SlideShare a Scribd company logo
1 of 25
PSYKIATRISEN POTILAAN
TUTKIMINEN JA TAHDOSTA
RIIPPUMATTOMAN HOIDON
ARVIOINTI
Sanna Valtanen
12.6.13
Psykiatrinen sairauskertomus
 tulosyy
 esitiedot
 taustatiedot: ikä, sukupuoli, somaattiset sairaudet,
aiempi psykiatrinen hoitohistoria
 henkilöhistoria, perhe- ja sukutiedot
 nykytila
 ensioireet, tapahtumien kulku, hoito
 statuskuvaus
 lääkitys
 (työ)diagnoosi
 suunnitelma
Kliininen haastattelu
 ensisijaisena tavoitteena on ongelman
määrittäminen ja pyrkimys sen ratkaisuun
 tarkoituksena potilaan tilan ja sitä selittävien
tekijöiden ymmärtäminen
 on potilaalle AINA ainutkertainen tapahtuma
 haastattelijan tehtävänä on pyrkimys luomaan
avoin, turvallinen ilmapiiri
 jo etukäteen on hyvä kertoa potilaalle
käytettävissä olevan ajan määrä
Yleisperiaatteita
 ole kiinnostunut potilaasta
 ohjaa keskustelua, tarkenna tarvittaessa
 kuuntele aktiivisesti
 kysy suoraan myös asioista, joita potilas
näyttää välttelevän
 kysy suoraan itsetuhoisuudesta
 kerro selkeästi jatkotoimenpiteistä (kirjallisesti)
 älä provosoidu
 ensivaikutelma on tärkeä
 avoimet ja kohdennetut kysymykset
 toistaminen, tarkentaminen
 eleet ja muu sanaton viestintä
 esimerkkien käyttö tarvittaessa
 aiheen vaihtaminen
 rajaaminen
Psykiatrinen kliininen tutkimus
 habitus
 asenteet haastattelua ja hoitoa kohtaan,
sairaudentunto, hoitomotivaatio
 motoriikka, eleet
 mieliala, tunnereaktiot, ahdistustaso
 orientaatio, realiteettitestaus
 aistitoiminnot, puhe, muisti
 keskittymiskyky, ajatustoiminnot
 somaattinen ja neurologinen status
Uhkaava potilas
 selvitä jo ennakkoon työpaikan hälytysjärjestelmät
ja toimintaohjeet hätätilanteessa
 älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen
 pyydä tarvittaessa poliisin/vartijan apua
 varmista yhteys ulkomaailmaan ja työtovereihin
 varmista peräytymistie
 pyydä potilas istumaan
 pidä omat kätesi esillä
 kuuntele rauhallisesti, älä keskeytä potilasta
 älä vähättele potilaan ongelmia
 ohjaa keskustelu ajankohtaisiin ongelmiin, joihin
mahdollisesti voit vaikuttaa
 tarjoa asianmukaista rauhoittavaa lääkitystä
 pyri sopimuksiin
 älä provosoidu vastauhkailuun
 vaaratilanteessa saattaa olla parempi suostua
potilaan vaatimuksiin, ja hälyttää poliisi potilaan
poistuttua
TAHDOSTA
RIIPPUMATTOMAN HOIDON
ARVIOINTI
Tahdosta riippumaton hoito
 potilaan etu tärkeintä
 otetaan huomioon myös potilaan perhe ja
läheiset
 tahdosta riippumattomaan hoitoon
määrääminen kolmivaiheinen prosessi
 M1-lähete, jonka pohjalta psykiatrisen sairaalan
(päivystävän) lääkärin tarkkailulähetearvio
 osastonlääkärin M2-arvio
 M3-päätöksen tekevän lääkärin arvio
Tahdonvastaiseen hoitoon
toimittaminen
 tk:n vastaavan lääkärin tai hänen
määräämänsä virkalääkärin on tarvittaessa
tehtävä tarkkailulähete, jos on syytä epäillä,
että tk:n toimialueella asuvan tai oleskelevan
henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon
määräämisen edellytykset täyttyvät
 tehdään M1-lähete
 psykiatriseen sairaalaan ambulanssilla,
tarvittaessa virka-apupyyntö (jos väkivallan
uhka tai potilas ei päästä sisälle)
Tahdonvastainen hoito
 täysi-ikäisillä kriteereinä
 mielisairaus (epäily riittää M1:n tekoon) JA
 uhka mielisairauden pahenemisesta, potilaan tai
muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden
vakavasta vaarantumisesta ilman asianmukaista
hoitoa JA
 muiden mt-palvelujen soveltumattomuus
 alaikäisillä myös vakava mielenterveyden
häiriö tai sen epäily riittää M1-lähetteen tekoon
(huoltajan suostumusta ei tarvita)
 mielisairaudella tarkoitetaan tilaa, johon liittyy
vakava todellisuudentajun häiriintyminen
 delirium
 erilaiset psykoosit
 mania
 vaikea-asteinen dementia
 mielisairauden paheneminen
 hoidolla voidaan lievittää tai parantaa sairaus
 sairaus etenee lääkkeiden pois jättämisen vuoksi
 potilaan terveyden tai turvallisuuden
vaarantuminen
 sairaudentunnottomuus estää hakeutumisen
hoitoon
 kykenemättömyys huolehtia perustarpeista
 itsemurhavaara
 muiden terveyden tai turvallisuuden
vaarantuminen
 potilas aggressiivinen tai uhkaava
 potilaan käytös vaarantaa muiden mielenterveyttä
 potilaan käytös vaarantaa samassa taloudessa
 muiden mielenterveyspalveluiden
soveltumattomuus
 perustuu lääketieteelliseen arvioon
 ei vaadi käytännön kokeilua
 mielenterveyspalvelujen riittämättömyys
 ei perustu lääketieteelliseen arvioon
 tarkoittaa käytännössä kannanottoa, jonka
mukaan kunta on laiminlyönyt velvollisuutensa
