Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.

1. Ravinteiden kierron
taloudellinen arvo ja
mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario, Gaia Consulting

2. • Tavoitteena tunnistaa ravinteiden kiertoon liittyvä taloudellinen arvo Suomelle
sekä laatia tiekartta tämän lisäarvon saavuttamiseksi.
• Selvitystä johtivat Sitra, Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen
yliopisto.
• Toteuttajana kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting
• Tulokset julkaistiin Sitran selvityksiä sarjassa (99):
• Ravinteiden kierron taloudellinen potentiaali Suomelle
• Esimerkkejä liiketoiminta- ja toimintamalleista ravinteiden kierron edistämiseksi
• Tiekartta kansantaloudellisten hyötyjen toteuttamiseksi.
2Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
Selvitys: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

3. 3
Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle
vuoteen 2030 mennessä
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •

4. 4
Ruokaketjun ravinteiden talouden nykytila
Vuosittain kiertävän fosforin ja typen arvo määriteltynä vuoden 2015 raaka-aineiden hinnoilla
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
FOSFORI TYPPI

5. 5
Ravinnehukan palauttaminen ruokaketjun käyttöön on erittäin kallista
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
FOSFORI TYPPI

6. Haitat eri elinkeinoille
Ympäristöhaitat
RAVINNEPANKKI
Maaperän ravinnepääoma
Kasvi
Rehu
Ruoka
Kemikaalit, tekstiilit, kuidut
Ravinnepääomaa kuluttavat toiminnotRavinnepääomaa kasvattavat toiminnot
Maaperän ravinteet ovat bio- ja kiertotalouden pääomaa
Ulkoa tuotavat
ravinteet
(typpi ja fosfori)
Ravinteiden
hukkaaminen
(typpi ja fosfori)
Kauppa, teollisuus ja palvelut
Vienti ja kotimainen kulutus
Ravinteiden
palauttaminen
(typpi ja fosfori)
Luonnon ravinnekierrot
Ravinteita sitovat
kasvit
(typpi)
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 6

7. 7
Visio fosforin ja typen kiertotaloudesta säilyttää resurssit jalostusketjussa
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
FOSFORI TYPPI

8. Lannoitevuokraus
Ravinteiden kiertotaloutta realisoivia toimintamalleja
Kipsi ravinnesitojana
Ravinteet talteen biokaasutuksella
Kuivakäymälät
Ruokahävikin vähentäminen
Jätevedenpuhdistamosta
ravinnetehtaaksi
Rehua hyönteisistä ja
poistokalasta
Hulevedet hyödyntävä
infrastruktuuri
Perunan ja lihan tuotannon sivuvirrat rehu- ja
ravinnetuotteiksi
Ravinteiden palautus
pohjasedimenteistä
Härkäpapu soijan
korvaajana
Kalanperkuun sivuvirtojen
hyödyntäminen
Ravinteiden palautus
kiertoon biojätteestä
Biojätteen polton
tuhkista ravinteet talteen
Viljasivujakeiden
hyödyntäminen eläinten
rehussa
Lannan ravinnekäyttö
Metsäteollisuuden
jätevesien, lietteiden ja
tuhkien hyödyntäminen
ravinnelähteenä
Meesakalkin
hyödyntäminen
maanparannusaineena
Proteiinin tuotanto
mikrobeilla
Teollisuuden
sivutuotteiden
hyödyntäminen ja
tuotteistaminen
Lantayhteistyö eläintilan
ja kasvinviljelytilan välillä
Leväkasvatus eri
jätevesien ravinteilla
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 8

9. 9
Suoraa lisäarvoa ravinteiden kiertotaloudesta
1. Liiketoiminnan
kasvu ja uusi
liiketoiminta
1.1 Kierrätysravinteiden tuotanto
1.2 Teknologia- ja palveluratkaisut tehokkaan ravinnekierron
arvoketjussa
1.3 Olemassa olevan liiketoiminnan volyymin kasvattaminen
tehokkaan ravinnekierron kautta
2. Kannattavampi
liiketoiminta
2.1 Kustannussäästöt ravinnekuluista
2.2 Kustannussäästöt ravinnepitoisen jätteen käsittelyssä
2.3 Maaperän ravinnepääoman ja tuottopotentiaalin
lisääntyminen
3.Vaihtotaseen
parantaminen
3.1 Tuontiravinteiden korvaaminen kotimaisilla
kierrätysravinteilla tai tehokkaammalla ravinteiden käytöllä
3.2 Tuontiproteiinin korvaaminen kotimaisella
proteiinintuotannolla
3.3 Ravinnekierron ratkaisujen viennin kasvu
4.Tehokkaampi
pääomien käyttö
4.1 Siirtyminen pääomaintensiivisistä keskitetyistä ratkaisuista
hajautettuihin, ketteriin ratkaisuihin
4.2 Jätevesien käsittelyn infrastruktuurin tehostaminen ja
uudistaminen
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •

