Eurooppalaisen koneteollisuuden kilpailukyky 16.2.2012 / Teknologiateollisuus huomenna, Jorma Turunen

Teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Sitra 16.12.2011 Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Esityksen sisältö
Teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomen toimintaympäristön kilpailukyky(?)
Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa
Loppupäätelmät

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
60 % Suomen koko viennistä.
80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista.
Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.

Teknologiateollisuuden viimeaikainen kasvu ei ole riittänyt yhteiskunnan rahoittamiseen 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Viimeinen havainto 9/2011 tai 11/2011. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus Mrd euroa, 12 kk:n liukuva keskiarvo 2005,1 = 100, 12 kk:n liukuva keskiarvo

Euroalueen teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun Viimeinen havainto elokuu 2011. Lähde: Markit

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 +9 % Muutos: 1-8,2011 / 1-8,2010, % +16 % +19 % -7 % Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 8/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus +10 %

Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Muutos yrityksittäin: 31.12.2011 / 30.9.2008 Keskiarvo: -40% Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: -25 %

Lähde / Source: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics Finland, The Federation of Finnish Technology Industries’ labour force survey Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa on vähentynyt 40 000 vuoden 2008 jälkeen, ulkomailla henkilöstö kasvanut voimakkaasti

Suomen toimintaympäristön kilpailukyky…

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 28 miljardia euroa Viimeinen havainto heinä-syyskuu 2011. Lähde: Tilastokeskus Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Suomessa on vähän tuotannollisia uusinvestointeja Teknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011) Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. **) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit.

Suomeen on saatava lisää ulkomaisia huippuosaajia Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistehtävissä olevista Lähde: Eurostat, Human resources in science and technology Osuus 25-64 –vuotiaista vuonna 2008, %

Tuottavuuden kasvun ”kolme aaltoa” Lähde: Pajarinen – Rouvinen – Ylä-Anttila 2010 Lähde: Pajarinen – Rouvinen –Ylä-Anttila , 2010

Suomen yrityssektorin tuottavuuskuoppa e: Kansantalouden tilinpito Indeksi 2010 = 100 Lähde: Mika Maliranta / Etla; kansantalouden tilinpito

Palkanmäärityksen joustavuus Lähde: World Economic Forum / The Global Competitiveness Report 2011-2012 Suomi sijalla 133. /142

Rikkipäätös johtaa muutokseen EU:n sisäisissä kilpailuolosuhteissa 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kansainvälinen (ja muut EU-maat) Jos toteuttamiskelpoinen Englannin Kanaali, Pohjanmeri, Itämeri

Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry *) 1.1.2011, muut tiedot 7/2010 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta. n. 0,5 16,7 21,2 Itävalta Verokatto 500 000 €/vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas. 0,5 5,1 12,5 Ranska Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta. 0,62 12,3 50,1 Saksa Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen. 0,8 4,0 0 Englanti Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen. 0 0,5 27,4 Ruotsi Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta. 7,03 7,03 17,03 Suomi* Todellinen sähkövero teollisuudelle € /MWh Sähkövero teollisuudelle € /MWh Sähkövero kuluttajille € /MWh Maa

T&k–verokannustin on otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007 Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and Technology Indicators, 2009 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet. Osuus bkt:sta, %

Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa…

Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä
Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen
 Uudet ansaintamallit
Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen
Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan
Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin)

Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen?
Niche
Korkeaan osaamiseen perustuva
Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva
Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto
Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset
Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat)
/

Kasvavia uusia teknologia-aloja
Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut
Äly konepajateollisuudessa
Kaivosteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut
Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma
Peliala

Suomalaisia menestystarinoita
Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen:
Basware, F-Secure, Comptel
Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen:
Tekla, Basware
Uusi liiketoimintamalli (SaaS):
Digium(nyk. Questback)
Palvelumalli:
KONE, Kemira
Niche:
Abloy
/

Männäntappien maailmanmestari Caj-Erik Karp, Mapromec ” Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita.” ” Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä.” ” Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin.”
- Yrityksessä nyt 11 robottisolua
Laatu parantunut
- Prosessit yksinkertaistuneet
- Toimitusvarmuus parantunut

Loppupäätelmät
Teollisuuden kilpailukyvystä vastaavat yritykset itse
Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä vastaa valtio
Tuottavuuden kehityksellä erittäin suuri merkitys jatkossa
Teollisuuden kilpailukyky Suomessa nostettava poliittisten päättäjien ykkösasiaksi
Suomelle sopii nichestrategia
Innovaatiot ja Suomen menestys perustuvat jatkossakin korkeaan osaamiseen

TeknologiaSuomi nousuun!

Eurooppalaisen koneteollisuuden kilpailukyky 16.2.2012 / Teknologiateollisuus huomenna, Jorma Turunen

by Sitra the Finnish Innovation Fund on Feb 22, 2012

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Eurooppalaisen koneteollisuuden kilpailukyky 16.2.2012 / Teknologiateollisuus huomenna, Jorma Turunen — Presentation Transcript