Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014

3,449 views

Published on

Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
3,449
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,386
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014

  1. 1. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014
  2. 2. • Avainviestit ja suosituksia ilmastonmuutoskeskusteluun • Selvitys Saksan energiakäänteen kuluttajiin kohdistuvista vaikutuksista • Blogi • Seuraava kokous kesäkuussa 2 Asiantuntijapaneeli kokoontunut ensimmäisen kerran, keskustelu käynnistynyt Eeva Furman Eva HeiskanenHeikki HiilamoJanne HukkinenJaakko KianderJuho Saari
  3. 3. 3 Suomi voi olla suuri tekijä vaikka pieni kansa • Suomi on maailman mitassa poikkeuksellisen toimiva yhteiskunta; • Suomella on mahdollisuudet pärjätä – millaista puhetta pidämme yllä; • Rakennemuutosten parempi hallinta on edellytys pärjäämiselle.
  4. 4. • Meidän pitäisi ymmärtää ilmastonmuutosta paremmin sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta; • Viestintää ratkaisujen ja positiivisen kautta; • Reiluus ja avoimuus muutoksenhallinnan välineeksi; • Konkreettisuus ja kytkentä ihmisten arkeen olennaisinta; • Hoksauttamista ja tuuppausta kannattaa hyödyntää; • Tieteen äänen uskottavuus; • Strategista tutkimusta pohjoisen ilmastonmuutoksen hallintaan ja sosiaalisiin vaikutuksiin. 4 Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin keskustelua
  5. 5. Suomi voi olla kokoaan suurempi tekijä Juho Saari. Professori, johtaja, KWRC, Itä-Suomen yliopisto (UEF)
  6. 6. KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010) Sustainable society index (2010) Newsweek Index (2010) SUOMI Sveitsi Sveitsi SUOMI Sveitsi Ruotsi Ruotsi Sveitsi Ruotsi Singapore Itävalta Ruotsi Tanska Yhdysvallat Norja Australia Norja Saksa SUOMI Luxembourg Australia Japani Latvia Norja Kanada SUOMI Uusi-Seelanti Kanada Alankomaat Alankomaat Slovenia Alankomaat Yhdysvallat Tanska Luxembourg Japani Uusi-Seelanti Kanada Tanska Tanska Irlanti Hong Kong Viro Yhdysvallat Iso-Britannia Iso-Britannia Saksa Saksa Belgia Taiwan Valko-Venäjä Uusi-Seelanti Saksa Norja Unkari Iso-Britannia Itävalta Ranska Ranska Etelä-Korea 104 139 151 100 6
  7. 7. 7 MITÄ HISTORIA OPETTAA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN UUDISTAMISESTA • Suomalainen yhteiskunta uudistuu murrosten kautta tilanteessa, jossa kansallinen ja kansainvälinen ympäristö ovat liikkeessä.; • Edellyttää sekä institutionaalista että kulttuurista muutosta: • Lyhyen aikavälin murrosten pitkän aikavälin seuraukset; • Tämän päivän kaverin ongelma; • Paradigma, agenda, kehys; • 1957, 1977, 1992, 201X.
  8. 8. 8 SUMANPURKAMISEN TAITO Tuotannon Kestävä digitalisaatio kehitys Roboti- Hyvin- saatio vointi- valtio ARJEN SUURI SAUVAKÄVELY
  9. 9. 9 JUOKSUTTAMISEN TAITO Hallinto Media Tutkimus Poliitikot RAKENNEMUUTOSTEN PAREMPI HALLINTA
  10. 10. SOPEUTUMISTEHOKKUUS JA –KUSTANNUKSET – JOHTAJUUS JA LUOTTAMUS PUNTARISSA ”Hyvät kollegat! Keskusta lietsoo politiikallaan yhteiskunnallisia vastakohtia: - pohjoista etelää vastaan - maakuntia Helsinkiä vastaan - maaseutua kaupunkia vastaan - työnantajia palkansaajia vastaan - suomenkielisiä ruotsinkielisiä vastaan - työssä olevia työttömiä vastaan - eri sukupolvia toisiaan vastaan.” 10
  11. 11. • Kunnat ja tavalliset saksalaiset hyötyneet taloudellisesti. Monet kunnat pyrkivät energiaomavaraisuuteen. Hyödyt edellyttävät kunnilta aktiivisuutta; • Uusiutuva energia työllistää 370 000 ihmistä; • Työvoimavaikutus positiivinen. Ei ole kasvattanut julkista sektoria, alueellisia voittajia ja häviäjiä. Pohjoiset ja itäiset alueet hyötyneet; • Ei merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon, mutta kustannusten tasainen jakautuminen eri yhteiskuntaluokkien, toisaalta elinkeinoelämän ja kuluttajien välillä herättää keskustelua; • Kasvanut sähkölasku, syöttötariffin rahoitus lisämaksulla. Kuormittaa pienituloisia. Energiaintensiivisellä teollisuudella vapautuksia; • Pelkoa uuden infran rakentamisesta johtuvista lähiympäristömuutoksista – NIMBY. Vuoropuhelun tarpeeseen herätty myöhään; • Kritiikkiä päästövähennysten hitaudesta. 11 Tasa-arvoinen energiakäänne? Saksan energiakäänteen kuluttajiin kohdistuvista vaikutuksista Mikko Rissanen, Dialog Basis, Saksa
  12. 12. Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

×