Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

1,390 views
1,287 views

Published on

Arviointi Sitran Energiaohjelman vaikuttavuudesta

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,390
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
14
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

  1. 1. Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi Loppuraportti 31.5.2012 Iivo Vehviläinen, Elina Virtanen, Laura Oja, Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy
  2. 2. Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointiSisällysluetteloTiivistelmä ............................................................................................................ 31 Johdanto ....................................................................................................... 4 1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi .........................................................4 1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö .......................................................................42 Sitran Energiaohjelma 2008–2012 ............................................................... 63 Vaikutusarvioinnin viitekehys ...................................................................... 74 Vaikutusarviot .............................................................................................. 9 4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt ........................................................9 4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus ............................................................14 4.3 Kansalaiset ...............................................................................................................17 4.4 Maankäyttö ja liikenne ............................................................................................22 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen .......................................24 4.6 Systeeminen muutos ...............................................................................................255 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista ................................................. 276 Johtopäätökset ja suositukset ...................................................................... 34Liite 1 – Hankekohtaiset arviot ............................................................................ 38Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset ..................................................... 42Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut ........................................................... 45 2 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  3. 3. TiivistelmäSitran Energiaohjelma 2008–2012Sitran Energiaohjelman käynnistämä muutos rakennetussa ympäristössä voi vähentää rakennetunympäristön vuotuista energiankulutusta noin 15 TWh eli 10 %. Vuotuinen vähennys voidaan saavut-taa vuoteen 2020 mennessä ja vertailukohtana on kehitys ilman toimia.Mahdollisesti syntyvät vähennykset ovat rakennusten lämmitysenergiankulutuksessa noin 13 TWh,kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksessa vajaa 2 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutuk-sessa noin 1 TWh vuodessa. Energiasäästöjen toteutuminen tarkoittaisi, että rakennusten lämmitys-energiankulutus olisi noin 19 % alhaisempi vuonna 2020, kuin mitä se olisi ilman toimia. Vastaavastikotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus olisi noin 5 % alhaisempi ja henkilöautoliikenteen polt-toaineiden kulutus noin 3 % alhaisempi. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi kasvihuone-kaasupäästöjä yhteensä noin 3 MtnCO2, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen kokonaispäästöis-tä verrattuna peruskehitykseen vuonna 2020.Vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt energianloppukuluttajille olisivat nykyisillä energianhinnoilla noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.Energiatehokkuuskeskustelun avaajaSitran Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityk-sestä ja mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaayhteiskunnan energia-asenteisiin yleisemminkin.Organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäjäEnergiaohjelma on kehittänyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten osaamista erityi-sesti uudis- ja korjausrakentamisessa. Lisäksi oppaita ja työkaluja energiatehokkuuden parantami-seksi on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti.Uudisrakentamisen uudistaja ja kulutuksen rakenteiden muokkaajaSuurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energia-tehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaanenergiatehokkuuden parantamiseen. Muut saavutetut markkinamuutokset perustuvat pääosin muu-toksiin kansalaisten ja yrityksien toimintatavoissa. Energiaohjelma on ainakin onnistunut luomaanpohjaa tälle muutokselle.Mahdollisuuksien toteennäyttäjäSitran Energiaohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja ja teknolo-gioita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpai-luja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehit-tämässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenutalalle pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttääSuomessa. 3 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  4. 4. 1 Johdanto1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointiTämän vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on ollut arvioida Sitran Energiaohjelman 2008–2012hankkeiden ja keskeisten yhteistyöohjelmien vaikutus yhdyskuntien energian käyttöön ja päästöjenvähenemiseen. Arviointiin sisältyy Energiaohjelman rahoittamien hankkeiden, keskeisten yhteistyö-projektien sekä oman toiminnan vaikutusten määrällinen ja suhteellinen arviointi. Arvioinnissa ontunnistettu vaikutukset ja Sitran rooli rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisessa.Vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Sitran Energiaohjelman vaikutusta verrattuna tilanteeseen,jossa Energiaohjelmaa ei olisi toteutettu.Arvioinnin on toteuttanut Gaia Consulting Oy huhti–toukokuussa 2012. Arvioinnissa on käyty läpikaikki Energiaohjelman toteuttamat hankkeet ja sijoituskohteet. Arvioinnin tietopohja on koostunuttehtyjen toimenpiteiden todellisista kustannuksista sekä toimenpiteiden yhteydessä mahdollisesti jotehdyistä arvioista niiden vaikutuksista. Vaikutusarvioita on tarkennettu laskennallisesti perustuenaiemmista hankkeista ja kirjallisuudesta saatavilla oleviin yleisen tason arvioihin. Lähtömateriaalinaon käytetty Energiaohjelman sisäisiä loppuarviointeja, hankkeissa julkaistuja raportteja, selvityksiä jamuuta dokumentaatiota sekä hankkeiden kustannusarvioita. Tietoja on täydennetty Sitran Energia-ohjelman asiantuntijoiden lyhyillä haastatteluilla.1.2 Energiaohjelman toimintaympäristöRakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muo-dostumisessa. Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. Kulutetunenergian tuottamisesta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosanSuomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kuvassa 1.1 on esitetty energian loppukäyttö ja kasvihuonekaa-supäästöt vuonna 2007. Vuosi 2007 kuvastaa melko tyypillistä energiankäyttöä 2000-luvulla. 4 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  5. 5. Energian loppukäyttö 2007 Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 307 TWh Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut Muut 4% 13 % Rakennukset Rakennukset 32 % 38 % Teollisuus 37 % Teollisuus 30 % Rakentaminen 6% Rakentaminen Liikenne 4% Liikenne 17 % 19 % Kuva 1.1. Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Rakennetun ympäris- tön osuus (korostettu) energian loppukäytöstä oli 59 % ja päästöistä 56 % vuonna 2007.1Suomen talous on energiaintensiivinen verrattuna muihin EU-maihin ja erityisesti muihin Pohjois-maihin (ks. kuva 1.2). Suhteessa talouden tuottamaan lisäarvoon Suomi kuluttaa naapurimaitaenemmän energiaa. Esimerkiksi Tanska pärjää alle puolella Suomen energiankulutuksesta ja Ruotsikuluttaa noin 2/3 Suomen energiankulutuksesta saman lisäarvon tuottamiseen. Kehitys energiain-tensiteetin vähentämiseksi on Suomessa ollut EU-maiden kehitystä hitaampaa. 140 120 (indeksi, Suomi 1990 = 100) Energiaintensiteetti-i 100 EU27 80 Tanska 60 Suomi Ruotsi 40 Norja 20 0 Kuva 1.2. Suomen ja naapurimaiden sekä EU27:n talouden energiaintensiteetin kehittyminen vuo- desta 1990 vuoteen 2010.21 ERA17, Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39.2 Eurostat, Energy intensity of the economy, päivitetty 29.3.2012. 5 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  6. 6. 2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012Sitra käynnisti viisivuotisen Energiaohjelman vuonna 2008. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 teh-tyjen energia-alan selvitysten pohjalta, joissa Sitraa katsottiin tarvittavan erityisesti hajanaisen yh-dyskuntasektorin kehityksen vauhdittajana. Sitra on toiminut energia-alalla aiemminkin, mm. 70−80lukujen vaihteessa energiakriisin aikaan tuottaen tietoa uusiutuvasta energiasta ja energiansäästöstä.Energiaohjelma keskittyi rakennetun ympäristön energiakäytön tehostamiseen sekä energian sääs-tämisen lisäämiseen. Energiaohjelman tavoitteena oli saavuttaa systeeminen – poikkileikkaava jakokonaisvaltainen – muutos kestävyyteen rakennetussa ympäristössä. Tavoitteita olivat: • Saada Suomi nopeasti uudistumaan energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi • Kääntää yhdyskuntien energiankulutus ja sen päästöt laskuun • Luoda suomalaisille kuluttajille mahdollisuuksia järkevien energiaratkaisujen käyttöönottoon ja auttaa heitä muuttamaan elämäntapansa vähähiilisiksi • Parantaa yritysten ja yhdyskuntien kilpailukykyä ja luoda uutta menestyvää liiketoimintaa.Sitran Energiaohjelma tähtäsi energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Nähtiin, että kestäviäenergiaratkaisuja tarvitaan tuotannon ja jakelun lisäksi sekä uudis- ja korjausrakentamisessa ettäkaavoituksessa.Energiatehokkuutta lisäämällä voidaan vähentää päästöjä ja samalla parantaa kilpailukykyä ja luodauutta liiketoimintaa. Sitra sijoitti pääomaa energiatehokkuutta edistäviin yrityksiin ja rahastoihin.Myös kansalaisten roolia omien valintojensa kautta energiantehokkuuden edistämisessä tuotiin esil-le. Energiaohjelma loi edellytyksiä merkittäville muutoksille, joita koko suomalainen yhteiskuntatarvitsee.Ohjelman visiona oli ”Vähenevällä yksilöiden ja yhdyskuntien energiankäytöllä kasvavaa hyvinvointiaja uutta liiketoimintaa”. Missiona oli luoda kestäviä energiaratkaisuja erilaisille elämäntavoille jaalueille.Toimintamuotoina ohjelmalla olivat parhaiden käytäntöjen etsiminen ja käyttöönotto, strategiapro-sessit, toimintaohjelmien laatiminen ja täytäntöönpano, kehitys- ja esimerkkihankkeiden toteutta-minen sekä näiden tarpeita palvelevien selvitysten teettäminen, liiketoiminnan kehittäminen ja pää-omasijoittaminen. Ohjelman toiminta oli hyvin viestintäpainotteista.Energiaohjelma on toiminut tiiviissä yhteistyössä sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa.Toteutettuja hankkeita on ollut noin 80 kappaletta ja hankkeiden yhteinen rahoitus on ollut 8,3 mil-joonaa euroa maaliskuuhun 2012 mennessä. Lisättynä loppuvuoden 2012 rahoitusennusteet, kokoEnergiaohjelman hankerahoitus on ollut noin 9,4 miljoonaa euroa. Vaikutuksia on tässä selvityksessätarkasteltu 65 hankkeen osalta, loppujen ollessa ohjelman sisäisiä tai hyvin pieniä hankkeita. 