Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Tilaisuuden videot: http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk http://youtu.be/4pkzBgn1ESE http://youtu.be/3ur-vIxcTNk http://youtu.be/jwbGRuZuJb8 http://youtu.be/MreqYtyArvU http://youtu.be/ptBH8rhUMeM http://youtu.be/DGZIyGWQIU4 http://youtu.be/15bvs_M16-E http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw http://youtu.be/SXtBcvXhNtM http://youtu.be/zSLY2d9ACY0 http://youtu.be/4JKQmZB23OA http://youtu.be/Nm40Q4_q04w

1. Kuntapalvelujen pelastusohjelma
Helsinki 1.10.2009
varatoimitusjohtaja
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

2. Kuntien vaihtoehdot nykyisessä
taloustilanteessa?

3. Suomen kuntasektorin toimintalogiikka
• Pidetään yllä kotimaista ostovoimaa (yli 400.000 työntekijää)
• minimoimalla irtosanomiset ja lomautukset
• turvaamalla peruspalvelujen tarjonta
• investoimalla ja rakentamalla mahdollisuuksien mukaan
• Talous menossa vauhdilla epätasapainoon:
• verotulot n. 500 milj. € alle talousarvioiden 2009
• toimintamenot kasvavat n. 1 500 milj. € 2009
• Jotain pitää tehdä:
• lainanoton lisäys, valtion budjetin tuliaiset
• säästötoimenpiteet, investointien karsiminen
• veronkorotukset, erityisesti kiinteistövero
• Kuntaliiton laatima ’Kuntapalvelujen pelastusohjelma’

4. Ruotsi
• Taantuma on tuntunut suoraan kunnissa, mm. viime vuonna useilta
kunnilta meni lainahanat kiinni ja investointeja piti lykätä
• Kunnilla ja maakunnilla on omia eläkerahastoja; näiden arvoja on
jouduttu alentamaan osakekurssien alamäen myötä
• Suurin vaikutus kuntiin on verotulojen väheneminen, kunnat
palkkaavat aikaisempaa vähemmän henkilökuntaa
• Ruotsin Kuntaliitto (SALAR) on vaatinut maan hallitukselta lisäyksiä
kuntien ja maakuntien valtionapuihin
• SALAR tukee kuntia mm. tekemällä kuntien taloustilanteesta
analyyseja, järjestämällä kokemustenvaihtoworkshoppeja jäsenilleen
jne
• Ruotsin hallitus esitti keväällä noin 700 M€:n ylimääräistä
avustuspakettia kunnille ja maakunnille vuodeksi 2010; seuraaville
vuosille tullee vielä 500 M€ lisää; avustuksilla pyritään erityisesti
lieventämään kuntien paineita henkilökunnan vähentämiseksi

5. Tanska
Tärkeimmät alueet, joilla rahoituskriisillä on vaikutuksia paikallis-
ja aluehallintoon:
• Paikalliset ja alueelliset investointisuunnitelmat (lyhyt aikaväli)
• Paikallis- ja aluehallinnon budjetit (pitkä aikaväli)
• Verokertymät/sosiaalimenot/työttömyyskorvaukset
• Uuden henkilöstön rekrytointi
• Alueellinen kehitys
Hallitus yhdessä paikallis- ja aluehallinnon kanssa keskittyy
erityisesti investointien aikaistamiseen:
• Neuvottelut maan hallituksen ja LGDK:n kesken vuosien 2009 ja
2010 investointien lisäämisestä
• Sama aluehallinnon kanssa, mm. sairaaloiden
uudisrakentamiseen ja modernisointiin 5,3 mrd€ 10 vuodessa

6. Norja
• Maassa on kaksi pankkia, jotka luotottavat erityisesti kuntia
• Toinen näistä on ongelmissa ja lopettanut kuntien luotottamisen
• Toinen on kokonaan valtion omistama ja jatkaa lisäpääomittamisen
jälkeen kuntien luotottamista
• Norjassa myös korot ovat nousseet rahoituskriisin seurauksena
• Työttömyyden arvioidaan nouseva normaalista 2,5%:sta 4-4,5 %:iin
2010
• Kunnilla on omia arvopaperisijoituksia noin 6 mdr€, haihtunut 14 %,
joillakin kunnilla erityisen suuret tappiot US-sijoitusten takia
• Norjan Kuntaliitto esitti hallitukselle valtion verojen alentamista ja
samalla kuntaverojen korottamista kuntien tulojen takaamiseksi; valtio
rakensi kunnille tältä pohjalta 150 mrd€:n verotuen, 250 mrd€:n
korvamerkitsemättömän ylimääräisen tuen ja 500 mrd€:n
’pienimuotoisten investointien’ tuen takaamaan kuntien rahoitusta

