Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä,
taustalta ja työn jälkeen. Miten tähän tultiin?
11.12.2013 // Iikka Lovio
Hyvän olon tila:
2012-2014
• Tavoitteena tuottaa tietoa

palveluympäristöjen merkityksestä
sosiaalityössä.

• Tavoitteena ...
Lähtökohtana jatkumo
(palvelunkäyttäjien
kanssa) ja uusi
tulokulma (tilat).
Palvelunkäyttäjien kanssa -ajatus Soccassa: ollaan alussa, halutaan oppia lisää.
Palvelu suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä
kohderyhmän kanssa
• Ongelmien osoittamisesta voimavarojen vahvistamiseen
• Tas...
Näkyy raportin kielessä ja käsitteissä
Työntekijän huone

Se mitä tapahtuu ennen tapaamista vaikuttaa työn
onnistumiseen täällä.
Palvelukokemus syntyy harvoin sosiaalityöntekijän huoneessa.
Se mitä tapahtuu ulko-oven ja
sosiaalityöntekijän huoneen oven välissä
pitäisi ajatella uudelleen.
Kyse ei ole sisustuksesta, vaan koko
kosketuspisteen merkityksen
uudelleenajattelemisesta ja
arvottamisesta.
Jokainen lomakkeen jättäminen on
kosketus niihin ilmiöihin, minkä vuoksi
organisaatio on olemassa. Miten
kohtaamiset halut...
Palvelun kesto organisaation
näkökulmasta
Käynti toimistossa

Kirje

Käynti toimistossa

1 kk

Henkilökunnan näkökulmasta ...
Palvelu on suunniteltava siellä missä se
tapahtuu.
Palveluiden suunnittelu yhdessä asiakkaiden ja
työntekijöiden kanssa on välttämätöntä. Se ei tarkoita
suunnittelijan tai a...
Yhteissuunnittelu on vaativampaa ja tuo nopeammin oikeita
lopputuloksia.
Sitä oppii tekemällä.
On mentävä syvemmälle kuin mihin suoraan
kysymällä päästään.
Missä olisi hyvä paikka palvelulle?
vs.
Missä liikut arkisin?
Työyhteisö

Empatia.
Miksi? -kysymykset.
Ymmärrä motivaatiot,
arki ja historia.

Suunnittelija

Tarvitaan työkaluja
Ymmärr...
•Taitava suunnittelija murtaa raja-aitoja ja
rakentaa rajoja, jossa työntekijät ja
palvelunkäyttäjät voivat kohdata ja teh...
Kommunikoidaan enemmän

Puhutaan vähemmän
Brittish Design Council: double diamond
Suunnittelu ei lopu asiakkailta
kysymiseen ja ideointiin, sillä...
YKSIKÄÄN AMMATTILAISTEN
SUUNNITTELEMA PALVELU TAI UUSI
TOIMINTATAPA EI SELVIÄ
SELLAISENAAN ENSIKOSKETUKSESTA
PALVELUNKÄYTT...
JA MERKITTÄVIMMÄT
KEHITYSTARPEET HAVAITAAN
KÄYTÄNNÖSSÄ.
SIKSI IDEOITA ON KOKEILTAVA
NOPEASTI,
JOTTA KORJAUSLIIKKEET JAKSETAAN
TEHDÄ.
Lyhyillä kokeiluilla toteutusvaiheessa havaitut
virheet olisi voitu tunnistaa jo ideavaiheessa. Nyt
virheet välttettiin to...
Alkuongelma. Sosiaalitoimiston palvelut eivät näy palvelunkäyttäjälle. Asiointitilanteessa pitäisi
vahvistaa luottamusta k...
Hyvinvointia lisäävä sosiaalitoimiston
aula, liikunta ja sosiaalipalveluiden
yhdistäminen.
Kokeilun idea: sosiaalitoimisto...
Aulakahvit. Tavoite oli tutkia miten tila
muuttuu muuttamaalla käyttäytymistä
kahvilamaiseksi, luoda työntekijöille ja
asi...
Alkuidea: yhteistyön lisääminen peruspalvelun ja
matalankynnyksen toiminnan kanssa. Kokeilu: asukastalon
toiminnan viemine...
Asukastila Hopeala Helsingin Läntisen sosiaalitoimiston
yhteydessä. Tässä on järkesä.
Visio sosiaalisemmasta toimistosta syntyi ja sitä
testattiin kokeiluilla.
Kokeilemisen edut

• Ei suunnitella asioita, jotka eivät ole
suunniteltavissa

• Ideaa testataan ennen kuin sisäinen kriti...
Millon kokeillaan?

