• Like
Lantti Panu Kärnä TA 2012-6-18
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

Lantti Panu Kärnä TA 2012-6-18

  • 738 views
Published

Lantti-talon mediatilaisuus 18.6.2012

Lantti-talon mediatilaisuus 18.6.2012

Published in News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
738
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
4
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Kiinteistöjen energiatalouden kehittäminen omistajan näkökulmasta TA-Yhtymä Oy, 18.6.2012
  • 2. Taustaa Lantti-talon omistajasta: yritys ja energiakustannukset
  • 3. TA-Yhtymä Oy -konserni Organisaatiorakenne TA-Yhtymä OyTA-Asumisoikeus Oy Taova Oy Korkotuetut Asumisoikeus- Osaomistus- vuokrakohteet kohteet kohteet As Oy:t ja Koy:t Yleishyödyllinen konserni
  • 4. TA-Yhtiöiden asuntomäärä (tilanne 31.12.2012)10 000 9 000 8318 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2072 2 000 1 000 876 0 TA-Yhtymä Oy TA-Asumisoikeus Oy Taova Oy
  • 5. TA-Yhtymä Oy:n konserni liikevaihto80 000 000 7370 000 000 5960 000 000 5350 000 000 48 45 4140 000 00030 000 00020 000 00010 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011
  • 6. TA-Yhtymä Oy:n konsernin taseen kehitys1 400 000 0001 200 000 000 1 1661 000 000 000 934 800 000 000 762 580 600 000 000 541 505 400 000 000 200 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011
  • 7. Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot (kpl)1 600 14211 400 12451 200 1179 10401 000 938 800 600 479 449 386 416 424 400 373 344 344 271 271 260 238 187 178 185 200 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Arvio
  • 8. Kiinteistökannan kehitys Asuntojen kokonaismäärä (kpl)12 000 11434 1025510 000 8684 8 000 7257 6896 6330 6568 5906 6 000 5348 5533 4910 5088 4639 4190 4 000 3711 2509 2 000 1528 1112 654 841 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Arvio
  • 9. Asuntokanta alueittain Kohteet ja asunnot toimistoittain 31.12.2011 Kohteita: 5Asuntoja: 138 Yhteensä Kohteita: 88 Kohteita: 396Asuntoja: 2 532 Asuntoja: 10 255 Kohteita: 43 Kohteita: 22Asuntoja: 864 Asuntoja: 692 Kohteita: 10 Kohteita: 20Asuntoja: 204 Asuntoja: 631 Kohteita: 41 Kohteita: 167Asuntoja: 982 Asuntoja: 4 212
  • 10. LähtökohtatilanneKiinteistökanta on iältään jasijainniltaan ”kirjavaa”Moni-ilmeisyyttä lisäävät myöskiinteistöjen erilaiset: Hetrogeeninen• talotyypit kiinteistökanta• rakennusmateriaalit• rakennusliikkeet• lämmitysratkaisut• suunnitteluratkaisut• … Kiinteistöjen energiatalous ja säästömahdollisuudet ovat pitkälti kohdekohtaisia => kohdekohtaiset ratkaisut
  • 11. Yleishyödyllisenä asuntojenrakennuttajana ja omistajana tavoitteitamme ovat: - kohtuuhintainen asuminen - normaalitasoinen asuminen
  • 12. Yhtiön energiakustannukset
  • 13. Yhtiön kustannusrakenne 2011Poistot Kiinteistötoiminta 26 % (kiinteistöjen hoitokulut) 32 % Korkot Yhtiötoiminta 28 % 14 %
  • 14. € / m² / kk Kiinteistöjen hoitokulut 4,00 3,50 3,22 3,02 3,00 2,80 2,61 2,65 2,43 2,50 2,33 2,19 2,01 2,08 1,95 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tilivuosi
  • 15. Kiinteistöjen hoitomenojen rakenne 2011Satelliitti/kaapeliTV Autopaikkavuokrat Hissit Vuokra, mm.matot 1 1 1 0 Muut hoitokulutVakuutusmaksut 0 2 Tontinvuokra 2 Jätehuolto Lämpöenergia- 5 maksut Sähkömaksut 27 6 Kiinteistövero 9Vesi- ja jätevesimaksut Huoltopalvelut 13 17 Kunnossapito, korjaukset 15
  • 16. € / m² / kk Lämpöenergiakustannukset 1,00 0,90 0,86 0,83 0,78 0,80 0,74 0,70 0,70 0,67 0,63 0,59 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tilivuosi
