Lähienergian ryhmähankinta loppuraportti 2013-1-25
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
960
On Slideshare
960
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
6
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Ryhmähankinnalla lisävauhtia lähienergiaan? Loppuraportti 12.1.2013 Helsinki Mika Kulmala Matti Kymäläinen Ilkka Norjamäki Ville Parkkinen Taitto: Mari Lohisalo, Tmi SalliHoo Janne Asmala Heidi Korva Jussi Mankki
  • 2. Tiivistelmä Palveluiden ja tuotteiden hankkiminen ryhmässä, yhdessä palveluihin. Näin neuvontapalveluiden roolia voitaisiin muiden kanssa, lisää yksittäisten ostajien neuvotteluvoi- vahvistaa ja kotitaloudet saisivat nykyistä helpommin maa ja alentaa hankintojen kustannuksia. Myyjille ryh- puolueetonta ja räätälöityä tukea uusiutuvan energian mähankinnasta on myös hyötyä, sillä kauppakohtaiset hankintoihin. Lähienergian markkinakentän kehittämiseen transaktiokustannukset alentuvat, kun myynti tapahtuu voisi myös perustaa yhteiskunnallisen yrityksen, joka edis- suuremmissa erissä. täisi uusiutuvan energian tunnettuutta julkisen ja yksityisen rahoituksen turvin. Julkinen subventointi sidottaisiin han- Lähienergiamarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat mo- kintoihin, joita yritys pystyisi saamaan aikaan – mitä enem- net eri tekijät. Vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen, kuten män uusiutuvaan energiaan vaihtavia kotitalouksia, sitä öljy- tai sähkölämmityksen, kallistuminen tekee uusiutuvista enemmän julkista tukea. Lisäksi perustettava yhteiskunnal- energiamuodoista entistä houkuttelevampia ja kilpailuky- linen yritys toimisi puolueettomana tiedonjakana. kyisempiä. Myös rakentamisen uudet määräykset kannus- tavat ihmisiä uusiutuvan energian käyttöönottoon. Lisäksi valtion mahdolliset tuet uudis- ja korjausrakentamiselle lisäävät uusiutuvan energian kilpailukykyä ja houkuttele- vuutta. Tässä projektissa Caiwo Oy ja Hub Helsinki selvittivät, miten lähienergian ryhmähankinnan koordinointi sopisi liiketoi- minnaksi. Projekti osoitti, että kotitaloudet kaipaavat apua energiaratkaisuiden hankinnassa ja pitävät ryhmähankin- taa potentiaalisena vaihtoehtona. Kotitalouksien kiinnos- tuksesta huolimatta liiketoiminta, joka nojaa pelkästään lähienergian ryhmähankintaan, ei osoittautunut kannatta- vaksi nykyisessä markkinaympäristössä. Pelkkä provisiopoh- jainen kate ei yksin riitä, jotta ryhmähankinnan välittäjä voisi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Ryhmähan- kinnan koordinointi sopisikin paremmin niiden yritysten ja julkisrahoitteisten toimijoiden palvelutarjonnan osaksi, jotka jo nyt toimivat lähienergian kanssa. Lähienergian ryhmähankinnan organisointi ja toteuttami- nen tulisi sisällyttää jo olemassa olevien energiatoimistojen
  • 3. Lähienergian ryhmähankintakonsepti Ryhmähankinnassa ostaja hyötyy, sillä hän saa ryhmän Välittäjän konseptissa tarjoama palvelu sisältää seuraavat ansiosta tuotteen tai palvelun normaalia edullisemmin. toimenpiteet: Myös itse kauppatapahtuma on vaivaton, kun kolmas taho huolehtii hankinnan organisoinnista. Myyjä hyötyy • lähienergiapalvelun markkinointi ja myyntityö (esittely, ryhmähankinnasta toimitusvolyymin ja mainosarvon kas- messut, julkiset esiintymiset) vun kautta. Hyötyä tulee myös siitä, että toimitukset koh- • markkinointimateriaalin tuottaminen, sosiaalisessa