Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma

475 views
420 views

Published on

Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra;
Tilaisuuden videot:
http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk
http://youtu.be/4pkzBgn1ESE
http://youtu.be/3ur-vIxcTNk
http://youtu.be/jwbGRuZuJb8
http://youtu.be/MreqYtyArvU
http://youtu.be/ptBH8rhUMeM
http://youtu.be/DGZIyGWQIU4
http://youtu.be/15bvs_M16-E
http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw
http://youtu.be/SXtBcvXhNtM
http://youtu.be/zSLY2d9ACY0
http://youtu.be/4JKQmZB23OA
http://youtu.be/Nm40Q4_q04w

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
475
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma

  1. 1. Kuntapalvelujen pelastusohjelmaHelsinki 1.10.2009varatoimitusjohtajaKari-Pekka Mäki-Lohiluoma
  2. 2. Kuntien vaihtoehdot nykyisessätaloustilanteessa?
  3. 3. Suomen kuntasektorin toimintalogiikka• Pidetään yllä kotimaista ostovoimaa (yli 400.000 työntekijää) • minimoimalla irtosanomiset ja lomautukset • turvaamalla peruspalvelujen tarjonta • investoimalla ja rakentamalla mahdollisuuksien mukaan• Talous menossa vauhdilla epätasapainoon: • verotulot n. 500 milj. € alle talousarvioiden 2009 • toimintamenot kasvavat n. 1 500 milj. € 2009• Jotain pitää tehdä: • lainanoton lisäys, valtion budjetin tuliaiset • säästötoimenpiteet, investointien karsiminen • veronkorotukset, erityisesti kiinteistövero • Kuntaliiton laatima ’Kuntapalvelujen pelastusohjelma’
  4. 4. Ruotsi• Taantuma on tuntunut suoraan kunnissa, mm. viime vuonna useilta kunnilta meni lainahanat kiinni ja investointeja piti lykätä• Kunnilla ja maakunnilla on omia eläkerahastoja; näiden arvoja on jouduttu alentamaan osakekurssien alamäen myötä• Suurin vaikutus kuntiin on verotulojen väheneminen, kunnat palkkaavat aikaisempaa vähemmän henkilökuntaa• Ruotsin Kuntaliitto (SALAR) on vaatinut maan hallitukselta lisäyksiä kuntien ja maakuntien valtionapuihin• SALAR tukee kuntia mm. tekemällä kuntien taloustilanteesta analyyseja, järjestämällä kokemustenvaihtoworkshoppeja jäsenilleen jne• Ruotsin hallitus esitti keväällä noin 700 M€:n ylimääräistä avustuspakettia kunnille ja maakunnille vuodeksi 2010; seuraaville vuosille tullee vielä 500 M€ lisää; avustuksilla pyritään erityisesti lieventämään kuntien paineita henkilökunnan vähentämiseksi
  5. 5. TanskaTärkeimmät alueet, joilla rahoituskriisillä on vaikutuksia paikallis- ja aluehallintoon:• Paikalliset ja alueelliset investointisuunnitelmat (lyhyt aikaväli)• Paikallis- ja aluehallinnon budjetit (pitkä aikaväli)• Verokertymät/sosiaalimenot/työttömyyskorvaukset• Uuden henkilöstön rekrytointi• Alueellinen kehitysHallitus yhdessä paikallis- ja aluehallinnon kanssa keskittyy erityisesti investointien aikaistamiseen:• Neuvottelut maan hallituksen ja LGDK:n kesken vuosien 2009 ja 2010 investointien lisäämisestä• Sama aluehallinnon kanssa, mm. sairaaloiden uudisrakentamiseen ja modernisointiin 5,3 mrd€ 10 vuodessa
  6. 6. Norja• Maassa on kaksi pankkia, jotka luotottavat erityisesti kuntia• Toinen näistä on ongelmissa ja lopettanut kuntien luotottamisen• Toinen on kokonaan valtion omistama ja jatkaa lisäpääomittamisen jälkeen kuntien luotottamista• Norjassa myös korot ovat nousseet rahoituskriisin seurauksena• Työttömyyden arvioidaan nouseva normaalista 2,5%:sta 4-4,5 %:iin 2010• Kunnilla on omia arvopaperisijoituksia noin 6 mdr€, haihtunut 14 %, joillakin kunnilla erityisen suuret tappiot US-sijoitusten takia• Norjan Kuntaliitto esitti hallitukselle valtion verojen alentamista ja samalla kuntaverojen korottamista kuntien tulojen takaamiseksi; valtio rakensi kunnille tältä pohjalta 150 mrd€:n verotuen, 250 mrd€:n korvamerkitsemättömän ylimääräisen tuen ja 500 mrd€:n ’pienimuotoisten investointien’ tuen takaamaan kuntien rahoitusta
