hyviä vastauksia,jotka liittyvät kestävän kehityksen eetokseenja niiden asioiden kasvuun, joita eetoksenseuraaminen meiltä vaatii.”Pentti Malaska (1934–2012 ), tekniikan tohtori ja professori emerituskirjassa Uuskasvua ymmärtämässä, 2010.
  4. 4. Julkaisija: TeliaSonera Finland OyjToimitus: Riitta Grönroos (TeliaSonera) • Kirjoittajat: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera) • Jari Manninen (TeliaSonera)Vesa Brandt (toimittaja) • Raisa Omaheimo (toimittaja)Tutkimukset: Palvelutuottavuuden kahdet kasvot: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera)• Petteri Kaitovaara (Market-Visio)Mobiiliteknologia ja uusi mobiili työ PK-yrityksissä: Shahzad Arbab (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto)Jari Korelin (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto) • Antti Tuomisto (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto)Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Matti Riikonen (Imagemaker)Valokuvat: Vesa Brandt (102, 108, 129, 160, 170, 176, 184, 210, 211, 212, 213, 214, 215, 226, 252, 256, 261, 266, 270)Pentti Hokkanen (217) • Kari Kuukka (166) • Arja Kärkkäinen (275) • Tomi Lehto (234) • Juha Metso (236)Raisa Omaheimo (135, 140, 150, 246) Sakari Röyskö (220) • Pirjo Valjanen (156) • Ville Öhman (242)2. painosPainatus: Vammalan kirjapaino • Copyright: TeliaSonera Finland OyjISBN 978-952-5187-95-3 • TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2012
  5. 5. Uuskasvun anatomia– opas parempaan tuottavuuteen
  6. 6. LukijalleVuonna 2010 aloitimme matkan uuskasvun haasteisiin ja mahdollisuuksiin.Nyt jatkamme tätä matkaa. Uuskasvun anatomia antaa eväitä ymmärtää, mitäuudelle kasvu-uralle lähteminen edellyttää meiltä suomalaisilta ja minkälaisiamahdollisuuksia se meille tarjoaa. Tässä kirjassa esittelemme muutamiayrityksiä ja edelläkävijöitä, jotka ovat löytäneet uusia teitä kohti kasvua.Hahmottelemme myös suomalaisia tulevaisuudenkuvia niistä kiintopisteistä,jotka nykyhetkessä ovat nähtävissä.Kuten aina, nuorissa on tulevaisuus. Y-sukupolvi on jo laittanut muutoksen pyöränpyörimään. Uuden sukupolven huoneentauluna on työn mielekkyys ja eettisyys:tinkimättömänä tahtotilana on, että työ tukee omaa elämänprojektia. Tässäajattelutavassa on uuden kasvun ja antaumuksellisen yrittäjyyden alku. Vahvojapienyrityksiä ja rohkeita yrittäjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan: eurokriisinsyventyessä ei ole lainkaan selvää, että suuret yritykset pystyvät jatkossa työllistämäänsuomalaisia entiseen tapaan. Siksi kunnianhimoisen start-upin perustamisesta ontultava kunnia-asia. Kriisi muistuttaa meitä myös siitä liike-elämän elonkierron tosiasiasta, että yrityksiäsyntyy ja yrityksiä kuolee. Yli 30 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on alle viisivuotta vanhoja. Se, mikä tänään on toimivaa ja kannattavaa, ei välttämättä ole sitähuomenna. Alati nopeammin muuttuvassa maailmassa uudistuminen on niin suurten kuinpienten kulkijoiden elinehto. Myös TeliaSoneralle on ensiarvoisen tärkeää pysyä kiinniasiakkaidemme muutostahdissa. Me haluamme olla mukana mahdollistamassa uudentuottavuuden ensiaskelia ja toimia sparraajana matkan varrella silloin, kun vauhtiin on jopäästy. 5
  7. 7. Tässä kirjassa haluamme esittää ratkaisuja ja malleja siitä, kuinka osa uuden kasvun edelläkävijöistä on jo lähtenyt liikkeelle. Uuskasvua ymmärtämässä -kirja oli keskus- telunavaus. Nyt on korkea aika tarttua tuumasta toimeen. Uuskasvun anatomia on ajattelun työkalu, joka toivon mukaan auttaa jatkamaan matkaa määrätietoisesti myös silloin, kun se näyttää ylivoimaisen vaikealta ja kompassi tuntuu olevan hukassa. Kommunikaatio on väkevin työkalumme. Kielellinen ja tehokkaasti kommunikoiva ihminen on selättänyt muut maapallon lajit. Vastaavasti tehokkaimmin viestivät ihmiset nousevat voittajina kansojen ja kansanryhmien jatkuvassa kilpailussa. Viestintä kiihdyttää muutosta. Mitä tapahtuu, kun viestintää kiihdytetään teknologian avulla? Arabikevät osoitti, että viestintäteknologiasta on käyttövoimaksi jopa vallankumouksiin. Sosiaalinen media, mobiilikommunikointi ja tekstiviestit yhdistivät kansat, jotka mursivat vanhat hallitukset ja kaatoivat vihatut hallitsijat. Uudet tavat viestiä muuttavat nopeasti ja perustavalla tavalla yhteisöjä ja yhteiskuntia. Samalla ne määrittävät uudelleen tapojamme toimia niin arjessa kuin työssä. Vuoden 2012 Suomessa mobiiliteknologia on saavuttanut jokaisen niemennotkon ja saarelman. Tieto- ja viestintäteknologiaa on kaikkialla. Tiedon infrastruktuuri on kaikkialla läsnä. Tämä infrastruktuuri on myös kulutuksen perusrakennetta. On yhä vähemmän merkityksellistä, missä me fyysisesti olemme silloin, kun hoidamme pankkiasioitamme tai ostamme lomamatkoja tai elokuvalippuja. Syvällekäyvin muutos on tapahtunut tietotyössä: tekniikka on mahdollistanut työn tekemisen kaikkialla – ja aina. Fyysisesti ihminen pysyy silti ihmisenä. Tekniikka on siksi myös haaste – jopa uhka. Me ihmiset tarvitsemme edelleen lepoa. Me voimme keskittyä työhön vain rajallisesti. Konemainen suorittaminen ei ruoki luovuutta, innovaatioiden käyttövoimaa. Antaa koneiden suorittaa, ja ihmisen olla ihminen. Teknologiaa on jo kaikkialla. Siksi sen lisääminen tuottaa todennäköisesti vähemmän kuin olemassa olevien järjestelmien optimoiminen tukemaan inhimillistä toimintaa, vuorovaikutusta ja luovuutta. Aidosti tuottaviin ratkaisuihin päästään silloin, kun ymmärretään, kuinka teknologia tukee toimintaamme eikä sanele sen sisältöä. Suomi ei ole enää tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijämaa. Se aika oli kymmenen vuotta sitten. Nyt meidän pitäisi miettiä, kuinka edelläkävijyyden asema saavutetaan uudestaan. Kuinka Suomesta tulisi se maa, josta löytyisi rohkeutta ja kykyä muuttua suuren maailman vanavedessä ajelehtivasta ajopuusta oman kurssinsa herraksi? Jos elimme kymmenen vuotta sitten teknologisen herruuden aikakautta, olkoon uusi aika inhimillisen vuorovaikutuksen, luovuuden, innovaatioiden ja kestävien arvova- lintojen aikaa. Tähän on jo kaikki asenteelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset olemassa. Nyt meidän on kommunikoitava kipupisteemme selkeästi ja niin, että meitä kuullaan. Suurten muutosten tieltä on yhä uudestaan kammettava sama ongelma: on liian6
  8. 8. helppoa toistaa toimintamalleja, joita on toistettu aina ennenkin. Suuret muutokset edel-lyttävät aina hieman enemmän riskiä. Mutta kun riskiä on rohjettu ottaa, myös palkinnotovat suurempia. Riskinoton välttämättömyys korostuu esimerkiksi terveydenhoidossa, kun huolto-suhteen muutos kuormittaa suomalaista terveydenhoitosektoria dramaattisesti lähivuo-sina. Vaikka muutoksen tarve olisi jo nyt mitä ilmeisin, suurten linjojen vetäminen vaatiipoliittista goodwilliä, strategista näkemystä ja ymmärrystä. Se vaatii kipeitä päätöksiä. Uuskasvun anatomia on jatkoa Uuskasvua ymmärtämässä -teoksen aloittamaankeskusteluun. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen -luku summaa nykytilanteen ja johdattaaaiheeseen. Myrskyn silmässä kartoittaa niitä tämän hetken keskeisiä haasteita, joidenparissa painivat niin yritykset kuin julkishallintokin. Palvelutuottavuuden kahdet kasvottarjoaa mahdollisuuden tutustua tutkimuksen kautta ICT:n rooliin palvelutuotannonparanemisessa. Unelma jostain paremmasta tutustuttaa meidät tulevaisuustarinoihin jaetsii vastausta kysymykseen, mitä pitäisi muuttaa tänään, jotta tulevaisuus olisi toisen-lainen. Visionäärit ja ajattelijat pääsevät ääneen luvussa Jos saisin muuttaa yhden asian.Toimeen tarttumisen aika taas pyrkii tarjoamaan erilaisia ratkaisuehdotuksia ja -malleja.Uudistajat pääsevät ääneen kirjan lopussa: tapaamme joukon asiantuntijoita, joilla onollut rohkeutta ja kykyä ajatella toisin ja toteuttaa muutos. Kirjan lopusta löydät liitteenä vielä tutkimuksen, jossa avataan uusia näkökulmia mobiiliteknologian käyt- töönottoon ja hyödyntämiseen. Haluan lopuksi kiittää kaikkia tämän kirjan kirjoittamisen mahdol- listaneita asiantuntijoita, visionäärejä ja tulevaisuuden tekijöitä. Toivon, että heidän ajatuksensa ja asettamansa esimerkit houkuttelevat kirjan lukijoita pohtimaan, mistä löytyisivät itse kullekin sopivat työkalut raivata tie tuottavam- paan tulevaisuuteen. Robert Andersson Toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj 7
  9. 9. Sisällysluettelo Lukijalle 5 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 10 2. Myrskyn silmässä 18 2.1. Muutoksen välttämättömyys 20 2.2. Luopumisen tuskasta kohti poisoppimisen nautintoa 27 2.3. Luovuuden johtaminen 31 2.4. Tietotyön tuottavuus 34 2.5. Teollisen tuotannon ja palvelutuotannon saumaton liitto 36 2.6. Tulevaisuus on tässä 38 3. Palvelutuottavuuden kahdet kasvot 42 3.1. Johdanto 44 3.2. Palvelutuottavuuden määritteleminen 46 3.3. Palvelutuottavuuden parantaminen 53 3.4. Tehokkuuden parantamisesta jalostusarvon kasvattamiseen: Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut 61 3.5. Loppuajatuksia 66 4. Unelma jostain paremmasta 68 4.1. Tarinoiden kohti tulevaa 70 4.2. Työvoimatoimiston arkea 2017 71 4.3. Johtamisen vuorovaikutus 2017 73 4.4. Globaalit koulun kinkerit 2017 76 4.5. Mikroyritysten vallankumous 2017 80 4.6. Osallistuva eläkeläinen vuonna 2017 83 4.7. Tietotyön tila 2017 86 4.8. Yhteistoiminnan ja avoimuuden Suomi vuonna 2017 90 4.9. Tarinoita on jo toteutettu Suomessa vuonna 2012 92 5. Jos saisin muuttaa yhden asian 94 Alf Rehn & Anni Vepsäläinen | Jos työhyvinvointi mättää, parhaat lähtevät 96 Erkki Liikanen | Suomen paikka ja asema uudessa maailmanjärjestyksessä 101 Esko Aho | Hyvinvointivaltio 2.0 107 Helene Auramo & Petteri Kankkunen | Sosiaalinen media, sosiaalinen liiketoiminta 113 Ilkka Herlin | Kestävän kehityksen rohkea rakentaja 119 Kim Ignatius & Pekka Viljakainen | Uudistuminen ja johtaminen epävarmassa taloustilanteessa 123 Kirsti Lonka | Ihminen on psykofyysinen kyborgi 128 Mari Puoskari | Kovaa tietoa pehmeillä mittareilla 134