6 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  7. 7. 3 Vaikutusarvioinnin viitekehysSitran Energiaohjelman toteuttamilla hankkeilla on pyritty parantamaan energiatehokkuutta Suo-messa. Mahdollisia vaikutuksia on tässä työssä arvioitu tarkastelemalla energiankulutuksen kehitty-mistä vuodesta 2010 vuoteen 2020 ulottuvalla tarkastelujaksolla.Laskennassa on ensin määritetty kullakin sektorilla energiankulutuksen kehittyminen ilman lisätoi-menpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lähtökohtana on käytetty tilannetta Energiaohjel-man käynnistyessä. Pääosin lähtötiedot perustuvat vuoden 2008 kansallisen ilmasto- ja energiastra-tegian mukaisiin arvioihin mm. liikenteen energiankulutuksen sekä kotitalouksien ja palveluidensähkönkulutuksen osalta. Rakennusten energiatehokkuuden osalta on käytetty vuoden 2010 raken-nusten energiatehokkuusmääräyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa on arvioitu energiatehokkuudenpotentiaalia kullakin sektorilla.Kuvassa 1.3 on esitetty arvioinnin viitekehys. Viitekehyksen avulla on havainnollistettu millaisia osa-alueita energiatehokkuuden systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää. Tietoisuuden Kyvykkyyksien Markkinamuutos Innovaatiot ja lisääminen kehittäminen rahoitus Neuvonta ja Ammatillinen Lainsäädäntö ja Demonstraatiot ja motivointi koulutus sääntely pilotit Täydentävä koulutus ja Innovaatio- Ohjeet ja julkaisut Standardit tiedotus toiminnan kehitys Merkinnät ja Rahoituksen Kampanjat Oppaat ja työkalut luokitukset kehittäminen Toimijoiden Toimintatavat ja Tutkimus Rahoitus verkottaminen käytännöt Kuva 1.3. Selvityksen viitekehys.3Tietoisuutta voidaan lisätä neuvomalla ja motivoimalla energiankuluttajia, luomalla ohjeita energia-tehokkaista käytännöistä sekä järjestämällä energiatehokkuuden näkyvyyttä edistäviä kampanjoita.Uutta tietoa voidaan puolestaan luoda tutkimuksen kautta.Kyvykkyyksien kehittämisessä on monta tasoa. Energiatehokkuuden kanssa pääasiassa työskentele-mään tulevien opiskelijoiden ammatillista koulutusta voidaan kehittää sekä järjestää energia-asioiden kanssa työssään tekemisiin joutuville täydentävää koulutusta ja kohdennettua tiedotusta.3 Soveltaen UN ESCAP, Guidelines for strengthening energy efficiency planning and management in Asia and the Pacific,2011, sekä myös IEA Energy Efficiency Governance Handbook, 2010. 7 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  8. 8. Asiantuntijat tarvitsevat myös oppaita ja työkaluja. Lisäksi laajemmin kyvykkyyksiä voidaan kehittäätoimijoita verkottamalla.Markkinamuutoksia voidaan saada aikaan pakottamalla markkinatoimijat muuttamaan käyttäytymis-tään lainsäädäntöä tai sääntelyä muuttamalla. Markkinoita muokkaavia toimia ovat laitteiden ener-giatehokkuuteen liittyvät standardit, laitemerkinnät ja sertifioinnit. Rakenteellisia muutoksia markki-noille ja kuluttajien toimintaan voidaan aikaansaada toimintatapoja ja käytäntöjä muuttamalla. Näitämuutoksia voidaan saada aikaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla.Markkinoille pyrkiviä ratkaisuja tulee kehittää ja niiden toimivuus varmistaa demonstraatio- ja pilot-tihankkeiden kautta. Näiden hankkeiden tueksi tarvitaan toimiva innovaatiojärjestelmä. Hankkeidenja energiatehokkuutta harjoittavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen vaatii rahoitusta, jotenrahoitusjärjestelmien toimivuus tulee myös varmistaa.Energiaohjelman toteuttamille hankkeille on tyypillistä, että niiden avulla on pyritty saamaan aikaansysteemisiä muutoksia. Näiden laajempien vaikutusten arviointi on haasteellista panosten ja tuotos-ten monimutkaisten syy-seuraussuhteiden vuoksi. Esimerkiksi uusien innovaatioiden kehittämiseenkäytettyjen panosten vaikutusten arviointi on aiemmissa selvityksissä todettu vaikeaksi tai lähesmahdottomaksi4. Näiden toimenpiteiden osalta vaikutuksia on arvioitu laadullisesti.Vaikutuksia on tarkasteltu kohdentuen Sitran Energiaohjelman keskeisille osa-alueille karkeasti seu-raavalla jaottelulla: Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Kansalaiset Maankäyttö ja liikenneKunkin osa-alueen sisällä Energiaohjelman hankkeita on tarkastelussa yhdistetty hanke-kokonaisuuksiksi. Luvussa 4 käydään läpi hankekokonaisuuksien arvioidut vaikutukset ja luvussa 5esitetään Sitran Energiaohjelman saavuttamien vaikutuksien yhteenveto. Luvussa 6 esitetään johto-päätöksiä Energiaohjelman kokonaisvaikutuksista sekä suosituksia rakennetun ympäristön energia-tehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Yksityiskohtaiset hankekohtaiset arviot on lisäksi esitetty liit-teessä 1, liitteessä 2 esitetään laskentaan liittyviä oletuksia ja liitteessä 3 Sitran Energiaohjelmanjulkaisuluettelo.4 Ks. esim. Gaia, Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, 2011. 8 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  9. 9. 4 Vaikutusarviot4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästötRakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminenUudisrakentamisen energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu rakentamismääräysten kautta jo pit-kään. Ennen vuotta 2012 rakentamismääräykset ovat kohdistuneet vain rakennusten lämmitys-energian sääntelyyn. Lähtökohtana sääntelyssä ovat olleet yksittäisten rakennusosien energiatehok-kuusvaatimukset, esimerkiksi seinien ja ikkunoiden lämmöneristävyyden osalta. Näillä toimin onsaavutettu rakennuksiin suhteellisen hyvä perusenergiatehokkuuden taso lämmitysenergian osalta.Yksittäisten rakennusosien energiatehokkuussääntely on monessa suhteessa luonut myös ongelmiaSuomen rakennusmarkkinoille. Yksittäisten osien sääntelyllä ei välttämättä taata sitä, että rakennuk-sen kokonaisenergiankulutus alittaa tavoitearvot. Kiristyvät tavoitteet rakennusten energiatehok-kuudelle tekevät osakohtaisten tavoitearvojen asettamisen yhä vaikeammaksi. Lisäksi yksityiskohtai-nen sääntely ehkäisee toimijoiden mahdollisuuksia innovointiin ja alhaisen energiankulutuksen saa-vuttamiseen muilla kuin säädöksissä määrätyillä keinoilla. Tällä on todennäköisesti ollut alan t&k-toimintaa passivoiva vaikutus, mikä pitkällä tähtäimellä on voinut vaikuttaa myös suomalaisten ra-kennusyritysten kilpailukykyyn.Sitran Energiaohjelma on ollut vahvasti mukana kehittämässä uusia, vuonna 2012 voimaan astuviarakentamismääräyksiä, joilla säädellään rakennusten energiankulutusta. Uusissa määräyksissä siirry-tään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun. Kokonaisenergiatarkastelussa rakennuksille asete-taan energiankulutuksen yläraja. Rakennusluvan saamisen edellytyksenä on, että rakennus alittaaenergiankulutusrajan. Energiankulutukseen lasketaan lämmitysenergian lisäksi mukaan myös sähkö-ja jäähdytysenergia. Muutos mahdollistaa rakennusalan toimijoille uusien innovatiivisten ratkaisui-den kehittämisen energiatehokkuuden parantamiseksi.Määräysten valmistelutyöhön osallistumisen lisäksi Energiaohjelma on tukenut alan yritysten ja mui-den rakentajien käytäntöjen muutosta. Kokonaisenergiatarkastelun tuoma merkittävä markkina-muutos on suuri haaste yrityksien t&k-toiminnalle, käytännöille ja toimintatavoille sekä osaamiselle.Energiaohjelma on edistänyt uusien rakentamismääräysten käyttöönottoa ja nopeuttanut muutostatuomalla toimijoiden käyttöön tietoa säädöksien käytännön vaikutuksista.Uusien rakentamismääräysten vaikutusten laskennalla erilaisiin rakennustyyppeihin tuotettiin alantoimijoille tietoa siitä, miten rakennustapaa on muutettava. Toimijoiden käyttöön tuotettiin myöstietoa ns. kylmäsiltojen5 sekä järjestelmähäviöiden6, aurinkokeräinten7, lämpöpumppujen8 ja jäähdy-tysjärjestelmien osalta9. Luotu opaspaketti kattaa niitä kokonaisenergiatarkastelussa keskeisiä osa-5 Rantala, J. ja Heikkinen J., Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011.6 Laitinen, A., Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011.7 Laitinen, A., Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011.8 Sirén, K., Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.9 Sirén, K., Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011. 9 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  10. 10. alueita, jotka voivat olla haastavia rakennusalan toimijoille, jotka ovat tottuneet seuraamaan vainrakennusosakohtaisia määräyksiä. Lisäksi on päivitetty energialaskennan ns. testivuosi, joka toimiipohjana rakennusten energiankulutuslaskelmille10. Hankkeissa on tehty yhteistyötyötä ympäristömi-nisteriön lisäksi Aalto yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, TTY:n ja VTT:n kanssa.Ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista on lisäksi parannettu tuottamalla kaksi opasta matalaener-giarakentamisesta yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in kanssa11. Yhteistyö RIL:inkanssa on valittu, jotta tieto päätyisi tehokkaasti laajan asiantuntijajoukon käyttöön.Normiohjaus on yksi tehokkaimmista keinoista saada aikaan markkinamuutos. Kokonaisenergiatar-kastelun käyttöönotto uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimusten asettamisessa on saanutaikaan markkinamuutoksen, jossa lähes kaikkien rakentajien on tarkistettava toimintaansa. Koko-naisenergiatarkastelu mahdollistaa rakentamisessa valittavien ratkaisujen kustannusoptimoinninmääräysten täyttämiseksi. Muutoksen ansiosta aiempaa suurempi joukko energiatehokkaita ratkai-suja tulee pääsemään markkinoille. Lisääntyvä uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa niidenkustannuksia, joka edelleen vahvistaa niiden käyttöönottoa. Myös sähkön ja jäähdytyksen huomioonottaminen tarkastelussa tulee muokkaamaan markkinaa. Esimerkiksi valaistukseen on aiemmin kiin-nitetty suhteellisen vähän huomiota, mutta uusien säädösten vaikutuksesta energiatehokkaidenvalaistusratkaisuiden, vaikkapa valo-ohjauksen, merkitys energiatehokkuuden parantamisessa onaiempaa paremmin ymmärretty.Suomalaisen rakentamismääräystyön lisäksi Energiaohjelma on ollut keskeisessä roolissa tukemassaeurooppalaisen määritelmän luomista ”lähes nollaenergiatalolle”. Määritelmä liittyy EU:n rakennus-ten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen, jonka mukaan vuodesta 2019 alkaen kaikkien julkistenrakennusten ja vuodesta 2021 alkaen kaikkien rakennusten on oltava lähes nollaenergiataloja.12Eurooppalaisen tason määritelmä lähes nollaenergiatalolle mahdollistaa kansallisella tasolla kehitys-työn keskittämisen oikealle tasolle kustannustehokkuuden näkökulmasta. Vahva rooli kehitystyössäon toisaalta antanut Energiaohjelmalle tietoa muiden maiden käytännöistä sekä ajattelutavasta jatoisaalta mahdollistanut määrittelytyöhön vaikuttamisen.Rakentamismääräykset kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. Sitra on toimillaan edistänytrakentamismääräysten muutosta kokonaisenergiatarkasteluun. Määräyksien pohjana on ollut Sitrankehitystyö.Kuvassa 4.1 on esitetty vuoden 2012 uusien rakentamismääräysten laskennallinen vaikutus oletet-tuun vuosina 2010–2020 rakennettavien asuin- ja palvelurakennusten energiankulutukseen. Uudis-rakentamisen normien kiristyminen vähentää lämmitysenergian tarvetta laskennallisesti noin0,9 TWh:n verran. Teoriassa potentiaalia olisi vieläkin nopeampaan energiankulutuksen vähentämi-seen esimerkiksi rakentamismääräyksiä edelleen kiristämällä13. Vastaavasti sähkössä säästöpotenti-10 Jylhä, K. et al., Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Sitran selvityk-siä 53, 2011.11 Sarja, A. (toim.), Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Sitra 283, RIL 249-2009 ja Pulakka, S. (toim.), Matala-energiarakentaminen, toimitilat, Sitra 296, RIL 259-2012.12 Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu), 19.5.2010.13 Kuten ERA17-hankkeessa esitetyssä uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tiekartassa kuvataan. 10 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  11. 11. aali olisi noin 0,8 TWh. Sähkön osalta yksityiskohtaiset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa,koska kulutuslähteitä on enemmän ja kulutusta ohjaamaan on tulossa muitakin ohjauskeinoja, kutenEU:n laitteiden minimienergiatehokkuusvaatimukset. 12.0 10.0 Uusien rakennusmääräysten aiheuttama sähkön kulutuksen säästö 8.0 Uusien rakennusmääräysten aiheuttama lämmönkulutuksen tehostuminen Muu tehostumispotentiaali TWh 6.0 lämmön osalta Vuoden 2020 sähkön kulutus 4.0 Vuoden 2020 lämmön kulutus 2.0 0.0 Ilman toimia PotentiaaliKuva 4.1. Kuvassa esitetty vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uusien asuin- ja palvelurakennus- ten energiankulutus vuonna 2020. Ilman toimia kuvastaa tilannetta, jossa rakentaminen olisi tehty vuoden 2010 normitasolla. Potentiaali-laskelmassa on tarkasteltu vuoden 2012 uusien rakentamis- määräysten ja muiden toimien laskennallista energiatehokkuuspotentiaalia.14PuurakentaminenRakennusten päästövaikutuksista valtaosa syntyy nykyisin energiankulutuksen kautta. Kuitenkinmyös rakentamisen aikana ja rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyy päästöjä.Energiaohjelman tukemana on koottu ja varmennettu tietoa puumateriaalien käytöstä rakentami-sessa15. Tämä antaa mahdollisuuksia alan ammattilaisille lisätä puumateriaalin käyttöä rakentami-sessa. Koska puurakennusmateriaalien tuottajilla ei ole yhtä vahvaa etujärjestöä, on Sitran roolivarmennetun teknisen tiedon tuottajana tärkeä. Lisäksi on edistetty puurakentamista luomalla am-mattilaisille (arkkitehdit ja rakennusinsinöörit) vastaava tietopalvelu, joka on olemassa betoni- ja14 Teoreettinen potentiaali arvioitu perustuen oletuksiin mahdollisimman nopeasta siirtymisestä passiivi- ja nollaenergiata-lorakentamiseen. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.15 Pasanen, P. et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki, Sitran selvityksiä 63, 2011. 11 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  12. 12. teräsrakenteille16. Lisäksi Energiaohjelman puitteissa on lisätty alan toimijoiden sitoutumista innova-tiivisten puurakennuskonseptien kehittämiseen järjestämällä kilpailu.Toimivien ja taloudellisesti kannattavien ratkaisujen kehittäminen puurakentamiseen perustuvassarakentamisessa on voinut mahdollistaa puun lisääntyvän käytön myös korjausrakentamisessa.Kuvassa 4.2 esitetään puurakentamisen mahdollisia vaikutuksia asuinkerrostalojen rakentamisestamuodostuviin päästöihin. Siirtymällä asuinkerrostalorakentamisessa kokonaisuudessaan betonira-kentamisesta puurakentamiseen voitaisiin vuosittaisia rakentamisvaiheen päästöjä vähentää 100ktCO2ekv. 300 250 200 ktn CO2 Puurakentamisella 150 saavutettava säästö 100 Vuoden 2020 päästöt 50 0 Uudisrakentaminen Uudisrakentaminen 100 % betonilla 100 % puullaKuva 4.2. Vuosittain rakennettavien asuinkerrostalojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt tilantees-sa, jossa kaikki rakentaminen tehdään betonista verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki rakentaminen tehdään puusta.17DemonstraatiohankkeetToimivien uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii yrityksiltä riskialttiita investointeja. Uusien teknolo-gioiden toimivuus ja kustannukset voivat poiketa oletetusta. Kehitetyt ratkaisut voivat päätyä mui-den yrityksien käyttöön. Energiaohjelma on toimillaan voinut edistää yrityksiä toimivien ratkaisujenlöytämisessä.Energiatehokkaiden uudisrakennusten rakentamisella voidaan lisätä kuluttajien kiinnostusta energia-tehokkuuteen. Jos rakentaminen tehdään perustuen kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, voidaanalan toimijoiden kiinnostusta uusien ratkaisuiden käyttöönottoon nopeuttaa. Näin muutos kohtienergiatehokkaampaa rakentamista voi tapahtua nopeammin.16 Saatavilla osoitteesta www.puuinfo.fi/rakennetyyppikirjastot, viitattu 11.5.2012.17 Tarkastelussa käytetty lähtökohtana rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä, joista on laskettu yhdelle vuodelle kohdis-tuva osuus. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 12 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  13. 13. Demonstraatiohankkeissa on kehitetty energiatehokkaita ratkaisuja kerrostalorakentamiseen japientalorakentamiseen. Matalaenergiatasoista kerrosrakentamista kehitettiin kahdessa hankkeessaJärvenpäässä ja Kuopiossa. Hankkeiden tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoisia kokonaisenergia-taloudellisia ratkaisuja siten, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina.Pientalojen osalta Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä Luukku-taloa osana eurooppalaistaSolar Decathlon -kilpailua. Luukku-talon avulla havainnollistettiin energiatehokkaan uudisrakentami-sen hyötyjä ja mahdollisuuksia ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Luukku-talo on puurakenteinenpientalo, joka tuottaa yhtä paljon energiaa, kuin se kuluttaa. Luukku-taloa kehitettiin yhdessä laajantoimijajoukon kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto ja muut pääkumppanit olivatSitran Energiaohjelma sekä ARA. Luukku-talo sai hyvin näkyvyyttä kotimaisessa mediassa.Luukku-talossa kehitettyä osaamista on käytetty hyväksi Tampereen vuoden 2012 Asuntomessuillerakennettavassa lähes nollaenergia Lantti-pientalossa. Tavoitteena on, että Lantti-talo luo pohjankehitettyjen ratkaisuiden kaupalliselle soveltamiselle. Lisäksi kehitystyö edesauttaa pientalovalmista-jia kun nämä kehittävät omia ratkaisujaan vastaamaan uudistuvia energiatehokkuusmääräyksiä.Yritysten kiinnostusta ja sitoutumista energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen on Energiaohjelmanhankkeissa lisätty demonstraatioiden kautta. Demonstraatioilla on myös valmistettu markkinoitavastaamaan vuoden 2012 rakennusmääräysten aiheuttamaan markkinamuutokseen.Koulutus ja tiedon tuottaminenEri osa-alueiden tiedon tuottamisen lisäksi Energiaohjelma kehitti myös yleisemmin koulutusta jatuotti moniin osa-alueisiin hyödyllistä tietoa. Energiaohjelma selvitytti talotekniikka-alan koulutus-materiaalin nykytilanteen ja kehitystarpeen. Selvityksen perusteella tehtiin suosituksia yliopisto- jaammattikorkeakoulujen LVI-koulutusohjelmiin liittyen: • Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen. • Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä osaamistavoitteista. • Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tieto- portaaliin.Koulutusmateriaalin kehittäminen on kriittisessä asemassa. Lisäksi tulisi huolehtia myös täydennys-koulutuksesta, jotta muutoksia saataisiin aikaan nopeammin.Sitran Energiaohjelman tuella testattiin yleisimmät lämpöpumppumallit ja julkaistiin tulokset laajale-vikkisessä lehdessä18 sekä luotiin valmius lämpöpumppujen standardin mukaiseen testaamiseenSuomessa. Testillä lisättiin kuluttajien tietotasoa lämpöpumppuvalinnasta ja luotiin mahdollisuusteollisuudelle edelleen tuottaa standardiin perustuvaa vertailutietoa. Lämpöpumpuille tarkoitetunstandardin mukaisen testausvalmiuden aikaansaaminen on kriittinen tekijä, jotta voidaan tuottaavertailukelpoista tietoa kuluttajille. Yleisimpien mallien testaaminen tuo suoraan ajankohtaista tar-vittavaa tietoa malleista kuluttajille. Sitra toimi hankkeessa katalysaattorina Aalto-yliopiston ja18 TM Rakennusmaailma 9/2010 käsittelee lämpöpumppujen toimintaa uusissa pientaloissa ja 6/2011 vanhoissa pientalois-sa. 13 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  14. 