mt-palvelujen järjestämisessä
 ei voida käyttää alle 18-vuotiaan vakavan mt-
häiriön pidättävän hoidon perusteena
M1- eli tarkkailulähete
 M1-lähetteen alkuperäisen laatijan on
korjattava ja täydennettävä mahdolliset
puutteet henkilökohtaisesti
 laiminlyönnit voivat johtaa jälkikäteen laittomiksi
todetuissa vapaudenriistoissa korvausvastuuseen
 virheellinen lähete tulisi rinnastaa
potilasturvallisuuden vaarantamiseen
 lääkärin on AINA tutkittava potilas M1-
lähetteen tekemistä varten
 tarkkailulähete on voimassa enintään 3 vrk
 M1-lähetteen perusteella psykiatrisen
sairaalan (päivystävä) lääkäri arvioi potilaan
tilan
 ottaa potilaan vapaaehtoiseen hoitoon TAI
 kotiuttaa potilaan arvion jälkeen TAI
 ottaa potilaan mielenterveyslain mukaiseen
tarkkailuun
 B1-lähetteellä sairaalaan tullutta potilasta ei
voi ”kaapata” tarkkailuun
Tarkkailulausunto (M2)
 tehtävä viimeistään neljäntenä päivänä sairaalaan
toimittamisesta (1+4)
 esitys pidättävän hoidon tarpeesta
 psykiatrisen osaston lääkäri tekee tarkkailujakson
päätteeksi
 ylimalkainen maininta psykoosista ei riitä
 havainnot, oireet ja muut tiedot
 ennen lausunnon tekoa kuultava potilaan
mielipide
 mikäli tarkkailuaikana tulee ilmi, ettei kriteereitä
pidättävälle hoidolle ole, on tarkkailujakso
keskeytettävä välittömästi
Hoitoonmääräämispäätös (M3)
 sairaalan ylilääkäri tekee M2-lausunnon
pohjalta M3:sen, jolla annetaan päätös
vapaaehtoisesta tai pidättävästä hoidosta
 M3-lausunto annettava tiedoksi potilaalle
viipymättä sen laatimisen jälkeen (kopio
potilaalle)
 potilas voi valittaa päätöksestä 14 vrk:n
kuluessa hallinto-oikeuteen
 hoitoonmääräämispäätös voimassa korkeintaan 3 kk
 tämän jälkeen tarvittaessa uusi tarkkailuun otto ja
tarkkailujakso
 uusi tarkkailulausunto alistetaan tarkkailuajan päätteeksi
lääninoikeudelle
 päätös voimassa korkeintaan 6 kk
 9 kk:n pidättävän hoidon jälkeen ulkopuolinen arvio
(virkalääkärin M1-lausunto, joka käytännössä tehdään
aina sairaalassa)
 potilaan tulisi (halutessaan) saada sairaalasta
riippumattoman lääkärin vapaamuotoisen
lääkärinlausunnon hoidon tarpeellisuudesta, kun hoitoa
määräaikojen jälkeen jatketaan
Vapaaehtoisessa hoidossa olevan
tarkkailuun ottaminen
 mikäli vapaaehtoisessa hoidossa oleva potilas
haluaa päättää hoitonsa, voidaan hänet ottaa
tarkkailuun, jos edellytykset tahdosta
riippumattomalle hoidolle ovat olemassa
 vapaaehtoisessa hoidossa olevaa potilasta ei voi
ottaa tarkkailuun poissaolevana, mikäli hän ei
palaa lomaltaan
 velvollisuus ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin
sairaalaan palauttamiseksi
 tilapäisesti somaattisessa sairaalassa olevaa
mielisairaalan potilasta ei voida siellä ottaa
tarkkailuun
 tarvittaessa M1-lähete
Muita tahdosta riippumatonta
hoitoa sääteleviä lakeja
 kehitysvammaisen erityishuolto tahdosta
riippumatta
 henkilöille, jonka huoltoa ei voida muuten
järjestää JA jonka voidaan olettaa ilman huoltoa
joutuvan vakavaan hengen tai terveyden vaaraan
JA jonka käytöksestä ja muista seikoista käy ilmi,
että hän vammaisuutensa vuoksi vaarantaa
toisen henkilön turvallisuuden JA on välittömän
erityishuollon tarpeessa
 käytännössä vähän sovellettu
 päihdehuoltolaki terveysvaaran tai
väkivaltaisuuden vuoksi
 ei juuri käytetä
Rajoittaminen
 pääsääntöisesti vain tarkkailussa tai pidättävässä
hoidossa oleville potilaille
 mt-laissa määritettyjä rajoittamistoimenpiteitä
 psykiatrinen hoito
 somaattinen hoito
 liikkumisvapauden rajoittaminen, hoidollinen
kiinnipitäminen, eristäminen, sitominen
 omaisuuden haltuun otto
 omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
 henkilön tarkastus
 yhteydenpidon rajoittaminen
 rajoituksia valvoo lääninhallitus
 pidättävässä hoidossa voidaan käyttää vasten
potilaan tahtoa ainoastaan sellaisia
psykiatrisia hoitomenetelmiä, joiden
suorittamatta jättäminen vaarantaisi vakavasti
hänen tai muiden terveyttä tai turvallisuutta
 myöskään somaattista terveydentilaa ei voida
hoitaa vastentahtoisesti, mikäli hoidotta
jättäminen ei vaaranna vakavasti potilaan
henkeä tai terveyttä
 hoidosta päättää potilasta hoitava lääkäri
 vapaaehtoisessa hoidossa uhkaava potilas
joko poliisin huomaan tai otetaan tarkkailuun
 laissa määritetty tarkasti rajoittamistoimet ja
niiden kirjaus
 pakkotoimi on lopetettava välittömästi, kun se
ei enää ole välttämätöntä
 yli 12 h eristämisestä ja yli 8 h sitomisesta
ilmoitettava potilaan edunvalvojalle
 psykiatrinen hoitotahto!