10. 10
Välillistä lisäarvoa ravinteiden kiertotaloudesta
5. Synergiaedut 5.1 Vesistöjen ammattikäyttö esim. kalastus
5.2 Vesistöjen virkistyskäyttö esim. matkailu
5.3 Kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytysten
parantaminen
6. Kustannussäästöt
riskienhallinnassa
6.1 Ruokaturvan ja huoltovarmuuden paraneminen
6.2Tulvariskien pieneneminen oheishyötynä hulevesien
paikalliselle käsittelylle
7. Terveys- ja
ympäristöhaittojen
vähentyminen
7.1 Vesistöjen rehevöitymisen ja pilaantumisen vähentyminen
7.2 Haitallisten typpiyhdisteiden terveys- ja ympäristöhaittojen
vähentyminen
7.3 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen
päästökauppasektorin ulkopuolella
7.4 Maaperän ravinneköyhtymisen ehkäiseminen ja pilaantumisen
väheneminen
7.5 Maaperän hiilensidonnan parantuminen
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •

11. Muutosta tarvitaan
Miten toimintaympäristön on muututtava,
jotta ravinteiden kierrätys on vuonna
2030 kannattavaa liiketoimintaa
ja ravinnehukan aiheuttamat
ympäristöhaitat ovat
vähentyneet?
4. Palvelu-
ja konseptikehitys
• Konseptointi
• Uudet ratkaisut
• Palvelumuotoilu
• Kierrätyspalvelut
• Energiatehokkuus
• Materiaalitehokkuus
3.Markkinat
• Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäjät
• Jalostava teollisuus
• Julkiset hankinnat
• Alkutuotanto
• Kotitaloudet
• Vienti
1. Sääntely
• Hankintalaki
• Etusijajärjestys
• Kestävyyskriteerit
• Kierrätystavoitteet
• Luvitus ja lupaprosessit
• Tuki- ja verojärjestelmät
• Lannoite-, tuote- ja jätelainsäädäntö
KÄYNNISTÄJÄT
INNOVAATIOT
MAHDOLLISTAJAT MAHDOLLISTAJAT
2. Teknologiat
• Jakelu
• Analytiikka
• Kauppapaikat
• Vesienkäsittely
• Prosessiautomaatio
• Logistiikan optimointi
• Erottelu- ja jalostustekniikat
• Alkutuotanto (viljely & eläimet)
MAHDOLLISTAJAT

12. Vaikuttaminen EU:ssa
2015 2018 2020 2030
Ravinne-
kiertojen
kokeilut
käytännössä
Kierrätys-
ravinteiden
ensisijaisuus
Ravinne-
kiertojen
rakentajien
yhteistyö
Kysyntään vaikuttaminen
ekologisella verouudistuksella
Yhteinen terminologia
Lokaalit ravinnepuistot, tieteen ja
teknologian yhdistyminen
Ostajan
osaamisen
kehittäminen
Informaation tuottaminen
hankkijan päätöksenteon
tueksi
MARKKINAKYSYNTÄSÄÄNTELY
Valtion ohjaus ja tuki.
Ministeriöitä läpileikkaava
ohjausryhmä ravinteiden
kierron edistämiseksi
TEKNOLOGIAKEHITYS PALVELU- JA KONSEPTIKEHITYS
Analytiikan kehittäminen
Uusi kiertotalous-
tietoinen sukupolvi
Markkinointi- ja
mediatiedotus, SOME
Informaation jakaminen
Tutkimuslaitokset ja
yritykset yhteistyöhön
Keskusteleva ja neuvotteleva
lupamenettely
Sektoreiden välinen palvelu-
ja konseptikehitys
Kierrätysravinteiden
turvallisuus
(ihmisille ja ympäristölle)
Riskirahoitusinstrumenttien
kehittäminen
Toimivat ja menestyvät pilotit
kasvavat ja työllistävät
Julkiset hankinnat
mahdollistavat riskinottoa
Kokeiluja edistävä ja täydentävä
sääntely ja ohjaus
Sopimustuotannon
kehittäminen
Kilpailukykyiset
ravinnetuotteet
Ravinnekierron kestävyyden
mittaaminen
Ravinnejalanjäljen ymmärtäminen
ja viestiminen
Välillisten vaikutusten hinnoittelu
mukaan tuotteisiin
hallinto
teollisuus
teknologiatoimittajat
Julkinen tieto ravinteista
Jäte/tuotestatukseen
vaikuttaminen
Täsmäviljelymenetelmät
ja satovastemäärittely
Uudet ansaintamallit niin kotimaassa
kuin ulkomaille vietynä
tutkimus
kuluttajat
palvelut
alkutuotanto
Kauppojen linjaukset
ruokaketjusta
Kokeiluhankkeiden
verohelpotus
Joustava ja uusiutumiskykyinen
lainsäädäntö
0,5
miljardia
lisäarvoa
Suomelle
ravinne-
kierron
ratkai-
suilla
Kansainvälisten
esimerkkien
seuraaminen
Tiekartta

