Your SlideShare is downloading. ×
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Sirpa Pietikäinen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Sirpa Pietikäinen

269

Published on

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013: …

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013:
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: "Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa?"

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
269
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa?
  • 2. Paradigman muutos Vanha: karteesiolainen, industrialistinen ja siiloajattelu Uusi: holistinen Lähde: Rockström&Wijkman: Bankrupting Nature (2012)
  • 3. Resurssien kysyntä jatkaa kasvuaan Lähde: IEA, UNEP, McKinsey Lähde: Noponen, Sitra 2013
  • 4. Otsoonikato Ilmakehän aerosolit Ilmastonmuutos Biokemiallinen taakka Merien happamoituminen Planeettamme rajat Luonnon monimuotoisuuden kato Maaekosysteemien muuttuminen Makean veden kysyntä Kemikalisoituminen Lähde: Rockström&Wijkman: Planetary Boundaries (2012)
  • 5. Turvallinen elinympäristö? • Vihreällä väritetty alue näyttää alueen, jonka arvioidaan olevan ihmiselämälle ”turvallisen”; • Punaiset näyttävät, millä osa-alueilla kantokyvyn rajat on jo ylitetty: • Biodiversiteetin kato • Ilmastonmuutos • Typen kierto Lähde: Nature-lehti, 24.9.2009
  • 6. Kantokyvyn raja-arvot? Lähde: Nature-lehti, 24.9.2009
  • 7. Vastauksen oltava haasteen mukainen!
  • 8. Resurssitehokkuus – mitä se on?  ”kymppikerroin”: sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja  Suljetut tuotantoketjut:  ”Ekodesign”: vanha tuote materiaaliksi uudelle     Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä tilaa uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran Nykyinen ekologista suunnittelua koskeva direktiivi kattaa pelkästään energiaa käyttävät ja energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tuotteet: laajennus kattamaan koko tuotekirjo Tuotteiden suunnittelu kierrätettäväksi ”Vuokrayhteiskunta”
  • 9. ”Resurssin” laaja määritelmä  Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja vesistöjen hyvinvointia, puhdasta ilmaa ja muita ekopalveluita
  • 10. EU:n resurssitehokkuustiekartta  Pääpaino resurssitehokkuudessa siellä, missä sillä suurin vaikutus: liikenteessä, rakennuksissa ja ruoan tuotannossa  Verotuksen painopisteen muutos: työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten toimien verottamiseen  Selkeät tavoitteet ja indikaattorit 2013?
  • 11. …  Urbaanit kaivokset: arvometallit löydettävä olemassa olevista tuotteista (kännyköistä, tietokoneista, virtapiireistä…), ei aina vain uusista luonnonkaivoksista   Todellinen jätehierarkia:    Elektronista jätettä koskeva WEEE-direktiivi Elinkaariajattelu: painopiste jätteen synnyn ehkäisyssä Milloin jätteestä jätettä ja milloin on resurssi – ”jätteen” uusi määritelmä? Käyttöhierarkia: Ei koskematonta luonnonresurssia tuotantoketjuun, jos materiaali mahdollista saada kierrätetyistä tuotteista
  • 12. Indikaattorit ja ympäristökirjanpito  Mitä ovat resurssi-indikaattorit ja ympäristökirjanpito?     Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko maailman tila näyttäytyy. Tilastot rakentavat myös sitä tietoperustaa, jolle poliitikkojen päätöksenteko rakentuu. Pelkkä BKT:n mittaaminen ei riitä Indikaattoreilla mitataan jo mm. hiilijalanjälkeä; kattavamman mittariston kehittely käynnissä (kts. mm. European Environmetal Agency) EU-lainsäädäntö ympäristökirjanpidosta   verrannollisen tilinpidon merkitys suuri: ympäristöpolitiikkaa mahdotonta arvioida ilman kunnollista tietopohjaa mm. energiaa, vettä, metsiä, jätevirtoja ja ekosysteemipalveluja koskevien tietojen tilinpito
  • 13. Tiekartan tuolle puolen: tarve kattavalle työkalupakille  Yritysten kirjanpito, luottoluokitukset, johdon palkitseminen, verotus…     Yrityksiä koskevien kirjanpitovelvollisuuksien muuttaminen sisällyttämään pakollisen resurssikirjanpidon Resurssien käyttö, ekologiset ja sosiaaliset indikaattorit huomioon valtioiden ja yritysten luottoluokituksissa Johdon palkitsemisessa katse pitkälle tähtäimelle kestävään kasvuun, ei neljännesvuosituloksiin Verotuksen muutos
  • 14. …  EU- ja kansallisten budjettien ilmasto- ja resurssijalanjäljen mittaaminen  Euroopan kehityspankin ja kansainvälisten kehityspankkien lainapäätösten ilmasto- ja resurssijalanjäljen mittaaminen  Kehitys- ja tutkimustyö  Haitallisten tukien poisto
  • 15. European Resource Efficiency Platform (EREP)   Keväällä 2012 ympäristökomissaari Potocnikin perustama, resurssitehokkuutta pohtiva korkean tason työryhmä. Työryhmän päämäärä: laatia konkreettiset työkalut resurssitehokkuuden edistämiseen Euroopassa.    Kesäkuu 2013: lyhyen tähtäimen toimet, ”low hanging fruits” 2014: pitkän tähtäimen lainsäädäntätoimet ja muutokset Työryhmän jäsenet koottu yhteiskunnan eri aloilta ja kaikista jäsenmaista. Ryhmän jäseniin lukeutuvat mm. komissaari Olli Rehn, Tanskan, Saksan ja Italian ympäristöministerit, UNEP:n Achim Steiner ja OECD:n pääekonomisti Pier Carlo Padoan.  Sirpa Pietikäinen yksi neljästä työryhmän meppijäsenistä
  • 16. Entä se kilpailukyky?    Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän tekeminen on kilpailuetu (Eurobarometri 2011: 75% eurooppalaisista yrityksistä kokenut käyttämiensä materiaalien kustannustennousun, 90% olettaa resurssikustannusten nousevan huomattavasti tulevaisuudessa) Esimerkkejä resurssitehokkuuden tuomista säästöistä  UK: jo pienellä energiankäytön tehostamisella energian ja veden käytössä sekä tehokkaammalla kierrättämisellä 28 mrd. € vuosittaiset säästöt  EU:n energiatehokkuusdirektiivin täysinäinen toimeenpano säästäisi keskimäärin 1.000€/vuosi/talous  -20% hiilidioksidipäästöjä saisi aikaan n. 52mrd € vuosittaisen säästön terveydenhoitokuluissa Parantamalla resurssitehokkuutta Euroopan BKT voisi kasvaa 240380 mrd. euroa ja synnyttää 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa.
  • 17. Linkkejä        Resurssitehotiekartta: http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/pdf/sec2011 _1068_final.pdf Komission tiekartta vähähiilisestä taloudesta 2050 ja taustaa: http://ec.europa.eu/clima/policies/roadmap/documentation_en.ht m European Climate Foundation: Roadmap 2050: http://www.roadmap2050.eu/ EPC ”Green revolution: making eco-efficiency driver for growth http://www.epc.eu/documents/uploads/pub_1401_green_revolutio n.pdf www.sirpapietikainen.net, sirpa.pietikainen@ep.europa.eu European Resource Efficiency Platform: http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/re_platform/i ndex_en.htm Johan Rockström & Anders Wijkman: Planetary Boundaries, 2012.
  • 18. Kiitos osallistumisestasi!  Tästä ja muista aiheista voit lukea lisää osoitteesta www.sirpapietikainen.eu

×