14. MTT:n välillä, sillä Suomesta puuttui testausvalmius. Osaaminen ja testiympäristöt olivat erillään.Alalla toimivilla pienillä yrityksillä ei ole varaa tilata näitä testejä. Standardiin perustuvaan vertailu-tiedon tuottaminen lämpöpumpuista mahdollistaa tehokkaan tuotekehityksen ja toisaalta kuluttaji-en valinnan perustuen ”oikeisiin” kriteereihin.4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutusUudet korjausrakentamisen toimintamallitEnergiatehokkuuden parantamisella muun korjausrakentamisen yhteydessä pitäisi selvitysten mu-kaan olla tarjolla teknis-taloudellisesti kannattavaa potentiaalia. Käytännössä energiatehokkuuskor-jauksia tehdään kannattavaa potentiaalia vähemmän. Korjausrakentamisen markkinat koostuvatyksittäisistä kohteista ja suurilta osin pienistä toimijoista, joiden mahdollisuudet tuotekehitykseenovat vähäiset. Lisäämällä kuluttajien ja alan toimijoiden tietämystä parhaista käytännöistä ja paran-tamalla alan toimijoiden verkottumista, voidaan nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä toteu-tettaviin korjausrakennushankkeisiin.Sitran Energiaohjelma kehitti uusia korjausrakentamisen konsepteja Teollisen ja energiatehokkaankorjausrakentamiskonseptin kehittäminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa, jonka toteutuksestavastasi Aalto-yliopisto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa. PohjatyönäEnergiaohjelman toimesta kartoitettiin energiatehokkaita teollisia korjaamisratkaisuja Suomessa jakansainvälisesti19. Teollisia korjausrakentamisen konsepteja kehitettiin kolmella tasolla: 1) yksittäi-selle rakennusosalle, 2) yhdelle rakennukselle sekä 3) usean rakennuksen alueelle.20 Näiden lisäksituotettiin teollisen korjausrakentamisen opas Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisusar-jaan21.Ryhmäkorjausrakentamista koetettiin kehittämällä toimintamalli alueelliselle korjausrakentamisenkoordinaattorille. Malli ei kuitenkaan koealueella osoittautunut toimivaksi, koska taloyhtiöt olivathaluttomia käyttämään koordinaattorin palveluita eivätkä yritykset pitäneet konseptia toimivana.Energiaohjelma tarkasteli yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa mahdollisuuksia rahoit-taa energiatehokkaita korjauksia, tai muita korjauksia, lisärakentamisen kautta. Selvityksessä tarkas-teltiin 1960–1970-lukujen asuinkerrostalojen lisärakentamisen perusedellytyksiä sekä lisärakentami-sen taloudellista kannattavuutta taloyhtiön näkökulmasta. Tuloksien perusteella lisärakentaminenvoi olla kannattava vaihtoehto, mikäli rakennuksen asuntojen myyntihinnat ovat suhteellisen korkei-ta.22Kehitetyn tietopohjan perusteella Energiaohjelma tuotti korjausrakentamisen energiatehokkuus-mahdollisuuksista opaskirjan taloyhtiöille. Koska erityisesti asuntoyhtiöissä päätöksiä tekevät usein19 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti,Sitran selvityksiä 11, 2009.20 Lindstedt T. et al., Teollisten korjausrakentamismenetelmien konseptointi, Aalto-yliopiston julkaisusarja TIE-DE+TEKNOLOGIA 20/2011.21 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa, Sitran selvityksiä 64, RIL 258-2011.22 Lukkarinen, S., Lisärakentaminen osana korjausrakentamishanketta, ympäristöministeriön raportteja 27/2011. 14 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  15. 15. maallikot, on tärkeää, että yksinkertaista tietoa energiatehokkuusremonttien vaikutuksista ja kus-tannuksista on saatavilla.Hankkeissa tuotettiin tarkasti valitulle kohderyhmälle tietoa kiinteistöjen korjausrakentamisen vaiku-tuksista. Kohdentamalla viesti tarkkaan ja antamalla selkeää ja oleellista tietoa, on mahdollista saadakriittisille asioista päättäville tai asiat esitteleville henkilöille tietoa, joka muuttaa heidän näkemyksi-ään.Saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä kerrostalojen energiatehokkuuden lisäämi-sessä. Osasyynä tähän on kerrostalojen lämmityksessä yleisen kaukolämmön edullisuus suhteessamarkkinoilla tarjolla olevien energiatehokkuustoimien kustannuksiin. Korjausrakentamisen markki-noiden käynnistäminen vapaaehtoisin toimin kerrostalojen osalta vaikuttaakin erittäin haasteellisel-ta. Sitran Energiaohjelmassa tämä näkyi painopisteen siirtämisessä ohjelman loppupuolella erityises-ti sähkölämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen.Kuvassa 4.3 on esitetty peruskorjausten yhteydessä tehtävien energiatehokkuustoimien todennäköi-sesti mahdollisia vaikutuksia rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen. Potentiaali asuin- ja palve-lurakennuksissa yhteensä voisi olla noin 5 TWh vuoteen 2020 mennessä. 70 60 50 40 Korjausrakentamisen TWh tehostusvaikutus 30 Rakennusten lämmitysenergian kulutus 20 10 0 Ilman toimia PotentiaaliKuva 4.3. Nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan lämmitysenergian tarve vuoden 2020 tilantees- sa ilman energiatehokkuustoimia sekä korjausrakentamisen potentiaali kulutuksen vähentämises- sä.23Korjausrakentamisen kilpailutTee parannus -viestintäohjelmassa Sitran Energiaohjelma haki energiatehokkuutta ja asumisviihty-vyyttä parantavia ratkaisuja yhdessä Tekesin ja ympäristöministeriön kanssa. Tee Parannus-23 Oletuksena nopeutetut korjausrakentamisen toimet siten, että peruskorjausten yhteydessä tehtäisiin aina noin 40 %vähennys rakennusten lämmitysenergiankulutukseen. Peruskorjauksia oletetaan tehtävän keskimäärin 2,5 % osuuteen yli30 vuotta vanhasta rakennuskannasta. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 15 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  16. 16. hankkeen tuloksena syntyi myös tietopankki, johon on kerätty tietoa korjausrakentamisen tutkimus-ja kokeiluhankkeista ympäri Suomea.24.EEMontti-kilpailun avulla pyrittiin synnyttämään korjausrakentamisen palveluja vanhojen pientalo-jen korjaamiseen. Kilpailun kohteena olivat vanhat sähkölämmitystalot. Sähkölämmitystaloissa eityypillisesti ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, mikä tekee esimerkiksi siirtymisen maalämpö-pumppuun tai pellettilämmitykseen haastavaksi. Sähkölämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin500 000 kpl.Kilpailun kohteena oli neljä erilaista pientaloa. Tavoitteena kilpailussa oli vähentää näiden pientalo-jen energiankulutusta vähintään puolella. Lisäksi korjauksille oli asetettu tiukat kriteerit remontintoteutusajalle ja hankkeiden takaisinmaksuajalle. Kilpailuun osallistuneilta toimijoilta edellytettiinyksityiskohtaista tarjousta ja korjausratkaisun toteutukset tullaan dokumentoimaan ja tiedot jaka-maan. Hankkeelle on haettu laajaa mediajulkisuutta ja tiedon levitystä laajemmin markkinoille.Kaikille osapuolille entistä kannattavampien toimintamallien kehittäminen voi lisätä energiatehok-kaiden korjausratkaisujen tarjontaa ja kysyntää. EEMontti-kilpailu keräsi yllättävän niukasti ehdotuk-sia. Pientalojen energiaremonttien tarjoajat eivät tällä hetkellä kykene ratkomaan pientaloasukkai-den remonttiongelmia kokonaisvaltaisesti. Syynä tähän on voinut olla joko resurssipula tai osaami-sen puuttuminen.25 EEMontin tulosten perusteella arvioitu sähkölämmitteisten pientalojen energia-tehokkuuden parantamispotentiaali vuoteen 2020 mennessä on esitetty kuvassa 4.4. Säästöpotenti-aali yhteensä voi olla noin 1 TWh. 9 8 7 6 5 Säästöpotentiaali 50 % TWh korjaustoimenpiteillä 4 Vuoden 2020 kulutus 3 2 1 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.4. Sähkölämmitteisten pientalojen lämmitysenergiakulutus ilman toimia vuonna 2020 sekä EEMontissa saavutetun korjaustason mukaisten toimien vähennyspotentiaali26.24 Tee parannus -kilpailussa olivat mukana myös Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Suomen Kiinteistö-liitto, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus.25 EEMontti-hanke, EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailu paljasti karun totuuden, tiedote, 30.11.2011.26 Oletuksena on ollut, että sähkölämmitteisiä pientaloja korjataan 2,5 %:n vuosivauhdilla. Laskenta on tehty vuosille 2011–2020. Keskimäärin lämmitysenergiantarpeen oletetaan vähenevän 50 %. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 16 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  17. 17. Vaikka osassa EEMontin hankkeista ei löydetty kaikkia kilpailun kriteerejä täyttäviä ratkaisuja, osoit-tavat tulokset kuitenkin, että yrityksille ja pientalojen omistajille kannattavaa korjauspotentiaalia onSuomessa runsaasti. EEMontin avulla on lisätty kuluttajien tietoisuutta ratkaisuista. Kuluttajat, joillaon jo kiinnostusta energiansäästöön, voivat näin helpommin toteuttaa ehdotettuja ratkaisuja.4.3 KansalaisetPortinvartijatSitran rahoittamassa Peloton-hankkeessa keskityttiin energiankulutuksen portinvartijoihin eli tahoi-hin, joiden toiminnalla on suuri vaikutus laajemman joukon energiankulutukseen. Tunnistettuja por-tinvartijoita koottiin työpajoihin. Työpajojen teemat jakaantuivat ruokaan, liikenteeseen ja matkai-luun sekä asumiseen. Sitra on irtautunut Peloton-hankkeesta, mutta työpajakonsepti on jäänyt elä-mään itsenäisesti.Niin sanottujen portinvartijoiden kautta voidaan vaikuttaa laajemman joukon energiankulutukseen.Tietyt hankkeeseen osallistuneet ryhmät kuten esimerkiksi ravintoloiden työntekijät tai isännöitsijätvoivat suoraan valinnoillaan vaikuttaa muiden välilliseen energiankulutukseen. Monien hankkeeseenosallistuneiden ryhmien osalta, kuten esimerkiksi henkilöstöhallinto ja kotitalousopettajat, vaikutus-ten saavuttaminen vaatii aktiivisia toimia.Peloton-työpajoissa ja myöhemmin käyttöön otetuilla innovaatioleireillä on tavoitettu joukko portin-vartijoita henkilökohtaisella tasolla. Mukana olleet toimijat ovat täten voineet henkilökohtaisestihuomata, miten he voivat omassa työssään edistää energiatehokkuutta. Tutkimusten mukaan näinaikaansaaduilla käyttäytymistottumusten muutoksilla vaikutetaan energiatehokkuuden paranemi-seen enemmän kuin esimerkiksi pelkillä viestinnällisillä keinoilla27. Myös Sitran toimeksiannosta sel-vitettiin portinvartijoiden roolia energiatehokkuuden parantamisessa28.Peloton-hankkeen aikana on tunnistettu toimintamalleja tai ratkaisuja, joita hankkeeseen osallistujatovat lähteneet viemään eteenpäin omissa organisaatioissaan. Joissakin tapauksissa osallistuvissaorganisaatioissa on luotu omia energiatehokkuusohjelmia, joilla vaikutetaan toimintaan laajemmin-kin. Eräänä vaikutusketjuna työpajoissa tunnistettuja liiketoiminta-ajatuksia on lähdetty kaupallista-maan ja tätä varten on perustettu tai ollaan perustamassa uusia yrityksiä.Työpajat ovat kohdistuneet varsin vaihteleviin tahoihin ja kohdejoukko on ollut varsin laaja. Kullakinkohdesektorilla on tavoitettu rajallinen henkilömäärä hankkeen aikana, joten hankkeen vaikutus jäätätä kautta vähäiseksi. Hankkeen puitteissa ei ole systemaattisesti kerätty tietoa siitä, miten paljontoimenpiteitä osallistujat ovat toteuttaneet ja ovatko ne edelleen käytössä. Hankkeen väliarvioinninperusteella voidaan tuloksia pitää kuitenkin positiivisina. Peloton-työpajojen seurauksena osallistujatovat ainakin suunnitelleet energiatehokkuustoimia, joita he eivät olisi ilman Pelotonta tehneet.2927 Ks. esim. Dahlblom, B. et al., Changing Energy Behaviour, Guidelines for Behavioural Change Programmes, EU IEE BEHA-VE-project, 2009.28 Kaskinen, T. et al., Portinvartijat – eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista, Sitra 282, 2009.29 Ahonen, S., Peloton-hankkeen väliarviointi, Sitran selvityksiä 18, 2009. 