• Kun uuden toimintatavan kannalta

tunnistetaan puuttuvan olennaista tietoa

• Mitä isompi ja radikaa...
Miten kokeillaan?

• Tunnistetaan idean kriittinen osa jota
koetellaan

• Määritellään mittarit, eli se mitä halutaan
oppi...
Mitä pitää tapahtua seuraavaksi
sosiaalitoimistojen suunnittelussa?
• Johtaa paikkoja ja asiointikokemusta
prosessien ja siilojen rinnalla

• Lupa toimia toisin ryhmät toimipisteisiin
• Enem...
Kyse on siitä minkälaisessa ympäristössä
palvelut tapahtuvat, eli siitä, minkälaisia
palvelut ovat. Ja, miten ne vaikuttav...
Palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden ymmärtämisen
lisäksi on kysyttävä, miten tämä helpottaa ylimmän
johdon arkea?
Pitää ymmärtää historia. Miten ja miksi tähän
on tultu ja miten se koetaan nyt?
Sosiaalitoimistojen suunnittelu kertoo yksilötyön merkityksen
painotuksesta suomalaisen sosiaalihuollon historiassa.
Köyhä...
Pavelut kehittyvät askelin, eivätkä ole koskaan
valmiita. 1.0:sta ei siirrytä 2.0:n.
www.socca.fi
www.facebook.com/sosialitoimisto2.0
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio

1,289 views

Published on

Tässä esityksessä avataan Sosiaalitoimisto 2.0 taustalla ollutta ajattelua, tekemistä ja siinä syntyneitä ajatuksia. Diat on koostettu julkaisutilaisuudessa ja muissa esittelytilaisuuksissa pidetyistä esityksistä ja näissä käydystä keskustelusta.

Raportin kirjoittamisen taustalla on paljon enemmän työtä kuin kirjallisuuden lukeminen ja kirjoittaminen. Hankkeen aikana tapahtuneet pienet oivallukset, tärkeät ja yllättävät miksi-kysymykset, ympäröivä työyhteisö ja yhteistyökumppanit, sekä monet pienet ja isommat valinnat ovat vaikuttaneet lopputulokseen.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,289
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
787
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Iikka Lovio