  10. 10. SisällysluetteloMarko Parkkinen | Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa kateus! 139Mikko Kosonen & Matti Franck | Palvelut ovat avain tulevaisuuden tuottavuuteen 143Matti Pohjola | Vapaan tiedon puolustaja 149Minna Kauppi | Urheilija on kuin pieni yritys 157Pekka Haavisto | Uskaltakaa kuunnella! 159Risto E.J. Penttilä | Länsimaiden perikadon jälkikirjoitus ja askelmerkit nousuun 167Stephen Elop | Nokia yhdistää ihmiset uusin tavoin 171Timo Valli | VAU-elämyksiä konkreettisilla ja innostavilla julkisilla palveluilla 176Tuomas Pöysti | Valvonta rakentaa luottamusta, luottamus tulosta 1836. Toimeen tarttumisen aika 1906.1. Ajatusmallien muuttaminen 1926.2. Haasteisiin on tartuttava 1946.3. Muutos maksaa 1956.4. Luopumaan oppimisen ihanuus 1986.5. Menneisyyden vankeudesta kasvun keitaille 2016.6. Katoavan kakun ääreltä uutta leipomaan 2046.7. Muutoksen välineet ja mallit 2066.8. Suunta kompassiin ja menoksi 2086.9. Yhdeksän kulmaa tuottavampaan viestintään 210Loppupuhe 216Uudistujat. Muutosmyönteisiä esimerkkejä käytännön elämästä 218Ketteryyttä rekrytointiin henkilövuokrauksella ja ei-reaaliaikaisuudella | Barona 220Teksti- ja dataviestit tehostavat hoitoprosesseja | Ciegus & Turun yliopisto 226Katse kolme vuotta tulevaisuuteen | HR Yhtiöt 233Paperipinoista tablettikoneisiin | Imatran kaupunki 236Etälääketiede vastaa terveydenhoidon kriisiin asiakkaan ehdoilla | Laastari Lähiklinikka 241Uusilla toimintatavoilla kevyempään ja tuottavampaan tekemiseen | OP-Pohjola-ryhmä 246Seuraavan sukupolven poliisipartiot | Suomen Poliisi 251Joustava työkulttuuri työhyvinvoinnin ja uudenlaisen vuorovaikutuksen palveluksessa | Sonera 255Kurssi kohti interaktiivisempaa risteilykokemusta | Tallink Silja Oy 260Fiksu vuorovaikutus tiedon niukkuutta vastaan | Tehy 265Palveluita voi tuoda vaikka Espanjasta | Trafi 269Maatila tietoliikenneyhteyden varassa | Laukkalan tila 274Liitteet 277Mobiiliteknologia ja uusi mobiilityö PK-yrityksissä | Tutkimus 279Palvelutuottavuuden kahdet kasvot -tutkimuksen lähdeluettelo 309
  11. 11. 10
  12. 12. 1.TiekarttatuottavampaantulevaisuuteenNykyinen talouskriisi koskettaa koko läntistä maailmaa, eikä sen syvyydestä ja kes-tosta ole kuin valistuneita arvauksia. Euroopassa haukotaan henkeä, Atlantin toisellapuolella katsotaan tummeneviin vesiin. Yhä useampi herää kysymään, olemmekoeläneet velaksi. Pitkäänkin? Kuinka selviämme tästä eteenpäin? Mistä löydämmeuusia tapoja parantaa tuottavuutta ja turvata yhteiskuntiemme hyvinvointi? Tuotta-vuuden käsite on viimeistään nyt vapautettava sille puetusta riiston viitasta. Mustimmassakin pilvessä on toisinaan kultainen reunus. Suomessa tuottavuus-loikat ovat syntyneet murroksien ja kriisien vanavedessä. Historiallisesti Suomi onollut nopea omaksumaan ja soveltamaan uusia tuotantorakenteita, kohdentamaankansantalouttaan tuottavammaksi, nousemaan suosta ja raivaamaan sen viljaviksipelloiksi. 11
  13. 13. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen Ensimmäinen askel kohti nykyistä hyvinvointivaltiota otettiin jälleenrakennuksen myötä. Jälleenrakennuksessa oli kysymys kansalliseen olemassa oloon kohdistuvan uhan sanelemasta pakkoraosta nostaa tuottavuus korkeammalle tasolle. Pieni maa joutui synnyttämään uutta teollisuutta, jolla raskaat sotakorvauserät saatiin hoidettua. Kor- vaukset lohkaisivat ankarimmillaan 15-16 prosenttia valtion budjetista. Se, että Suomi onnistui teollistumaan nopeassa tahdissa ja ainoana eurooppalaisena maana maksoi kovat korvauksensa kokonaan, tienasi meille runsaat osingot seuraavina vuosikymmeninä. Kurssi oli onnistuneesti käännetty, ja agraarivoittoisesta Suomesta kasvoi vähitellen menestyvä teollinen yhteiskunta. Raskas teollisuus laittoi Suomen pyörät pyörimään kymmeniksi Tietoyhteiskunta on vuosiksi ja muokkasi samalla uuden Suomen kasvoja. rikkauden yhteiskunta. Nopea teollistuminen käänsi Tiedon jakamisessa ei ole muuttovirrat kaupunkeihin, mikä hyvinvoinnin lisääntymisen ohella tuotannon rajoitteita, koska osaltaan vaikutti koulutustason kun tieto on kerran luotu, nousuun. Seuraavan tuottavuusloikan sitä voidaan käyttää aina siemen kylvettiin korkeamman koulutuksen yleistymisen aikaan. uudestaan ja monistaa 1960-luvulla korkeakoulutettujen äärettömän monta kertaa. määrä Suomessa nousi jyrkässä kulmassa. Suomi otti ensimmäiset – Matti Pohjola askeleensa korkean koulutuksen tietoyhteiskuntaa kohti. Tämän rakennemuutoksen osingot tilitettiin viimeistään 1990-luvun laman jälkeen, kun ICT nousi valokeilaan uuden tuottavuuden airueena. ICT:n hyökyaallon johtohahmot ja dynamot olivat pitkälti 1960-luvulla koulutettuja, eikä IT-alan osaajista ollut pulaa millään portaalla. Suomi oli rakenteellisesti valmis nousemaan kansainvälisen IT-vallankumouksen aallonharjalle. Nyt suomalaisen yhteiskunnan perustukset rakoilevat. Hyvinvointiyhteiskunta on kriisiytymässä mm. väestöllisen huoltosuhteen heiketessä. Edelleenkin raskas teol- lisuus ja IT ovat kansantaloutemme tukipilareita, mutta yksinomaan näiden varassa emme pysy pinnalla. Saman kaavan toistaminen tuottaa vähenevää hyötyä. Suunnan muuttaminen ei ole yksinkertainen prosessi. Taloustieteellisten tutkimusten kaanon toistaa edelleen menneiden vuosikymmenien kasvuoppeja, sillä pitkän aikavälin historiallinen tieto painaa akateemisessa vaakakupissa enemmän kuin viimeaikaiset uusia tuulia peilaavat tutkimukset. Kohtalonkysymyksemme on, milloin on perusteltua myöntää, että tarvitaan uusi suunta. Kuinka syväksi on kriisin mentävä, 12
  14. 14. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1.ennen kuin uudelle ajattelutavalle annetaan mahdollisuus? Milloin olemme kypsiälaatimaan uudet pelisäännöt tuottavuudelle?Keskeistä on se, että yritys pyrkii uudistumaan niin hyvinä kuin huonoinakinaikoina. Toimintoja ei kannata kehittää ja tehostaa vain vaikeina aikoina. Uudistuvanyrityskulttuurin pitää olla osa koko yrityksen dna:ta. Toki kaikessa muutostyössäkeskiössä pitää olla ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja ymmärrys asiakkaista.– Kim IgnatiusJos olemme valmiita muutokseen, tiedämmekö mistä aloittaa?Aloitammeko siitä, minkä me tiedämme?Tiedosta.Siitä, kuinka tieto tuottaa.Olemme saavuttaneet Suomessa vallitsevan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tason ensinraskaan teollisuuden ja sitten tieto- ja viestintätekniikan läpimurtojen ansioista. Tiedontuottavuuden logiikka on väkevä: jälkimmäinen murros auraa tietä seuraavalle. Tietotek-niikka on tiedon tekniikkaa. Seuraava tuottavuusloikka otetaan tiedon kitkattoman liikku-misen ja luovuuden potentiaalin valjastamisen kautta, yhä palveluorientoituneemmassakansantaloudessa.Tietoyhteiskunta on rikkauden yhteiskunta. Tiedon jakamisessa ei ole tuotannonrajoitteita, koska kun tieto on kerran luotu, sitä voidaan käyttää aina uudestaan jamonistaa äärettömän monta kertaa. Kun joku käyttää tätä tietoa, se ei ole pois muidenkäytöstä. Maatalousyhteiskunta ja teollinen yhteiskunta olivat niukkuuden yhteiskuntia:leipää ja autoja ei riittänyt kaikille, koska niiden valmistaminen oli liian kallista.– Matti PohjolaMaailmanhistoria ja taloushistoria ovat täynnä esimerkkejä innovaatioista, jotka ovatsyntyneet silloin, kun joku on rohjennut katsoa asioita eri tavalla. Kysymys on, kuinkaajattelulle ja luovuudelle, tuottavuudelle, annetaan tilaa; mistä elementeistä tietointen-siivinen luovuus koostuu ja kuinka sitä voidaan ruokkia?Kehitys on myös sosiaalisia käytäntöjä. Ei tekstiviesti esimerkiksi ole vain keino tehdä jo-tain sosiaalista, mitä tekisimme muutenkin, vaan se muodostaa uudenlaisen sosiaalisenmahdollisuuden, uudenlaisen tietokäytännön. Se mahdollistaa sen, että me pystymmeparemmin käsittelemään tunteita, koska välitön tilanne ehtii hieman mennä ohi.– Kirsti LonkaMaan tuetuin korkeakoulu Aalto-yliopisto heijastelee projektina uutta kansallista tahtoayhdistää insinööri- ja kauppatieteellinen osaaminen johonkin vähemmän kvantitatiivi-seen osaamiseen. Luovien alojen tuominen teknisten ratkaisuiden rajapintaan henkii 13