me- dentuvat alueellisesti aiempaa paremmin ja toimitusketjua diassa mukanaolo, keskusteluihin osallistuminen on helpompi hallita. • ryhmien muodostaminen kiinnostuksensa ilmaisseista asiakkaista, ryhmän informoiminen ja toimintatavoista Ryhmähankintakonseptissa (kuva 1, s. 4) hankintaa organi- sopiminen soiva yritys (jatkossa välittäjä) kerää yhteen joukon asiak- kaita, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita hankkimaan • tarjousten pyytäminen toimittajilta lähienergiaratkaisuja samankaltaisilla tavoilla. Samankal- • tarjousten arviointi taisuuden tarpeen määrittää se, millä ehdoilla toimittajat • tarjousten esittäminen asiakkaille ja valinnan ohjaus ovat valmiita alentamaan hintoja merkittävästi joukkohan- • sopimusten teko (asiakkaan ja toimittajan välinen). kinnan ansiosta. Samankaltaisuuden kriteereitä ovat mm: • ostajien maantieteellinen läheisyys • talotyyppi (uudiskohde vai remonttikohde) • remontoitavan talon nykyinen lämmitysratkaisu. Välittäjä kokoaa riittävän suuren joukon ostajia ryhmäk- si ja pyytää näille tarjouksia toimittajilta. Tämän jälkeen välittäjä laittaa saamansa tarjoukset (tai valmiit ratkaisut) paremmuusjärjestykseen ja esittää asiakkaille ne, jotka arvioi parhaimmiksi. Kauppa toteutuu, kun riittävän moni hyväksyy tarjouksen. Välittäjä saa provisiona osan toimitta- jan antamasta kimppa-alennuksesta. 
  • 4. Kuva 1. Ryhmähankintakonsepti (Caiwo Oy) Ryhmähankintakonseptin taustalla oli neljä päähypotee- kasvatettua liikevaihtoaan ja toimintansa volyymiä. sia, joiden todenmukaisuutta projektissa testattiin: • Tuotteesta ryhmähankinnan ansiosta saatava alennus on niin merkittävä, että välittäjä kykenee provisiolla • Konsepti kiinnostaa sekä kuluttajia että toimittajia. ylläpitämään kannattavaa liiketoimintaa. • Ryhmähankinnan kautta kuluttajien on mahdollista saada • Konsepti sopii niin uudiskohteisiin kuin sellaisiin sanee- tuote helposti, luotettavasti ja markkinoita edullisempaan rauskohteisiinkin, joissa tullaan asentamaan tai joissa on hintaan. Samalla toimittaja saa ryhmähankinnan kautta jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
  • 5. Suomi toimintaympäristönä Suomessa on edelleen 200 000 öljylämmitteistä kotitalout- Energialähde 2005 TWh 2020 TWh ta ja noin 500 000 sähkölämmitteistä pientaloutta – kaikki Jäteliemet 37 38 lähivuosien potentiaalisia energiamuodon vaihtajia. Teollisuuden tähdepuu 20 19 Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Vesivoima 13.6 14 Tuulivoima 0 6 Uusiutuvien energiamuotojen osuuden pitäisi vuoteen Metsähake 6 25 2020 mennessä olla kaikissa EU-maissa 20 % energian Puun pienkäyttö 13 12 kokonaiskulutuksesta. Suomen tavoitteena on samassa ajassa nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus vuoden Lämpöpumput 2 8 2005 tasolta (28 %) yhteensä 10 prosenttiyksikköä 39 %:iin Liikenteen biopolttoaineet 0 7 (taulukko 1). Suomen valtio on laatinut oman ilmasto- ja Biokaasu 0 1 energiastrategian, jolla pyritään saavuttamaan vaaditut Pelletit 0,1 2 tavoitteet ja kasvattamaan uusiutuvien energiamuotojen Kierrätyspolttoaineet 2 2 osuutta. Muu uusiutuva 0,4 0,4 Suurin osa uusiutuvan energian velvoitepaketista aiotaan Uusiutuva energia yhteensä 94 134 täyttää puupohjaisilla polttoaineilla. Näistä suurin lisäys Uusiutuvan osuus 87 124 kohdistuu metsähakkeeseen. Pelletin uskotaan