  1. 1. Sosiaalitoimisto 2.0. Ajatuksia rivien välistä, taustalta ja työn jälkeen. Miten tähän tultiin? 11.12.2013 // Iikka Lovio
  2. 2. Hyvän olon tila: 2012-2014 • Tavoitteena tuottaa tietoa palveluympäristöjen merkityksestä sosiaalityössä. • Tavoitteena oppia palvelun yhteissuunnittelusta ja kokeilemisesta. • Tarkoitti sosiaalialan opetuksen, tutkimuksen ja kehittämsen verkoston ponnistusta, jonka työn opit Socca kokosi yhteen.
  3. 3. Lähtökohtana jatkumo (palvelunkäyttäjien kanssa) ja uusi tulokulma (tilat).
  4. 4. Palvelunkäyttäjien kanssa -ajatus Soccassa: ollaan alussa, halutaan oppia lisää.
  5. 5. Palvelu suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä kohderyhmän kanssa • Ongelmien osoittamisesta voimavarojen vahvistamiseen • Tasa-arvoinen vastavuoroisuus ammattilaisten ja palvelunkäyttjien välillä • Ammattilaisuus: ongelmien ratkaisiajasta asioiden mahdollistajaksi • Sosiaalinen pääoma
  6. 6. Näkyy raportin kielessä ja käsitteissä
  7. 7. Työntekijän huone Se mitä tapahtuu ennen tapaamista vaikuttaa työn onnistumiseen täällä.
  8. 8. Palvelukokemus syntyy harvoin sosiaalityöntekijän huoneessa.
  9. 9. Se mitä tapahtuu ulko-oven ja sosiaalityöntekijän huoneen oven välissä pitäisi ajatella uudelleen.
  10. 10. Kyse ei ole sisustuksesta, vaan koko kosketuspisteen merkityksen uudelleenajattelemisesta ja arvottamisesta.
  11. 11. Jokainen lomakkeen jättäminen on kosketus niihin ilmiöihin, minkä vuoksi organisaatio on olemassa. Miten kohtaamiset halutaan käyttää?
  12. 12. Palvelun kesto organisaation näkökulmasta Käynti toimistossa Kirje Käynti toimistossa 1 kk Henkilökunnan näkökulmasta lyhyet palvelutuokiot jatkuvat asiakkaan arjessa ja muokkaavat oletuksia tulevasta palvelusta Palvelun kesto asiakkaan näkökulmasta
  13. 13. Palvelu on suunniteltava siellä missä se tapahtuu.
  14. 14. Palveluiden suunnittelu yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa on välttämätöntä. Se ei tarkoita suunnittelijan tai ammattilaisten roolin heikkenemistä.
  15. 15. Yhteissuunnittelu on vaativampaa ja tuo nopeammin oikeita lopputuloksia.
  16. 16. Sitä oppii tekemällä.
  17. 17. On mentävä syvemmälle kuin mihin suoraan kysymällä päästään.
  18. 18. Missä olisi hyvä paikka palvelulle? vs. Missä liikut arkisin?
  19. 19. Työyhteisö Empatia. Miksi? -kysymykset. Ymmärrä motivaatiot, arki ja historia. Suunnittelija Tarvitaan työkaluja Ymmärrä arki, nykyiset palveluun liittyvät merkitykset, tavoitteet ja piilevät tarpeet. Miksi? -kysymykset. Empatia. Suunnittelun päämäärä loppukäyttäjän kannalta tärkeät asiat. Palvelunkäyttäjät Etnografinen tiedonmuodostus ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä osapuolten kanssa.
  20. 20. •Taitava suunnittelija murtaa raja-aitoja ja rakentaa rajoja, jossa työntekijät ja palvelunkäyttäjät voivat kohdata ja tehdä yhteistyötä. •Taitava suunnittelija luo yhteisen kielen työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien välille. •Taitava suunnittelija tekee palvelun osapuolista suunnittelijoita.
  21. 21. Kommunikoidaan enemmän Puhutaan vähemmän
  22. 22. Brittish Design Council: double diamond
  23. 23. Suunnittelu ei lopu asiakkailta kysymiseen ja ideointiin, sillä...
  24. 24. YKSIKÄÄN AMMATTILAISTEN SUUNNITTELEMA PALVELU TAI UUSI TOIMINTATAPA EI SELVIÄ SELLAISENAAN ENSIKOSKETUKSESTA PALVELUNKÄYTTÄJÄN KANSSA
  25. 25. JA MERKITTÄVIMMÄT KEHITYSTARPEET HAVAITAAN KÄYTÄNNÖSSÄ.
  26. 26. SIKSI IDEOITA ON KOKEILTAVA NOPEASTI,
  27. 27. JOTTA KORJAUSLIIKKEET JAKSETAAN TEHDÄ.
  28. 28. Lyhyillä kokeiluilla toteutusvaiheessa havaitut virheet olisi voitu tunnistaa jo ideavaiheessa. Nyt virheet välttettiin toisen toimiston suunnittelussa.