13. *Perustuu valittuihin esimerkkeihin ja kuvaa vuosittaista nettomuutosta vuonna 2030. Lähde ja grafiikat: Gaia Consulting
Kokonaisarvio tehokkaamman ravinnekierron vuosittaisesta
taloudellisesta lisäarvosta Suomelle vuonna 2030*
0
100
200
300
400
500
600
Lannoitevuokraus Härkäpavut
tuontisoijan
korvaajina
Rehua poistokalasta Biokaasutus
ravinnekierron
moottorina
Hyöty Itämeren
rehevöitymisen
vähentämisestä
Yhteensä 510
miljoonaa euroa
MEUR
70
50
40
150
200 510
M€/v

14. Esimerkkejä uusista
toimintamalleista
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 14

15. Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset:
Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla.
Lannoitevuokrauksen yhteydessä siirrytään käyttämään kotimaisia kierrätyslannoitteita.
Uuden
liiketoiminta-
mallin palvelun-
tarjoajan lisäarvo
Maanviljelijän
kustannus-
säästö
Kotitalouksien
palkat
Kierrätysravinne-
teknologian,
työkone- ja
mittalaite-
toimittajien
lisäliikevaihto
15 M€/v
28 M€/v
11 M€/v
3 M€/v
9 M€/v
Kunnan ja
valtion
lisäverotulot
Lannoitevuokraus avain kierrätysravinteiden käyttöönottoon
Lannoitevuokrauksen kautta
uutta palveluliiketoimintaa
66 M€ vuodessa
Lannoitevuokraus on maailmalla yleistyvä
liiketoimintamalli ja sitä on sovellettu useissa
maissa. Saksassa pelkästään typpilannoituksen
optimoinnilla on saavutettu 6 % saannon
parannus.
Lannoitevuokrauksen
taloudellinen nettoarvo Suomelle
vuonna 2030: 70 M€/v
Lannoitevuokraus
• Chemical leasing on resurssitehokkuutta
parantava liiketoimintamalli kemikaalien
myyjille. Siinä liiketoiminta muodostuu
kemikaalinkäytön vaikutuksen kautta.
• Mallia voidaan soveltaa myös lannoitteissa,
jolloin lannoitemäärän sijaan myydään
ravinnevaikutusta satoon tai
maaperään.
• Palvelun tarjoaja analysoi ravinnetarpeen,
optimoi määrät ja laadut sekä levittämisen ja
seuraa vaikutusta. Tarkoituksena on säilyttää
tai parantaa maan laatua tuoton ohella.
Lähteet: SYKE, JÄRKI, MAVI ja Gaia consulting Grafiikat: Gaia Consulting

16. Härkäpavulla voidaan korvata rehusoijan tuontia 52 M€/v, vähentää
typpilannoitteiden käyttöä 5 000 t/v ja nostaa maan arvoa 1,3M€/v
Soijantuonnin korvaaminen kotimaisella härkäpavulla vuonna 2030Nykyinen soijantuontimalli
Typpi-
lannoite
Typpi 5 000 t/v
Lihatalous
Soija
157 000 t/v
Maanviljelijät
Ilma
Rehuntuottaja
Härkäpapu
157 000 t/v
Maan ravinnepääoma, M€
7
8
9
10
Nyt Skenaario
38 M€/v
16 M€/v uutta liiketoimintaa
maatalouskoneiden ja
polttoaineiden toimittajille
52 M€/v
0
20
40
60
Maan käyttö, %
Nyt Skenaario
+4%
Maan arvo kasvaa
sen sitoman typen
ansiosta (25 €/ha/a)
Oletettu härkäpavun
viljelypinta-ala on 52 000 ha
Maatalous-
koneiden
toimittajat
Vastaa n. 5,5 M€/v
Kotimaisen proteiinin käyttö vähentää rehutuontia
• Suomalaisella härkäpavulla voitaisiin korvata
tuontisoijaa suurten volyymien rehuteollisuudessa.
• Härkäpavun etuna on se, että se sitoo kasvaessaan
voimakkaasti typpeä ja toimii siten luontaisena
maanparantajana myös seuraaviin satokausiin.
Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset:
Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla.
Oletuksena, että härkäpapu voi korvata 100% tuontisoijasta. Härkäpavun satotaso Suomessa on noin 3000 kg/ha. Maan arvon muutos
on laskettu perustuen härkäpavun kykyyn sitoa typpeä ilmasta maahan, mutta kiertoviljelyn tuomaa lisäarvoa ei ole huomioitu. Lähteet: Gaia Consulting, MMM, Tulli, RaisioAgro
Grafiikat: Gaia Consulting.
Säästöjä rehuntuottajalle 16 M€/v Uutta liiketoimintaa maanviljelijöille 58 M€/v
+ seuraavien satokausien säästöt

17. Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset:
Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla.
Nykyinen kalanrehukulutus on katettavissa kotimaisella tuotannolla. Poistokalastuksen lisäys kasvattaa kalastuslupien
määrää suhteessa 2:1.
Poistokalastuksen volyymin kasvattaminen ja kalanrehutuotteiden
jalostaminen kotimaassa hyödyttää vesistöjä ja arvoketjun toimijoita
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Julkinen sektori Arvoketjun yritykset Palkansaajat Vaihtotase
MEUR
Kotitalouksien palkatKunnan ja valtion lisäverotulot Arvoketjun yritykset Kassavirrat Suomeen
42 miljoonaa euroa
Teknologiatoimittajat
15 MEUR
Kalankasvattajat
6,3 MEUR
Kalastajat
5,7 MEUR
Rehuntuottaja
2,1 MEUR
Rahoitussektori
0,3 MEUR
Liiketoiminnan kasvattaminen
ravinnekuormaa kasvattamatta
• Suomessa vähäarvoisesta kalasta tuotetulla
kalarehulla voitaisiin korvata kalarehutuontia.
• Poistokalastuksen ja sivuvirtojen
hyödyntäminen kalarehuna mahdollistaa
perinteisen vesiviljelyn liiketoiminnan kasvun
nykyisten päästörajojen puitteissa.  Vesiviljelyn
tuotantomäärää voidaan kasvattaa ilman
ravinnekuormituksen lisäystä.
Kalankasvattajat ja kalastajat
hyötyvät tilanteesta volyymin kasvun
kautta yli 12 miljoonaa euroa.
Dioksiininpoistolaitosten
toimittajat saavat uutta
liiketoimintaa
15 miljoonan
euron edestä.
Kalankasvatus- ja kalanjalostusyhtiö
Salmonfarm suunnittelee kalajauhotehdasta
Kemiönsaaren Kasnäsiin.
Investointikustannus on noin 6,5 miljoonaa
euroa ja tehdas hyödyntäisi silakkaa
vuosittain noin 30-40 miljoonaa kiloa, joka
on noin kolmannes Suomen
silakanpyyntikiintiöstä.
Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kalajauhoja ja
kalajätettä 16 miljoonalla eurolla.
Rehuntuottaja saa 2 miljoonaa
euroa kasvaneesta tuotannosta.
Kotimaisen rehutuotannon avulla
varmistetaan, että käytetty
kalaraaka-aine perustuu
kestäviin kalakantoihin.
Lähteet: Gaia Consulting , RKTL, Luke, Kalan kasvattajaliitto

18. Biokaasulaitokset ravinnekierron moottorina tuovat Suomelle uutta
liiketoimintaa 190 MEUR vuosittain
Biokaasulaitokset ja
arvoketju työllistävät
3 500 henkilöä
vuosittain
Biokaasutuksen
vuosittainen vaikutus
Suomen vaihtotaseeseen
vuonna 2030 on 150
miljoonaa euroa
Biokaasulaitoksista saadaan talteen
9000 t fosforia ja 22 000 t typpeä
vuosittain.
Ravinteiden vuosittainen arvo on noin
45 M€
Lähteet: Gaia Consulting, Envor, Forssan Biojalostamo
Grafiikat: Gaia Consulting
Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset:
Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja
nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla.
Kierrätysfosforin hinta 1,8 €/ kg, kierrätystypen hinta 1,3 €/kg.
Vuosi 2030

19. 19
Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle
vuoteen 2030 mennessä
Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
Tärkeintä on
asenteiden muutos
Julkisen ja yksityisen
sektorin yhteistyötä
vaaditaan
Muutos käynnistetään
arjessa kokeilemalla
Kaikki voivat olla
ravinnekiertojen
rakentajia