Pekka Heikkilä 26.3.2014: BioA-konsepti/Raisio

382 views
307 views

Published on

Raisioagro Oy:n kehitysjohtajan Pekka Heikkilän esitys BioA-konsepti/Raisio Teolliset Symbioosit Foorumissa Neste Oilin Porvoon jalostamolla 26.3.2014.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
382
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Pekka Heikkilä 26.3.2014: BioA-konsepti/Raisio

  1. 1. BioA-konsepti/Raisio 26.3.2014 Pekka Heikkilä
  2. 2. BioA Raision näkökulmasta • Monia kiinnostavia aihealueita maa- ja elintarviketaloudelle • Raisio on esiintynyt yrityksenä vahvasti ympäristöasioissa • Raisioagro soveltaa mm. maatilojen ympäristöindeksejä joissa maatilan tai peltolohkon ravinne-, energia- ja hiilitaseita mitataan • Taselaskennan ulottuvuutta voidaan myös laajentaa (vrt. teolliset symbioosit; kierrätyksen ja energian huomioiminen myös viljelypanosten tuotannossa, kokonaiselinkaaret) • Päästöt vesistöihin keskeinen kysymys Suomen maataloudessa • Maataloudella myös 13 % GHG –alennustavoite. Jo pitkään peltoviljelyn ja kotieläntalouden hyötysuhde on parantunut olennaisesti • Kierrätykseen perustuvia lannoitteita tulee suosia • Elintarvikesektori on kiinnostunut levän ja siitä erotettavien ainesosien käytöstä • Myös prosessijäännösten rehukäyttö kiinnostaa, etenkin valkuaisjakeet 26.3.2014Pekka Heikkilä
  3. 3. Lannoitemarkkinasta • Teollinen lannoitemarkkina on Suomessa n. 600 000 t/v, ≈ 250 milj. €/v • Lisäksi karjanlannan kautta palautuu ravinteita saman verran (sadosta n. 80 % menee rehukäyttöön, lantaa jopa 18 milj.t/v) • Humaaniliete ei yleensä palaudu, biokaasutus parantaa tilannetta • Yhä pienempi osa ravinteista huuhtoutuu tai haihtuu • Lannoite- ja ympäristösäädöksillä tärkeä merkitys • Maanparannusaine vs. tuotteistettu lannoite? • Luomu-viljelyn kautta selvä lisäarvo mahdollinen. Luomu-viljelijät myös tottuneet käyttämään vaihtoehtoja • Luomu suosii kierrätystä mutta kriteerit toisaalta rajoittavat teollisten prosessien jäännösten käyttöä • Luomun potentiaali muutama prosentti lannoitemarkkinasta 26.3.2014Pekka Heikkilä
  4. 4. BioA-lannoitteen kehittäminen • Tiivis ja vakioitu (tuotteistettu) teollinen kierrätyslannoite on kiinnostava tuote viljelijöille • Lähtöaineitten (mädäte, tuhka) alhainen hinta voi tehdä siitä kilpailukykyisen Luomun lisäksi myös tavanomaisessa viljelyssä • Biolietteiden yleinen ongelma on typen alhainen määrä ja hidas liukenevuus; saattaa jopa lisätä välitöntä typpilannoitustarvetta (C sitoo maassa typpeä, C/N-suhde vaikuttaa) • Orgaanisten lannoitteiden pidempiaikaiset vaikutukset ovat tunnustettuja, mutta vaihtelevia ja vaikeasti todennettavissa • Oikeat laskenta- ja liukoisuuskertoimet tärkeitä lannoitusrajoissa; Voisiko kierrätyslannoite saada säädöksissä etua laskennassa? (päästöjen kokonaisoptimointiin perustuen) • Tuotteen tekninen laatu ja väkevyys tärkeä, etenkin kylvölannoituksessa • Hivenaineitten lisäksi kalkitusvaikutus on iso etu tuhkatuotteissa 26.3.2014Pekka Heikkilä
  5. 5. Lopuksi • Miksi puunjalostuksen sivuvirtoja ei jo nyt hyödynnetä laajemmin maataloudessa? o Nykyiset mineraalilannoitteet ovat olleet kilpailukykyisiä; hinta, lannoitustekniikka, logistiikka, nopea vaikutus kasveihin o ’Maan’ lannoittaminen vrt. ’kasvien’ vuotuinen täsmälannoittaminen. Myös nykyiset säädökset tuottavat eräin kohdin ongelmia. o Raskasmetallit • BioA pyrkii ratkaisemaan nämä haasteet • Puitten sienijuurillaan irrottamien kivennäis- ja hivenaineitten ohjaaminen peltoon on hyvä ajatus • Myös orgaaniset jäännökset (humus ja ravinteet) ovat hyödylliset pellossa • Vrt. myös kaskeaminen! Aikanaan pääasiallinen viljelymuoto. • BioA-lannoitteen tulee olla tehokas sekä helposti käytettävä.Ympäristöetu lisänä, ja sen merkitys kasvaa. 26.3.2014Pekka Heikkilä

×