  15. 15. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen visiota rajoja rikkovasta, vapaasta tavasta suhtautua ideoihin. Tämä merkitsee myös tavoitetta sitä kohden, että tieto sinänsä kuuluisi yhä harvemmin mihinkään rajattuihin piireihin. Nyt jo väistymässä olevien aikojen käsitykset tiedon luonteesta muistuttavat käsityksiä materiaalisesta omaisuudesta: tieto on jotain mitä omistetaan, jotain mitä suojellaan muilta. Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa: tieto on valtaa. Tulkinta on kuitenkin muut- tunut. Tieto ei ole valtaa omistamisen merkityksessä vaan jakamisen merkityksessä. Keskeistä on, että kansalaisille annetaan työkaluja osallistumiseen ja otetaan heidät työkaluineen mukaan talkoisiin. Siitä syntyy se suuri tuottavuusloikka, ei niinkään hallintorakenteen harmonisoinnista. – Mikko Kosonen Tiedon omistamisen eetos heijastuu myös työkulttuureihimme. Me haluamme omistaa, kontrolloida ja hallita tietoa. On olemassa rakenteita, jotka estävät tiedon leviämistä, ja tässä nykyisessä yhteiskunnallisessa murroksessa onkin kysymys näiden rakenteiden vähittäisestä murtumisesta ja murtamisesta. – Matti Pohjola Tiedon omimisen perinteet ympäröivät meitä niin, ettemme näe metsää puilta. Me haas- kaamme aikaamme kokouksissa, joita järjestetään siksi, että kokouksia pitää järjestää. Me kokoustamme, vaikka nykyteknologia mahdollistaisi samojen asioiden hoidon etänä tai jopa jotakuinkin omalla painollaan. Automaattinen tiedonkäsittely voi parhaimmillaan olla sitä. Me tuhlaamme omaa ja muiden aikaa lähettämällä sähköposteja koko organisaatioon, mikä antaa koko organisaatiolle erinomaisen tilaisuuden meneillään olevien töiden keskeytykseen. Sähköposti, joka on osoitettu kaikille, ei luultavasti tavoita ketään. Silti me odotamme, kunnes posteihimme vastataan, ja ruuhkautamme odotellessamme koko käsissämme olevan projektin etenemisen. Me käymme tätä sähköistä viivytyssodankäyntiä omista työhuoneistamme, statuksemme maallisista pyhätöistä, vaikka voisimme kohdata työtovereitamme enemmän, kenties hoitaa muutaman tärkeämmän työasian siinä samalla. Minä olen aina odottanut, että organisaatioissa päästäisiin asiakaslähtöiseen tietohallintoon. Eli minä odotan sitä ensimmäistä lomaketta tai kysymystä, jossa kysytään mihin sinä käytät puhelinta, ja millaista puhelinta? Mihin sinä käytät tietokonetta, mitä ohjelmia tarvitset siihen tietokoneeseen? – Pekka Haavisto 14
  16. 16. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1.Tiedon jakamisen periaatteiden muutos näkyy heijastuksina uusissa tavoissa käsitellätietoa. Uusi sukupolvi on ottanut sosiaalisen median omakseen intensiteetillä ja tavoilla,joita vanhempi sukupolvi yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja kopioida. Organisaati-oiden kulttuureissa on jo otettu askeleita kohti sosiaalisempaa mediaa, tiedonvälitystä.Askeleet ovat oikeansuuntaisia, mutta edelleenkin nykyorganisaatioiden viestintäämäärittää minäkeskeisyys. Yritysten sisäiset kommunikaatiostrategiat eivät useinkaan tue uudenviestinnän kasvua, vaan sallivat työntekijöittäin vaihtelevat käytännöt. Näin luodaanpullonkauloja ja tarpeetonta kitkaa työprosesseihin. Tietointensiivinen työ koetaanyhä vaativammaksi ja hektisemmäksisamaan aikaan, kun puolitiehen mietityilläkommunikaatiostrategioilla luodaan Keskeistä on, ettätyöpahoinvointia, stressiä ja lyhentyneitä jakatkenneita työuria. kansalaisille annetaan Voimme kysyä, onko meillä varaa työkaluja osallistumiseen,tähän. Uudesta sukupolvesta on kasvamassa ja otetaan heidätdiginatiivien sukupolvi, joka luontevasti työkaluineen mukaansuhtautuu tietoon uudella tavalla, talkoisiin.sosiaalisemmin ja kollektiivisemmin.Tämä uusi sukupolvi on vähitellen tulossa – Mikko Kosonentyöelämään ja tuo tapansa tullessaan.Meidän tehtävämme on valmistaa tietäuudenlaisille tavoille käsitellä tietoa ja tehdä työtä, sillä muutos on tapahtumassaennemmin tai myöhemmin.Tulemme näkemään vaikeat vaihdevuodet, joissa vanha viisaus joutuu oppimaanuuden aikakauden käytännöt. Samaan aikaan diginatiivit joutuvat suhteuttamaanitsensä organisaatioiden toimintatapoihin tullessaan vähitellen työelämään.– Alf RehnMiksi ei jopa ennemmin? Sillä jos katsomme pitkälle horisonttiin, ei ole väistämätöntä,että siellä hehkuu auringonlasku. Hehku voi tulla myös noususta. Haasteenamme onhyödyntää ja kanavoida nähtävissä olevia positiivisia pohjavirtauksia, löytää oikeat as-kelmerkit tuottavampaan tulevaisuuteen ja hyödyntää käsillämme olevat työkalut oikein. Tämän kirjan näkökulma liikkuu nykypäivän ja tulevaisuuden välillä. Haastammepohtimaan, kuinka tämän vuosikymmenen loppua kohden voimme ratkaista nytnähtävissä olevia ongelmakohtia ja muuttaa kehityksen suuntaa Suomessa. Millaistarakenteiden uudistamista se vaatisi, mistä on opittava pois? 15
  17. 17. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen Meidän täytyy pitää huoli, että kykenemme pitämään maamme kilpailukykyisenä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Siinä me olemme hyviä. Erilaiset innovaatiot ja pilotit voivat olla täällä, vaikka varsinainen tuotanto ei olisikaan. Johtaminen voi keskittyä tänne. Pelkästään sillä, että pääkonttorit jäävät maahan, on suuri taloudellinen vaikutus. – Erkki Liikanen Millainen on esimerkiksi koulutusjärjestelmämme viiden vuoden kuluttua? Olemmeko jo murtautuneet ulos keskiarvobulkkia tuottavasta mallista, joka ei ruoki tulevaisuuden tuottavuuden kannalta kriittistä poikkeuksellista luovuutta ja lahjakkuutta? Avaako etäopiskelu tehokkaamman oppimisen mahdollisuudet uudella tavalla? Kehittämistä riittää varmasti lahjakkuuksien motivoinnissa sekä kaikille innostavan ja sopivantasoisen koulunkäynnin löytämisessä. Kuitenkin tasapäistämistä vaarallisempi kehitys on varhainen jaottelu hyviin ja huonoihin sekä alueellisten erojen kasvattaminen. Jo nyt koulujen tasossa on eroja, ja se on yksi huono merkki monien yhteiskunnallisten merkkien joukossa. Syrjäytymiskehitys alkaa juuri noin. – Ilkka Herlin Yrittäjyys muuttuu jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi ja Kommentoi Twitterissä: @Sonera_B2B #Uuskasvu joustavammaksi tavaksi toteuttaa omaa elämänprojektia ja visiota yhteiskuntaan kuulumisesta. Ihmiskeskeinen innovaatioyhteiskunta marssii esiin mikroyhteisöineen ja pienet ideat synnyttävät pieniä yrityksiä yhä kitkattomammin. Viestintäteknologia ja sosiaalinen media toimivat katalysaattorina ja mahdollistajana näille innovatiivisille mikroyrityksille. Millaisia mahdollisuuksia ja alustoja tietoverkot ja -yhteisöt luovat pienyrittäjille lähitulevaisuudessa? Suomi on ainoa maa, jossa korkeushyppääjäkin ylpeilee sillä, ettei ole koskaan pudottanut rimaa. Jos tavoitteet asetetaan aina liian mataliksi, ei koskaan saavuteta mitään suurta. – Marko Parkkinen Erilaiset tietotyöläiset ovat tulevaisuuden työvoiman kriittistä massaa. Siksi on pai- kallaan arvioida, kuinka tietotyöläinen tekee työnsä vastaisuudessa. Mitkä ovat ne teknologiset ja johtamisopilliset ratkaisut, joilla mahdollistamme tietotyön käyttövoi- mana sykkivän luovuuden ja yksilöllisyyden? Kuinka voimme varmistaa, että tietotyön tuottavuus lähtee korkeampaan kaareen kuin koskaan aikaisemmin? Tapahtuuko tietotyön johtamisessa murros? Kun ymmärretään, että kaikki viestintä, jossa tieto ei jalostu, on enemmän tai vähemmän turhaa, avautuu uusia mahdollisuuksia oppia pois tietotyöläisen arkea rasittavista työtavoista. Millaiseksi muodostuu tulevaisuuden vuorovaikutus organisaatioissa? 16
  18. 18. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1.Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan avata potilaille mahdollisuus keskustellakeskenään. Näin terveydenhuollon alueella ennakoivat palvelut ja kroonistentapausten itsehoito mahdollistuvat. Tämä malli voisi toimia fyysisestikin. Uskon, että ihmiset haluavat auttaa jaosallistua huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä siihen annetaan mahdollisuuksia.– Mikko KosonenEntä kuinka julkisia palveluita voitaisiin tehostaa, ottaen huomioon jyrkkenevän ikäpy-ramidimme ja heikentyvän huoltosuhteemme? Kuinka tietotekniikan ja etäyhteyksienkäyttöönotto muuttaa palveluiden hintaa ja saatavuutta? Onko sosiaalinen mediapiristysruiske eläköityvän Suomen palvelutuotannossa?Julkishallinnon prosessit ovat usein pitkiä, eli vaikka tahtotila on oikea, vie aikaa ennenkuin muutokset näkyvät asiakkaille saakka. Suunta on kuitenkin oikea.– Helene AuramoYhteistä kaikille haasteille ja ratkaisuille on tieto- ja viestintäteknologia ja sen tuottava käyttö. Tutkimukset osoittavat, että suuri enemmistö tieto- ja viestintäratkaisuiden käyttä-jistä näkee edelleen ICT:n jonkinlaisena väistämättömänä pahana. He haluavat mini-moida ja lakaista tieto- ja viestintätekniikan pois mielestään ja taseestaan tärkeämpienasioiden tieltä. Pieni vähemmistö ymmärtää ICT:n merkityksen tuottavuutta lisäävänä elementtinäsiinä kontekstissa, että se minimoi muita kustannuksia. He panostavat tietotekniikankehitykseen, mutta useimmiten perusteollisuuden käytäntöjen sanelemien reunaeh-tojen mukaan. On olemassa myös kokonaismassaan nähden marginaalinen ryhmä, joka onnistu-neesti ja luovasti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikevaihdon maksimoimiseen. Heovat ottaneet uudenlaiset ratkaisut käyttöön, ei vain uskoen vaan tietäen, että näin kas-savirta muuttuu purosta koskeksi. He ovat ymmärtäneet, että jalostusarvon kasvatta-misen logiikka kytkeytyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian innovatiiviseen käyttöön.Monet ICT:n paremmalla hyödyntämisellä saavutettavat hyödyt tulevatkin sitä kautta,että julkinen tehtävä toteutuu vaikuttavammin ja tuloksellisemmin, mikä sitten tuottaahyvää yhteiskuntaa.– Timo ValliMe uskomme, että tässä harvojen mutta valittujen edelläkävijöiden marginaalissa onse kultainen reunus, joka ohjaa Suomea varjostavan mustan pilven taakse. Tämä kirjaesittelee muutamia väläyksiä heistä ja heidän ajattelustaan.Tämä kirja on kutsu luovaan ongelmanratkaisuun, panoksena Suomen tulevaisuus.Tämä kirja on tiekartta kestävään tuottavuuteen.Tämä kirja on kaikille teille. 17
  19. 19. 18