7. Islanti
• Kriisi iski rajusti
• inflaatio 19 %
• työttömyys 1,3 %:sta toiselle kymmenelle
• valtionvelan osuus bkt:sta kymmenkertaistunut 7-8 %:sta yli 70
%:een
• suurimmat kansalliset pankit kaatuivat, ulkomaisiin käsiin
• IMF:ltä monikansallista apua (ja kontrollia), Suomikin osallistuu
• kriisi iski rajuimmin nopeasti kasvaneeseen Reykjavikin seutuun
• Kunnat ja valtio lähentyvät
• sopimus kuntajärjestön ja kuntaministerin välillä koordinaatiosta
• pyyntö valtiolle kuntien keskusjärjestön ottamisesta mukaan
suoraan keskushallinnon taloussuunnitteluun, myönteinen palaute
• ohjausta ja infoa kunnille
• kriisikokouksia, konferensseja, taustatiedon keruuta
• uusi julkinen systeemi perustettu kansalaisjärjestöjen kanssa
• rakennettu yhteistyötä aluekehitysorganisaatioiden kanssa

8. Onko toimilla eri maissa jotain yhteistä?
Yhteiset nimittäjät:
• ostovoiman ylläpito
• paikallishallinnon toimintakyvyn säilyttäminen
• työllisyyden ylläpitäminen
• keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimien painopisteet
poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissa
Keinoja:
• kunnan ja valtion yhteistyö tiivistynyt eri maissa selvästi
• investointien aikaistaminen ja ylläpitäminen
• korotetut ja ylimääräiset valtionavut ja vastaavat kunnille
• rahoitusjärjestelmien joustavoittaminen etenkin EU-säädösten
ohjaamissa tapauksissa

9. Kuntien verotulot vuosina 2006-2010, mrd. €
Lähde: Vuodet 2006-08 Tilastokeskus, vuosien 2009-2010 arviot
Peruspalvelubudjetti 15.9.2009
2006 2007 2008* 2009** 2010**
Verolaji
Kunnallisvero 13,13 13,97 15,08 15,01 14,55
Yhteisövero 1,25 1,47 1,53 1,16 1,20
Kiinteistövero 0,79 0,86 0,92 0,94 1,02
Verotulot yhteensä 15,17 16,30 17,53 17,11 16,77
Muutos, %:
Kunnallisvero 6,2 6,4 8,0 -0,5 -3,1
Yhteisövero 7,5 17,8 4,1 -24,3 3,4
Kiinteistövero 8,3 8,9 6,7 2,6 8,5
Verotulot yhteensä 6,4 7,4 7,6 -2,4 -2,0
Tuloveroprosentti, keskim. 18,39 18,45 18,55 18,59 18,59
Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0
Osuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 32,03 32,03

10. Kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä
pysyvät v.2008 tasolla
KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ
KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA
25
20
15
10
5
0
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET

11. Tulo- ja menokehitys epätasapainossa
Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot
muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa
2,5 2,5
2,0 2,0
1,5 1,5
1,0 1,9 1,0
1,4
1,5 1,3
0,5 1,0 0,9 0,5
0,7 0,6
0,3 0,2 0,2
0,0 0,1 0,0
-0,2
-0,5 -0,5
1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09** 10**
Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot

12. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat
1991-2010, mrd € (käyvin hinnoin)
13
12
Lainakanta
11
Rahavarat
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus.
Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9. 2009.

13. Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009
Sosiaali- ja Verotulot 47 %
Palkat 39 % terveystoimi siitä:
51 % kunnallisvero 41 %
yhteisövero 4 %
(Toimintamenot
ja investoinnit) kiinteistövero 2 %
Sos.vak.maksut
ja eläkkeet 12 %
Materiaalin
Opetus- ja Käyttötal. valtion-
ostot 10 %
kulttuuritoimi osuudet 19 %
24 %
Palvelujen
(Toimintamenot
ostot 18 % ja investoinnit) Toimintatulot 27 %
siitä:
Muut tehtävät myyntitulot 15 %
Avustukset 5 % 20 % maksutulot 5 %
Lainanhoito 4 % muut toim.tulot 7 %
(Toimintamenot
ja investoinnit)
Investoinnit 10 %
Rahoitustoiminta Lainanotto 4 %
Muut menot 2 % ja muut menot 5 % Muut tulot 3 %
Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. € ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. €
Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto
Tiedotustilaisuus 20.1.2009.ppt
7.12.2008/J.
Turkkila/hp

14. Osuuksia Suomen kokonaisväkiluvusta 2008
ROVANIEMI
KEMI
OULU
75 % KAJAANI
KOKKOLA
80 % VAASA
SEINÄJOKI KUOPIO
JOENSUU
JYVÄSKYLÄ
SAVONLINNA
MIKKELI
PORI TAMPERE
50 %
NOKIA
RAUMA
LAPPEENRANTA
HÄMEENLINNA LAHTI
KOUVOLA
RIIHIMÄKI
TURKU HYVINKÄÄ
NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KOTKA
KAARINA TUUSULA KERAVA
SALO
PORVOO
LOHJA
KIRKKONUMMI HELSINKI © Kuntarajat: Tilastokeskus

15. Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitä
ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n
vyöhykkeet
ESIM:
50 km vyöhykkeiden sisällä
asuu n. 4 690 000 henkilöä eli
88 % suomalaisista.
50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten
kuntien asukasmäärä yhteensä
n. 630 000.
ROVANIEMI
KEMI
OULU
KAJAANI
KOKKOLA
VAASA
SEINÄJOKI KUOPIO
JOENSUU
JYVÄSKYLÄ
SAVONLINNA
MIKKELI
PORI TAMPERE
NOKIA
RAUMA
LAPPEENRANTA
HÄMEENLINNA LAHTI
KOUVOLA
RIIHIMÄKI
TURKU HYVINKÄÄ
NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KOTKA
KAARINA TUUSULA KERAVA
SALO PORVOO
LOHJA
KIRKKONUMMI HELSINKI
© Kuntarajat: Tilastokeskus

16. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
Tavoite:
Kuntien tehtävät ja kuntien talous saatettava
tasapainoon kohtuullisella veroasteella vuosina 2010 –
2013 peruspalveluohjelmamenettelyn puitteissa
laadittavan kuntapalvelujen pelastusohjelman avulla.
12.8.2009 R. Vuorento/my 16

17. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
Sisällys:
1.Nykytilanteen kuvaus
2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako
3.Kuntien toiminnan ohjaus
4.Tuottavuus
5.Henkilöstö
6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen
7.Toimenpiteet
12.8.2009 R. Vuorento/my 17

18. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
1.Nykytilanteen kuvaus
tulot
• Verotulot – tulopohjan laajentaminen
• Valtionosuudet – järjestelmän yksinkertaistaminen
• Toimintatulot – osuuden nostaminen
• Lainanotto – kasvun hidastaminen
• Muut tulot – osuuden nostaminen
menot
• Henkilöstömenot (menojen hallinta)
• Ostot
• Avustukset
• Lainanhoito
• Investoinnit
• Muut menot
12.8.2009 R. Vuorento/my 18

19. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako
• nykyisten tehtävien arviointi
• valtion ja kuntien tehtäväjako
• ammattikorkeakoulut
• erityisen kallis sairaanhoito
• …..
3.Kuntien toiminnan ohjaus
• lainsäädäntö
• normit ja säädökset
12.8.2009 R. Vuorento/my 19

20. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
4.Tuottavuus
• nykytilanne kansainvälisessä vertailussa
• tuottavuusmittauksen haasteet
• kuntien väliset erot/käytännöt
• tietotekniikan mahdollisuudet
• rakenteelliset muutostarpeet
• tuottavuus/säästöt
• tuottavuuspotentiaali (20 % vajeesta ?)
12.8.2009 R. Vuorento/my 20

21. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
5.Henkilöstö
• osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen
• eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen
• henkilöstömenoihin vaikuttaminen
6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen
• riittävän investointitason turvaaminen
• INFRA - rahasto
• uudet rahoitusmahdollisuudet
• kuntien ja valtion yhteistyön kehittäminen
• (maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kehittäminen)
12.8.2009 R. Vuorento/my 21

22. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
7.Toimenpiteet
• rahoitus
• tehtävät
• tuottavuus
• henkilöstö
• investoinnit
12.8.2009 R. Vuorento/my 22

23. Toimenpiteitä kuntapalveluiden
pelastamiseksi
Valtio ja kunnat
- KUNNILLE EI UUSIA TEHTÄVIÄ
Tuottavuustalkoot
Käynnistettävä projekti ”Tuottavuuden esteet”
• normien purku
• ohjausjärjestelmien joustavoittaminen
• pätevyys ja mitoitusvaatimusten uudelleen arviointi
Mittausmenetelmien kehittäminen
• kustannuslaskenta/tuotteistus
Paras hanketta tehostaen jatkettava
• kuntarakenne
• palvelurakenne
• kaupunkiseudut
• valtio/kuntasuhde
• tehtävät/rahoitus
23

24. Mitä saatava aikaan
• Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja
vaikuttavuutta on parannettava
• Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei
riittävä ehto
• Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta
odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta.
• Palvelujen kysyntää on vähennettävä
• Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen
kohdentaminen.
• Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen)
puuttuminen.
3.10.2009 24

25. Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet
• Kunta- ja palvelurakenneuudistus
• Jatketaan paras –uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan
laajemmassa väestöpohjassa.
• Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja
johtamisrakenteet
• Asiakaslähtöiset palveluprosessit
• Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja
professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina.
• Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin.
• Innovaatiot, uudet menetelmät
• ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät
• Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset
innovaatiot
3.10.2009 25

26. ”En ole vielä nähnyt niin monimutkaista ongelmaa,
etteikö se lähemmin tarkasteltuna olisi näyttäytynyt
vielä monimutkaisemmalta.”
Poul Anderson
amerikkalainen tieteiskirjailija
1926-2001