17 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  18. 18. EnergianeuvontaSitran Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä kansalaisten energianeuvonnan toimintamallia.Aiemmin Suomen energianeuvontaa on kehitetty monien eri tahojen voimin, eri lähtökohdista jatoiminta on ollut koordinoimatonta30.Sitran organisoimana kehitetyssä toimintamallissa koordinaatioita kehitettiin neuvontahankkeidenkäynnistämisen, ohjauksen, hankkeiden välisen yhteistyön ja tiedonsiirron sekä toiminnan seuran-nan ja vaikutusten arvioinnin osalta. Uudessa toimintamallissa on päädytty alueellisen tason, lähinnämaakuntatason, hankkeiden koordinointiin. Näin on haettu tasapainoa käytettävissä olevien resurs-sien, asiakkaiden tarpeiden paikallisen ymmärryksen ja koordinoidun tiedon tuottamisen välillä.Energianeuvontaa kehitettiin kahdessa hankkeessa, Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi -hankkeessa ja Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeessa. Molempia hankkeita ohjasi oh-jausryhmä jota veti työ- ja elinkeinoministeriö ja jonka työhön osallistuivat lisäksi ympäristöministe-riö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, Sitran Energia-ohjelma, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy.Toimintamallin kehittämiseksi energianeuvonnan pilottiprojekteille järjestettiin kaksi hakukierrostavuosina 2009 ja 2010. Sitra osallistui vuonna 2009 neuvontahankkeiden rahoitukseen, muuten rahoi-tuksesta ovat vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö budjettivaroin sekä alueelliset toimijat, kutenkunnat. Energianeuvonnan kehittämisessä on pyritty löytämään toimintamalli, jossa myös rahoitusolisi kestävällä pohjalla.Pilottihankkeissa on tuotettu erityyppistä neuvontaa mm. uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennus-ten lämmitystapavalintoihin, kestokulutustavaroiden energiatehokkuuteen, kotitalouksien laitehan-kintoihin sekä liikkumiseen liittyen. Pilottihankkeissa on onnistuttu vaihtelevasti, mutta hankkeidenkautta on saatu kokemusta eri toimintatapojen toimivuudesta.Koordinaation on katsottu toimineen hyvin sekä pilottihankkeiden, että työtä ohjanneen ohjausryh-män kannalta. Systemaattisella koordinaatiolla on tuettu päätöksentekoa ja vahvistettu eri hallin-nonalojen yhteistyötä.31 Saatujen kokemusten perusteella lukuisten neuvontahankkeiden ja näidenjärjestämien tapahtumien koordinointi on haastava tehtävä, joka edellyttää koordinaatiotoiminnanhuolellista resursointia. Energianeuvonnan pilottijakson alussa tueksi saatavilla olevaa keskitettyämateriaalia yhteisen visuaalisen ilmeen ja selkeän brändin puute koettiin osin ongelmallisiksi.32Energianeuvonnan koordinaatio-hankkeessa luotiinkin yhteinen brändi ja selkeä visuaalinen ilme,joita ollaan nyt lanseeraamassa.Energianeuvonnan koordinoinnin piirissä olleista hankkeista saatavilla olevien tietojen perusteellakuluttajaneuvonnalla on suoraan tavoitettu noin 130 000 henkilöä vuosien 2010–2011 aikana.33 Ta-voitettujen henkilöiden määrä vastaa noin 5 % Suomen kaikista kotitalouksista34.30 Kasanen, P., Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa, Sitran selvityksiä 7, 2009.31 Kasanen, P., Kuluttajien energianeuvontaprojekti: arviointi, 2011.32 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012.33 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012. 18 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  19. 19. Energianeuvonta toimintana on jalkautettu Motivan koordinoimaksi toiminnaksi. Mikäli toimintajatkuisi pilottijakson laajuisena, voitaisiin sillä tavoittaa vuoteen 2020 mennessä noin neljännesSuomen kotitalouksista. Kuvissa 4.5 ja 4.6 on esitetty energianeuvonnan potentiaalisia vaikutuksiakulutustottumusten muutoksiin erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jossa kulutustottumuksillavaikutetaan kulutukseen suoraan: asuinrakennusten lämmityksessä ja kotitaloussähkön kulutuksessa.Lämmityksen osalta on oletettu voitavan vaikuttaa sisälämpötilaan ja lämpimän käyttöveden kulu-tukseen35. Sähkössä vaikutuksien on oletettu kohdistuvan erityisesti muuhun kulutukseen kuin lait-teiden ja valaistuksen kulutukseen36. 45 40 35 30 Kulutustottumusten 25 muutoksesta aiheutuva TWh säästöpotentiaali 20 Vuoden 2020 15 kotitalouksien lämmönkulutus 10 5 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.5. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet lämmityksen energiankulutuksen vähen- tämisessä vuoden 2020 tilanteessa.3734 Olettaen, että kustakin kotitaloudesta on neuvontaan osallistunut yksi henkilö ja kukin henkilö on tavoitettu vain yhdenkerran. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta, lähde: Tilastokeskus 2011.35 Pois lukien matalaenergiatalot, joiden osuuden oletetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiataloissasisäilman lämpötila on usein jo hallitusti oikealla tasolla ja lämpimän käyttöveden kulutus paremmin hallinnassa vähemmänkuluttavien vesikalusteiden kautta.36 Laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutukseen kulutustottumuksilla on vähäisempi vaikutus vuoden 2020 tilanteessa,koska niitä tulevat säätelemään EU:n minimienergiatehokkuusdirektiivi ja sen toimeenpano Suomessa.37 Lämmitysenergian kulutusta oletetaan voitavan vähentää lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentämisellä sekä sisä-lämpötilaa laskemalla niissä rakennuksissa, jotka eivät ole matalaenergiatasoisia. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 19 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  20. 20. 7 6 5 Kulutustottumusten 4 muutoksesta aiheutuva TWh säästöpotentiaali 3 Vuoden 2020 kulutus 2 1 0 Ilman toimia Potentiaali Kuva 4.6. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet kotitalouksien sähkönkulutuksen (ei lai- tesähköä eikä valaistusta) vähentämisessä vuoden 2020 tilanteessa sekä Energiaohjelman hankkei- den puitteissa tavoitettujen osuus tästä potentiaalista.38Aluetason systeeminen muutosKaupunkitason systeemistä muutosta Sitran Energiaohjelma on toteuttanut yhteistyössä Tampereenkaupungin kanssa. Vuosina 2008–2009 Energiaohjelma yhdessä Tampereen kanssa käynnistetyssäIlmankos-hankkeessa edistettiin yksittäisten asukkaiden ja ryhmien osallistumista ilmastonmuutok-sen hillintään Tampereella. Tapahtumilla ja tiedotteilla lisättiin tamperelaisten tietoisuutta energian-säästöstä ja monet kaupunkilaiset osallistuivat itse tapahtumiin. Aktiiviset kaupunkilaiset kehittivätyhdessä uusia ideoita kestävään kaupunkikehitykseen ja esittelivät ideat vastuullisille henkilöille.Ilmankos-hankkeen jälkeen Tampereella uudistettiin monella tavalla kaupungin lähtökohtia energia-tehokkuuden parantamiseen ECO2-hankkeessa. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja liikenne-suunnittelussa tehtyjen toimien lisäksi on pyritty myös kansalaisten ja yritysten muutokseen tähtää-viin hankkeisiin. ECO2 -hankkeelle on asetettu tavoite vähentää päästöjä -30 % vuoteen 1990 verrat-tuna vuoteen 2020 mennessä.Vaikka Tampereella hankkeiden vaikutukset eivät vielä käytännössä ole havaittavissa johtuen hank-keen aikaisesta vaiheesta, on hankkeella merkittävä mahdollisuus muuttaa kaupungin toimintaa janäin toimia esimerkkinä muille kaupungeille. Mikäli kehitetyt uudet kestävän kaupunkiasumisenkonseptit toimivat ja niiden käyttö laajenee, ovat ne osaltaan muuttamassa kaupunkiasumista kestä-vämpään suuntaan. Myös vuoropuhelun avaaminen aktiivisten kaupunkilaisten ja päättäjien välillävoi johtaa jatkossakin avoimempaan keskusteluyhteyteen. Lisäksi toimijoiden välinen keskustelumahdollistaa kokonaisuuksien optimoinnin, jolla voidaan saavuttaa rakenteellisia muutoksia energia-tehokkuuteen.38 Muun kuin laitteiden ja valaistuksen osalta kotitaloussähkön säästömahdollisuuden on arvioitu olevan noin 15 %. Säästötmuodostuvat sekä laitteiden kulutustottumusten muutoksista, että vähemmän kuluttavien laitteiden ostopäätöksistä.Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 20 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  21. 21. Energiaohjelma on nopeuttanut Tampereella kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä tukemallakaupunginjohtajien ilmastoverkoston toimintaa. Ennakoivalla laadunohjauksella on saavutettu hyviätuloksia energiatehokkuuden parantamiseksi Oulussa. Oulun rakennusvalvonta on ollut näkyvä edel-läkävijä rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen kehittäjänä. Vuonna 2010 Sitran Energia-ohjelma tuki Oulussa kehitetyn mallin levittämistä muutamaan muuhun kaupunkiin.Low2No-hankkeessa on kehitetty systeemistä muutosta yhden korttelin tasolla Helsingin Jätkäsaa-ressa. Tavoitteena on ollut toteuttaa malliesimerkki energiatehokkaasta ja matalahiilipäästöisestäkorttelista, joka rakennetaan kestävästi ja jossa kestävä kaupunkielämä olisi mahdollista. Low2No-hankkeen tuloksia ja toimintamallia on levitetty viestintähankkeella muille toimijoille. Itse korttelintoteutus on vuoden 2012 alkupuolella vielä kesken ja jäljessä alkuperäisistä aikatauluista. Low2No-hankkeen tuloksista ja niiden levittämis- ja vaikutusmahdollisuuksia on täten vielä liian aikaista arvi-oida.ViestintähankkeetEnergiaohjelman toteuttamissa viestintähankkeissa on tuettu eri organisaatioita energia-tehokkuuden edistämisessä sekä tuotettu ja levitetty tietoa energiatehokkuudesta. Energiaohjelmanjulkaisuluettelo on esitetty liitteessä 3.Energiaohjelma tuki lisäksi pientalonomistajien tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistaan omaanenergiankulutukseen ja -kustannuksiin julkaisemalla kansantajuisen oppaan, jossa on havainnollistet-tu yleisiä esimerkkejä. Opas julkaistiin kirjana, Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin15 000 kappaletta alle kahdessa vuodessa. Pienen suuren energiakirjan levikki on merkittävä verrat-tuna tietokirjoihin yleensä. Tietokirjojen painokset liikkuvat noin 500−1500 kappaleen määrissä. 