Mitä on suomalainen sometutkimus ja miten some auttaa tutkimuksesta viestimisessä? - SomeTime 2015
1. Mitä on suomalainen some-‐
tutkimus ja miten some au1aa
tutkimuksesta vies3misestä?
SomeTime
2015
Hämeenlinna
23.5.2015
01/06/15
1
2. 01/06/15
2
Mitä on suomalainen some-‐tutkimus?
1. Kokonaiskuva
2. Bibliometriikan
näkökulmasta
3. Tutkijoiden
näkökulmasta
3. 01/06/15
3
Kokonaiskuva
Lähde:
Minna
Takala
SomeTime
2011
tutkimuskarEa
via
@MinLii
4. 01/06/15
4
Bibliometriikan näkökulmasta
(tekijät ja avainsanat)
Tee-‐se-‐itse
analyysi:
Bibliometric
data
visualizaKon
via
@Arash_Hajikhani
Web
of
Knowledge
(arKcle
n=58)
5. 01/06/15
5
Bibliometriikan näkökulmasta
(suosituimmat lehdet)
Public
Library
of
Science
(PLOS)
Katso
myös
Basics
of
ScienKfic
Literature
Analysis
via
@Arash_Hajikhani
Web
of
Knowledge
(arKcle
n=58)
6. 01/06/15
6
Käsikirja
sosiaalisen
median
tutkimusmenetelmistä:
hEp://www.oEeitaverkosta.fi/index.htm
Miten
olisi
Suomalaiset
tutkijat
verkostona?
Verkostoanalyysi
sosiaalisen
median
tutkimuksessa
Jukka
Huhtamäki
@jnkka
ja
Olli
Parviainen
@ja0paa
7. 7
Suomalaiset tutkijat verkostona (WoS)
Lähde:
Juho
Salminen
(@Juho_Salminen)
hEp://t.co/Y6TpOiaRGV
01/06/15
8. • Web
of
Science
Ketokannassa
yhteensä
7
386
arKkkelia
sosiaalisesta
mediasta,
joista
118
(56
konferenssi
ja
58
journal)
arKkkelia
on
Suomesta
• Google
Scholarissa
(2006-‐2015)
haku
avainsanalla
”social
media”
tuoEaa
158
000
osumaa
• Kiinnostus
somea
kohtaan
on
kasvamassa
(Google
Trends)
01/06/15
8
Bibliometriikan näkökulmasta (vertailua)
9. 01/06/15
9
Tutkijoiden näkökulmasta
Lähde:
Salla-‐Maaria
Laaksonen
Salla-‐M
Laaksonen
sometutkimus-‐lista
via
@jahapaula
Sosiaalinen media on antanut mahdollisuuden jokaiselle tutkijalle yksilönä, sekä tutkimusryhmille yksikköinä vaikuttaa suoraan oman tutkimuksen esilletuomiseen riippumatta yliopiston viestintäosaston toimista.
Itsenäisen viestinnän yhdistyessä yliopiston viestinnän perinteisiin kanaviin, saadaan viestinnästä vaikuttavaa, aitoa ja oikeasti tavoittavaa.
Mä itse olenkin sitä mieltä, että omasta tutkimuksesta viestiminen pitäisi olla osittain jokaisen tutkijan oma vastuu, sekä tutkimusryhmien pitäisi palkata yliopiston yhteisen viestinnän lisäksi myös oma henkilö tekemään vaan viestintää.
Sen lisäksi, että ne on yleisesti suljettuja, niin tieteelliset julkaisufoorumit on yleisesti sidottu tiettyyn tiukkaan tieteelliseen formaattiin
=> Some antaa kuitenkin mahdollisuuden sisältöjen monipuolisuuteen. Tylsien määrämuotoisten julkaisujen lisäksi, voi siitä oman tutkimuksen ja intohimon aiheesta tehdä blogikirjoituksia, raflaavia twiittejä, vaikuttavia infomercial videoita ja vaikka perustaa oman nettipodcastin omasta tutkimusaiheesta. MAHDOLLISUUDET ON RAJATTOMAT
Sosiaalinen media on monen empiirisen kokeilun ja tutkimuksen mukaan äärimmäisen tehokas keino moninkertaistaa oman ja tutkimusryhmän vaikuttavuus ja näkyvyys
Oheinen kuva ei ole vain geneerinen aihekuvitus, vaan siinä on Jarin tutkimuspapereiden viittausmäärien kasvu sen jälkeen kun Jari alkoi 2013 aktiivisesti viestiä omasta tutkimuksestaan somessa yhä kiihtyvällä tahdilla. Jari voi varmaan vähän kertoa lisää?
TOTUUS ON VAAN SE, että jos julkaisut jättää sinne suljetuille foorumeille tai avoimillekin foorumeille oman onnensa nojaan, niin niitä tuskin kukaan lukee tai viittaa juuri koskaan. Jos teet omalla viestinnällä ja rohkealla markkinoinnilla oman tutkimukses tunnetuks, niin viittausmäärät kasvaa => oma vaikuttavuus, H-indeksi ja muut mittarit kasvaa yhtä lailla
Sosiaalinen media antaa matalan kynnyksen mahdollisuuden verkottua ja ottaa yhteyttä oman alan asiantuntijoihin.
Asiantuntijaryhmät, intressiryhmät, teollisuuden ryhmät jne.