Sitran johtavan asiantuntijan Lari Rajantien esitys Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin Sitran Resurssiviisausklinikassa 10.6.2014

1. © Gaia Thursday, June 12, 20141
Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset
aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin
30.4.2014

2. © Gaia2
Resurssiviisaudella saavutetaan monia hyötyjä
• Resurssiviisaudesta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen luonnonvarojen,
materiaalien ja energian säästö.
• Resurssiviisaus tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.
• Tässä kalvosarjassa on tarkasteltu millaisia vaikutuksia valikoiduilla
resurssiviisailla toimilla voisi olla Jyväskylässä.
• Vaikutusten tarkastelu kattaa uuden liiketoiminnan tuottamaan lisäarvon
alueelle, pysyvät työllisyysvaikutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on
tarkasteltu säästöjä ja tarvittavia investointeja.
• Tarkoituksena on ensisijassa tuoda esille erilaisten toimenpiteiden vaikutusten
suuruusluokat
• Kalvosarjan aluksi on esitetty yhteenveto, jota seuraa kunkin toimenpiteen
tarkempi kuvaus. Yksityiskohtaiset laskentaoletukset on esitetty liitekalvoissa.

3. © Gaia3
6. Rakennusten
energiatehokkuus
7. Maa-massojen
optimointi
1. Ruokahävikin
vähentäminen
Resurssiviisautta
Jyväskylässä
9. Vedenkulutuksen
säästäminen
3. Biojätteestä
biokaasua ja multaa
5. Puupolttoaineiden
käytön lisäys
4. Biokaasua
liikennepolttoaineeksi
8. Henkilöautoilun
vähentäminen
2. Lähiruoan
tuotanto
+1000
htv/vuosi
-500 kt
CO2 eq/vuosi
€
+100M€
lisäarvo/vuosi

4. © Gaia4
Yhteenveto valikoiduista toimista
Toimenpide Alue-rajaus Tuotannon
arvonlisä
M€/v
Säästö
M€/v
Inves-
toinnit
M€
Työ-
paikat
htv
CO2-päästö-
vähennys
ktCO2/v
1. Ruokahävikin vähentäminen Jyväskylä 0,1 - 0 0 0,1
2. Lähiruoan tuotanto Keski-Suomi 80 - ei laskettu 860 ei laskettu
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa Jyväskylän
seutu
1 - 4-7 10 4
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi 1 Keski-Suomi 20 - 70-100 170 60
5. Puupolttoaineiden käytön lisäys Jyväskylä 7 - 50-70 80 370
6. Rakennusten energiatehokkuus Jyväskylä - 28 70-100 ei laskettu 60
7. Maa-massojen optimointi Jyväskylän
seutu
- 0,2 0,1 ei laskettu 0,3
8. Henkilöautoilun vähentäminen Jyväskylä - 2 0 0 4
9. Vedenkulutuksen vähentäminen Jyväskylä - 1,5 0 0 3
1 sisältää kohdan 2 biokaasun tuotannon

5. © Gaia5
Toimenpiteet ja näiden vaikutukset
Tulokset

6. © Gaia6
1. Ruokahävikin vähentäminen
Lähtötilanne: Laitosruokailussa syntyy
hävikkiä n. 11 %. Hävikkiä voisi vähentää
myymällä ylijääneitä annoksia, jolloin
samalla myös biojätteen määrä vähenisi.
Lopputilanne: Ruokahävikkiä
vähennetään tarjoamalla Jyväskylän
kaupungin alueen ilmaista ruokailua
tarjoavista laitoskeittiöistä (koulut,
oppilaitokset) ylijääneet annokset
ulkopuolisille. Annokset myydään pientä
korvausta vastaan, joka kattaa lisukkeiden
kustannukset. Hukkaa vähennetään
arvioiden mukaan 50 000 annosta
vuodessa. €
€

7. © Gaia7
2. Lähiruoan tuotanto
Lähtötilanne: Tällä hetkellä Keski-
Suomen alkutuotannon arvo on 261 M€
ja elintarviketeollisuuden tuotannon
arvo on 438 M€. Omavaraisuus on
alkutuotannossa alatoimialasta
riippuen 70 – 84 % ja
elintarviketeollisuudessa 15 – 88 %.
Lopputilanne: Lähiruoan käyttöä
lisätään niin, että puolet muualta
Suomesta ja ulkomailta hankituista
raaka-aineista ja elintarvikkeista
korvataan Keski-Suomessa tuotetuilla.
Tämä kasvattaisi Keski-Suomen
alkutuotannon arvoa 10 % ja
elintarviketeollisuuden tuotantoa 12 %.
€

8. © Gaia8
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa
Lähtötilanne: Biojätettä kerätään
nykyisin Jyväskylän alueelta n. 13 000
tn/v ja sitä hyödynnetään Mustankorkea
Oy:n kompostointilaitoksella mullan
tuotannossa.
Lopputilanne: Biojätteen keräystä
tehostamalla ja keräysaluetta
laajentamalla lisätään hyödynnettävän
biojätteen määrää n. 5 000 tn/v.
Biojätteestä aletaan valmistaa biokaasua
uudessa biokaasulaitoksessa.
Ravinnepitoinen jäännös hyödynnetään
kompostilaitoksessa mullan tuotantoon.
Biojäte Biokaasulaitos
Multa
Biokaasu
€
€

9. © Gaia9
INFOLAATIKKO: Jätteiden hyötykäyttöä Mustankorkealla
Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään nykyisin erilliskerättyjä
biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä yhteensä n. 30 000 tn
vuodessa. Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena yhdessä
turpeen ja muun maa-aineksen kanssa. Vuonna 2013 multatuotteita myytiin
yhteensä n. 27 000 tn.
Tulevaisuudessa Mustankorkealla olisi mahdollista tuottaa myös biokaasua
biojätteistä (nykyisin n. 13 000 tn, jatkossa jopa 5000 tn enemmän), lannasta ja
puhdistamolietteistä (nykyisin n. 17 000 tn, jatkossa jopa 10 000 tn enemmän).
Hyödynnettävien määrien kasvu perustuu biojätteen tehokkaampaan keräykseen
sekä keräysalueen laajentamiseen.
Biokaasun tuotanto moninkertaistaisi laitoksen tuottaman jalostusarvon sekä
kasvattaisi samalla merkittävästi myös mullantuotannon potentiaalia.
Lähde: www.mustankorkea.fi; toimitusjohtaja Esko Martikainen

10. © Gaia10
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi
Lähtötilanne: Biokaasua käytetään
Keski-Suomessa n. 30 GWh/v. Pääosin
biokaasua hyödynnetään lämmön ja
sähkön tuotannossa, mutta jonkin
verran jo myös liikennepolttoaineena.
Lopputilanne: Keski-Suomen
biokaasun teknistaloudellisesta
potentiaalista hyödynnetään puolet*
eli 245 GWh. Uusi tuotanto kohdistuu
kokonaisuudessaan biokaasun
jalostamiseen liikennepolttoaineeksi.
*kannattavimmat hankkeet
€
€
Kuva:
Metener Oy
Biokaasua riittää n. 17 000
henkilöauton kulutukseen
Ulkomaisten polttoaineiden
vähentyminen parantaa
kauppatasetta n.16 M€/v