39Maa- ja kotitalousnaisten kautta on lisätty erityisesti naisten tietoisuutta energiansäästöstä ja mah-dollisista käytännön toimenpiteistä tukemalla yhdistyksen vuoden 2010 järjestökampanjaa. Tässäkohderyhmässä voidaan saada aikaan muutos ja on mahdollista, että toimintatavat leviävät vähitel-len myös laajemmalle.Sitran Energiaohjelma on ollut mukana monissa matalaenergian rakentamisen tapahtumissa, mm.Euroinfra 2009 Low Energy Building symposium, MIPIM 2011 -messut Cannesissa ja Helsinki DesignLab. Vuonna 2009 Sitra tuki Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaaria,jossa esiteltiin saksalaisten kaupunkien kokemuksia suomalaisille kuntapäättäjille. Näissä hankkeissaon verkotettu suomalaisia toimijoita kansainvälisiin toimijoihin ja haettu parhaita käytäntöjä.Sitran Energiaohjelma selvitti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssakansainvälisiä energiatehokkuuskäytäntöjä vuosina 2008–2009. Selvityksestä tehtiin julkaisu, jonkatuloksia hyödynnettiin mm. kansallisen Energiatehokkuustoimikunnan työssä ja ERA17-ohjelmanvalmistelussa.40Kansallista keskustelua ja päättäjien tietämystä ekotehokkaasta rakentamisesta edistettiin tukemallaROTI 2011 -hanketta. Rakennussektorin energiatulevaisuudesta laadittiin julkaisu, jossa annettiinkuusi erilaista näkemystä rakennetun ympäristön kehityssuunnista. Julkaisun laativat rakennuskiin-39 Laitinen, J., Pieni suuri energiakirja, 2010.40 Vehviläinen, I. et al., Energiatehokkuus kansainvälisesti, Sitran raportteja 83, 2009. 21 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  22. 22. teistöalan yritystohtorit41. Sitran hankkeiden tuloksia tullaan esittelemään sekä opitaan parhaitakäytäntöjä muista maista BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssissa kesäkuussa 2012.Yhtenä viestintähankkeena Sitran ja Helsingin Energian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin tietoakuluttajille ja kunnille. Lisäksi tuotettiin täsmätietoa vääristynyttä mediakeskustelua vastaan hehku-lampuista energiatehokkaampiin lamppuihin siirtymisen säästövaikutuksista42. Ekovalo-hankkeessaEnergiaohjelma puolestaan rahoitti yhdessä Tekesin, TEM:in ja yhdeksän kunnan/energialaitoksenkanssa selvitystä toimintamallista energiatehokkaaseen ulkovalaistukseen siirtymiseksi. Tiedon tuot-taminen ja levittäminen on saattanut vaikuttaa osaan kuluttajista tai kunnista siten, että muutok-seen on ryhdytty aiemmin.Sitran Energiaohjelma oli mukana rahoittamassa dokumenttielokuvaa ekologisesta rakentamisesta.Näin lisättiin uudenlaisten ratkaisujen kiinnostavuutta sekä ihmisten tietoisuutta ratkaisuista. Tietoi-suuden lisääminen ekorakentamisesta voi lisätä kuluttajien kysyntää ja hyväksyntää uudenlaisiinratkaisuihin.Energiaohjelman toimesta tullaan vuoden 2012 aikana julkaisemaan teos, jossa koottu noin 10 es-seetä, joiden teemoja ovat energian tuotantoon ja kulutukseen sekä resurssien rajallisuuteen liitty-vät ajankohtaiset teemat. Julkaisemalla kansankielellä oleva teos pyritään saavuttamaan laaja koh-deryhmä ja herättämään keskustelua.Kansainvälisen ja kansallisen tason tiedonvaihdon edistämisellä on pyritty nopeuttamaan parhaidenkäytäntöjen leviämistä Suomeen. Kansallisen tason keskustelulla on pyritty nopeuttamaan ja edis-tämään muutosta energiatehokkaaseen rakennettuun ympäristöön.4.4 Maankäyttö ja liikenneSitran toiminta maankäytön ja liikenteen osalta on keskittynyt voimakkaasti maankäytön ja kaavoi-tuksen vaikutusten tarkasteluun.Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa energiankäytön rakenteisiin erityisestiliikenteen ja energianhuollon ratkaisujen osalta. Uuden toimintatavan käyttöönotto on erittäin mer-kittävää kokonaisuuden kannalta, koska se auttaa löytämään jo suunnitteluvaiheessa optimaalisettavat parantaa alueiden energiatehokkuutta.Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja energiatehokkaan asuinalueen luomiseksiPorvoon Skaftkärrin alueen suunnittelun yhteydessä. Huomion kohteena olivat erityisesti kaavoitus-prosessi sekä alueelliset energiantuotantomahdollisuudet. Esimerkkikohteessa luotiin toimintamalli,jota voidaan käyttää muissa kohteissa. Energiakaavan käyttöä sekä alueellisten energiantuotanto-mahdollisuuksien huomiointia kehitetään ja testataan edelleen kuudessa kohteessa Keski-Suomessa.Lisäksi Sitra on ollut mukana yhdessä Tampereen kaupungin ja Tekesin kanssa Tammelan energiate-hokkaan täydennys- ja korjausrakentamisen koealueen kehittämisessä.41 Junnila, S. (toim.), Rakentamisen energiatulevaisuus, Sitran raportteja 84, 2009.42 Tapanainen, V.-M., Lampputyypin vaikutus kotitalouksien energiankäyttöön ja CO2 -päästöihin, diplomityön tiivistelmä,saatavilla www.lampputieto.fi, 2010. 22 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  23. 23. Energiateollisuus ry selvitti kahdessa hankkeessa Sitran Energiaohjelman tukemana kaukolämmönteknologiaratkaisuja tulevaisuuden matalaenergia-alueilla. Selvityksien pohjalta tuotettiin kaksi tut-kimusraporttia, joissa toisessa kuvattiin kaukolämmön kevennettyjä jakelu- ja asiakasteknologioita43ja toisessa kriteerejä, joiden perusteella voidaan määritellä onko jokin matalan lämpötiheyden alueliitettävissä kannattavasti kaukolämpöön44.Käyttäjälähtöisten lähienergiapalveluiden toimintamallia kehitettiin Energiaohjelman rahoittamassahankkeessa45. Kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä Sitran Maamerkit ohjelman kanssa ja Sitran sijoi-tusyhtiönä oleva One1 Oy on yksi esimerkki lähienergiapalvelun tuottajasta.Sitra osallistui EU-hankkeen Urban Planners with Renewable Energy Skills puitteissa järjestetyn kou-lutuksen tukemiseen. Kaavoittajien koulutuksella voidaan saada aikaan muutos energiatehokkuudenhuomioivaan kaavoitukseen. Koulutuksen suuntaaminen täydennyskoulutukseen nopeuttanee muu-tosta.Aalto-yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa vertailtiin asumisen hiilijalanjälkeä esimerkki-alueilla. Energiaohjelman rahoittamassa selvityksessä näkökulmana olivat kulutuksen päästöt, perin-teisen päästöjen tuotannon sijaan. Tulokset julkaistiin Sitran selvityksessä46.Maankäytön ja kaavoituksen avulla saavutettava potentiaali on esitelty kuvassa 4.7. Ottamalla kaa-voituksessa huomioon Skaftkärr-hankkeessa kerätyt opit kaikilla uusilla alueilla, voitaisiin liikenteenenergiankulutusta vähentää karkeasti arvioiden noin 0,5 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pidemmälläaikatähtäimellä kaavoituksen vaikutukset korostuvat. 3.5 3.0 2.5 Energiatehokkaan 2.0 kaavoituksen TWh aikaansaama säästö 1.5 Uudisalueiden henkilöautojen kulutus 1.0 vuonna 2020 0.5 0.0 Ilman toimia PotentiaaliKuva 4.8. Uusien kaava-alueiden henkilö- ja pakettiautoliikenteen ennustettu energiankulutus vuon- na 2020 ilman uusia toimia sekä laskennallinen säästö mikäli kaikessa uudessa kaavoittamisessa otettaisiin huomioon Skaftkärrin mallissa kehitetyt liikenteen ajosuoritteita vähentävät toimet.4743 Gaia Consulting Oy, Kevennetty kaukolämpötekniikka. Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminenmatalan kulutustason olosuhteisiin, Energiateollisuus ry, 2009.44 Åbo Akademi, Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit – KALPA, Energiateollisuus ry, 2009.45 Gaia Consulting Oy, Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa, Sitran selvityksiä 25, 2010.46 Heinonen, J. ja Junnila, S., Matalahiiliasumisen lähtökohdat, Sitran selvityksiä 20, 2010. 23 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  24. 24. 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminenEnergiaohjelman sijoitustoiminnan osalta todettiin jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, että ohjelmanpääasialliseen kohderyhmään kuuluu liian vähän potentiaalisia sijoituskohteita. Sijoitustoiminnassaon täten tarkasteltu mahdollisia yrityksiä hieman ohjelman puitteissa toteutettuja hankkeita laa-jemmalla fokuksella.Sijoituskohteita on haettu toimialafokuksen sisältä ilman tarkkaa rajoitusta yrityksien kehitysvaihee-seen. Monet sijoituskohteista ovat kuitenkin olleet jo toimivia perinteisempiä pk-yrityksiä, jotka ha-kevat kasvua uudelta markkina-alueelta. Tämän on nähty mahdollistavan nopeamman markkina-muutoksen, kuin pelkkiin alkuvaiheen yrityksiin sijoittaminen. Yhteensä ohjelman toimikauden aika-na on käyty läpi lähes 200 sijoituskohdetta. Toteutuneiden sijoitusten lisäksi tämä toiminta on kehit-tänyt sijoittajakentän tuntemusta suomalaisista sijoituskohteista sekä alan toimijoiden tuntemustarahoitusmahdollisuuksista.Sitran sijoitustoiminnalla pyritään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella turvaamaan Sitran sijoitus-pääoman suotuisa kehittyminen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena ei ole tukea yrityksiä, vaan tavoi-tella niistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.Sijoitustoiminnassa on tehty yhteensä 9 suoraa sijoitusta ja 3 rahastosijoitusta. Saamallaan rahoituk-sella yritykset ovat kehittäneet energiatehokkuuden ratkaisuja. Yrityksien teknologioiden ja ratkai-suiden aikaansaamia vaikutuksia ei ole tämän hankkeen puitteissa voitu yksityiskohtaisesti arvioida.Monet yrityksistä ovat lisäksi kasvuvaiheessa, jolloin saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi vaati-mattomia suhteessa tulevaan potentiaaliin.Sitran suorat yrityssijoitukset ovat kohdentuneet seuraaviin yrityksiin: • AW-Energy Oy on vuonna 2002 perustettu yritys, joka kehittää aaltoenergiaan perustuvaa uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa. • Kodin Onniset Oy oli vuonna 2007 perustettu yritys, joka tarjosi kuluttaja- ja yritysasiakkaille energiansäästöratkaisuja palveluna. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2010. • Neapo Oy kehittää uudentyyppisiä teollisia ja modulaarisia rakennuskonsepteja. Ratkaisu pe- rustuu teräskennoteknologiaan, joka mahdollistaa esimerkiksi kerrostalojen korottamisen, joiden myynnillä taloyhtiö voi rahoittaa energiatehokkuustoimenpiteitä. • Norrhydro Group Oy on hydrauliikka-alan pk-yritys, joka on kehittänyt hydrauliikkaa käyttä- vien työkoneiden energiatehokkuutta parantavan älykkään digihydrauliikkajärjestelmän. • One1 Oy toimittaa lähienergiaratkaisuja kuluttajille helpolla tavalla. Lähienergiamallissa yh- distyvät energian käytön helppous ja paikallisten uusiutuvien energialähteiden käyttö. • Savo-Solar Oy valmistaa rakennuksiin ja kaukolämpöjärjestelmiin integroitavia edistykselli- seen pinnoitusteknologiaan perustuvia aurinkolämpökeräimiä. • Scancool Oy toimittaa teollisuuden kylmälaitoksia ja energiatehokkaita teollisuuslämpö- pumppuja. Oilon Oy osti Scancoolin vuonna 2011.47 Karkeasti vuoteen 2020 mennessä uudisrakennetaan noin 1 miljoonalle ihmiselle. Koska osa sijoittuu olemassa oleviinrakenteisiin, voidaan maankäytöllä ja kaavoituksella vaikuttaa ehkä 10 % osuuteen. Tässä osuudessa vaikutusmahdollisuus10 %. 24 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  25. 