Mika Hyytiäinen - Tulevaisuuden resilientti ruoka
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Mika Hyytiäinen - Tulevaisuuden resilientti ruoka

on

  • 406 views

 

Statistics

Views

Total Views
406
Views on SlideShare
327
Embed Views
79

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

3 Embeds 79

http://www.sitra.fi 76
http://www.slideee.com 2
http://sitra63.rssing.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Voisiko asevelvollisuus laajennettuna ja uudelleen ajateltuna olla osa ratkaisua, jolla tarvittava yksilöosaaminen rakennetaan? <br />

Mika Hyytiäinen - Tulevaisuuden resilientti ruoka Presentation Transcript

  • 1. Tulevaisuuden resilientti ruoka Mitä, missä, miten, kuka … avuton (?) taajama ilmastonmuutoksen ruokataistelussa. Uusi turvallisuus -foorumi Mika Hyytiäinen
  • 2. Resilienssi 2030 • Tehtävä: Hahmotella ilmastonmuutokseen nähden joustokestävän turvallinen Suomi • Vaiheet: – Havahtuminen – Kulttuurin muutos – Rakentaminen • Kokeiluun: – ”Kuka kasvattaa ja mitä syödään 2025?”
  • 3. Häiriöherkkyyden kokonaisnäkökulma • Jos kansalaisella olisi – lähellään keskimäärin viikon ruokatarvikkeet ja osaaminen valmistaa ruoka raaka-aineista lähtien, elintarvikeketjulle jäisi toipumisaikaa. – Viikko = noin kahdeskymmenesosaa jokaisen meistä kulutuksesta, jolloin päivän pari kuussa varastosta syöden kaikki kiertäisi alle vuodessa. – Kotivara säilykkeinä ja kuivatavarana on varaston perusta. Sitä voi täydentää perinteisemmillä juureksilla ja uusilla ruoka-aineilla, myös lähituotettuna. – Varastoja on paitsi kotona myös kellarikomeroissa, lisäksi yhteiset maakellarit ovat jo tulossa osuuskuntineen takaisin. • Elintarvikehuolto on yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri. – Mitä keskitetympi ja logistisesti tehokkaampi, sitä häiriöherkempi. • Yksi tehokas keskusteurastamo on tehokas .. suljettuna lamauttava. • Häiriöt harvoissa einestehtaissa katkaisevat peruspizzaketjut. – >Tehokkuus ei ole resilienttiä, mutta kilpailu vaatii ketjutehokkuutta.
  • 4. 4 Yksilön roolista taisteluissa • Asevelvolliset kattavat 96% koko armeijasta. • Suomalaiset haluavat puolustaa itseään, eivät itseään puolustettavan. • Koulutus luo myös muuta resilienssiä, ”kurjuuden sieto- ja toimintakykyä” • Ilmastonmuutoksen teoista pääosan tekevät tavalliset kansalaiset. • Valtion on mahdollistettava. • Millainen on kaikkien turvallisuusvelvollisuus? ASEELLINEN TAISTELU ILMASTOTAISTELU Kokeilukysymyksemme on: olisiko lähituotanto myös taajamissa mahdollista siinä mitassa, että edellä kuvattu joustona, kestona ja toipumisena olisi mahdollista? Voisimmeko perinteisten puutarhakasvien lisäksi kasvattaa itse myös hyönteisiä, tai vaikkapa levää? Voivatko taajamatkin olla ruokamielessä osa ratkaisua?
  • 5. Ruoka ketjuratkaisuna • Yksi Uuden turvallisuuden idea on hahmottaa ketjuratkaisuja läpi toiminnan eri tasojen valtiosta kansalaiseen. • Tässä tapauksessa ketju on seuraava: 1. Ilmastonmuutos turvattomuusvaikutuksina 2. Elintarvikeketjun resilienssi infrastruktuurina 3. Taajamakasvatus riittävän laajana 4. Yhteisöllinen ruuantuotanto 5. Turvallisuuden tunne ja todellisuus ruokahäiriöissä. • Kyseessä ei ole ”turvallisuus ensin” -ajattelu: turvallisuus rakennetaan sisään kuten ”kananmuna vatkataan kakkuun” sidosaineeksi, eikä nimetä kakkua turvan nimeen.