kasvatta- loppukulutuksesta van osuuttaan energian tuotannossa erityisesti kivihiiltä Energian loppukulutus 303 327 korvaavana polttoaineena. Uusiutuvien osuus 28,7 % 37,9 % loppukulutuksesta (%) Kotitalouksien lämmitystarkoituksessa käyttämän puun määrän tulisi tavoitteiden mukaan pysyä nykyisellä ta- Taulukko 1. Uusiutuvan energian velvoitepaketti, TWh (Lähde: TEM) solla (12 TWh). Asuntoihin kohdistuvilla määräyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli. Ne tehostavat rakennuksien energiatehokkuutta ja vähentävät vaaditta- Rakentamisen energiamääräykset van lämmityksen määrää. Rakentamisen uudet energiamääräykset astuivat voi- maan heinäkuussa 2012. Määräykset koskevat tällä hetkellä vain uudisrakentamista. Rakennuksen kokonaisener- giankulutukselle määrätään siinä rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun 
  • 6. laskennassa huomioidaan kulutuksen lisäksi myös energian Raakaöljyn hinta on ollut nousussa vuodesta 2002 asti, ja tuotantomuoto. se on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2011 (kuva 2). Hinnannousu on pienentänyt huomattavasti öljyn Rakennusten E-luvun laskemisen mahdollistavat eri ener- kilpailukykyä lämmitysratkaisuvalinnoissa, ja hinnannou- giamuodoille annetut kertoimet, jotka kuvaavat luonnon- su näkyy myös uusien öljylämmitysjärjestelmien määrän varojen käytön ympäristökuormitusta. Kertoimet kan- vähentymisenä. nustavat käyttämään rakennusten energiahankinnassa kaukolämpöä sekä uusiutuvia energialähteitä. Koska öljylämmitys kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa, sitä verotetaan Suomessa raskaasti. Myös tämä tekee uusiutu- Ympäristöministeriön toimesta valmistellaan myös korjaus- vista energiamuodoista houkuttelevia investointikohteita. rakentamista koskevia energiamääräyksiä. Niitä sovel- Energiaverotuksen rakenne muuttui vuoden 2011 alussa, lettaisiin sellaiseen korjausrakentamiseen, jossa muiden ja nyt liikenne- ja lämmityspolttoaineiden energiaverotus korjaus- ja uusimistöiden yhteydessä voitaisiin parantaa perustuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipääs- myös energiatehokkuutta. töihin. Vuoden 2011 alussa toteutetun korotuksen jälkeen Suomi nousi öljylämmitysmaiden joukossa heti Ruotsin jäl- Öljyn hintakehitys Suomessa keen Euroopan kovimmin verotettujen maiden joukkoon. Suomessa on runsaat 200 000 öljylämmitteisiä pientaloa, noin neljännes kaikista pientaloista. Pientalot ja muut öljylämmitystalot mukaan lukien noin miljoonan suomalai- sen koti lämpiää öljyllä. Talojen lämmitykseen kuluu öljyä yhteensä noin 600 miljoonaa litraa vuodessa. Kuva 2. Raakaöljyn hintakehitys, USD/barrel (lähde: IEA)
  • 7. Sähkölämmityksen hintakehitys ja siihenvaikuttavat tekijätSuora sähkölämmitys on uusissa pientaloissa edelleen suo-sittu lämmitystapa. Sähkölämmityksen suosioon vaikutta-vat erityisesti sen helppous sekä edulliset investointikustan-nukset. Nykyisin uusissa rakentamisen energiamääräyksissäsuoralle sähkölämmitykselle on kuitenkin annettu korkeinE-luku, mikä vähentää sähkölämmityksen kiinnostavuutta.Sähkön tuottamisessa syntyy muita lämmitysmuotojaenemmän päästöjä, ja ne vaikuttavat päästöoikeudenhinnan kautta sähkön hinnoitteluun (kuva 3). Tiukentuvatympäristövaatimukset sekä Suomen päästövähennysta-voitteet indikoivat, että sähkölämmityksen kustannuksetnousevat jatkossakin.Kuva 3. Sähköenergian verollisen keskihinnan kehitys 1997 - 2012, snt/kWh (lähde: EMV) 