More Related Content

What's hot

Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäManipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäTyöterveyslaitos
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Työterveyslaitos
 
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?THL
 
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessa
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessaTyökyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessa
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessaRoland Päivi
 
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenAjoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenTyöterveyslaitos
 
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työterveyslaitos
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoTyöterveyslaitos
 
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTyöterveyslaitos
 
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelma
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelmaKuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelma
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelmaTyöterveyslaitos
 
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeJaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeMielenterveysmessut
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Mielenterveysmessut
 
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäPsykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäTyöterveyslaitos
 
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössäTyöterveyslaitos
 
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossaVuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossaTyöterveyslaitos
 
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...Työterveyslaitos
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: Berg
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: BergPäihdepäivät 2018, seminaari 27: Berg
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: BergEHYT
 

What's hot (20)

Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäManipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
 
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
 
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessa
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessaTyökyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessa
Työkyvyn arviointi ja kuntoutus erikoislääkärikoulutuksessa
 
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenAjoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
 
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
 
Mielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työMielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työ
 
Persoonallisuushäiriöt
PersoonallisuushäiriötPersoonallisuushäiriöt
Persoonallisuushäiriöt
 
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
 
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelma
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelmaKuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelma
Kuinka mielenterveydestä tuli työelämän ongelma
 
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeJaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
 
Psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena
Psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukenaPsykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena
Psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
 
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäPsykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
 
Päihteet työelämässä
Päihteet työelämässäPäihteet työelämässä
Päihteet työelämässä
 
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
18.4. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
 
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossaVuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
 
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...
Mitä laboratoriotulos tarkoittaa? Esimerkkejä tavallisten laboratoriotutkimus...
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: Berg
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: BergPäihdepäivät 2018, seminaari 27: Berg
Päihdepäivät 2018, seminaari 27: Berg
 

Viewers also liked (7)

Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisilläTahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
 
Psykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänäänPsykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänään
 
Psykiatrian kesäkoulu 2013
Psykiatrian kesäkoulu 2013Psykiatrian kesäkoulu 2013
Psykiatrian kesäkoulu 2013
 
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABCNuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
 
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
 
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessaMielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
 
Psykologiset tutkimukset
Psykologiset tutkimuksetPsykologiset tutkimukset
Psykologiset tutkimukset
 

Similar to Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi

Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaa
Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaaPotilasturvallisuus osana hoitajan turvaa
Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaaNina Eskola-Salin
 
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset 11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset SYL
 
Tahdonilmaisut
TahdonilmaisutTahdonilmaisut
TahdonilmaisutTHL
 
Tahdonilmaisut 271016.
Tahdonilmaisut 271016.Tahdonilmaisut 271016.
Tahdonilmaisut 271016.THL
 
Tahdonilmaisut
TahdonilmaisutTahdonilmaisut
TahdonilmaisutTHL
 
Tahdonilmaisut 271016
Tahdonilmaisut 271016Tahdonilmaisut 271016
Tahdonilmaisut 271016THL
 
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...THL
 
P0043 laakehoito hoitotyossa
P0043 laakehoito hoitotyossaP0043 laakehoito hoitotyossa
P0043 laakehoito hoitotyossaIrma Latvala
 

Similar to Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi (8)

Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaa
Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaaPotilasturvallisuus osana hoitajan turvaa
Potilasturvallisuus osana hoitajan turvaa
 
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset 11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset
11.10.2011 yth sn mielenterveysektorin ajankohtaiskuulumiset
 
Tahdonilmaisut
TahdonilmaisutTahdonilmaisut
Tahdonilmaisut
 
Tahdonilmaisut 271016.
Tahdonilmaisut 271016.Tahdonilmaisut 271016.
Tahdonilmaisut 271016.
 
Tahdonilmaisut
TahdonilmaisutTahdonilmaisut
Tahdonilmaisut
 
Tahdonilmaisut 271016
Tahdonilmaisut 271016Tahdonilmaisut 271016
Tahdonilmaisut 271016
 
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus...
 
P0043 laakehoito hoitotyossa
P0043 laakehoito hoitotyossaP0043 laakehoito hoitotyossa
P0043 laakehoito hoitotyossa
 

More from Satakunnan sairaanhoitopiiri

Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanVäki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hanke
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hankeSatakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hanke
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hankeSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoNuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoSatakunnan sairaanhoitopiiri
 

More from Satakunnan sairaanhoitopiiri (19)

Tarttuuko kipu ja masennus?
Tarttuuko kipu ja masennus?Tarttuuko kipu ja masennus?
Tarttuuko kipu ja masennus?
 
Portaat
PortaatPortaat
Portaat
 
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
 
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanVäki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
 
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessaErikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
 
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahotPotilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
 
Vanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABCVanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABC
 
Psyykelääkkeet ja iäkkäät
Psyykelääkkeet ja iäkkäätPsyykelääkkeet ja iäkkäät
Psyykelääkkeet ja iäkkäät
 
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toimintaPäihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
 
Päihdeanamneesi
PäihdeanamneesiPäihdeanamneesi
Päihdeanamneesi
 
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisilläTahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
 
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteistaSkitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
 
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahotPotilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
 
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hanke
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hankeSatakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hanke
Satakuntalaisen mielenterveystyön kehittäminen ja hyvinvointi, Zappa-hanke
 
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
 
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoNuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
 