  20. 20. 2.Myrskyn silmässäHyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksistaan. Yritykset ovat sopeuttaneet itsensäkuiviin, kun tuottavuusvaje on korjattu jatkuvilla leikkauksilla. Finanssisektori on ristiinvelkaantunut, ja siinä sivussa on eläkerahastojen varallisuus huvennut. Leikkaustenja yksisilmäisen tehostamisen tie on kuljettu loppuun. Tieto- ja viestintätekniikkan piti vapauttaa meidät. Tietotekniikka onkin antanutpaljon: meillä on tehokkaampia työkaluja ja laadukkaita verkkoyhteyksiä. Muttapaljon se on myös ottanut. Tietotekniikka on estänyt nopeat muutokset toimintatavoissa. Tietoa on tarjollaja saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta priorisointi on hukassa. Tietotyöläisetraahustavat työuupumuksen kurimuksessa. Poliitikot eivät saa valtavastatietomäärästä apua valistuneeseen johtamiseen. Viestintätekniikan nopeus ja jatkuvasaatavilla olemisen vaatimus on vienyt ajan ajattelemiselta. Yksikin väärä sana taipäätös leviää hetkessä koko maailman tietoon. Miten kaikki tämä nopeus ja tieto saataisiin takaisin siihen, mihin se ontarkoitettu: palvelemaan ihmistä, yhteiskuntaa ja kestävää talouskasvua? 19
  21. 21. 2. Myrskyn silmässä 2.1. Muutoksen välttämättömyys Velkakriisi vetää syvät uurteet ikääntyvän Suomen neidonkasvoihin. Suomen valtion velka bruttokansantuotteeseen suhteutettuna saatiin vuosina 2000-2008 johdonmukaisella maksuohjelmalla painettua 43,8 prosentista 33,9 prosenttiin. Sitten tapahtui käänne pahempaan. Globaalin finanssikriisin vaikutuksesta velkaosuus loikkasi vuonna 2009 43,3 prosenttiin ja seuraavana vuonna 48,3 prosenttiin. Synkällä tavalla puhuttelevaa on se, että Suomen kauppatase painui vuonna 2012 miinukselle ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen, mikä ennakoi velkaantumisen kiihtymistä. Tämä finanssikriisi osoitti sen, että jos mitään ei tehdä, voitot ovat yksityisiä ja tappiot jäävät veronmaksajille. Ei se voi niin mennä. – Erkki Liikanen Suomi pysyttelee näilläkin huononnuksilla edelleen euroalueen mallimaana, mikä ei kuitenkaan ole niinkään meriitti kuin osoitus koko Eurooppaa vaivaavasta kriisistä. Pu- hutaan uudesta normaalitilasta, jossa kasvu jää kehittyneissä länsimaissa pidemmäksi ajaksi matalalle tasolle. Suomen väestöllinen huoltosuhde eli 0–16- ja yli 65-vuotiaiden osuus 17–65-vuotiaisiin verrattuna kasvaa jyrkästi noin 51 prosentista 59 prosenttiin jo vuoteen 2015 mennessä. Nousu jatkuu vuoteen 2030, jolloin tullaan eläköitymisen myötä noin 73 prosenttiin, eli jokaista sataa työikäistä kohti on 73 lasta ja vanhusta. Muutamissa kunnissa huoltosuhteen odotetaan nousevan jopa yli sataan prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Julkisten palveluiden järjestäminen huoltosuhteen kasvaessa on eräs suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksistä. Näyttää lähes väistämättömältä, että julkisen sektorin menot kasvavat, mikä nostaa veroastetta. On selvää, että julkisia palveluita on tuotettava entistä tehokkaammin. Tämä meneillään oleva kriisi on suurempi muutos maailman taloudessa ja politiikassa kuin kylmän sodan päättyminen. Kokonaisvaikutukseltaan meneillään oleva muutos vertautuu voimaltaan maailmansotiin. Nyt ei vain mennä kohti suuria muutoksia sotien kautta kuten ennen, mutta silti on ymmärrettävä, että kenttä on menossa kokonaan uusiksi. – Risto E.J. Penttilä Huoltosuhteen heikkenemisen suora seuraus on, että vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan noin 150 000–200 000 uutta työpaikkaa, jotta tämänhetkistä 20
  22. 22. Myrskyn silmässä 2.tuotantotasoa voidaan ylläpitää. Työurien pidentäminen alku- ja loppupäästä näyttäävälttämättömältä, vaikka tämä ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen (2010) mukaanvaikuttaa tuottavuuskasvua hidastavasti. Työn tuottavuuden kysymystä kannattaa lähteä purkamaan työviihtyvyyden jatyöterveyden edistämisen kautta. Julkisen sektorin painoarvo on kansantaloudellisesti yhä merkittävämpi.Suomalainen julkinen sektori työllistää noin 600 000 ihmistä. Tuottavuudeltaan julkinensektori ei kuitenkaan yllä lainkaan korkealle.Julkisen hallinnon ICT-kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Rahaa siis on,sitä ei itse asiassa tarvita lisää, vaan sitä pitää jatkossa osata käyttää huomattavastitehokkaammin. Tarvitaan konkreettista rohkeutta ja aloitteellisuutta. Tässä on valtavamahdollisuus saada tehoa ja tuottavuutta lisää samalla, kun parannetaan kuntalaistensaamaa asiakaspalvelua.– Matti FranckMinisteri, taloustieteiden tohtori Antti Tanskanen on todennut Uuskasvua ymmärtä-mässä -kirjan haastattelussa (2010), että julkisen sektorin tuottamattomuus heikentäätuntuvasti koko kansantalouden tuottavuutta. Tällä vuosikymmenellä tehtävillä valinnoilla ja avauksilla ratkaistaan paljonsuomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. On löydettävä kestäviä keinoja oikaistasuomalaisen kansantalouden ja julkisten palveluiden syöksykierre ja rakennettavauudelleen sellainen yhteiskunta, toiminta-alusta, joka mahdollistaa entistä paremminuusien rohkeiden avausten syntymisen.Tässä karsinoinnissa unohtuu sekä palvelun asiakas että lopullinen maksaja,kansalainen, joka ei ajattele näiden jakolinjojen mukaan. Hänelle on tärkeä ainakulloinkin se asia, joka hänen pitää hoitaa ja saada tehtyä. Eikä kansalainen mitenkäänymmärrä sitä, että kun virasto tallentaa hänen asiansa jonnekin omiin erillisiintietojärjestelmiinsä, niin tieto ei olekaan käytettävissä seuraavassa paikassa.– Timo ValliYritteliäisyys kunniaanETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksessa kannustetaan kohti ”kokeilutaloutta”, jossauusia ajatuksia testataan jatkuvasti markkinoiden kautta. Näin parhaat ajatukset kouliu-tuvat ja muovautuvat pian toimiviksi innovaatioiksi.Kansana meidän tulisi siirtyä kakun jakamisen miettimisestä kakun leipomisenmiettimiseen.– Marko Parkkinen 21
  23. 23. 2. Myrskyn silmässä Tämä edellyttää yrittäjyyteen liittyvän mielipideilmaston lauhtumista, yrittäjäriskitason alenemista – yritteliäisyysyhteiskunnan nousua. Yrittäjyys on perinteisesti ollut suoma- laisessa ympäristössä se viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan silloin, kun muutakaan työtä ei saada. Yrittäjyydessä on tapahtunut käänne parempaan, uusia yrityksiä on pe- rustettu viime vuosikymmenellä hieman aiempaa enemmän, mutta Suomeen 2000-lu- vulla perustetut yritykset ovat olleet tuottavuudeltaan aikaisempaa heikompia. Yrittäjähenkisyys oli joskus Suomessa hyve, mutta olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yrittäjyys on häpeä. 2010-luvun Suomessa puhutaan yrittäjäksi pakottamisesta ja yrittäjäksi ajautumisesta, kun ura palkkatöissä katkeaa inhottavasti ennen työttömyyseläkeputken alkua. Epäonnistunut yrittäjä leimataan tukien väärinkäyttäjäksi ja onnistunut yrittäjä on ahne oman edun tavoittelija, joka kiertää veroja ja riistää viattomia nuoria sekä huonompiosaisia. Yrittäjyyttä Suomessa kuvaa hyvin jo sanaleikki, jossa verrataan suomen kielen yrittäjä-sanaa englannin kielen vastineeseen ja sanan suoraan käännökseen: entrepreneur ja tryer. Mitähän tuokin on yrittävinään? Yhteiskuntamme on rakentanut aidossa hyvässä tahdossa yrittäjyyttä tukevia järjestelmiä, niitä on todella paljon. Kuitenkin niiden raskaus ja sitovuus yhdessä verotuksemme rakenteen kanssa on painostanut yhä useamman suomalaisen perustamaan yrityksensä Viroon. Oma lukunsa on, että uuden yrittäjän on vähänkin vaativammalla alalla mietittävä markkina-alueensa Suomea laajempana, vähintään Euroopan laajuisena. Kansakuntana tarvitsemme myös vaihtotaseeseen positiivisesti vaikuttavaa yrittäjyyttä aktiivisen kotimarkkinatoiminnan lisäksi. Jos uusi yrittäjä miettii liikeideansa toteuttamista Euroopassa, hän todennäköisesti pun- nitsee myös sitä byrokratiaa, jonka yli kahdenkymmenen maan hallinto toiminnalle asettaa. – Stephen Elop Ovatko yritysten kansainvälisiä suhteita edistävien ja tukevien ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron sekä lukuisten muiden kansallisten ja alueel- listen tukiorganisaatioiden resurssit riittävät suhteessa haasteen laajuuteen? Ovatko niiden yhteiset tavoitteet ja vastuunjaot kirkkaat kaikille tukea tarvitseville? Yrittäjien mielipidekirjoituksia lukiessa tuntuu, että puurot ja vellit ovat pahasti sekaisin. Ulos, lenkille ja ylöspäin Suomen suurimmaksi kuntokouluksi itseään brändännyt Puolustusvoimat on joutunut tekemään myönnytyksiä sen tosiseikan edessä, että yhä suurempi osa nuorisosta on liian huonokuntoisia suorittamaan asepalveluksen. Siksi armeijan harmaissakin on otettu käyttöön pehmeän laskun taktiikka: peruskaudesta on tullut peruskuntokausi. Puolustus- voimissa peruskoulutuskaudella juoksuharjoitukset eivät vielä kuulu ohjelmaan. Nuorten huonontuva fyysinen kunto povaa kasautuvia kansanterveydellisiä ongelmia tu- 22