  • 8. Markkinat Suomessa rakennettiin vuonna 2012 arviolta noin 13 200 Asuntokannan ikääntymisestä johtuen yleisen korjausra- omakotitaloa ja 5 200 loma-asuntoa (Tilastokeskus). Arvi- kentamisen piiriin tulee joka vuosi suuri määrä kohteita. oiden mukaan hybridi-, lämpöpumppu- ja puuratkaisut Lämmitysjärjestelmän uusiminen nousee esille etenkin kasvattivat osuuttaan rakentamisessa ja korvasivat öljy- ja silloin, kun rakennukseen joudutaan tekemään isompaa sähkölämmitystä. Uusista pientalorakentajista suuri osa on korjausta ja sen yhteydessä harkitaan talon putkiston uusi- valinnut tai vähintään harkinnut lämpöpumppua lämmi- mista. tysratkaisuksi. Öljylämmitteisten asuntojen osuus on vä- hentynyt uudiskohteissa tasaisesti 2000-luvulle tultaessa, ja Putkiremontin yhteydessä lämmitysjärjestelmän uusimi- ekologiset vaihtoehdot ovat olleet nousussa. nen on taloudellisesti perusteltavissa, koska se voidaan yhdistää muuhun korjaukseen. Esimerkiksi vanha öljyläm- Koko Suomessa oli vuonna 2011 noin 1,1 miljoonaa erillis- mityskattila voidaan uusia ajanmukaiseksi maalämpö- tai pientaloa (taulukko 2). Tästä asuntokannasta vajaa puolet bioenergiajärjestelmäksi. on rakennettu vuosina 1940–1979. Kokonaisuudessaan asuntokannasta noin 23 % on öljy- tai kaasulämmitteisiä, ja esimerkiksi 1980-luvulla rakennetuista asunnoista 37 % läm- piää edelleen öljyllä tai kaasulla. Suora sähkölämmitys kat- taa uudiskohteista edelleen noin 40 %. Koska öljykattiloi- den käyttöikä on noin 20–35 vuotta, joka vuosi joudutaan uusimaan suuri määrä kattiloita. Tällä hetkellä Suomen rakennuskannassa on arviolta noin 220 000 öljykattilaa, 500 000 suorasähkölämmitteistä taloa ja noin 100 000–200 000 vesikiertoista sähkölämmitysratkaisua. Talotyyppi Asuntoja (kpl) Osuus (%) Erilliset pientalot 1 078 277 39,9 % Rivi- ja ketjutalot 371 577 13,8 % Asuinkerrostalot 1 191 051 44,1 % Muu tai tuntematon 59 460 2,2 % talotyyppi Yhteensä 2 700 365 100 % Taulukko 2. Asunnot Suomessa talotyypin mukaan (lähde: Tilastokeskus), 2006
  • 9. Liiketoimintamahdollisuudet ja rajoitteet Tässä projektissa Caiwo Oy ja Hub Helsinki selvittivät, miten Lisäksi ryhmähankintakonseptin toteuttamista rajoittavat ryhmähankinnan koordinointi sopisi liiketoiminnaksi. Se, laitetoimittajakentän suppeus sekä se, että laitehankinnat että kotitaloudet kaipaavat puolueetonta ja räätälöityä ja asennukset ajoittuvat voimakkaasti syksyyn ja talveen, neuvontaa uusiutuvan energian hankinnassa, on tullut ilmi jolloin yritykset ovat jo nykyisellään täysin työllistettyjä. jo useissa eri selvityksissä. Tässä kokeilussa haluttiin nähdä, Hankaluutena on myös se, että saneerauskohteet, joissa miten neuvonnasta ja ryhmähankinnan koordinoinnista lämpöratkaisun vaihtaminen olisi ajankohtaista ja joita uu- voisi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. siutuvaan energiaan potentiaalisesti vaihtavien kotitalouk- sien keskuudessa on eniten, ovat aina yksilöllisiä ja niiden Projekti osoitti, että kuluttajat ovat valmiita hankkimaan ryhmäyttäminen on haastavaa. energiaratkaisuja ryhmähankintakonseptin kautta ja että nettipohjainen verkkopalvelu sopii tarkoitukseen hyvin. Ryhmähankintakonseptin onnistuminen nykytoimintaym- päristössä vaatisi vähintäänkin sitä, että koko ryhmähan- Ryhmähankinnan