  • 17. Kaukolämmön hinta (perusmaksu+energiamaksu) €/MWh 1.1.2012 alkaen (sis. alv) 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00Oulunsalo (OE -N) 114,91 Nokia 92,42 Lempäälä 89,33 Järvenpää 87,81 Tuusula 87,81 Lohja 85,91 Salo 85,25 Espoo 80,25 Kirkkonummi (K) 80,25 Kangasala 79,13 Naantali 78,79 Vantaa 77,74 Turku 76,26 Nurmijärvi 75,88 Hämeenlinna 75,73 Raisio 75,64 Kaarina 75,55 Kerava 74,78 Tampere 72,91 Hyvinkää 69,12 Porvoo 67,50 Jyväskylä (LNI) 66,69 Jyväskylä (JE) 66,38 Hollola 65,84 Lahti 65,84 Helsinki 63,91 Riihmäki 63,16 Kempele 62,38 Rovaniemi 60,19 Kuopio 57,21 Haukipudas 52,67 Oulu (OE) 47,72
  • 18. Helsingin Energian kaukolämmön energiamaksut € / MWh 70,00 60,00 50,00 40,00Hinta €/MWh 30,00 20,00 10,00 0,00 07.07 10.07 01.08 04.08 07.09 10.08 01.09 04.09 07.09 10.09 01.10 04.10 07.10 10.10 01.11 03.11 05.11 11.11 01.12 03.12 Aika
  • 19. Kaukolämmön keskihinnan kehitys 1.1.1981 = 100 (hintamuutoksissa huomioitu myös veron muutokset)350300250200150100 50 0 01/81 01/83 01/85 01/87 01/89 01/91 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11 kaukolämmön hinta elinkustannusindeksi Taina Wilhelms
  • 20. Lämmitystarveluku kuukausittain vuosina 2008 - 2011 (toimintapaikkakuntapainotettu)1000 2008 900 2009 2010 800 2011 700 600 500 400 300 200 100 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
  • 21. Kumulatiivinen lämmitystarveluku vuosina 2008 - 2011 (toimintapaikkakuntapainotettu)6000 k2008 k20095000 k2010 k20114000300020001000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
  • 22. Kaukolämpökulut valmistumisvuosittain 2011 1,20 1,00 0,80€/m²/kk 0,60 0,40 0,20 0,00 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Valmistumisvuosi
  • 23. Sentin merkitys yhtiön taloudessa (0,01 €/m²/kk)Kohdetasolla 26 asuntoa / kohde 68 m² / asunto 1.755 m² / kohde -> 0,01 €/m²/kk = 211 €/v/kohdeYritystasolla 396 kohdetta yhteensä 10.255 asuntoa yhteensä 697.000 m² yhteensä -> 0,01 € / m² / kk = 83.600 € / vAsuntokannan kasvaessa sentin merkitys kasvaa.
  • 24. ”A penny saved is a penny earned.” Benjamin Franklin
  • 25. TALOUSELÄMÄ, 6.9.2011Risto Malin”Asunnonostaja viittaa kintaalla energiatehokkuudelle jaympäristölle”Paljon puhuttu energiatehokkuus ei kuulu tärkeimpiinasuntokauppaan vaikuttaviin tekijöihin. Myöskäänympäristötekijät eivät ole merkittäviä kerrostaloasuntojenkaupassa. Tämä käy ilmi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitontekemässä tuoreessa kyselytutkimuksesta liittonsajäsenyrityksille.
  • 26. Energiatehokkuus AsumismukavuusEnergian kustannus Asumiskustannus
  • 27. TA-Yhtymänenergiatehokkuushankkeet
  • 28. TA-Yhtymän strategian mukaisestiuudistuotannossa haetaan energiatehokkaitaratkaisuja pilot-koekohteiden avulla.Uudishankkeiden suunnittelua ja toteutustaohjataan osaltaan näin saatujen uusien tietojen jakokemusten pohjalta.Omistetun asuntokannan energiatehokkuuttaparannetaan sekä pilot-projektein etsittävilläuusilla ratkaisuilla että jo olemassa olevienratkaisujen laaja-alaisella hyödyntämisellä.
  • 29. Maalämmön pilottihanke Kittilässä • 5 matalaenergiakohdetta • Asuinpinta-alaa yhteensä 7770 m2 • Ensimmäiset asukkaat 09/2008, alue valmis 04/2012Muut energiaratkaisut:• Maalämpö•Paksu eristys- seinissä 250 mm (myöh. 300 mm)- yläpohjassa 400 mm (500 mm)• Ikkunoiden ja ovien U-arvot 1,0 (0,8)• IV-koneiden hyötysuhde 90 %• Aurinkokerääjät (osassa kiinteistöissä)