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
 

Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi

  • 1. PSYKIATRISEN POTILAAN TUTKIMINEN JA TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAN HOIDON ARVIOINTI Sanna Valtanen 12.6.13
  • 2. Psykiatrinen sairauskertomus  tulosyy  esitiedot  taustatiedot: ikä, sukupuoli, somaattiset sairaudet, aiempi psykiatrinen hoitohistoria  henkilöhistoria, perhe- ja sukutiedot  nykytila  ensioireet, tapahtumien kulku, hoito  statuskuvaus  lääkitys  (työ)diagnoosi  suunnitelma
  • 3. Kliininen haastattelu  ensisijaisena tavoitteena on ongelman määrittäminen ja pyrkimys sen ratkaisuun  tarkoituksena potilaan tilan ja sitä selittävien tekijöiden ymmärtäminen  on potilaalle AINA ainutkertainen tapahtuma  haastattelijan tehtävänä on pyrkimys luomaan avoin, turvallinen ilmapiiri  jo etukäteen on hyvä kertoa potilaalle käytettävissä olevan ajan määrä
  • 4. Yleisperiaatteita  ole kiinnostunut potilaasta  ohjaa keskustelua, tarkenna tarvittaessa  kuuntele aktiivisesti  kysy suoraan myös asioista, joita potilas näyttää välttelevän  kysy suoraan itsetuhoisuudesta  kerro selkeästi jatkotoimenpiteistä (kirjallisesti)  älä provosoidu
  • 5.  ensivaikutelma on tärkeä  avoimet ja kohdennetut kysymykset  toistaminen, tarkentaminen  eleet ja muu sanaton viestintä  esimerkkien käyttö tarvittaessa  aiheen vaihtaminen  rajaaminen
  • 6. Psykiatrinen kliininen tutkimus  habitus  asenteet haastattelua ja hoitoa kohtaan, sairaudentunto, hoitomotivaatio  motoriikka, eleet  mieliala, tunnereaktiot, ahdistustaso  orientaatio, realiteettitestaus  aistitoiminnot, puhe, muisti  keskittymiskyky, ajatustoiminnot  somaattinen ja neurologinen status
  • 7. Uhkaava potilas  selvitä jo ennakkoon työpaikan hälytysjärjestelmät ja toimintaohjeet hätätilanteessa  älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen  pyydä tarvittaessa poliisin/vartijan apua  varmista yhteys ulkomaailmaan ja työtovereihin  varmista peräytymistie  pyydä potilas istumaan  pidä omat kätesi esillä  kuuntele rauhallisesti, älä keskeytä potilasta
  • 8.  älä vähättele potilaan ongelmia  ohjaa keskustelu ajankohtaisiin ongelmiin, joihin mahdollisesti voit vaikuttaa  tarjoa asianmukaista rauhoittavaa lääkitystä  pyri sopimuksiin  älä provosoidu vastauhkailuun  vaaratilanteessa saattaa olla parempi suostua potilaan vaatimuksiin, ja hälyttää poliisi potilaan poistuttua
  • 10. Tahdosta riippumaton hoito  potilaan etu tärkeintä  otetaan huomioon myös potilaan perhe ja läheiset  tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen kolmivaiheinen prosessi  M1-lähete, jonka pohjalta psykiatrisen sairaalan (päivystävän) lääkärin tarkkailulähetearvio  osastonlääkärin M2-arvio  M3-päätöksen tekevän lääkärin arvio
  • 11. Tahdonvastaiseen hoitoon toimittaminen  tk:n vastaavan lääkärin tai hänen määräämänsä virkalääkärin on tarvittaessa tehtävä tarkkailulähete, jos on syytä epäillä, että tk:n toimialueella asuvan tai oleskelevan henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset täyttyvät  tehdään M1-lähete  psykiatriseen sairaalaan ambulanssilla, tarvittaessa virka-apupyyntö (jos väkivallan uhka tai potilas ei päästä sisälle)
  • 12. Tahdonvastainen hoito  täysi-ikäisillä kriteereinä  mielisairaus (epäily riittää M1:n tekoon) JA  uhka mielisairauden pahenemisesta, potilaan tai muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden vakavasta vaarantumisesta ilman asianmukaista hoitoa JA  muiden mt-palvelujen soveltumattomuus  alaikäisillä myös vakava mielenterveyden häiriö tai sen epäily riittää M1-lähetteen tekoon (huoltajan suostumusta ei tarvita)