liiketoimintamallin oletuksena oli, että kintaan osallistuva asiakasryhmä sijaitsisi maantieteellisesti laitetoimittajien tarjoama alennus riittäisi sekä välittäjä- varsin lähellä laitetoimittajaa/asentajaa, etenkin kun yrityksen toiminnan ylläpitoon että houkuttelemaan kulut- kyseessä ovat maalämpö- ja pellettiratkaisut. Tosiasiassa tajia mukaan ryhmähankintaan. Testattu liiketoimintamalli asiakaskunta on maantieteellisesti varsin hajallaan pitkin osoittautui liian suppeaksi. Se, että välittäjä rahoittaisi Suomea. toimintansa pelkästään kauppojen provisiona, ei riitä yri- tyksen tulonlähteeksi kannattavaan liiketoimintaan. Tämä johtuu siitä, että laitetoimittajat eivät pysty nykyisessä toimintaympäristössä antamaan asiakkailleen merkittäviä alennuksia edes silloin, kun kertatilaukset ovat suuria. Projektissa tehtyjen kannattavuuslaskelmien mukaan välittäjän pitäisi saada provisiota vähintään 10 % toimitus- ten kokonaisarvosta, jotta pelkkään provisioon perustuva liiketoiminta olisi kannattavaa. Tämä ei laitetoimittajien haastattelujen perusteella ole toistaiseksi mahdollista. Tarkasteltavassa liiketoimintamallissa myyntiorganisaation vastuulla oli myös osa myyntityöstä ja projektin hoito. Näin ollen jopa 10 prosentin marginaalilla toimiminen vaikuttaa ylioptimaaliselta, kun sitä vertaa yleiseen myynti- ja välittä- jäorganisaatioiden toimintamalliin. 
  • 10. Johtopäätökset Ryhmähankintakonsepti kiinnosti kuluttajia (helppous, luo- ei kotitalouskohtaisesti räätälöityyn neuvontaan ja suosit- tettavuus, edullisuus). Laitetoimittajat näkivät siinä hyvän teluun. Tässä kokeilussa testattu verkkopalvelun ylläpito, mahdollisuuden tavoittaa uusia asiakkaita ja saada näky- kotitalouskohtaisesti räätälöity palvelu ja energiaratkai- vyyttä. Projekti osoitti, että kotitaloudet ovat kiinnostuneita sujen suositteleminen sekä ryhmähankinnan koordinointi uusiutuvasta energiasta ja kaipaavat apua energiaratkai- ja kilpailuttaminen istuisivat luontevasti osaksi toimistojen sun hankintaprosessiin. palveluvalikoimaa. Ratkaisua tukee sekin, että alueellisten energiatoimistojen palvelusäde on maantieteellisesti so- Uudet rakentamisen energiamääräykset, sähkön ja öl- pivasti rajattu, mikä olisi varsin ideaali nykyisen laitetoimit- jyn korkea hinta sekä uusiutuvia energialähteitä suosivat tajaverkoston näkökulmasta. Energianeuvontapalveluihin investointituet tulevat lähivuosina lisäämään uusiutuvan voitaisiin lisätä palvelu, joka mahdollistaisi joukkohankin- energian kysyntää niin uudis- kuin saneerauskohteissakin. taan osallistumisen. Silti pelkästään lähienergian ryhmähankintaan nojautuva liiketoiminta ei ole kannattavaa. Ryhmähankinnan koordi- Tässä vaihtoehdossa julkisen sektorin palveluntarjoaja nointi sopisikin paremmin niiden yritysten ja julkisrahoitteis- vastaisi kotitalouksille tarjottavasta räätälöidystä ja puo- ten toimijoiden palvelutarjonnan osaksi, jotka jo nyt toimi- lueettomasta neuvonnasta, joka tähtäisi aina lopullisiin vat energian parissa. investointeihin. Julkisen sektorin palveluntarjoaja vastaisi myös ryhmähankinnan koordinoinnista. Alueellisen laitetoi- Esitämme kaksi vaihtoehtoa: julkisen sektorin palveluun mittajien verkoston vastuulla olisi laitteiden toimittaminen. perustuvan sekä yritystoimintaan perustuvan. Yritykset osallistuisivat julkisen sektorin neuvonta- ja