  7. 7. Islanti• Kriisi iski rajusti • inflaatio 19 % • työttömyys 1,3 %:sta toiselle kymmenelle • valtionvelan osuus bkt:sta kymmenkertaistunut 7-8 %:sta yli 70 %:een • suurimmat kansalliset pankit kaatuivat, ulkomaisiin käsiin • IMF:ltä monikansallista apua (ja kontrollia), Suomikin osallistuu • kriisi iski rajuimmin nopeasti kasvaneeseen Reykjavikin seutuun• Kunnat ja valtio lähentyvät • sopimus kuntajärjestön ja kuntaministerin välillä koordinaatiosta • pyyntö valtiolle kuntien keskusjärjestön ottamisesta mukaan suoraan keskushallinnon taloussuunnitteluun, myönteinen palaute • ohjausta ja infoa kunnille • kriisikokouksia, konferensseja, taustatiedon keruuta • uusi julkinen systeemi perustettu kansalaisjärjestöjen kanssa • rakennettu yhteistyötä aluekehitysorganisaatioiden kanssa
  8. 8. Onko toimilla eri maissa jotain yhteistä?Yhteiset nimittäjät:• ostovoiman ylläpito• paikallishallinnon toimintakyvyn säilyttäminen• työllisyyden ylläpitäminen • keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimien painopisteet poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissaKeinoja:• kunnan ja valtion yhteistyö tiivistynyt eri maissa selvästi• investointien aikaistaminen ja ylläpitäminen• korotetut ja ylimääräiset valtionavut ja vastaavat kunnille• rahoitusjärjestelmien joustavoittaminen etenkin EU-säädösten ohjaamissa tapauksissa
  9. 9. Kuntien verotulot vuosina 2006-2010, mrd. € Lähde: Vuodet 2006-08 Tilastokeskus, vuosien 2009-2010 arviot Peruspalvelubudjetti 15.9.2009 2006 2007 2008* 2009** 2010**VerolajiKunnallisvero 13,13 13,97 15,08 15,01 14,55Yhteisövero 1,25 1,47 1,53 1,16 1,20Kiinteistövero 0,79 0,86 0,92 0,94 1,02Verotulot yhteensä 15,17 16,30 17,53 17,11 16,77Muutos, %:Kunnallisvero 6,2 6,4 8,0 -0,5 -3,1Yhteisövero 7,5 17,8 4,1 -24,3 3,4Kiinteistövero 8,3 8,9 6,7 2,6 8,5Verotulot yhteensä 6,4 7,4 7,6 -2,4 -2,0Tuloveroprosentti, keskim. 18,39 18,45 18,55 18,59 18,59Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0Osuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 32,03 32,03
  10. 10. Kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä pysyvät v.2008 tasolla KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA25201510 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET
  11. 11. Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa2,5 2,52,0 2,01,5 1,51,0 1,9 1,0 1,4 1,5 1,30,5 1,0 0,9 0,5 0,7 0,6 0,3 0,2 0,20,0 0,1 0,0 -0,2-0,5 -0,5 1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09** 10** Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot
  12. 12. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2010, mrd € (käyvin hinnoin) 13 12 Lainakanta 11 Rahavarat 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9. 2009.
  13. 13. Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009 Sosiaali- ja Verotulot 47 % Palkat 39 % terveystoimi siitä: 51 % kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % (Toimintamenot ja investoinnit) kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin Opetus- ja Käyttötal. valtion- ostot 10 % kulttuuritoimi osuudet 19 % 24 % Palvelujen (Toimintamenot ostot 18 % ja investoinnit) Toimintatulot 27 % siitä: Muut tehtävät myyntitulot 15 % Avustukset 5 % 20 % maksutulot 5 % Lainanhoito 4 % muut toim.tulot 7 % (Toimintamenot ja investoinnit) Investoinnit 10 % Rahoitustoiminta Lainanotto 4 % Muut menot 2 % ja muut menot 5 % Muut tulot 3 %Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. € ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. € Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto Tiedotustilaisuus 20.1.2009.ppt 7.12.2008/J. Turkkila/hp
  14. 14. Osuuksia Suomen kokonaisväkiluvusta 2008 ROVANIEMI KEMI OULU 75 % KAJAANI KOKKOLA 80 % VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA MIKKELI PORI TAMPERE 50 % NOKIA RAUMA LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA RIIHIMÄKI TURKU HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KOTKA KAARINA TUUSULA KERAVA SALO PORVOO LOHJA KIRKKONUMMI HELSINKI © Kuntarajat: Tilastokeskus
  15. 15. Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitäympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:nvyöhykkeetESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n. 4 690 000 henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n. 630 000. ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA MIKKELI PORI TAMPERE NOKIA RAUMA LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA RIIHIMÄKI TURKU HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KOTKA KAARINA TUUSULA KERAVA SALO PORVOO LOHJA KIRKKONUMMI HELSINKI © Kuntarajat: Tilastokeskus
