Muuramen kirkon alttaritaulu

  • 613 views
Uploaded on

Muuramen kirkon alttaritaulun on maalannut W. Lönnberg. Taulu on nimeltään: Pietri ja Johannes parantavat ramman Kauniin portin luona. Sen esikuvana on Masaccio: San Pedro cura con su sombra. Kirkon …

Muuramen kirkon alttaritaulun on maalannut W. Lönnberg. Taulu on nimeltään: Pietri ja Johannes parantavat ramman Kauniin portin luona. Sen esikuvana on Masaccio: San Pedro cura con su sombra. Kirkon sisätilan värimaailma oli alunperin alttaritaulun väreihin sidottu.

More in: Real Estate
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
613
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Muuramen kirkon alttaritaulu ja kirkon värit. Lönnberg: Pietri ja Johannes parantavat ramman Kauniin portin luona ja esikuvansa Masaccio: San Pedro cura con su sombra.
  • 2. Muuramen kirkon alttarifresko
    • Muuramen kirkon alttarifreskon on maalannut taiteilija William Lönnberg vuonna 1929 . Taulun keskusaihe on Apostolien tekojen kertomus, jossa apostolit Pietari ja Johannes parantavat ramman Jerusalemin temppelissä Kauniin portin luona  (3: 1-10).
    • Saarnatuoliin Lönnberg kuvasi kolme henkilöä: Pietarin, Johanneksen ja Hyvän Paimenen. Näistä Pietari on kuvattu kirkon perinteen mukaisesti avain kädessä. Johanneksella on avoin kirja kädessään ja Hyvän Paimenen kuva avautuu kirkkoon käsin ja hänellä on karitsa sylissään.
  • 3. Apt 3: 1-10
    • Pietari ja Johannes menivät temppeliin. Oli rukoushetken aika, yhdeksäs tunti. Silloin sinne kannettiin miestä, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Hänet pantiin joka päivä temppelin niin sanotulle Kauniilleportille, jotta hän voisi kerjätä temppeliin meneviltä. Kun mies näki Pietarin ja Johanneksen menossa temppeliin, hän pyysi heiltä almua. Pietari loi katseensa häneen, samoin Johannes, ja Pietari sanoi: "Katso meihin." Mies katsoi tarkkaavasti odottaen saavansa heiltä jotakin. Mutta Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele." Hän tarttui miestä oikeasta kädestä ja auttoi hänet ylös, ja siinä samassa mies sai voimaa jalkoihinsa ja nilkkoihinsa. Hän hypähti pystyyn, seisoi jalkojensa varassa ja käveli, ja hän tuli heidän kanssaan temppeliin, hyppeli kulkiessaan ja ylisti Jumalaa. Kaikki näkivät, kuinka hän käveli ja ylisti Jumalaa. He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut.
  • 4. Muuramen kirkon alttaritaulu
    • .
    C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko019.jpg
  • 5. William Lönnberg
    • William Lönnberg (Helsinki 1887 – 1949)
    • kävi Taideteollisuus-keskuskoulun ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Valmistuttuaan maalasi henkilökuvia ja merimaisemia. Kuului lähelle ns. marraskuun ryhmää.
    • Lönnberg matkusti 1914 Tanskaan ja hakeutui räätälimestari Rydengin ympärille muodostuneeseen taiteilijasiirtokuntaan. 1923 avioitui Rydengin tyttären Alman kanssa.
    • Avioliiton solmimisen jälkeen pari matkusti Etelä-Ranskaan Cagnes´iin. Tutustui ranskalaiseen ja italialaiseen taiteeseen 1923-1926.
  • 6. Lönnbergin taide
    • Lönnbergin mielestä taiteen tuli olla selvää ja rationaalista. Esteettisyys vaatii järjestystä. Puhtaus ja muodon täsmällisyys saavutettiin taiteen eri tekijöiden kontrollilla. Muoto on ennen väriä. Esineet ovat merkityksellisiä.
    • Muodon ja värin välisten suhteiden huolellisella tasapainottamisella voidaan päästä rajoittuneeseen, mutta riittävään ilmaisuun. Hänen mielestään maalaamisen tuli olla kylmää ja johdonmukaista. Hän puhui objektiivisuuden ja asiallisuuden puolesta. Värien ja viivojen tuli olla punnittuja ja väripinnan jalo.
  • 7. Alttariseinämaalaus
    • Muuramen kirkon alttariseinämaalaus on maalattu puolipyöreään apsidiin.
    • Se on jaettu horisontaalisesti kolmeen erilaiseen aihekenttään: ylimmäinen kuvakenttä esittää vuoristomaisemaa, keskikenttään on kuvattu varsinainen tapahtuma, jossa Pietari ja Johannes parantavat ramman ja alimpaan kenttään on kuvattu kolme erilaista maisemaa rakennuksineen.
    • Muuramen kirkon maalaus on tehty luultavimmin rappauspohjalle kalkkimaalilla sekko- ja/tai sekatekniikalla.
  • 8. Alttarimaalaus keskeneräisenä
  • 9. Alttariseinämaalauksen maisema
    • Alttarimaalauksen maisemakuvaus viittaa Aallon ihannoimiin Italian kaupunkimaisemiin. Maalauksen keskiosassa on kuvattu kukkulan rinteeseen rakennettuja, toisiinsa porrasmaisesti sijaitsevien talojen muodostama kylä, jonka kruunaa korkealle kohoava kapea torni. Kylään vievä tie on reunustettu sypresseillä. Maalauksen värisävyt toistuivat kirkon interiöörin värityksessä.