  24. 24. Myrskyn silmässä 2.levaisuudessa. Sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä ja diabetes yleistyvät.Niin sanotut elintasosairaudet maksavat Suomelle jo nyt satoja miljoonia euroja lyhenty-neinä työurina, pitkittyneinä poissaoloina ja terveydenhoitokustannuksina. Voidaan vainarvailla, millaisiin mittasuhteisiin nämä kuluerät hyppäävät, kun huonokuntoiset nuoretikäluokat varttuvat keski-ikään. Ongelmaa pahentaa, että yhä suurempi osa lasten ja nuorten liikunnasta – kutenvaikkapa ratsastus, tanssi tai jääkiekko – tapahtuu ohjattuna urheiluseuroissa jakerhoissa. Ohjattu harrastus on maksullista, joten vanhemmat oikeutetusti vaativatlaatua, ja jatkuvan kallistumisen kierreon valmis. Liikunnasta tulee ylemmänkeskiluokan lasten kiva harrastus jayhä suurempi joukko putoaa kelkasta Asiantuntijuuden muoto onyhä nuorempana. Peruskoulun muuttumassa, diversiteetintuntijaon muutokset liikuntaapainottaviksi ovat marginaalisia vaatimus kasvaa, tarvitaantoimenpiteitä, joskin varmasti eri-ikäisiä asiantuntijoitaoikeansuuntaisia. Yksi vuosiviikkotunti ja myös kansainvälistälisää liikuntaa merkitsee passiivisillenuorille silloin tällöin tunteja lisää osaamista.notkumista metsänreunassa, ja – Pekka Viljakainenharrastusryhmissä jaksamisen rajoillaroikkuville nuorille se on yksi lisärasituskohti harrastuksen lopettamista ja passiivisten notkujien ryhmään liittymistä. Todennäköisesti työelämän henkinen kuormittavuus kasvaa ja fyysinenkuormittavuus vähenee. Pään sisäinen kuormitus kasvaa ja korostuu tietotyössä.Koska fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen yhteys on ilmeinen, on pelättävissä,että tulevaisuudessa meillä on huoltosuhteen haasteina edellä mainittujen fyysistensairauksien lisäksi massiiviset työikäisen väestön mielenterveysongelmat.Ei enää keskiarvosuorituksiaSuomi loistaa koululaisten oppimistuloksia arvottavissa kansainvälisissä Pisa-tutkimuk-sissa, mutta millaisia tuloksia Pisa varsinaisesti mittaa? Keskiarvojen perusteella Suomion koulutuksen huippumaa, mutta silti meiltä puuttuvat ne huiput. Vastaako koulutus-järjestelmämme nykypäivän tarpeisiin yksilöllisyyden ja poikkeuksellisen lahjakkuudenvaljastamisessa ja ruokkimisessa?Asiantuntijuuden muoto on muuttumassa, diversiteetin vaatimus kasvaa, tarvitaan eri-ikäisiä asiantuntijoita ja myös kansainvälistä osaamista. Kisasta tulee kova, ja omaan 23
  25. 25. 2. Myrskyn silmässä yritykseen pitää saada mukaan parhaat osaajat. Sukupolvenvaihdos on edessä, se on nopea ja konkreettinen. – Pekka Viljakainen Suomen koululaitos on aina arvostanut tietojen, vieraiden kielten kieliopin ja matemaat- tisen päättelyn opettamista. Vasta hyvin hitaasti ovat mukaan tulleet tietoyhteiskunta- ja viestintäaineet. Pahimmillaan koululaitos kouluttaa lapsia toimimaan tavoilla, joita heidän vanhempansa käyttivät kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Työelämään men- nessä tällaisilla tietoteknisillä taidoilla ei ole kuin nostalgista arvoa. Asiakirjastandardin mukaisen otsikon rivinumeron osaamisella ei ole paljoakaan käyttöä, kun sovellus huolehtii automaattisesti tarjouksen otsikon juuri brändi-ilmeen mukaiseen paikkaan. Nykyrakenteilla koululaitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä mukana edes kotien tietotekniikan kehityksessä saati työelämän vaatimusten mukana. Vuorovaikutusvalmiudet, ongelmanratkaisukyky ja medialukutaito ovat juhlapuheissa läsnä, mutta käytäntö laahaa vuosia jäljessä työelämän muutoksista. Aikana, jolloin valtaosa ikäluokista työllistyi suuryrityksissä, ei työllistymisongelmia juuri ollut. Suuryritysten resurssit mahdollistivat uuden työvoiman kouluttamisen työuran alussa. Kun jatkossa työpaikat ovat yhä enemmän pienyrityksissä, ei työelämän vuorovaikutuksen ja tietotekniikan perustaitoja enää voida samassa mitassa opiskella ensimmäisten työvuosien aikana vaarantamatta koko yrityksen kannattavuutta. Ehkä korkeakoulusta ja yliopistosta mennään jatkossa vuodeksi tai pariksi mestarin kisälliksi palkattomaan harjoitteluun ja tuona aikana elanto haetaan iltaisin ja viikonloppuisin lähikaupan kassalta tai toimitilojen siivouksesta. Informaatio tiedoksi Matkapuhelimesta on muovautunut yleisväline, jota käytetään koko päivän läpi niin arjessa kuin työssäkin. Puhelimen herätyskellotoiminto herättää aamulla, sitä käytetään aamun sähköpostien katseluun ja bussiaikataulujen tarkasteluun. Puhelin on mukana harrastuk- sissa, ja se voidaan yhä paremmin muokata vastaamaan yksilöllisen elämän tarpeisiin. Työssä on oletuksena, että matkapuhelin kulkee mukana koko päivän ja muistuttaa tapaamisista ja aikatauluista. Matkapuhelimen ansiosta me olemme aina saavutettavissa, ja tästä syystä meidän ei aina tarvitse olla läsnä. Yhä älykkäämmäksi muuttuvat puhelimet mahdollistavat töiden tekemisen ja sosiaalisen osallistumisen paikasta riippumatta. Afrikassa se (että hypätään tietyn teknologiavaiheen yli) on kaikkein dramaattisinta. Siellä nuori sukupolvi hoitaa pankkiasioitaan kännyköiden kautta. Siellä käytetään kännyköitä tavoilla, joita me emme edes osaa. – Pekka Haavisto 24
  26. 26. Myrskyn silmässä 2.Älypuhelimesta on tulossa uusi kyberneettinen aisti, jolla voidaan tarkistaa ja hakeatietoa mistä tahansa. Tämä on johtanut jo nyt murrokseen siinä, kuinka käsittelemmetietoa. Tieto trivialisoituu: kaiken informaation yksityiskohtaiseen muistamiseen japäässä pitämiseen emme tarvitse enää kapasiteettia, vaan ydinasioiden ja niiden yhte-yksien hahmottaminen saa tärkeämmän roolin. Oleellista on osata muuttaa informaatiotiedoksi tehden synteesejä ja tulkintoja. Uhkakuvana on, että kun siirrämme arjen yksinkertaisten merkityksienrakentamisen ulkoiselle apuvälineelle, niin emme harjaannuta aivokapasiteettiammejatkuvasti arjessa. Kykenevätkö ihmiset luomaan tietoelementtien välille uusiayhteyksiä enää silloin, kun edessä on merkityksellisiä uusia haasteita? Tyhmistymmekökansakuntina ja tyhmistyvätkö kansakunnat eri aikaan?Muutosvastarinta on turhaaÄlypuhelimet näyttävät esimerkkiä siitä Ideaalimallissa teknistenevolutiivisesta, kaikenläpäisevästätavasta, jolla teknologia tulee osaksi ratkaisujen ja toiminnantyötämme ja arkeamme. Tieto- ja kehittämisen pitäisiviestintäteknologiaa on yhä helpompi lähteä loppukäyttäjänkäyttää ja lähestyä. näkökulmasta.Olemme kollegani Kai Hakkaraisenkanssa kehittäneet ajatusta, että me – Tuomas Pöystiolemme kyborgeja. Että ihminen jollaon silmälasit, on jo kyborgi. Minullaon powerpoint, jolle minä ulkoistan osan muististani. Tai varsinkin mikrofoni, jollalaajennan ääntäni. Ja kirjahan on myös eräänlainen käyttöliittymä.– Kirsti LonkaTuottavuuden kannalta tämä ei ole ongelmaton asia. Meidän on niin helppo ottaa käyt-töön uusia viestintävälineitä, että liian usein kokonaisuus jää hämäräksi: missä kulkevatteknologian käytön rajat? Mikä on optimaalisin tapa koordinoida päällekkäisiä järjes-telmiä ja viestintäkäytäntöjä? Pitäisikö viestintäkäytäntöjen ylipäätään olla päällekkäisiä? Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto on omanlaisensa prosessi, johontarvitaan investointien lisäksi koulutusta, opettelua ja osallistamista. Harvemminkuitenkaan ajatellaan, että myös viestintävälineistä luopuminen voi olla samankaltainen,ellei tuskallisempi prosessi. Kun viestintävälineistä tulee osa jokapäiväistä työnkuvaaja niitä kertyy uusien hankintakierrosten myötä jatkuvasti lisää, niin ennen pitkäähuomaamme olevamme tilanteessa, jossa käytössä on useita päällekkäisiä japahimmillaan ristiriitaisia välineitä ja viestintäratkaisuja. 25
  27. 27. 2. Myrskyn silmässä Ideaalimallissa teknisten ratkaisujen ja toiminnan kehittämisen pitäisi lähteä loppukäyttäjän näkökulmasta. Tavoitteenasettelun tulisi olla kirkas. Täytyy määritellä käyttäjän näkökulmasta, mihin palvelulla tai tietojärjestelmällä pyritään. – Tuomas Pöysti Filosofi Henri Bergson (1859-1941) on todennut, että ihmismielen työvälineet muuttuvat taakaksi, kun ympäristöä, joka teki ne tarpeellisiksi, ei enää ole olemassa. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä huimaa vauhtia menneisyyden painolastina tajunnas- samme painavat syvät muistijäljet ajasta, jolloin sähköpostilla viestiminen oli tehokkain kuviteltavissa oleva tapa. Tästä taakasta olisi päästävä eroon mitä pikimmin. Olen opetellut vuosien varrella eroon haitallisista ajatusmalleista. Nuorempana minulla oli mieletön voittamisen ahneus, ajattelin että minun täytyy voittaa jokainen askelväli, että koko ajan pitäisi ylittää itsensä. Se oli yhdenlaista hulluutta, mutta opin siitä pois. – Minna Kauppi Läpiteknologisoituva ja vauhdilla kehittyvä yhteiskuntamme ja työympäristömme kutsuvat yhä voimakkaammin esiin poisoppimista sellaisista käytännöistä ja ratkaisuista, jotka eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia tehokkuudelle. Suomessa on paljon saavutettavaa tietotyön tuottavuudessa yksinomaan jo sitä kautta, että karsitaan työtä ruuhkauttavia vanhoja viestintärönsyjä pois ja kirkastetaan olennaisten tieto- ja viestin- täratkaisuiden ja toimintatapojen sielu. Teknologian käyttöönottoa ja soveltamista käytännön työssä harvemmin johdetaan siten, että investointien maksimaalinen tuottavuuspotentiaali realisoituu. Tietotyötä on johdettava! 26
  28. 28. Myrskyn silmässä 2.2.2. Luopumisen tuskasta kohtipoisoppimisen nautintoaKehittyvässä yhteiskunnassamme on kovin vähälle huomiolle jäänyt ajatus poisop-pimisesta. Kun prosesseja tehostetaan ja teknologiset innovaatiot sulautuvat osaksiarkeamme ja työelämäämme, meidän pitäisi oppia luopumaan vanhoista toimintamal-leista uusien tullessa. Tämän luulisi olevan helppoa, mutta käytäntö on osoittanut, ettäse on kaikkea muuta. Ihminen on luonnostaan muutosvastarinnassa. Kivikaudella oli taatusti hyödyllistäpalata joka vuosi saman kallion juurelle hyvään marjapaikkaan ja välttää kaikkiavalkopilkullisia sieniä. Kaiken uuden epäileminen on luultavasti pitänyt esi-isämmehengissä vuosituhansia. Mutta eikö nyt olisi jo aika muutokselle?Uudistamista uudistamisen vuoksi?Tavallisessa tarinassa yritys uudistaa tietojärjestelmiään suurella rahalla ja näyttävästi.Johdon haaveissa on investointien muuttuminen liiketoimintavoitoksi ja toiminnan te-hostuminen. Henkilöstö kuitenkin unohdetaan. Heille ilmoitetaan uudesta järjestelmästäintranetissä, järjestetään yksi koulutustilaisuus torstaisena iltapäivänä ja jätetään senjälkeen oman onnensa nojaan uudistuksen kanssa. Työntekijät ottavat uuden järjes-telmän käyttöön vaihtelevasti; pieni pioneerijoukko innoissaan ja suuri hiljainen joukkovastentahtoisesti, vanhoja prosesseja mukanaan kuljettaen. Tavallista on, että uusien järjestelmien lanseerauksessa varsinaiselle toiminta-mallien ja prosessien muutokselle ei ole annettu juurikaan ajatusta. Lopputuloksenaon useita päällekkäisiä toimintamalleja, rakenteita ja raportointeja, jotka hidastavat,kankeuttavat ja turhauttavat. Investointeja tulee, mutta liiketoimintavoitto antaa odottaaitseään. Työntekijät ovat turhautuneita ja luovuus loistaa poissaolollaan. Työntekijät jatkavat vanhojen järjestelmien käyttämistä, koska uusi onmonimutkaisen ja vaikean tuntuinen. Joskus niitä käytetään vain siksi, ettei vanhojenlopettamiseen uskalleta antaa lupaa varmuuden vuoksi ja hiljakseen päällekkäinentapa tehdä asiat rinnakkain vakiintuu käytännöksi. Työtä tuntuu olevan kaksin verroin,kun informaatiota pitää etsiä useista paikoista. Kahvihuoneessa taivastellaan uudenjärjestelmän kankeutta ja hankaluutta ja olematonta käyttäjätukea. Ollaan luopumisentuskan ytimessä.Usein sitä vain juoksee pyörää taluttaen, koska ei tajua, että jos vain pysähtyisihetkeksi ja nousisi pyörän selkään, taittuisi matka paljon nopeammin.– Marko Parkkinen 27