ryh- mähankintapalvelun rahoittamiseen provisiomallilla, eli 1) Nykyiset energiatoimistot ja maakuntien energiatoimisto saisi kauppojen yhteydessä yritykseltä energianeuvonnat ottavat palvelu- pienen provision. Yhteiskunta hyötyisi, kun sen tavoitteita edesauttavaa palvelua tarjottaisiin jo olemassa olevan valikoimaansa lähienergian ryhmähankinnan neuvontapalvelun ohessa. Lisäksi jo valmiiksi sitoutuma- organisoinnin ja koordinoinnin ton sekä alueellisesti verkottunut julkinen toimija sijoittuisi lähemmäs maakunnallista yritystoimintaa. Energiatoimistot Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän alueellista ener- voisivat myös suoraan toimia erilaisten vaihtoehtojen sekä giatoimistoa, joiden tehtävänä on neuvoa alueensa ryhmähankinnan äänitorvina. kotitalouksia esimerkiksi energiakatselmusten teossa, rakennusten energiatehokkuudessa sekä energiansääs- tösuunnitelmissa. Käytännössä niiden toiminta nojautuu nykyisin pitkälti neuvontaan ja tiedon jakamiseen, mutta10
  • 11. 2) Perustetaan yhteiskunnallinen yritys (SROI) Yhteiskunnallisen yrityksen periaatteella toimiva yritys voisikehittämään uusiutuvan energian markkinoita tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:SROI (Social Return On Investment) on joukko menetelmiä, • Rakentaa alue kerrallaan naapureiden yhteistyöhön jajoilla pyritään arvioimaan yhteiskunnallisesti merkittävien innostamiseen perustuvia vertaisverkostoja, jotka vei-investointien kokonaisvaikutusta. Arvioinnissa huomioidaan sivät innostusta ja projekteja eteenpäin ns. sosiaalisenkaikki sidosryhmät, joihin vaikutuksia kohdistuu, riippumatta paineen kautta.siitä, ovatko vaikutukset taloudellisia, sosiaalisia tai ympä- • Järjestää joukkohankintaan perustuvia kampanjoita il-ristön hyvinvointiin kohdistuvia. Ei-taloudellisille vaikutuksille malämpöpumpuista, aurinkopaneeleista ja vastaavistaannetaan myös taloudellinen arvo, jotta investoinnin SROI- laitteista, joiden hankinta ei merkitse koko lämmitysjär-arvo voidaan laskea. jestelmän uusintaa ja suurta kertainvestointia. • Luoda lisää alueellisia energiaeksperttiverkostoja, joissaYhteiskunnallinen yritys toimii monesti yksityisen ja julkisen osin vapaaehtoiset henkilöt avustavat uudistuvan ener-sektorin rajapinnassa ja rakentaa yhteistyösuhteita näidenvälille. Yhteiskunnallinen yritys tähtää taloudellisesti kan- gian käytön edistämisessä esimerkiksi omassa naapu-nattavaan toimintaan. rustossaan.Mallissa yhteiskunnallinen yritys ottaa vastuulleen ryhmä-hankinnan koordinoinnin lisäksi erilaisia toimia, kuten neu-vonnan ja tiedon jakamisen, jotka nykyisin on hajautettuuseille eri toimijoille. Sen rahoitus perustuisi moneen erilähteeseen: julkiseen subventointiin, myyntiprovisioon jaenergiaratkaisuja toimittavien yritysten antamaan rahoi-tukseen.Yritys saisi julkista tukea vain niistä uusiutuvan energiankäyttöönottoon liittyvistä toimista, joiden toteutumiseen seon vaikuttanut. Vähintään puolet yhteiskunnallisen yrityk-sen tuloista pitäisi tulla projekteihin liittyvistä palkkioista,provisioista, myyntibonuksista, koulutuspalkkioista jne. Osarahoituksesta voisi tulla suorasta tuesta, jota se saisi posi-tiivisten yhteiskunnallisten vaikutuksen aikaansaamisesta.Saadut vaikutukset mitattaisiin SROI-mallin mukaisesti: mitäenemmän uusiutuvaan energiaan siirtyviä kotitalouksia,sitä enemmän tukea yhteiskunnalta. 11