Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per Mickwitz

566 views
425 views

Published on

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013:
Tutkimusjohtaja Per Mickwitz:
Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin:
Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
566
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Per Mickwitz

  1. 1. Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin: Mitä Suomessa pitäisi tehdä? Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kansallinen resurssiviisaus -foorumi Helsinki 4.12.2013 1
  2. 2. Sisältö 1. Haaste: maailma ei ole kestävä 2. Välttämättömyys & mahdollisuus: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen resurssiviisaiksi 3. Ratkaisu: politiikka joka tukee kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttamista 2
  3. 3. ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen" Presidentti J. K. Paasikiven ”Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä” Matti Nykänen 3
  4. 4. Haaste: maailma ei ole kestävä
  5. 5. Haasteen tausta: luonnonvarojen ja energian kasvava käyttö Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H., Fischer-Kowalski, M. 2009. Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics
  6. 6. Kestävä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua resurssiviisaiksi ja vähähiilisiksi 6
  7. 7. Mitä resurssitehokkuudella tarkoitetaan? ● ”Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa vähemmillä panoksilla. Resursseja käytetään kestävällä tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan.” (KOM (2011) 571) ● Resurssitehokkuus kattaa: ○ materiaalien ja energian käytön tehostamisen, ○ tuotteiden ja jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön ○ uusien korvaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ○ sekä korvaavien raaka-aineiden löytämisen 7
  8. 8. Välttämättömyys on myös mahdollisuus ● Millaiset maat ja alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? ● Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? ● Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? ● Resurssiviisaus ja vähähiilisyys ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä mailla, kaupungeilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. ● Maat ja kaupungit jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. 8
  9. 9. Luova tuho: talouden uudistusmekanismi ● ”Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen organisaation muodoista.” (Schumpeter 1942/1954) ● ”innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä.” (Korkman 2012) 9
  10. 10. Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmiksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Variaatiota ja turvattua tilaa
  11. 11. http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp 1. A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. 2. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. 3. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana. 11
  12. 12. A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla  Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreään kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin  Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän    kasvu on huomioitu ja se on hallituksen tulevaisuusselonteon keskiössä ”Finland also needs a clear vision – one that unites multiple fields – as to what green growth aims to achieve.“ Jan Rotmans 6.6.2012 Vanhasen mielipidekirjoitus 9.1.2008 Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009 Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)
  13. 13. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten  Luodaan uudenlainen toiminta-    malli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten. EU:n rakennerahastot & muu julkinen rahoitus tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi. Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla  Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla).  Markkinoita sääntelyn kautta:  Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja  prosessiteknologia (Kivimaa 2008) Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)
  14. 14. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä  Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet.  Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista.  Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset ”coal industry being too dependent on subsidies, miners as ‘the enemy within’” (Turnheim & Geel2012)
  15. 15. Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin: Mitä Suomessa pitäisi tehdä? ● Tuetaan paikallisia kokeiluja ○ Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja ● Edesautetaan sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat resurssiviisautta (tahtotila, verotus, julkiset hankinnat, …) ● Vältetään tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat tuhlaavia kulutus- ja tuotantojärjestelmiä ○ Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva yksilökeskeinen liikkuminen 15
  16. 16. Kiitoksia
  17. 17. Lähteitä 1 ● ● ● ● ● ● ● ● ● Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T., Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013. Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): 1257-1274. Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3): 399–417. Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press. Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung 2002. Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21. Hoffmann M. 2011. Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after Kyoto. Oxford: Oxford University Press Kivimaa P. 2007. The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): 92-105. Kivimaa, P. 2008. The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329. Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics, 68(10): 2696-2705. 17
  18. 18. Lähteitä 2 ● ● ● ● ● ● ● ● ● Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen 2011. ”Path dependence, path creation and creative destruction in the evolution of energy systems”. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 274-301. Mickwitz, P. 2012. The Road to Rio+20: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): 7581 Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M. 2011. Sustainability through system transformation: lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): 1779-1787. Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa 2008. The role of policy instruments in the innovation and diffusion of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner Production, 16(S1) S162-S170. Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank. Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change. Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp. 550–57. Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London: George Allen & Unwind Ltd Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multilevel perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp. 435-448. Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from the history of the British coal industry (1913–1997). Energy Policy 50, 35-49. 18

×