  29. 29. Alkuongelma. Sosiaalitoimiston palvelut eivät näy palvelunkäyttäjälle. Asiointitilanteessa pitäisi vahvistaa luottamusta kaikin tavoin. Työntekijän huoneeseen päädytään jännittyneenä. Asiakas ei tiennyt, että sosiaalitoimiston palveluihin kuuluu henkinen tukeminen, kuntelu ja keskusteluapu. Kokeilun idea: viestitään toisin auloissa, annetaan faktatietoa siitä mitä tapahtuu ja kysytään mikä tieto on mielenkiintoista, miksi ja miten viesti tulkitaan.
  30. 30. Hyvinvointia lisäävä sosiaalitoimiston aula, liikunta ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen. Kokeilun idea: sosiaalitoimiston aula kannustaa/ helpottaa lisäämään liikuntaa. Toteutusta kokeiltiin syksyllä asukastila Hopealassa Helsingin Läntisen sosiaaliaseman yhteydessä osana Metropolian innovaatio-opintoja. Onnistuminen oli nopea ja innostunut oppimisprosessi.Yksikään kokeiltu idea ei toiminut sellaisenaan, mutta lisäsi tietoa palvelunkäyttäjän ehdoista idean onnistumiselle.
  31. 31. Aulakahvit. Tavoite oli tutkia miten tila muuttuu muuttamaalla käyttäytymistä kahvilamaiseksi, luoda työntekijöille ja asiakkaille uusi tapa kohdata ja lisätä työntekijöiden kiinnostusta työn yhteiskehittämiseen. •Tila rauhottui •Ihmisten yksinäisyys näkyi ja juttuseura kelpasi •Palveluneuvonta aulassa parani •Asiakastapaamisten määrä lisääntyi ilman, että muista tavoitteista joustettiin • Työntekijät kokeilivat seuvaakasi palveluiden yhteistutkimisryhmää asiakkaiden kanssa •Kokeilu kesti neljä päivää
  32. 32. Alkuidea: yhteistyön lisääminen peruspalvelun ja matalankynnyksen toiminnan kanssa. Kokeilu: asukastalon toiminnan vieminen sosiaalitoimiston aulaan Maunulassa. Yhteistyö helpottui ja asiakkailta tuli positiivista palautetta. Metropolian opiskelijat toteuttivat kokeilun osana innovaatio-opintoja.
  33. 33. Asukastila Hopeala Helsingin Läntisen sosiaalitoimiston yhteydessä. Tässä on järkesä.
  34. 34. Visio sosiaalisemmasta toimistosta syntyi ja sitä testattiin kokeiluilla.
  35. 35. Kokeilemisen edut • Ei suunnitella asioita, jotka eivät ole suunniteltavissa • Ideaa testataan ennen kuin sisäinen kritiikki tapaa sen tai neuvottelee latteaksi kompromissiksi
  36. 36. Millon kokeillaan? • Kun uuden toimintatavan kannalta tunnistetaan puuttuvan olennaista tietoa • Mitä isompi ja radikaalimpi idea, sitä pienemmin ja nopeammin
  37. 37. Miten kokeillaan? • Tunnistetaan idean kriittinen osa jota koetellaan • Määritellään mittarit, eli se mitä halutaan oppia • Max kaksi viikkoa ja kevyt raportointi
  38. 38. Mitä pitää tapahtua seuraavaksi sosiaalitoimistojen suunnittelussa?
  39. 39. • Johtaa paikkoja ja asiointikokemusta prosessien ja siilojen rinnalla • Lupa toimia toisin ryhmät toimipisteisiin • Enemmän kokeiluja ja vähemmän umpiossa suunnittelua • Muutos alan opinnoissa: etuoven kautta työelämään ja toiminnallisten tutkimusmentelmien painotus
  40. 40. Kyse on siitä minkälaisessa ympäristössä palvelut tapahtuvat, eli siitä, minkälaisia palvelut ovat. Ja, miten ne vaikuttavat organisaation perustehtävän onnistumiseen.
  41. 41. Palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden ymmärtämisen lisäksi on kysyttävä, miten tämä helpottaa ylimmän johdon arkea?
  42. 42. Pitää ymmärtää historia. Miten ja miksi tähän on tultu ja miten se koetaan nyt?
  43. 43. Sosiaalitoimistojen suunnittelu kertoo yksilötyön merkityksen painotuksesta suomalaisen sosiaalihuollon historiassa. Köyhäintalohistoriasta kumpuava sosiaaliala on tähän päivään asti ollut hyvin vähän kiinostunut käyttäjälähtöisyydestä tai asiointikokemuksesta. Suunnittelua on tehty teknisistä lähtökohdista, kuten sisäilman ja työergonomian näkökulmasta. Palvelukokemukset syntyvät kuitenkin paljolti muualla kuin työntekijän huoneessa. Miten kohtaamisympäristöjen suunnittelu tehtäisiin, jos sosiaalityön setlementtiperinne vahvistuisi vuorostaan tulevaisuudesa?
  44. 44. Pavelut kehittyvät askelin, eivätkä ole koskaan valmiita. 1.0:sta ei siirrytä 2.0:n.
  45. 45. www.socca.fi www.facebook.com/sosialitoimisto2.0

×