  • 6. Taajama ”kasvatusalustana” • Muotiala 2000-luvun sekarakenteisena turvallisuuskaupunginosapilottina . • Tesoman kerrostalolähiö 1970-luvun suuren maaltamuuttoaallon edustajana ja ekosysteemipalvelupilottina. • Nekala rakennettiin 1940-luvun omakotiasutusalueeksi. Otin yhteyttä Tampereen yhdyskuntasuunnittelijoihin ja valitsimme kolme kaupunginosaa lähempään tarkasteluun. Arvioimme, paljonko kasvatusalaa löytyisi, miten taajamaviljely onnistuisi ja kuinka suuresta muutoksesta olisi kysymys.
  • 7. Muotiala • Muotialan asuinalue Tampereella on ensimmäinen Suomessa toteutettu alue, jonka suunnittelussa pyrittiin alustaa asti ottamaan huomioon turvallisuusnäkökohdat. Tavoitteena oli avoin kaupunkitila ja sosiaalisen kontrollin edistäminen ... yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen tukeminen. • (Hille Koskela: Palkokierre, Gaudeamus 2009) Niin sanottuun CPTED-malliin sekä ympäristöpsykologisiin tutkimustuloksiin perustuvan suunnittelun avulla haluttiin luoda viihtyisää, turvallista ja laadukasta ympäristöä alueen noin kahdelle tuhannelle uudelle asukkaalle. (Rakennustieto, Tekniikan tohtori, VTM Sari Puustinen) Asukaskyselyn mukaan suuri enemmistö asukkaista (61 %) piti Muotialaa turvallisempana kuin edellistä asuinaluettaan … Muotiala koetaan turvalliseksi alueeksi ja julkisia tiloja käytetään vilkkaasti. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamisen suunnitteluratkaisut, kuten korttelirakenne ja laadukkaat pihat, ovat onnistuneita ratkaisuja. Hyvin suunniteltu valaistus näyttää lisäävän turvallisuuden kokemuksia ja alueiden aktiivista käyttöä. Sosiaalista turvattomuutta koetaan Muotialassa vähän. (Riikka Kostiainen http://www.haaste.om.fi/) Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. (http://www.haaste.om.fi/)
  • 8. Muotiala 2000 • Alueen pinta-ala 26,7 hehtaaria • Kerrostaloja 1,7 ha (11 776 kem²) = 5% • Asuinkerros- ja rivitaloja 1,8 ha (6 600 kem²) = 5% • Rivitaloja 3,7 ha (13 043 kem²) = 15% • Omakotitaloja 3,5 ha (13 653 kem²) = 13% • Lähikeskuspalvelut 0,4 ha (1 858 kem²) = 2% • Julkiset palvelut 3,4 ha = 12% – päiväkoti ja Steiner-koulu 11 905 kem² • Katualueet 2,8 ha = 10% • Virkistysalueet 9,6 ha = 36% • Keskimääräinen tehokkuusluku 0,35 (ke 0,65) • Asukkaita noin 1000 (45 m2/asukas) • Potentiaalista viljelysmaata 25% = 7 ha ⇒ 70 m2 / asukas ⇒ _____ kg juureksia …
  • 9. Ekosysteemipalvelut Mikä on ekosysteemipalvelu? • Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. • Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, kuten pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. • Luonnon palveluja ei voi käyttää yli luonnon kestokyvyn. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa. • Perusta 1992 YK ilmastosopimus => MEA 2005 Ekosysteemipalveluiden arvo • Monet ekosysteemipalvelut ovat ilmaiseksi hyödynnettävissä, eikä niitä huomioida taloudellisissa laskelmissa. • Luontoa köyhdyttävästä toiminnasta ei laskuteta erikseen tuotteiden hinnoissa tai maankäyttösuunnitelmissa. • Jos ekosysteemipalveluille määriteltäisiin hinta, tiedettäisiin, milloin on halvempaa säilyttää ja käyttää luonnon palveluita kuin tuottaa niitä keinotekoisilla vaihtoehdoilla. • Esimerkiksi vedenpuhdistus, tulvantorjunta ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa toteuttaa säilyttämällä näitä palveluja tuottava luonto.
