Your SlideShare is downloading. ×
0
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Kurnitski roti 20110201
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Kurnitski roti 20110201

457

Published on

ROTI ekotehokkuuspaneeli: miten ekotehokkuutta voidaan mitata?

ROTI ekotehokkuuspaneeli: miten ekotehokkuutta voidaan mitata?

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
457
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. ROTI 2011: EkotehokkuuspaneeliRakennusten ekotehokkuutta kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ehdoilla• ROTI:n energiatehokkuusteema on kasvanut ekotehokkuusteemaksi• Linjassa yleisen kehityksen kanssa, ympäristövaikutuksia yritetään ottaa huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisestiPaneelin pääkysymys:• Mitä ekotehokkuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata?• Selkeät ja yksimieliset nostot Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 2. Ekotehokkuuden määritelmät ymmärrettäväksi!• Avataan ekotehokkuuden määritelmä – jos ei ymmärretä samalla tavalla niin vaikea hyödyntää• Ekotehokkuus vs. kestävä rakentaminen?! hyvinvoinnin puitteet Ekotehokkuus  ympäristökuorma• Hyvinvoinnin puitteet: mm. hyvää sisäilmastoa, arkkitehtuuria ja miljöötä, pitkää käyttöikää, pientä jätteiden määrää, muunneltavia rakennuksia, käyttäjätyytyväisyyttä sekä koettua laatua, ym.• Ympäristökuorma: kasvihuonekaasu-, pienhiukkas- ja muut päästöt, jätteiden määrä, resurssien (raaka-aineet, puhdas vesi jne.) niukkeneminen ja mm. biodiversiteetin väheneminen• Suuri määrä mittareita: koko rakentamisen sektorin näkökulmasta tärkeä priorisoida, jotta kehitystä tapahtuisi Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 3. Suuri määrä mittareita: koko rakentamisen sektorinnäkökulmasta tärkeä priorisoida, jotta kehitystä tapahtuisi TALOUS tuotettu arvo yrityksille, yhteiskunnalle, KESTÄVÄ asiakkaille ja muille RAKENTAMINEN sidosryhmille EKOTEHOKKUUS Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 4. Mittarit kohdilleen• Miten ekotehokkuutta mitataan?• Kestävän rakentamisen ja ekotehokkuuden määritelmät ymmärrettäväksi ja käyttöön!• Kestävä rakentaminen = kustannustehokas + ekotehokas rakentaminen• Suunta on oikein: – Energiatalkoisiin sitoutunut toimiala ottaa Suomessa nyt pitkiä harppauksia eteenpäin 1.2.2011 Jarek Kurnitski
  • 5. Paneelin keskeiset nostot• Alueiden ekotehokkuus seurantaan - havaittavissa oleva arvoilmapiirimuutos alueen ekotehokkuuden vaikutuksesta alueen laatuun ja arvostukseen korostaa ekotehokkuuden tärkeyttä - rakennettujen ja suunnittelussa olevien alueiden vertailua laatu- ja ympäristövaikutustekijöillä - tarvitaan ensiksi yhteisymmärrys siitä, mitä tietoja yhdyskunnista pitäisi kerätä tai tuottaa ekotehokkuuden arviointia varten - luokittelujärjestelmien käyttöönotto jatkossa Keskiarvo 8.4 t CO2-ekv, 2005 keskiarvo PKS Kaupunkiseutu Ateena Kansallinen Bologna Napoli Torino Venetsia Madrid Porto Ljubljana Pariisi Glasgow Stuttgart Frankfurt Hampuri Rotterdam Brysseli Tukholma Oslo 0 5 ka. 10 15 20 25 30 khk-päästöt (tCO2-ekv./as.) Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 6. Paneelin keskeiset nostot• Energiatehokkuudessa isot edistysaskelet - energiatehokkuuden normiohjauksen puolella tehty suuria edistysaskelia - rakennusalan hyvä sitoutuminen energiatalkoihin ja eri tahojen hyvä yhteistyö on johtamassa erittäin edistykselliseen energiatehokkuuden ohjaukseen - markkinaehtoinen kehitys: rakennusalan toimijoiden siirtyminen rakentamaan selvästi minimivaatimustasoa energiatehokkaampaa tuotantoa, yleensä A-luokan taloja, osoitus oikeasta kehityksen suunnasta• Matalaenergiaperuskorjaukset toimintamalliksi - tämä tulevaisuuskuva pitää saada toimintamalliksi - Nykyinen korjausrakentamisen vauhti riittää tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä pitää lisätä peruskorjausten yhteyteen - Korjausrakentamisen palvelutarjonnan pitää huomattavasti kehittyä, jotta tuloksia saataisiin aikaan - Hyvä esimerkki esim. ruotsalainen miljoonan kerrostaloasunnon korjausohjelma Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 7. Paneelin keskeiset nostot• Koko elinkaaren kattava ympäristövaikutusten arviointi tarvitaan jatkossa - Energiatehokkuus, materiaalitehokkuus … - Rakennuksen koko elinkaaren kattavien ympäristövaikutusten arviointi - ympäristöluokitukset• Ekotehokkuuden gallup käyttöön - ROTI:n on jatkossa tehtävä systemaattista mielipideseuranta kuluttajatasolla, ainakin vihreiden arvojen ja asenteiden kehittymisestä sekä mm. rakentamisen laadusta ja muista rakentamiseen liittyvistä tekijöistä - käyttäjien mielipiteiden ja asenteiden seuranta esim. 1000 henkilön gallupilla Jarek Kurnitski 1.2.2011 © Sitra 2010
  • 8. Haasteita edessä• KIITÄMME: Energiatehokkuuden isoja edistysaskeleita uudisrakentamisessa: normit kehittyvät ja markkinaehtoisesti tapahtuu.• MOITIMME: Peruskorjausten nykyiset toimintatavat ja ohjauskeinot eivät edistä energiatehokkuutta.• EDELLYTÄMME: Harmonisoidut ja läpinäkyvät arviointi- ja laskentamenetelmät rakennusten ja alueiden koko elinkaaren kattavien ympäristövaikutusten arvioimiseksi.• Rakentamisessa on paljon pelissä:

×