  29. 29. 2. Myrskyn silmässä Päämäärät kirkkaiksi Voisiko poisoppiminen helpottua, jos muutosten keskellä johto osaisi artikuloida pää- määriään selvemmin? Miksi yrityksemme perustaa Twitter-tilin? Miksi taas uusi sosiaa- lisen median kanava? Miksi siirsimme intranetin wikiin? Urheilijalla, kuten yrityksellä, pitää olla tavoitteet kohdillaan ja hyvä strategia: miten pääsen asettamiini tavoitteisiin. Jotta tämä onnistuisi, pitää olla erinomaiset pohjatiedot eli paljon tietoa siitä, mikä on tärkeää ja olennaista. – Minna Kauppi Sen sijaan, että ihmisiä koulutetaan uuden käyttöönottoon, olisiko tarpeellisempaa kouluttaa vanhasta luopumiseen? Kiire pitää kiinni vanhassa Työelämässä meitä ajaa yhä useammin eteenpäin kiire. On kiire seuraavan kvartaalin tulosta, seuraavaa ”ties mitä jorya” ja seuraavaa KPI-mittausta kohti. Kiire synnyttää pakon kokemuksen, ja pakon edessä ei ole aikaa pohtia, pysähtyä eikä Moderni organisaatio on miettiä omien toimintatapojen mielek- kyyttä. ihana kone, sillä se pystyy kääntämään osaamisen, Silti meillä on liian paljon palokuntatoimintaa, tapaamisia teknologian ja kofeiinin ja jatkuvia kokouksia. Moderni kokouksiksi. Onko tämä pa- organisaatio on ihana kone, sillä se pystyy kääntämään osaamisen, rasta, mihin me pystymme? teknologian ja kofeiinin kokouksiksi. – Alf Rehn Onko tämä parasta, mihin me pystymme? – Alf Rehn Monet käytäntömme perustuvat syihin, joita ei ole enää olemassa. Qwerty-näppäimistö kehitettiin mekaanisille kirjoituskoneille: sen ideana oli sijoittaa usein käytetyt kirjasimet mahdollisimman etäälle toisistaan, jotteivät mustenauhaa hakkaavat kirjasintangot menisi niin helposti jumiin. Tällähän ei ole enää vuosikymmeniin ollut mitään tekemistä sen kanssa, miten digitaalisilla päätelaitteilla tekstiä tuotetaan, mutta muutosta ei ole näkynyt. Minkä muiden asioiden kanssa olemme yhtä sokeita? Mitkä yrityksen toimintamalleista ovat seurausta menneestä maailmasta, pitävät yllä käytäntöjä, joita ei enää ole edes olemassa? 28
  30. 30. Myrskyn silmässä 2.Tämä kirjan lopussa liitteenä oleva Turun yliopiston tutkimus Mobiiliteknologia ja uusimobiili työ PK-yrityksissä (2012) kuvaa, kuinka joissain organisaatioissa edetäänluontevan toiminnallisen kehittämisen kautta, jolloin kaikkia mahdollisuuksia kokeillaanja uusia etsitään herkällä korvalla kiireestä huolimatta. Toisaalla on organisaatiot, jotkaelävät vanhassa onnellisen tietämättöminä, miten uusia mahdollisuuksia voisi hyö-dyntää. Täällä luopuminen ja poisoppiminen eivät ole mielenkiinnon kohteena, koskaei tunnisteta kasvua, jolle pitäisi raivata tilaa. Tutkimuksen tarkastelukulmana on ollutpk-yritysten mobiilityön mahdollisuuksien hyödyntäminen.Muutos on uhkaUudenlaiset tavat toimia ovat uhka; paitsi käyttäjille, usein myös markkinoille. KunIkea perustettiin, Ruotsin huonekalualan liiton puheenjohtaja ilmoitti, ettei Ruotsissatule koskaan olemaan niin paljon sosiaalitapauksia, että Ikean kaltainen halpabrändikannattaisi.Koska minulla on ihan eri kokemus kuin sinulla, on tärkeää empatian ja myötäelämisenkautta antaa arvo omille havainnoillesi ja kokemuksillesi kyseenalaistamatta niitä.Tästä synergiasta syntyy aina jotain uutta ja ennalta arvaamatonta.– Pekka HaavistoKun iTunes alkoi myydä musiikkia kappale kerrallaan, musiikkiteollisuus älähti tämäntuhoavan koko alan ja muusikoiden luovuuden. Nykyisin käytäntö on tavallinen ja saanutuusia muotoja: Spotify myy käyttöoikeutta musiikkikirjastoon. Se, että muutosta vastustetaan, ei tarkoita, ettei se olisi tarpeellinen. Rohkeasti muuttuvat yritykset ovat ne, jotka globaalissa markkinatilanteessapysyvät hengissä. Uudistumiskyky on yrityksen elinkelpoisuuden mittari. Olisiko Nokialla ollut tilaa Microsoft-yhteistyölle, jos he eivät olisi ensin uskaltaneetpäättää luopua Meegosta ja Symbianista? Nykytilassa olevalle Nokialle Symbianistaluopuminen oli iso asia, mutta Nokia on historian saatossa luopunut isommistakinasioista tehdäkseen tilaa kasvulle. Kun aikanaan rikkaruohomyrkky DDT:n haitat paljastuivat poliitikoille, pidettiin senkieltämistä uhkana koko maailman ruokahuollolle. Monien lannoitteiden kanssa asiastakeskustellaan jatkuvasti. Samoin monien teollisten tuotantomenetelmien, lääkkeidenja logistiikan kiistattomia haittoja ympäristölle arvotetaan suhteessa hyötyihin.Parhaimmillaankin siirtymäajat venytetään yli poliittisen vastuun horisontin.Meillähän on kuvitelma, että me osaamme näitä juttuja ja että tilanne on jotenkinhallinnassa. Mutta eihän se ole näin. Itse asiassa meidän elämäntapamme on aikakuluttava. Se taas johtuu siitä, että me elämme niin pohjoisessa, että täällä on 29
  31. 31. 2. Myrskyn silmässä pakkokin kuluttaa. Toisaalta taas meidän perinteisesti vahva teollisuutemme on aika raskaasti sidoksissa kuluttavaan elämäntapaamme. – Ilkka Herlin Jos meillä ei ole elinkelpoista ympäristöä, kysymys kilpailukyvystä muuttuu tarpeettomaksi. Tämä on jo onneksi ymmärretty kaikissa merkittävissä yrityksissä: on tehtävä paradigman muutos kohti vähähiilistä ja materiaalineutraalia yhteiskuntaa. – Mari Puoskari Johtajan tehtävä on näyttää esimerkkiä Johtajan esimerkki on yksi keskeisimmistä muutosta edesauttavista asioista, muutosta olisi johdettava aina edestä. Lienee selvää, että jotta uskottava muutos olisi mahdol- linen, on johtajan oltava se, joka ottaa uudet järjestelmät ja toimintamallit käyttöönsä ensimmäisten joukossa. Käytännössä muutokseen liittyy kuitenkin aina ylimääräistä työtä: käyttöönottovaiheessa rutiinit muuttuvat ja vievät siksi aikaa normaalia Osallistu keskusteluun: www.linkd.in/uuskasvu enemmän ja moni asia on varmistettava sekä vanhan että uuden mallin mukaan. Tässä vaiheessa usein ajankäyttö ei yksinkertaisesti mahdollista edelläkävijän asemaa. Pahimmillaan siirtymäaika vanhan ja uuden välillä jää määrittämättä ja vakiintuu käytännöksi. Rutiinit vievät mukanaan ja syövät johtajan ajan hänen varsinaisesta tehtävästään. Rutiinien kiireiden taakse piiloutuminen on johtajalta inhimillistä. Persoonallisten tietotyön ammattilaisten johtaminen on samaan aikaan tasapainoilua yksilöiden usein huolellisesti perusteltujen mielipiteiden ja toisaalta muutoksen hyväksyvän kriittisen massan kokoamisen välillä. On naiivia kutsua huippuammattilaisten kritiikkiä muutosvastarinnaksi. Tietotyöntekijät ovat myös tiedonhaun ammattilaisia ja pystyvät hankkimaan kritiikilleen perusteet myös oman osaamisalueensa ulkopuolelta. Pahimmillaan ryhmädynamiikka kärsii ja romahduttaa tuottavuuden. 30
  32. 32. Myrskyn silmässä 2.2.3. Luovuuden johtaminenKirjoituskoneisiin perustuva näppäimistö ei ole ainoa asia, jossa alkuperäinen syy tehdäjotakin on vanhentunut vuosikymmeniä aikaisemmin. Monet toimistotyön käytänteet perustuvat tehdastyön logiikkaan, ainajohtamistapoja myöten. Liukuhihnatyössä on olennaista, että työntekijät ovat paikallasamaan aikaan ja samassa tilassa. Teollisen aikakauden alkuvuosina oli siis tärkeäämitata ihmisten läsnäoloa kellokorteilla ja työpanoksia valmiiden tuotteiden määrillätyötuntia kohti.Keskeistä olisi kehittää uudenlaisia mittareita sen perinteisen läsnäolon mittaamisenrinnalle. Tietotyö ei ole sidottu työaikaan eikä -paikkaan.– Mari PuoskariOngelmiin jouduttiin, kun nämä työnteon muodot yritettiin siirtää sellaisenaan toimis-totyöhön ja erilaisten tietotyöläisten arkeen. Tietotyön tekemiselle tulisi asettaa aivantoisen tyyppisiä tavoitteita, ja sitä pitäisi osata paitsi mitata, myös johtaa aivan toisellatavalla. Siinä missä tehdastyöläiselle olennaista oli työturvallisuus ja hyvät ohjeetkoneiden käyttämiselle, tietotyöläinen tarvitsee tilaa luovuudelleen, arvostustaasiantuntemukselleen ja työtilat, jotka tukevat sekä vuorovaikutusta että yksintekemisen rauhaa. Luovuus synnyttää ideoita ja ideoista tulee parhaimmillaan innovaatioita. Miten setehdään? Toisinaan idea, joka on yhdellä toimialalla perinteinen toimintamalli, muuttuuradikaaliksi, kun se siirretään uudelle toimialalle. Internetin aikakaudella monetverkkokaupat siirtyivät tarjoamaan tuotteitaan verkossa ja pystyivät siirtämäänalentuneet liiketilakustannukset asiakkaille edullisempina hintoina. Mutta kunensimmäiset halpalentoyhtiöt siirtyivät käyttämään samaa business-logiikkaa, ajatustuntui radikaalilta.Internetin alkuvuosina yrityksillä oli helppoa. Riitti, kun tehtiin omat kotisivut, niin sittenoltiin siellä netissä. Ja internetissä riittikin aluksi yksisuuntainen informaation välittäminen.– Petteri KankkunenPerinteisessä maailmassa matkatoimistot olivat tiedon päämajoja ja risteyksiä, joistamatkaa suunnitteleva kuluttaja sai kaiken tarvitsemansa tiedon. Nykyään itsenäinenmatkailija vertailee lentojen ja majoitusten hintoja netissä ja kokoaa niistä mieleisensämatkapaketin. 31