  • 10. Tesoma – 1970-80 luku • Yhteensä noin 8000 asukasta • Alueella ei ole kaupallista viljelyä tai muuta puutarhaviljelyä. • Omakotitaloalueilla sekä vanhoilla väljästi rakennetuilla rivitalo-alueiden pihoilla harjoitetaan kotitarveviljelyä. • Kaupunki vastaa viljelypalstoista: vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät ja palvelu on kaikille avoin. Nyky-Suomessa suuri muuttoliike, maastamuutto, maaltamuutto ja kaupungistuminen tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla suurten ikäluokkien muuttaessa maaseudulta kaupunkeihin ja siirtolaiseksi Ruotsiin ja Australiaan. Muutto oli tarpeen, sillä maaseudun koneellistuminen teki pientilat kannattamattomiksi. Kaupungeissa oli teollisuutta, joka tarjosi paljon työpaikkoja. Muuttajia varten rakennusliikkeet tekivät suuret määrät lähiöitä, joita jo tuolloin arvosteltiin rakentamisen heikosta laadusta ja yksitoikkoisesta ympäristöstä. (Wikipedia)
  • 11. Tesoma 2020+ Viljelyalaa on jokunen m2 / asukas, mutta … Tampereen kaupunki osallistuu Oma Tesoma -hankkeella eurooppalaisille yli 100 000 asukkaan kaupungeille suunnattuun Mayors Challenge 2014-kilpailuun. Kilpailussa etsitään merkittäviä kaupunkien toimintaan tai kehittämiseen liittyviä haasteita. Voittajien ehdotusten tulee olla rohkeita, uudistavia, yhteisöllisiä ja myös toisiin kaupunkeihin siirrettäviä kehitysideoita. TÄMÄ ON PORISTA 1970-LUVULTA JA TESOMAN LÄPI MENEE PORIN RATA Oma Tesoma -hankkeessa kehitetään uudenlaista Tesomaa yhdessä asukkaiden, virkamiesten, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja yhdistysten kanssa. - Meillä on tavoitteena uudistuva, hyvinvoiva ja omavaraisempi kaupunginosa. Tesoman asuinoloja, ympäristöä, sisäistä aktiivisuutta, asukkaiden osallistumista, työllisyyttä ja paikalliskulttuuria vauhditetaan, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
  • 12. Nekala Asevelikylä – talkoovoimin rakennettu • Ajatus tammikuussa 1941 – talkoovoimin rakennettava – talot suunnitteli Alvar Aalto – kaupunki lahjoitti Nekalan kartanon maat – yli 50 yritystä antoi rakennusaineita. • Toukokuussa 1941 alkoivat rakennustalkoot: – 6.5. perustuksia kaivamaan noin 300 miestä – soranajo iltaisin lainatuilla kuorma-autoilla. – Joka ilta 100-200 miehen voimalla • Marraskuussa 1942 kaikki 13 taloa vesikattoon • Keväällä 1943 kylä oli valmis. • Aseveliyhdistys valitsi taloihin 26 perhettä – sodassa kaatuneen tai tautiin kuolleiden, rintamamies-, aseveli-, invalidi- ja suurperheitä. Teksti Sari Minkovitsch http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/aseveli.htm Asevelikylän vihkiäiset 5.9.1943. Kuva: Veikko Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto TALKOOHENGEN JA YHTEISTUNNON VOIMALLA "LÄPI HARMAAN KIVEN" RAKENSIVAT TAMPERELAISET KODIN RINTAMALLA 1939-1944 TAISTELLEIDEN OMAISILLE. NÄIN SYNTYI TÄLLE ALUEELLE ASEVELIKYLÄ, KÄSITTÄEN 13 KAHDEN PERHEEN TALOA. TAMPERE - AUTA ITSEÄSI.
  • 13. Nekala Ruotsalaiskylä – lahjaksi saatu • Talvisodan loputtua Ruotsista 2000 ns. lahjataloa jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi. Tampere sai 51. • Talot suunniteltiin Suomessa, piirustukset tehtiin tehtaissa ruotsalaisilla standardeilla. • Taajamiin tarkoitetut asuntotyypit: – yksikerroksisia ilman ullakkoa (52 tai 58 m²) – täyskellari, pienellekin tontille ilman ulkorakennusta. • Perustustyöt aloitettiin kesäkuussa 1940 • Talot myytiin asukkaille omiksi 110.400 markan hintaan. • Viimeiset lahjatalot valmistuivat 15.3.1941. Teksti Sari Minkovitsch http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/aseveli.htm Ruotsalaistaloja tammikuussa 1941. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Talot oli varustettu keskuslämmityksellä, kattila oli keittiön lieden yhteydessä: lämmitysjärjestelmä ei sitonut pohjaratkaisua samalla tavalla kuin uunilämmitys suomalaisissa rintamamiestaloissa. Liesilämmitysjärjestelmän laitteet saatiin Ruotsista talojen mukana