25. • Viola Systems Oy tuottaa langattomia tiedonsiirtoratkaisuja teollisiin sovelluksiin. Ratkaisui- den avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi älykkäitä sähköverkkoratkaisuja. • Wood Prime Oy kehittää teollista elementtituotantoa puurakentamiseen. Rakennusosia toi- mitetaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Teollisella toimintamallilla pystytään parantamaan puurakentamisen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen toiminta on käynnis- tynyt toukokuussa 2012.Sitran sijoitushorisontti on suunniteltu likimain Energiaohjelman kestoa vastaavaksi viideksi vuodeksi.Yksi kohdeyrityksistä on jo myyty eteenpäin ja yhden kohdeyrityksen konkurssi kuvastaa sijoitustoi-mintaan kuuluvia riskejä. Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin Sitra jatkaa aktiivista toimintaansasijoittajana.Sijoituksia kohdentamalla on kehitetty suomalaista energiatehokkuuden rahoitustoimintaa. Yhteis-työ kansainvälisten rahoitusyhtiöiden kanssa on antanut oppeja kansainvälisistä toimintamalleista.Samalla on verkotettu kansainvälisiä ja suomalaisia toimijoita ja yrityksiä. Sitran Energiaohjelma olimyös mukana rahoittamassa Lahdessa järjestettyä Cleantech Venture Day 2008 tapahtumaa. Tapah-tuma kokosi yhteen cleantech alan sijoittajia, yrityksiä ja muita toimijoita.Sijoitustoiminnan osalta Sitran Energiaohjelma on tehnyt yhteistyötä kotimaisten innovaatiotoimi-joiden kanssa. Erityisesti Tekesin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Sitra on esimerkiksi ollut muka-na Nuoret innovatiiviset yritykset ohjelmassa. Lisäksi valikoitujen Tekes-ohjelmien kanssa on ollutsäännöllistä vuorovaikutusta.Ohjelman alkuvaiheessa Sitran Energiaohjelma osallistui myös joihinkin lähinnä teknologiavienniksikatsottaviin hankkeisiin. Teknologiaviennin avulla voidaan parantaa suomalaisten yrityksien toimin-taedellytyksiä myös kotimaassa.Suomalaisten yritysten teknologiaviennin edellytyksiä selvitettiin älykkäiden sähköverkkojen osaltakaksivaiheisessa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin suomalaisten yrityksien tarjoa-maa, toisessa vaiheessa puolestaan selvitettiin markkinatilannetta ja kilpailuasetelmaa valikoiduillamarkkina-alueilla Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.4.6 Systeeminen muutosERA17Kansallinen ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma kuvaa 31toimenpide-ehdotusta energiaviisauden edistämiseksi rakennetussa ympäristössä48. Toimenpiteetkoskivat energiatehokkaan maankäytön toimia, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohja-usta, kiinteistöjen käyttöä sekä omistusta ja osaamisen kehittämistä. Toimintaohjelma laadittiin ym-päristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhteistyönä vuoden 2010 aikana. Ohjelman valmistelutyöhönosallistuneet pitivät Sitran roolia erittäin tärkeänä ohjelman valmistelussa49.48 Martinkauppi, K. (toim.), ERA17-toimintaohjelman loppuraportti, 2010.49 Taloustutkimus Oy, ERA 17 -strategiaprosessin arviointitutkimus, 2011. 25 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  26. 26. ERA17-ohjelma on ollut alku laajemmalle keskustelulle rakennetun ympäristön energiatehokkuudes-ta. Osa toimenpiteistä on saatu vietyä käytäntöön, osa ei ole edennyt. ERA17-ohjelman toimenpiteetovat osin jatkoa Sitran Energiaohjelmassa esiin nousseille kehitysteemoille. Merkillepantavia Ener-giaohjelman myötävaikuttamia jatkohankkeita ovat esimerkiksi rakentamisen energialuokituksiintähtäävä Värkki-hanke, jonka vetovastuun on ottanut Finnish Green Building Council, energiatehok-kaan ja kestävän maankäytön kaavoitusprosessin kehittäminen sekä kaupunginjohtajien ilmastover-kosto. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu runsaasti taustaselvityksiä, jotka ovat lisänneet tietoi-suutta energiahuollon kokonaiskuvasta50.Tukemalla ERA 17 ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutusta Sitra tukee eri tahojen sitoutu-mista uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Toimenpiteitä viedään käytäntöön esimerkiksi kunti-en ilmastoverkoston ja kuuden suurimman kaupungin johdolla. Tukemalla energiatehokkaan kaavoi-tusprosessin kehitystä edistetään energiatehokkuuden laajasti huomioivan suunnittelun leviämistäkaikkiin kuntiin. Tukemalla nollaenergiarakentamisen tiekartan luomista lisätään toimijoiden välistäkeskustelua ja yhteistyötä sekä voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen löytymistä. Luomalla kiinteistö-jen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmiä ja työkaluja voidaan edistää energiatehok-kaiden ratkaisujen käyttöönottoa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja kiinnostusta energiatehokkail-le ratkaisuille.50 Esim. Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations, Benchmarking Regulations onEnergy Efficiency of Buildings, 2010; Lahti, P. ja Moilanen, P., Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasu-päästöt, Suomen ympäristö 12:2010; Vehviläinen, I. et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvi-huonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39, 2009, Vanhanen, J. et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset ja niidentaloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, Sitran selvityksiä 30, 2009 26 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  27. 27. 5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksistaYhteenveto hanketoiminnastaSitran Energiaohjelman kehityshankkeet ajoittuvat vuosille 2008–2012. Energiaohjelma on tavoitel-lut rakennetun ympäristön energiankulutuksen systeemistä muutosta. Sitran roolina on ollut ollamuutoksen käynnistäjä. Muutoksen vaikutukset jatkuvat Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin,vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin. Kuvassa 5.1 on esitetty Energiaohjelman keskeisten hanke-kokonaisuuksien ajallista vaikuttavuutta ja hankkeiden jatkumoa muiden toimijoiden vastuulla. Rakentamismääräykset 2012 Tiedon tuottaminen Demonstraatiot Puurakentaminen Korjausrakentamisen mallit EEMontti Energianeuvonnan koordinointi Peloton Ilmankos ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto Skaftkärr Ekotaajama Kestävän kaavoituksen toimintamalli 2008 Sitran 6/2012 2020 EnergiaohjelmaKuva 5.1. Sitran Energiaohjelman keskeisiä hankekokonaisuuksia ja niiden jatkumona aikaansaatuja muutoksia. Värityksen tummuus kuvastaa arvioitua vaikutuksen ajoittumista.Energiaohjelman toimien vaikutusten arviointi on osin ennenaikaista, koska monet hankkeet ovatvuoden 2012 alkupuolella vielä käynnissä ja vaikutukset toteutuvat pitkällä aikavälillä. Monet Ener-giaohjelman esille nostamat teemat jatkavat lisäksi kansallisen ERA17-ohjelman puitteissa.Markkinamurros uudisrakentamisessaRakentamismääräysten energiatehokkuuden muutos vuonna 2012 aiheuttaa merkittävän markkina-muutoksen uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Vanhasta yksittäisiä rakennusosia koskevastaviranomaissääntelystä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja markkinatoimijoiden käsissä ole- 27 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  28. 28. vaan kokonaisoptimointiin. Täysimittaiset hyödyt muutoksesta tulevat näkymään vasta, kun toimijatoppivat hyödyntämään uusia innovointimahdollisuuksiaan.Sitran Energiaohjelmalla on ollut merkittävä rooli sekä rakentamismääräysten 2012 valmistelussaettä määräysten käyttöönottoa tukevien suunnitteluohjeiden tuottamisessa. On epävarmaa, olisikoharppaus kokonaisenergiatarkasteluun ollut lainkaan mahdollinen ilman Sitran panostusta ja myötä-vaikutusta. Energiaohjelman tuella on tuotettu lisää tietoa kokonaisenergiatarkasteluun liittyviinkriittisiin kysymyksiin. Ilman tätä tietoa ei kokonaisenergiatarkastelua voisi toteuttaa.Sitran Energiaohjelman tuella on vauhditettu myös muiden energiatehokkaiden rakentamisen toi-mintatapojen käyttöönottoa. Energiaohjelma on demonstroinut uusia ratkaisuja käytännössä ja le-vittänyt tietoa uusien ratkaisuiden mahdollisuuksista ja vaikutuksista.Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen jakansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoidenvierailuja Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistuakansainväliseen keskusteluun. Näin on nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöön-ottoa Suomessa.Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Sitran Energiaohjelma on yksittäisten hankkeiden lisäksiosallistunut ERA17-ohjelman kautta. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on pyritty vastaamaanmarkkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen.Puurakentaminen käynnistymässäPuurakentaminen on noussut keskustelun aiheeksi Suomessa, osin puurakentamisen kestävyys-näkökulmien vuoksi. Puuta on perinteisesti käytetty pientalojen runkomateriaalina. Nyt puun käyt-töä ollaan lisäämässä myös kerrostalo- ja palvelurakentamisessa. Puuta on kuitenkin edelleen käy-tetty lähinnä yksittäisissä kohteissa.Sitran Energiaohjelman teettämillä selvityksillä ja tukemilla demonstraatiohankkeilla on voitu tukeapuurakentamiselle suotuisaa keskusteluilmapiiriä. Sitra on aktiivisesti pyrkinyt tuottamaan tietoapuurakentamisesta suunnittelijoiden ja arkkitehtien käyttöön. Näillä toimin Sitra on voinut nopeut-taa puurakentamisen tuloa markkinoille.Korjausrakentamisen haasteet korostuvat jatkossaNykyisen rakennuskannan energiankäytön tehostaminen on osoittautunut haastavaksi. Asuinraken-nusten osalta Energiaohjelman aikana tuotetun tiedon ja saatujen kokemusten perusteella haasteetliittyvät erityisesti asuinkerrostaloihin. Asuinkerrostalojen lämmityskustannukset ovat usein suhtees-sa pientaloja alhaisemmat ja tarjolla olevat korjauskeinot suhteessa kalliimpia. Korjauksia hidastavatmyös muut esteet, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden hajautettu päätöksenteko.Energiaohjelman hankkeiden avulla on lisätty tietämystä korjausrakentamisesta ja tuotettu alustaviakonsepteja teolliseen korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen kehittämisestä on annettu suosi-tuksia julkiselle hallinnolle sekä tehty suunnitelma korjausrakentamisen koulutuksen kehittämisestä.Kehitettyjen konseptien vaikutuksista markkinaan ei kuitenkaan ole varmuutta. Edellytyksenä on,että uusille toimintatavoille on kysyntää ja ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.Nykyisen rakennuskannan energiatehokkaan korjaamisen osalta Energiaohjelma ei ole saatu aikaanuudisrakentamisen määräyksien muutokseen verrattavaa markkinamuutosta. Ohjelman aikana haas- 28 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  29. 