  33. 33. 2. Myrskyn silmässä Luovuuden johtamisessa keskeistä tulisi olla kyky nähdä mahdollisuuksia alaisten ideoissa. Luovuuden johtaminen vaatii kykyä tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta. Luovuutta johtava esimies pitää huolta siitä, että myös radikaaleille ja voimassaolevia käsityksiä horjuttaville näkökulmille on tilaa. Suomalaista ajattelua pitäisi päivittää laajasti: nostaa tavoitteet korkealle ja luoda epäonnistumisen salliva kulttuuri. – Marko Parkkinen Ja kun toimintatapoja sähköistetään, tulisi pystyä miettimään, siirretäänkö ennen manuaalinen prosessi sellaisenaan sähköiseksi, vai olisiko syytä repiä koko olemassa oleva prosessi alas ja rakentaa jotakin aivan uutta. Muutoksessa on myös ymmärrettävä vanhan toimintamallin syntyhistoria. Laskujen viitenumerot syntyivät samoihin aikoihin, kun pankkikonttoreissa otettiin käyttöön tietotekniikkaa ja ennen kaikkea viivakoodit. Kun viite joka tapauksessa luettiin konttorissa viivakoodilla, sisällytettiin viitenumeroihin kaikki mahdollinen tieto, kuten asiakasnumero, laskun numero, jopa laskun loppusumma ja paljon muuta kivaa. Pitkä viitenumero auttoi sovelluksen tekijää varmistamaan ohjelmiston oikea toimivuus kätevästi. Testausvaiheen jälkeen ei viitettä muutettu. Ohjelmoijan ajatus oli, että jos niitä joutuu kohdistamaan joskus käsin, niin se olisi hieman helpompaa. Kun maksaminen siirtyi koteihin, ei siirrytty maksun yksilöinnin kannalta lähes aina aivan riittäviin 4-10 numeron viitenumeroihin, vaan ihmiset pakotetaan näpyttelemään kodeissaan jopa 23-merkkisiä numerosarjoja. 8 numeroa mahdollistaisi 10 miljoonaa yhtä aikaa avoinna olevaa laskua. Ajatellaan nyt vaikka ihan konkreettisena esimerkkinä sähköistä asiointia, sähköisiä pankkipalveluja. Sitä, minkälainen toimintamalli ennen oli pankeissa. Toimintamalli oli pankinjohtajakeskeinen, pankinjohtajalla oli tieto. Tietotekniikan avulla toimintamalli pankeissa muuttui asiakaskeskeiseksi, mikä nosti asiakkaan keskiöön. Pankkipalveluja pystytään nyt tarjoamaan tehokkaammin järjestelmän kannalta ja myös palvelemaan asiakkaita paremmin. Yhteiskunnassa on vielä paljon toimintamalleja, jotka tietotekniikan käyttämisestä huolimatta toimivat tällä vanhalla tavalla – esimerkiksi terveydenhuolto. – Matti Pohjola Ihmisten johtamisesta ollaankin siirtymässä prosessien ja projektien johtamiseen. Vaativan projektin parissa työskentelevä projektipäällikkö ei kaipaa mikromanagerointia projektin johtoon, vaan olosuhteita ja välineitä, joilla projektin johtaminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 32
  34. 34. Myrskyn silmässä 2.Kävimme pitkiä keskusteluita siitä, mitä haastajan roolin kuuluu. Eräs keskeinen piirreon vastuun ottaminen, toinen on nopeus. Joka ikisen tehtävän kohdalla on mietittävä,voisiko sen tehdä vieläkin nopeammin tai voiko päätöksen tehdä jo tänään?– Stephen ElopJohtajan pitää kunnioittaa alaistensa asiantuntijavaltaa ja hänen keskeinen tehtävänsätulevaisuudessa voikin olla mahdollistaminen. Tulevaisuuden johtamisessa korostuukinmakrojohtamisen kyky; kyky varmistaa, että asiantuntijalla on käytössään tarvittavatresurssit, pääsy oikea-aikaiseen tietoon ja paras mahdollinen työryhmä käytössään. Kaikissa uudistuksissa luovuuden muuttumisessa innovaatioiksi ja sitä kauttaliiketoimintahyödyksi ollaantekemisissä samojen lainalaisuuksienkanssa: muutos on merkittävä vasta,kun riittävän suuri joukko on ottanut Kaikissa muutoshankkeissasen omakseen. Puhelinverkosta ei ole pitäisi olla muutosjohtami-hyötyä, jos tarpeeksi monilla ihmisilläei ole puhelinlaitetta. Sosiaalisen nen omana alaprojektinaanmedian palvelu ei ole olemassa ilman ja siihen pitäisi panostaa.vähintään satojen tuhansien käyttäjien – Mari Puoskarijoukkoa – siihen asti yksikään siihensijoitettu investointi ei tuota mitään.Kaikissa muutoshankkeissa pitäisiolla muutosjohtaminen omana alaprojektinaan ja siihen pitäisi panostaa.– Mari PuoskariSamaa ajattelua soisi siirrettävän enemmän yrityksiinkin. Työryhmästä ei ole hyötyä,ellei se tuota enemmän kuin siihen on resursoitu. Toimivassa ryhmässä pitää olla ris-teäviä näkemyksiä, mutta myös riittävästi samanmielisyyttä, jotta synergian on mahdol-lista syntyä. Makrojohtajan tulisi siis pystyä näkemään alaistensa erilaisuudet ja samanlaisuudetvoidakseen koota tiimejä, joissa ristiriidat ja synergiat olisivat mahdollisimman hyvässäsuhteessa. Vaaditaanko tulevaisuuden johtajalta siis ennen kaikkea metaosaamista? Miten tietotyöläistä voisi tukea omassa työssään? Mitä tietotyöläinen tarvitsee?Miten luodaan innovaatioille suopea maaperä? Miten kannustetaan luovuuteen jaideointiin? Mm. näihin kysymyksiin kirjamme haastateltavat pyrkivät kukin omistalähtökohdistaan vastaamaan. 33
  35. 35. 2. Myrskyn silmässä 2.4. Tietotyön tuottavuus Työn määritelmä ja sisältö on muuttumassa radikaalisti. Teollinen tuotantorakenne määritti työn säännöt ja periaatteet suorittavan työn mukaisiksi. Suorittavassa työssä inhimillinen työpanos nähdään osana koneistoa, joka suorittaa toistettavaa työtä. Niin sähkö- kuin höyryvoiman keksimisestä kului sata vuotta sellaisten tuottavien sovellusten kehittämiseen, jotka hyödynsivät näitä keksintöjä tehokkaasti. Kun oikeat käyttöalueet kirkastuivat, sähkön ja höyrykoneen aikaansaama toimintatapojen ja kehitystoiminnan murros loi pohjan nykyiselle taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle. Tiivistettynä sähköön ja höyryvoimaan pohjautuville innovaatioille perustuu valtaosa kahden viime vuosisadan taloudellisesta kasvusta. Tieto- ja viestintäteknologia on vaikutusarvoltaan yhtä mullistava edistysaskel kuin sähkö ja höyrykone. Ensimmäinen elektroninen tietokone keksittiin vuonna 1946. Tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaa ei osata vielä käyttää täysimääräisen tehokkaasti. Kuinka kauan vielä kuluu aikaa siihen, että löydämme aidosti tuottavia tapoja soveltaa tietotekniikkaa muuallakin kuin teollisen automaation välineenä? Milloin löydämme tietotyön voittoreseptin? Teknologinen kehitys on analoginen ruuanvalmistuksen kanssa: teknologia on resepti. Teknologian kehitys synnyttää uusia reseptejä, uusia tapoja valmistaa aineksista ateria. Yleiskäyttöiset reseptit, kuten sähkö, ovat niitä, jotka vaikuttavat tuottavuuden kasvuun eniten. – Matti Pohjola Pentti Malaskan mukaan tieto- ja viestintäteknologian merkitys palveluyhteiskunnalle on vastaava kuin teiden ja rautateiden merkitys raskaalle teollisuudelle. ICT on sitä välttä- mätöntä infrastruktuuria, jota ilman palveluiden rakentaminen ja tehostaminen on hyvin vaikeaa. Parhaimmat tavat soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ovat mitä todennäköisimmin vielä löytämättä. Kuinka kaukana, se on meistä itsestämme kiinni. Uusi tuottavuus on suoraan kiinni siitä, kuinka valmiita olemme oppimaan pois sellaisista käytännöistä, jotka eivät ota huomioon nykyisen teknologian tasoa, reaaliaikaisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta, yksilöllisyyttä, tiedon universaalia saatavuutta ja mikä tärkeintä: näiden ominaisuuksien keskinäisiä yhteyksiä. Vuorovaikutus eli ihmisten tarkentavat kysymykset jalostavat tiedon ymmärrykseksi. – Marko Parkkinen Tietotyön logiikka ei ole teollisen, suorittavan työn logiikkaa. Tietotyöläisen työkalu on 34
  36. 36. Myrskyn silmässä 2.viime kädessä työläinen itse, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja osaamisensa.Tietotyön tehokkuuden mahdollistava työympäristö antaa liikkumatilaa ja joustoa löytääomaan osaamisprofiiliin sopiva työtehtävä. Tämän toimintaympäristön ja toimintatavanmuutoksen sisäistämisessä piilevät uuden tuottavuusloikan askelmerkit.Tieto muuttuu arvottomaksi ilman vuorovaikutusta, jos sitä ei muuteta toiminnaksi.– Mari PuoskariMiten tuottavuutta voidaan lisätä? Puhutaan tuottavuuskasvun kolmannesta aallosta,joka tarkoittaa tehtävärakenteiden mukautumista uudelleen ja joustavammin organisaa-tioiden tarpeisiin. ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen mukaan tietotyön tuotta-vuuden kovaa ydintä on tehtävärakenteen muutos ja sen optimointi. Tehtävärakenteidenmuutoksesta voi syntyä tuottavuuskasvun seuraava aalto. Samalla tavalla kuin meneil-lään oleva kansainvälisen työnjaon syventyminen ja eriytyminen vaikuttaa maailmantalo-uden rakenteisiin ja tuotannon uudelleensijoittumiseen kehittyviin maihin. Tutkimuksessa todetaan, että tehtävärakenteiden muutos on voimistunutSuomessa viime vuosina. Samalla, kun on syntynyt uusia korkeamman osaamis- javaatimustason työtehtäviä, työtä on siirtynyt matalan osaamisen tehtävistä korkeammanosaamisen tehtäviin, kuten uutta tietotekniikkaa hyödyntäviin töihin ja suunnittelu- jaasiantuntijatehtäviin.Tekniikka on väline, joka mahdollistaa sen, että saadaan enemmän aikaan samoillaresursseilla. Se edellyttää nimenomaan, että organisaatiot johdosta käsin ovatmuutoksessa kiinni, muuten välijohto aina estää muutokset.– Erkki LiikanenTietotyössä kokonaisuuden johtaminen ratkaisee. Tietotyön johdettava kokonaisuusmuodostuu ihmisten, teknologian, organisaation ja työympäristön liitosta. Onnistunut jatuottava työ edellyttää jokaisen näiden osa-alueen sopeuttamista osaksi kokonaisuutta. Tosiasia on, että tietotyö on historiallisesti niin tuore asia, että olemme vastaalkuvaiheessa parhaiden käytäntöjen tiellä. Kuluu vielä aikaa, ennen kuin löydetäänvoittava resepti yhdistää teknologia ja inhimillinen panos tuottavimmalla tavalla. 35