  • 30. TA-passiivitalo 1• Toteutettiin kaksi identtistä taloa Ouluun - toinen passiivitalo (3 kerrosta, 1299 brm2) - toinen ns. viranomaismääräykset täyttävä• Tavoitteena on ollut vertailla passiivitalon ja ”normaalitalon” energiatehokkuutta• Työt käynnistyivät syyskuussa 2009, asukkaat muuttivat taloon heinäkuussa 2010• Passiivitalo vie noin 20 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin ”normaalitalo” •Eristepaksuudet: - seinä 300 mm - katto 500 mm - lattia 180 mm (230 mm) • Ikkunat ja ovet - U-arvo 0,8 - ikkunoissa aurinkosäteilysuoja - tiivistys sisäpuolelta elementtisaumauksella - ilmanvuotoluku 0,6 l/h • Ilmanvaihto: - asuntokohtaiset IV-kojeet - IV-kojeen hyötysuhde min 72% -jälkilämmitys vesikierrolla
  • 31. TA-passiivitalo 2• Tutkittiin laskennallisesti talomuodon vaikutusta energiatehokkuuteen• Jatkokehitettiin passiivitalo 1:tä siten, että kohde mahtui ARA:n hintaraameihin A: 2x340 m2 B: 1 x 680 m2 C: 2x340 m2• Johtopäätös: Talon massoittelu ja kaavoitus vaikuttavat huomattavasti energiatehokkuuteen.• Tutkittujen talotyyppien energiankulutus 295-308- 319 MWh (B pienin)• Toteutukseen valittiin vaihtoehto A (308 MWh) kaavavaatimusten johdosta• Kohde valmistuu marraskuussa 2012
  • 32. Oravarinne 5, Espoo• Hankkeessa toteutetaan kolme erillispientaloa, jotka on suunniteltu täyttämään kansainväliset passiivitalon kriteerit• Tutkittavana on soveltuuko kansainvälisesti käytetty passiivitalomääritelmä pientalokohteen energiatehokkuustavoitteeksi Etelä-Suomessa• Kansainvälinen passiivitalomääritelmä on Suomessa huomattavasti haastavampi tavoite kuin suomalainen passiivitalomääritelmä - Tilojen lämmitystarve ≤ 15 kWh/m²/v tai lämmitystehontarve ≤ 10 W/m² - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 120 kWh/m²/v • Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2012 keväällä • Laskettu E-luku noin 75 kWh/m2 • Ratkaisu täyttää kansainvälisen passiivitalon kriteerit
  • 33. Asuntomessutalo Lantti• Jatkokehityshanke Aalto-yliopiston Luukku 1- projektille• Yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sekä Aalto-yliopiston kanssa, lisäksi useita muita tahoja• Tavoitteena nettonollaenergiatalo.• Lisäksi: - Hankitaan kokemuksia nollaenergiarakentamisesta - Kaupallinen sovellettavuus (pyritään kehittämään malleja/muunnelmia asuntotuotantoon) - Asumisen ARA- tavoitteet (hinta- ja laatutaso)• (Tekniset yksityiskohdat kirjassa)
  • 34. Primääripihi kerrostalo • Tavoitteena primäärienergian kulutuksen pienentäminen • Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan energialuokan A mukaan • Pilot- kohde rakennetaan Helsingin Kivikkoon (TA, Vapo, Helsingin Energia) • Kohde suunnitteilla, rakentaminen alkaa syksyllä 2012, valmistuu 2013/-14 vuoden vaihteessa• Projektin päätavoitteena on minimoida sähköenergiankulutus asuinrakennuksessa - Asunnoissa puupellettitakat, pellettikiukaat sähkökiukaiden sijaan - Kaikki mukavuuslämmitykset toteutetaan kaukolämmityksen avulla vesikiertoisina - Lattialämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet varustetaan kotona/poissa –kytkimillä - Valaistuksessa hyödynnetään led-valaistusta ja valaistuksen ohjaus toteutetaan läsnäolotunnistimilla ja aikaohjauksella - Kaikkien sähkökäyttöisten laitteiden kulutus minimoidaan
  • 35. Esimerkkejä• Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä TA-Yhtiöiden tavoitteena on luopua kokonaan öljylämmitteisistä kiinteistöistä• Uudet mittaus- ja säätöjärjestelmät Esim. Simap - lämpötilan säätö sisälämpötilojen perusteella (ei kuten tavallisesti ulkolämpötilan mukaan). Huoneistokohtainen mittaus + etävalvonta ja -ohjaus• Etävalvonta ja ohjausjärjestelmät• Keskitetty lämmön talteenotto poistoilman osalta• Valaistusjärjestelmien muutokset (LED)• Veden kulutuksen hallinta• Aurinkopaneelien ja tasokeräimien lisääminen
  • 36. Parempaa asumista vähemmälläenergiankulutuksella
  • 37. Kiitos mielenkiinnosta.