  • 14. Nekalan pientaloalue 1940-l • Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalue on 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettu asuinalue. • Talojen lukumäärä 182 kpl • Kellareita lähes 100% • Lämmitystapa ________ + puu • Asukkaita 1100+ -> 520 .. ??? • Tehokkuusluku 0,09 .. 0,11 .. 0,44 • Potentiaalista viljelysmaata 60 % => >200 m2 / asukas => _____ kg juureksia Alkuperäisasukas Simo Salonen kertoo (AL Moro 11.10.2011): Elämä Asevelikylässä oli sosiaalista. Aidat hankittiin yhdessä, yhteisellä saunalla kaksi perhettä jakoi tunnin viikoittaisen saunavuoron. Saunalla pidettiin myös pyhäkoulua ja toisinaan tanssittiin radiomusiikin tahdissa. Yhteisöllisyys on edelleen tallella.
  • 15. Siirtoväen asuttaminen - mullisti suomalaiskaupunkeja sodan jälkeen • Sodan jälkeen piti maksaa sotakorvaukset, rakentaa Lappi uudestaan, asuttaa 400 000 siirtolaista ja kieltäytyä Marshall-avusta. Sankaritarinan ainekset ovat kasassa, sillä kaikki tämä onnistui ilman pakolaisleirejä. • Vuonna 1945 säädetty maanhankintalaki sekaantui kaupunkien autonomiseen tonttipolitiikkaan. Aiemmin kaupungit luovuttivat tontteja vain vuokralle, mutta nyt niitä piti luovuttaa omistusoikeudella. • – Kun ihmiset saavat omaa maata, he kiinnittyvät isänmaahan eivätkä ole niin vasemmistolaisia kuin vuokramaalla. • Palomäki huomauttaa, että menestystarinasta puhuttaessa unohdetaan, mihin suuntaan Suomi oli menossa. Ihmisiä työnnettiin maaseudulle samaan aikaan, kun maa teollistui ja kaupungistui. Maaltapako oli nopeampaa kuin maaseudun asuttaminen. 1940-luvulla kaupunkien väkiluku kasvoi 60–70 prosenttia, maaseudun vain kaksi prosenttia. Siitä huolimatta 75 prosenttia uusista asunnoista rakennettiin maalle vuosina 1945–1950. • – Sellainen kanta oli olemassa, että maaltapako on väliaikainen ilmiö ja kohta ihmiset tulee järkiinsä ja muuttaa takaisin maalle. • Maalaisliitto ja Vennamo halusivat jatkaa asutustoimintaa, koska se toisi ääniä omalle puolueelle. • – Lyhyellä kantamalla se oli valtava menestys. Missään muualla ei vastaavaan pystytty. Se oli valtava ponnistus, joka maksoi enemmän kuin sotakorvaukset. Pitkällä tähtäimellä ongelma oli se, että ei uskottu Suomen teollistumiseen ja ruvettiin kiinnittämään liikaa ihmisiä asutustiloille. Antti Palomäki pitää kaupunkirakenteen muuttumista käänteentekevänä väitöskirjassaan, joka on ensimmäinen tutkimus maanhankintalain vaikutuksista kaupunkeihin. http://aikalainen.uta.fi/2011/05/20/siirtovaen-asutus-mullisti-kaupungit/ ladattu 31.1.2014. Teksti Heikki Laurinolli
  • 16. Muutosturvallinen taajama 2025+ Piirteitä: • Turvalliseksi suunniteltu – Yhteisöllinen – Omaperäinen .. vai standardi? • Ekologinen – Lähiruuan tuotanto – Energiaratkaisut Toteutustapa: • Kansalliset talkoot? – 400 000 asutettiin 3 vuodessa – 850 000 kaupunkeihin (1970-l) • Yhteiskunnan tuki? • Parhaat kyvyt käyttöön? • Tämä on tehty – jo kahdesti! Ketjuratkaisumalli: • Ekologisuus – Läheltä – Uusin painotuksin • Ruuantuotantoketju • Osa läheltä .. varmuus • Kellarivarastot .. varmuus • Tiedettyä .. turvallisuus • Hajautettua .. kriisinkesto • Läheisturvallisuus – Yhteisöllisyys – ”Kaikille tehtävä” • Osaaminen – Turvallisuusvelvollisuus?