29. teet on tunnistettu ja toimia kohdistettu vaikuttavuudeltaan helpompiin kohteisiin, erityisesti sähkö-lämmitteisiin pientaloihin. Sähkölämmitteisille pientaloille järjestetty EEMontti-kilpailu on osoittanutsekä kuluttajille että markkinatoimijoille energiatehokkuuskorjausten mahdollisuuksia.Kansalaisten kulutustottumuksiin rakenteellisia muutoksiaSitran Energiaohjelman avulla on muutettu energiankulutustottumuksiin vaikuttavia yhteiskunnanrakenteita, tuettu energianeuvonnan kehittämistä sekä viestitty aktiivisesti energiatehokkaista käy-tännöistä ja niiden vaikutuksista.Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat yksilöiden energiankulutustottumuksiin. Kokonaisvaltaista alue-tason muutosta yhteiskunnan rakenteisiin Sitran Energiaohjelma on edistänyt yhdessä Tampereenkaupungin kanssa. Tunnistettuja hyviä käytäntöjä levitetään edelleen mm. kaupunginjohtajien ilmas-toverkoston kautta muihin suuriin kaupunkeihin.Energiaohjelma on osaltaan ollut mukana lisäämässä kansalaisten tietoisuutta energiatehokkuudesta,mutta myös monet muut toimijat pyrkivät vaikuttamaan samaan suuntaan. Koordinoidun energia-neuvonnan aikaansaaminen on auttanut rajallisten resurssien käytön tehostamista ja luo perusteetkulutustottumusten muutokselle.Viestintähankkeilla on tuettu muutosta energiatehokkaampiin kulutustottumuksiin. Energiaohjelmanhankkeissa on tarjottu kohdennettua tietoa vaikutusmahdollisuuksista ja energiatehokkuuden hyö-dyistä. Monissa hankkeissa on saavutettu kansallisen tason näkyvyyttä sekä yleismedioissa että koh-distettuja viestejä laajalevikkisissä erikoismedioissa. Osa Energiaohjelman julkaisuista on saavuttanutlaajan levikin, esimerkiksi Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin 15 000 alle kahdessavuodessa. Vuoden 2012 kuluessa Energiaohjelman vaikutus näkyy vahvasti myös Tampereen Asun-tomessuilla.Energiatehokkuuden portinvartijoiden voimaannuttaminenYhtenä Energiaohjelman teesinä on ollut, että ihmisten voimaannuttaminen energiatehokkuudenedistäjiksi edellyttää omakohtaista pohdintaa. Peloton-hankkeessa arjen energiaportinvartijat ovatSitran tuella tiedostaneet paremmin vaikutuksensa laajemman joukon energiankulutukseen ja kehit-täneet toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen osallistuneet tahot ovattodennäköisesti nopeuttaneet muutosta kohti energiatehokkaita toimintatapoja.Peloton-työpajamallilla tavoitettiin energiatehokkuuden portinvartijoita. Yksittäisten työpajojentuloksia on pidetty menestyksinä. Työpajoissa on kuitenkin tavoitettu vain pieni osuus kaikista palve-lualan yrityksistä ja kriittisistä portinvartijoista. Peloton toimintamalli jatkaa tosin toimintaansaEnergiaohjelman päättymisen jälkeenkin.Maankäytön ohjauksessa muutos ilmaston huomioivaan suuntaanMonet kunnat ovat viime vuosina kiinnittäneet kaavoituksen ilmastokysymyksiin enenevissä määrinhuomiota. Tässä Sitran toiminnalla on ollut merkittävä rooli toimintatavan kehittämisessä ja tietoi-suuden lisäämisessä. Porvoon Skaftkärr-hankkeessa on kehitetty energiakaavoituksen malli, jota onedelleen jalostettu muissa hankkeissa.Esimerkkikohteissa on saavutettu hyviä tuloksia, ainakin suunnitteluvaiheessa, mutta tulosten toteu-tuminen tai leviäminen koko maahan ei ole itsestäänselvyys. Energiaohjelman tukemana on kuiten- 29 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  30. 30. kin ERA17-ohjelmassa kehitetty kansallista toimintamallia kaavoituksen ympäristövaikutuksen huo-mioonottamiseksi.Sijoitustoiminnassa vaikutettu Suomen cleantech-markkinan kehittymiseenSitra on innovaatiotoiminnassa epävirallinen toimija, joka voi kohdistaa toimintaansa varsin vapaastiomista lähtökohdistaan. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittä-mään uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritystenmuodossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutostasijoituksilla hieman kypsempiin yrityksiin.Sitran sijoitusvolyymi ei ole koko sijoitusmarkkinan mittakaavassa kovin merkittävä, vaikkakin sijoi-tukset muodostivat merkittävän osan ohjelmaan panostetuista rahoista. Aktiivisena sijoittajana Sitraon voinut edesauttaa sijoituskohteiden kehittymistä. Samalla Sitran verkottamisen avulla muut sijoit-tajat ovat voineet löytää soveltuvia sijoituskohteita ja toisaalta yritykset rahoittajia. Täten voidaanmahdollisesti nopeuttaa yrityksen ja alan kehitystä kokonaisuutena.Sitran ja muiden toimijoiden roolitUseat toimijat ovat kiinnittäneet huomiota rakennetun ympäristön energiankulutukseen SitranEnergiaohjelman lisäksi. Julkisia toimijoita ovat ministeriöt ja näiden alaiset toimijat, Tekes sekä sek-toritutkimuslaitokset. Lisäksi valtio ja kunnat edistävät energiatehokkuutta omilla toimialoillaan.Yksityisiä toimijoita ovat mm. yliopistot, yritykset ja toimialajärjestöt.Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ja sääntely ovat ympäristöministeriön toimialaa. Sitran Energia-ohjelman roolina on ollut tukea ympäristöministeriötä erityisesti uudisrakentamismääräysten uudis-tamisessa. Lisäksi Sitra on yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin kanssa ollut viemässä eteenpäinrakennetun ympäristön energiatehokkuuden kansallista ERA17-ohjelmaa.Ympäristöministeriön alaisuudessa toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka vastaavaltion asuntopolitiikan toimeenpanosta ja rahoittaa asuntotuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaa.Energiaohjelma ja ARA ovat olleet monissa hankkeissa yhteistyössä rahoittamassa uutta tutkimus- jakehitystoimintaa.Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi energiapolitiikkaa yleisesti ja energiatehokkuutta erityisesti.Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimii Motiva Oy, jonka tehtävänä on edesauttaa energia-ja materiaalitehokkuuden lisääntymistä Suomessa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö vastaa lii-kenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Energiaohjelma on tukenut näiden ministeriöiden valmistelutyö-tä esimerkiksi energiatehokkuustoimikunnan työssä sekä Motivan työtä energianeuvonnan koor-dinaattorina. Lisäksi puurakentamisen kehittämisessä työ- ja elinkeinoministeriön alaisella Metsä-alan strategisella ohjelmalla on ollut merkittävä rooli.Tekesin rahoittaa kehityshankkeita suoraan ja omien ohjelmiensa kautta. Tekesin ohjelmista Kestäväyhdyskunta 2007–2012 ja Rakennettu ympäristö 2009–2014 ovat Sitran Energiaohjelman toimikau-della läheisempiä ohjelmakokonaisuuksia. Nämä Tekesin ohjelmat ja Sitran Energiaohjelma ovattehneet tiivistä yhteistyötä lukuisissa hankkeissa.Valtion sektoritutkimuslaitoksista rakentamiseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa VTT. Rakennetunympäristön tutkimusta on tehty ympäristönäkökulmasta SYKE:n toimesta. Lisäksi monet yliopistottutkivat rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Energiaohjelma on ollutkäynnistämässä ja rahoittamassa näitä tutkimushankkeita. 30 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
  31. 31. Energiaohjelma on tehnyt paljon yhteistyötä keskeisten julkisten tahojen kanssa, mutta toimintayksityisen sektorin kanssa on ollut enemmän rajoittunutta yksittäisiin hankkeisiin perustuen yksit-täisten hankkeiden kannalta järkeviin yhteistyötarpeisiin. Kuitenkin esimerkiksi ERA17-ohjelmassa ontehty yhteistyötä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus ry:n, Suo-men Kiinteistöliiton ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Sijoitustoiminnassa Sitra on ollut aktiivisesti yh-teistyössä alan muiden suomalaisten toimijoiden ja kansainvälisten sijoitusrahastojen kanssa.Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihinSitran Energiaohjelman toimenpiteiden arvioituja laskennallisia vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa5.1. Vaikutuksia on arvioitu niiden hankkeiden osalta, joista on ollut mahdollista tehdä kvantitatiivi-sia arvioita. Myös muissa hankekokonaisuuksissa on saatu aikaan vaikutuksia, mutta nämä ovat jokovähäisiä, kuten yksittäisissä demonstraatiohankkeissa, tai vaikeasti arvioitavia suuren toimenpideko-konaisuuden vuoksi, kuten portinvartijoiden ja aluetason systeemisen muutoksen kohdalla. Koulu-tuksen ja tiedon tuottamisen, viestintähankkeiden sekä sijoitustoiminnan on nähty olevan enemmänmuita toimenpiteitä tukevia hankkeita. Systeemistä muutosta tavoittelevan ERA17-ohjelman osaltaon tehty erillinen alustava vaikutusarviointi51.Laskennallisesti suurimmat vaikutukset Energiaohjelman esittämillä toimenpiteillä voisi olla kulutta-jien käyttäytymisen muutoksella, jonka vaikutusarviot on esitetty energianeuvonnan hankekokonai-suuden alla. Kulutustottumusten muutokset olisivat myös huomattavan kustannustehokas tapaenergiansäästöjen aikaansaamiseksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. On syytä huomata, että neu-vonnan lisäksi tarvitaan monia viestinnällisiä keinoja tietoisuuden lisäämiseksi, kuluttajien motivoi-miseksi sekä uuden tiedon tuottamiseksi. Myös nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vä-hentämisessä korjausrakentamisen uusilla toimintamalleilla olisi teoriassa mahdollisuuksia suureensäästöpotentiaaliin. Kuten edellä todettiin, vaikutukset näissä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, paitsiEEMontti-kilpailulla saavutettujen sähkölämmitteisten pientalojen osalta.Uudisrakentamisen uusien rakentamismääräysten vaikutus on vuoteen 2020 mennessä pienempikuin joidenkin muiden toimien teoreettinen potentiaali. On syytä kuitenkin huomata, että uudisra-kentamisen osalta vaikutukset ovat laskennallisesti varmimmalla pohjalla, koska uudet normit mää-rittävät uudisrakentamisen energiankulutuksen enimmäistason. Maankäytöllä ja kaavoituksella ai-kaansaatava henkilöautoliikenteen vähennyspotentiaali on teoreettinen maksimimäärä, koska käy-tännössä uudisrakentaminen vuoteen 2020 mennessä tapahtuu osin jo kaavoitetuille aluille.Mikäli kaikki toimenpiteet toteutuisivat täysimääräisinä, voisi Sitran Energiaohjelma leikata lämmi-tyksen energiankulutusta noin 13 TWh, liikenteen polttoaineiden käyttöä noin 1 TWh ja kotitalouksi-en ja palveluiden sähkön kulutusta vajaat 2 TWh vuodessa. Suhteessa energiankulutuksen peruske-hitykseen, nämä vastaisivat noin 19 % vähennystä asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergianku-lutuksesta, 5 % vähennystä kotitalouksien ja palveluiden sähkön kulutuksesta ja 3 % vähennystähenkilöautoliikenteen polttoaineiden käytöstä. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi päästö-jä yhteensä noin 3 MtnCO2ekv, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen päästöistä peruskehitykses-sä vuonna 2020.51 Vehviläinen, I., et. al., ERA17-toimintaohjelman alustavat vaikutus- ja kustannusarviot, 2010. 31 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

×