  16. 16. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013Tavoite: Kuntien tehtävät ja kuntien talous saatettava tasapainoon kohtuullisella veroasteella vuosina 2010 – 2013 peruspalveluohjelmamenettelyn puitteissa laadittavan kuntapalvelujen pelastusohjelman avulla. 12.8.2009 R. Vuorento/my 16
  17. 17. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013Sisällys:1.Nykytilanteen kuvaus2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako3.Kuntien toiminnan ohjaus4.Tuottavuus5.Henkilöstö6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen7.Toimenpiteet 12.8.2009 R. Vuorento/my 17
  18. 18. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-20131.Nykytilanteen kuvaustulot • Verotulot – tulopohjan laajentaminen • Valtionosuudet – järjestelmän yksinkertaistaminen • Toimintatulot – osuuden nostaminen • Lainanotto – kasvun hidastaminen • Muut tulot – osuuden nostaminenmenot • Henkilöstömenot (menojen hallinta) • Ostot • Avustukset • Lainanhoito • Investoinnit • Muut menot 12.8.2009 R. Vuorento/my 18
  19. 19. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-20132.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako• nykyisten tehtävien arviointi• valtion ja kuntien tehtäväjako • ammattikorkeakoulut • erityisen kallis sairaanhoito • …..3.Kuntien toiminnan ohjaus• lainsäädäntö• normit ja säädökset 12.8.2009 R. Vuorento/my 19
  20. 20. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-20134.Tuottavuus• nykytilanne kansainvälisessä vertailussa• tuottavuusmittauksen haasteet• kuntien väliset erot/käytännöt• tietotekniikan mahdollisuudet• rakenteelliset muutostarpeet• tuottavuus/säästöt• tuottavuuspotentiaali (20 % vajeesta ?) 12.8.2009 R. Vuorento/my 20
  21. 21. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-20135.Henkilöstö• osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen• eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen• henkilöstömenoihin vaikuttaminen6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen• riittävän investointitason turvaaminen• INFRA - rahasto• uudet rahoitusmahdollisuudet• kuntien ja valtion yhteistyön kehittäminen• (maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kehittäminen) 12.8.2009 R. Vuorento/my 21
  22. 22. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-20137.Toimenpiteet• rahoitus• tehtävät• tuottavuus• henkilöstö• investoinnit 12.8.2009 R. Vuorento/my 22
  23. 23. Toimenpiteitä kuntapalveluidenpelastamiseksiValtio ja kunnat - KUNNILLE EI UUSIA TEHTÄVIÄTuottavuustalkootKäynnistettävä projekti ”Tuottavuuden esteet” • normien purku • ohjausjärjestelmien joustavoittaminen • pätevyys ja mitoitusvaatimusten uudelleen arviointiMittausmenetelmien kehittäminen • kustannuslaskenta/tuotteistusParas hanketta tehostaen jatkettava • kuntarakenne • palvelurakenne • kaupunkiseudut • valtio/kuntasuhde • tehtävät/rahoitus 23
  24. 24. Mitä saatava aikaan• Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava • Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei riittävä ehto • Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta.• Palvelujen kysyntää on vähennettävä • Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen kohdentaminen. • Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen) puuttuminen. 3.10.2009 24
  25. 25. Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet• Kunta- ja palvelurakenneuudistus • Jatketaan paras –uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan laajemmassa väestöpohjassa. • Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja johtamisrakenteet• Asiakaslähtöiset palveluprosessit • Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina. • Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin.• Innovaatiot, uudet menetelmät • ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät • Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset innovaatiot 3.10.2009 25
  26. 26. ”En ole vielä nähnyt niin monimutkaista ongelmaa,etteikö se lähemmin tarkasteltuna olisi näyttäytynyt vielä monimutkaisemmalta.” Poul Anderson amerikkalainen tieteiskirjailija 1926-2001

×