  37. 37. 2. Myrskyn silmässä 2.5. Teollisen tuotannon ja palvelutuotannon saumaton liitto Me tarvitsemme kilpailuedun saavuttamiseen jotain sellaista, joka on vasta elinkaarensa alussa. Me tarvitsemme uusia ideoita. Ainoa tapa vapautua tästä alhaisen kasvun häkistä on se, että hakee markkinoita aivan uusilta maantieteellisiltä alueilta, on se sitten Afrikkaa tai jotain muuta. – Risto E.J. Penttilä Tässä keksimisen ja innovoinnin vimmassa olisi helppo heittää lapsi pois pesuveden mu- kana ja unohtaa teollisen tuotannon suomat edut uuden liiketoiminnan ja tuottavuuden rakentamisessa. Teollinen tuotanto ja sen syvälle juurtunut työn logiikka on helppo nähdä vastakkaisena voimana tietotyölle, reliikkinä, menneisyyden haamuna. Tämä ei ole koko totuus. Totta on, että puhtaan teollisen tuotannon elinkaari on lähestymässä loppuaan länsimaissa. Me pystymme yhä huonommin kilpailemaan suorittavan työn tarjoajina. Jalostusarvon nostaminen, tietotaidon ja osaamisen hyödyntäminen kilpailukykymme kärkenä on huomispäivän tuottavuuden avain. Suomen pitää olla sellainen maa, jossa ei ole liian kallista elää eikä liian kallista pyörittää tuotantoa. Työtä täytyy tehdä enemmän ja tuottavuutta lisätä. Muutoin menestys on vaikeaa. – Erkki Liikanen Muutos koskettaa useita perinteisiä toimialoja, joissa suurimmasta osasta tehtäviä on tullut tietotyötä. Arvioiden mukaan vain noin kymmenen prosenttia Suomessa tehtä- västä työpanoksesta on suoraan kytköksissä teollisuustuotteiden valmistukseen. Loput 90 prosenttia on suoraan tai välillisesti kytköksissä joko organisaatioiden sisäiseen tai ulkoiseen palvelutuotantoon. Kysymys ei ole joko–tai-asetelmasta. Teollinen tuotanto tulee jatkossakin muodostamaan tärkeän osan suomalaisesta tuotannosta. Teollisen tuotannon tukitoiminnot tutkimuksesta ja kehityksestä markkinointiin ja logistiikkaan ovat hedelmällistä kasvualustaa palvelutuotannolle ja palveluviennille. Uuden tuottavuuden ytimenä on uusien ideoiden kuuntelu, kokeilu ja jalostaminen, jolle teolliset rakenteet tarjoavat erinomaisen alustan. Teollisuuden ja palvelutuotannon liitossa kyse ei ole kyse pakkoavioliitosta eikä semanttisesta taikatemppuilusta. Kyse on toiminnan fokuksen siirtämisestä uuteen 36
  38. 38. Myrskyn silmässä 2.paikkaan, jossa keskiössä ei enää ole laite ja teknologia, vaan ihminen, jota vartenlaitteet ja teknologiat viime kädessä ovat olemassa. Fyysisten tavaravirtojen liikuttelunsijaan suurinta arvonlisäystä tuottavat tutkimus ja kehitys, tuotemerkin lisensointi jamyyminen, immateriaalioikeudet.ETLAn tutkimusjohtajanMika Malirannan mukaantehtävärakenteen muutoksen Meidän pitäisi viedävaikutus tuottavuuden kasvuunteollisuudessa on tähän mennessä enemmän tietotaitoa kuinollut prosenttiyksikön suuruinen. itse fyysisiä rakenteita.Meidän pitäisi viedä enemmän – Pekka Haavistotietotaitoa kuin itse fyysisiärakenteita. Meillä on mietitty paljonesimerkiksi kevyitä puurakenteita,joita voidaan tehdä nopeasti vaikkapa männystä. Valitettavasti ei ole ajateltu taitestattu sitä, kuinka kävisi, jos Suomi alkaisi myydä näitä tilapäistaloja toisenlaisiinilmasto-olosuhteisiin, joissa on lisäksi termiittivaara.– Pekka HaavistoPalveluliiketoimintaan kohdentaminen teollisuustuotteiden oheis- ja rinnakkaistuotteinaon suonut mm. KONEelle, Metsolle ja Wärtsilälle kilpailuetua markkinoilla ja synnyttänytuutta liiketoimintaa. Karrikoidusti nykyään perinteisille valmistavan teollisuuden yrityk-sille puolet toiminnasta on teollisuutta, toinen puoli palveluja. Taloustieteilijä ja mielipidevaikuttaja Michael E. Porterin mukaan tulevaisuudenmenestyjäyritykset ovat sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät ratkaisemaan ekologisiaja sosiaalisia ongelmia. Kestävän kehityksen haasteiden ratkaisussa piilee valtavamäärä liiketoimintapotentiaalia palveluiden, tietoliikenteen ja teollisten tuotteidenyhdistämisessä. 37
  39. 39. 2. Myrskyn silmässä 2.6. Tulevaisuus on tässä Ei ole tieto- ja viestintätekniikan luoneiden insinöörien vika, ettei innovaatioita ole osattu käyttää paremman maailman rakentamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen nykyistä paremmin. Nyt on vielä aivan liian aikaista arvioida ICT:n tuottavuuden merki- tystä. Höyryn ja sähkön aikaansaama yhteiskunnallinen ja teknologinen mullistus kesti vuosikymmeniä ja niitäkin käytettiin alkuun tehottomasti ja vaarallisesti. Miksi tieto- ja viestintätekniikka poikkeaisi tästä? Viime vuosikymmenten saatossa on yleistynyt ajatusmalli, jonka mukaan teknologiset tuotteet pelastavat meidät. Tieto- ja viestintätekniikan yritykset valtasi näkemys, jonka mukaan menestys tehdään uusien teknologisten innovaatioiden varassa. Kehityskulkua helpottivat vapautuneet rahavirrat, joista yritykset kilpailivat. Mitä näyttävämpi innovaatio, sen helpompi oli saada investointipankkiirit tukemaan yritystä. Pörssiin listautuminen houkutteli, ja vielä jos sai median innostamaan suuret joukot tavallisia ihmisiä jonottamaan osakkeita, siintelivät mielessä tähtitieteelliset pikavoitot. Sama innovaatiouskovainen ajatustapa on vallalla edelleen, monissa yrityksissä odotetaan ja toivotaan yhä sitä uutta teknologista tuotetta, joka tulisi ja toisi muassaan avaimet uuteen kasvuun. Tarvitsemme muutosta tapaamme ajatella. Menestyksen kulmakivet täytyy ajatella uusiksi. Meillä on käsissämme tekniikka, jolla voidaan tehdä merkittäviä toimintamallien uudistuksia. Kaikkea vanhaa ei voida säilyttää eikä kaikkien etuja voida jatkuvasti puolustaa. Jostakin on luovuttava silläkin riskillä, että uusi ei tuo luopujalle yhtä paljon hyvää kuin muille. On haasteellista määrittää etukäteen, paljonko innovatiivisesta elementistä kannattaa maksaa; mikä on oikea riskin jako hanketta toteuttavan yrityksen ja sen tilaajan kesken. – Esko Aho Ekonomistit alkavat olla yhtä mieltä, että epävarmuus on tullut pysyväksi olotilaksi. Tulevaisuudessa totuttuihin tuottotasoihin pääseminen edellyttää, että otamme isompia riskejä ja riskien realisoituminen täysimääräisesti pitää hyväksyä. Tulevaisuus rakentuu sen varaan, miten hyödynnämme teknologiaa. Meidän täytyy uudistaa ajattelutapaamme: sen sijaan, että teemme asioita mielessämme seuraava kvartaali ja ensi vuoden tulos, meidän täytyy oppia ajattelemaan tavoitteita kymmenen vuoden päähän ja tehdä tässä päivässä valintoja, jotka mahdollistavat noihin tavoitteisiin pääsemisen. Voimme myös edistää sellaista, jonka uskomme avaavan tien parempaan tai auttavan mielikuvitustamme, jotta tiedämme hetken päästä, mitä pitää tehdä. Tällä hetkellä uskomme, että sosiaalisen median vuorovaikutteisuus ja joustavuus antaa 38
  40. 40. Myrskyn silmässä 2.meille mahdollisuuksia, vaikka hallinto ja yritykset eivät Liity keskusteluun Facebookissa:vielä sosiaalisessa mediassa kovin vakaasti osaa toimia- www.facebook.com/SoneraYrityksillekaan. Sosiaalisella medialla on saatu kansat liikkeelle jakaadettu korruptoituneita hallintoja. Voisiko sosiaalinen media olla väline karsia tuotta-mattomuuden linnakkeet yrityksistä ja vaikuttamattomuuden pesäkkeet hallinnosta?Erityisesti monilla julkishallinnon toimijoilla on hyvä tahtotila. Kun organisaatio rakentaasosiaalista mediaa varten prosessin ja alkaa kouluttaa henkilöstöä, ollaan jo pitkällä.– Helene AuramoAjallemme on tunnusomaista korostaa muutostilannetta kuvaavilla nimillä, jotkamuodostuvat yhdyssanoista, joiden jälkiosa on sana ’yhteiskunta’. Meillä oli ja ontietoyhteiskunta, palveluyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta. Sosiaalinen media jasiihen kasvaneen Y-sukupolven tulo työyhteisöihin ja politiikkaan toi meille luottamusyh-teiskunnan ja kohtaamisyhteiskunnan. Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen lansee-rasivat kohtaamisyhteiskunta-termin jo 1996, mutta työelämän massojen arkeen sevaikuttaa vasta nyt. Henkilökohtaiset verkostot ovat laajempia kuin koskaan, toisaalta verkostot ovatmyös pinnallisempia kuin koskaan. Tieto- ja viestintätekniikan välineet mahdollistavatlyhytaikaiset luottamussuhteet ja mahdollisuuden kehittää ajattelua samasta asioistakiinnostuneiden kanssa kirjaimellisesti globaalisti ja jatkuvasti. Kun tämä nopeus jaavoimuus kohtaavat vanhojen toimintamallien päämäärähakuisuuden ja vallitsevantalouskriisin aiheuttaman pakon, on innovaatioiden jalostumiselle jälleen kerranparemmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen.Tabletit ja älypuhelimet elävät kahviloissa, toreilla ja puistoissa. Diginatiivit ovatpaljonkin sosiaalisempia kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heille on niin helppoatavata muita.– Alf RehnY-sukuolvi on jo muuttanut yrityksiä, mutta julkisessa hallinnossa muutos on vielä pää-osin lähtökuopissaan. Toki samanlaisia toimintamallien läpimurtoja kuin verottajalla ontehty, asioita, joita yrityksissä ihaillaan kateellisina. Yksi suurimmista lähitulevaisuudessaratkaistavista haasteista on sosiaali- ja terveyshuollon tuottavuusongelmien ratkaise-minen rakenteellisten uudistusten keinoin. Pahimmillaan ajaudumme täällä rintamalla julkisen ja yksityisen sektorinasemasotaan, jolloin keskitytään toisilta oppimisen sijaan vesittämään toisen osapuolenkehitysaskelten hyötyjen konkretisoitumista. Vielä onnettomampi tulevaisuuson edessä, jos yritysmaailma, kolmas sektori ja julkinen hallinto vetäytyvät omiinkehänurkkauksiinsa odottelemaan, että joku muu toimii ja tekee aloitteita. 39

×