    • Maalauksessa maiseman käsittely ja rakennusten massoittelu lähentelee kubismia. Temppeli on kuvattu yksinkertaisena ja pelkistettynä pylväskaarikäytävänä. Tilavaikutelma on samankaltainen kuin Aallon suunnittelemassa loggiassa.
    • Yläosassa on Juudan autiomaan maisemaa.
  • 10. Jerusalemin temppeli, Kaunis portti
    • ,
  • 11. Italian maisemaa C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko026.jpg
  • 12. Italian maisemaa C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko027.jpg
  • 13. Vaaleiden talojen muodostama kylä C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko028.jpg
  • 14. Lönnberg alttaritaulun maalaajaksi
    • Lönnbergillä, oli asema taideinstituutioissa myös opetustoiminnan kautta. Luultavasti Alvar Aalto vaikutti alttarimaalauksen maalarin valintaan. Varhaisissa luonnoksissa, rakennusselityksessä sekä kustannusarviossa on maininta apsidia koristavasta freskomaalauksesta. On luonnollista, että Aalto ehdotti seurakunnalle myös maalauksen toteuttajan.
    • Luultavimmin Aalto tunsi Lönnbergin henkilökohtaisesti ja ehdotti tälle urakkaa.
    • Alvar Aalto -säätiön asiakirja-arkistosta löytyy sähkösanoma, jonka Muuramen seurakunnan kirkkoherra Nikolai Honkala on lähettänyt Aallon toimistoon. Lyhyt viesti kuului, ” Päätimme asian järjestää ehdotuksesi mukaan. Toimita alttarimaalaus”.
  • 15. Samaan aikaan Muuramen kirkon alttarimaalauksen kanssa Lönnberg maalasi maalauksen Maisema Muuramesta , jossa korostuvat tummat värit ja kubistiset pinnat (1929, 82x122 cm, öljy).
    • ,
  • 16. Saarnatuoli C:UsersSimoDesktopKuvatKirkon kuvat10.jpg
  • 17. Saarnatuolin maalaukset
    • Pyöreä saarnastuoli sijaitsee alttarin vasemmalla puolella. Sitä koristavat taiteilija William Lönnbergin (1887–1949) maalaamat kolme kehystettyä henkilökuvaa: Pietari, Johannes ja Hyvän Paimen.
    • Näistä Pietari on kuvattu kirkon perinteen mukaisesti avain kädessä. Johanneksella on avoin kirja kädessään ja Hyvän Paimen pitelee karitsaa sylissään.
    • On mielenkiintoista, että kaikki hahmot seisovat maalauksissa kaariaukon edessä, joka muistuttaa huomattavasti seurakuntasalin alakerran sisäänkäyntiä kehystämää loggia. Hahmojen yläpuolelle on kuvattu sininen ruudutettu kattopinta.
  • 18. Pietari, Johannes ja Hyvä Paimen C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko021.jpg C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko022.jpg C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko023.jpg
  • 19. Saarnatuoli nykyasussaan
  • 20. Loggia ja Fra Angelico, L’annunziazion C:UsersSimoDesktopKuvatPictures2010-01-28 1929 kirkko042.jpg
  • 21. Masaccio
    • Tommaso Cassai tai Tommaso di Ser Giovanni di Mone; (1401 – 1428) italialainen 1400-l taidemaalari.
    • Kehitti ja käytti luonnonmukaista perspektiiviä ja syvyysvaikutelmia. Ennen häntä maalausten hahmot seisoivat varpaillaan, mutta Masaccio asetti maalaustensa näköpisteen alas ja lyhentää hahmot sen mukaan.
    • Masaccio palautti maalaamilleen ihmishahmoille kehollisuuden. Masaccion hahmot ovat fyysisesti läsnä ja vievät oman massansa vaatiman tilan perspektiivin syventämässä kuvassa.
    • Useimmat renessanssitaiteilijat olivat uskonnollisia. Usein he hyödynsivät perspektiiviä hengellisen viestin korostamiseksi. Masaccion maalauksessa keskushahmot noudattavat toisenlaisia perspektiivin lakeja kuin sivuhahmot.
  • 22. Masaccio: San Pedro cura con su sombra ja Lönnberg: Pietari ja Johannes parantavat ramman Kauniin portin luona .
    • ,
  • 23. Esikuva Lönnbergille
    • Hänen Santa Maria del Carmine -kirkkoon maalaamat freskot olivat edustivat humanismia ja vaikuttivat koko renessanssiajan maalaustaiteeseen. Hänen maalaukset vaikuttivat Leonardo da Vincin, Michelangelon ja Rafaelin maalauksiin.
    • Masaccion töitä on nykyään esillä mm Napolin Capodimonte-museossa, Lontoon National Galleryssa ja La iglesia de Santa Maria del Carmine. (Wikipedia).
    • Aiheen ja värien puolesta Masaccion työ toimi luultavasti esikuvana Lönnbergin alttaritaululle.
  • 24. Kirkkosali on alttaritalun Kauniin portin ympäristöä, missä sairaat edelleen paranevat
    • ”Värityskartoituksen perusteella kirkon pinnoissa on käytetty voimakkaita ja tummia sävyjä, mutta toisaalta myös kauniita ja rauhallisia sävyjä suurissa seinäpinnoissa. Eteenkin kirkkosalin eri rakenteissa esiintyvät värialueet kietoutuvat alttarimaalauksen värimaailmaan.”
    • Elina Järvinen, Muuramen kirkko- värityskartoitus 2010.
  • 25. Muuramen kirkon alkuperäinen väritys  Aallon suunnitelma Toteutuma
  • 26. Aallon suunnitelma Toteutuma
  • 27. Aallon suunnitelma Toteutuma
  • 28. Aallon suunnitelma Toteutuma
  • 29. Aallon suunnitelma Toteutuma