  • 13.  mielisairaudella tarkoitetaan tilaa, johon liittyy vakava todellisuudentajun häiriintyminen  delirium  erilaiset psykoosit  mania  vaikea-asteinen dementia  mielisairauden paheneminen  hoidolla voidaan lievittää tai parantaa sairaus  sairaus etenee lääkkeiden pois jättämisen vuoksi
  • 14.  potilaan terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen  sairaudentunnottomuus estää hakeutumisen hoitoon  kykenemättömyys huolehtia perustarpeista  itsemurhavaara  muiden terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen  potilas aggressiivinen tai uhkaava  potilaan käytös vaarantaa muiden mielenterveyttä  potilaan käytös vaarantaa samassa taloudessa
  • 15.  muiden mielenterveyspalveluiden soveltumattomuus  perustuu lääketieteelliseen arvioon  ei vaadi käytännön kokeilua  mielenterveyspalvelujen riittämättömyys  ei perustu lääketieteelliseen arvioon  tarkoittaa käytännössä kannanottoa, jonka mukaan kunta on laiminlyönyt velvollisuutensa mt-palvelujen järjestämisessä  ei voida käyttää alle 18-vuotiaan vakavan mt- häiriön pidättävän hoidon perusteena
  • 16. M1- eli tarkkailulähete  M1-lähetteen alkuperäisen laatijan on korjattava ja täydennettävä mahdolliset puutteet henkilökohtaisesti  laiminlyönnit voivat johtaa jälkikäteen laittomiksi todetuissa vapaudenriistoissa korvausvastuuseen  virheellinen lähete tulisi rinnastaa potilasturvallisuuden vaarantamiseen  lääkärin on AINA tutkittava potilas M1- lähetteen tekemistä varten
  • 17.  tarkkailulähete on voimassa enintään 3 vrk  M1-lähetteen perusteella psykiatrisen sairaalan (päivystävä) lääkäri arvioi potilaan tilan  ottaa potilaan vapaaehtoiseen hoitoon TAI  kotiuttaa potilaan arvion jälkeen TAI  ottaa potilaan mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun  B1-lähetteellä sairaalaan tullutta potilasta ei voi ”kaapata” tarkkailuun
  • 18. Tarkkailulausunto (M2)  tehtävä viimeistään neljäntenä päivänä sairaalaan toimittamisesta (1+4)  esitys pidättävän hoidon tarpeesta  psykiatrisen osaston lääkäri tekee tarkkailujakson päätteeksi  ylimalkainen maininta psykoosista ei riitä  havainnot, oireet ja muut tiedot  ennen lausunnon tekoa kuultava potilaan mielipide  mikäli tarkkailuaikana tulee ilmi, ettei kriteereitä pidättävälle hoidolle ole, on tarkkailujakso keskeytettävä välittömästi
  • 19. Hoitoonmääräämispäätös (M3)  sairaalan ylilääkäri tekee M2-lausunnon pohjalta M3:sen, jolla annetaan päätös vapaaehtoisesta tai pidättävästä hoidosta  M3-lausunto annettava tiedoksi potilaalle viipymättä sen laatimisen jälkeen (kopio potilaalle)  potilas voi valittaa päätöksestä 14 vrk:n kuluessa hallinto-oikeuteen
  • 20.  hoitoonmääräämispäätös voimassa korkeintaan 3 kk  tämän jälkeen tarvittaessa uusi tarkkailuun otto ja tarkkailujakso  uusi tarkkailulausunto alistetaan tarkkailuajan päätteeksi lääninoikeudelle  päätös voimassa korkeintaan 6 kk  9 kk:n pidättävän hoidon jälkeen ulkopuolinen arvio (virkalääkärin M1-lausunto, joka käytännössä tehdään aina sairaalassa)  potilaan tulisi (halutessaan) saada sairaalasta riippumattoman lääkärin vapaamuotoisen lääkärinlausunnon hoidon tarpeellisuudesta, kun hoitoa määräaikojen jälkeen jatketaan
  • 21. Vapaaehtoisessa hoidossa olevan tarkkailuun ottaminen  mikäli vapaaehtoisessa hoidossa oleva potilas haluaa päättää hoitonsa, voidaan hänet ottaa tarkkailuun, jos edellytykset tahdosta riippumattomalle hoidolle ovat olemassa  vapaaehtoisessa hoidossa olevaa potilasta ei voi ottaa tarkkailuun poissaolevana, mikäli hän ei palaa lomaltaan  velvollisuus ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sairaalaan palauttamiseksi  tilapäisesti somaattisessa sairaalassa olevaa mielisairaalan potilasta ei voida siellä ottaa tarkkailuun  tarvittaessa M1-lähete
  • 22. Muita tahdosta riippumatonta hoitoa sääteleviä lakeja  kehitysvammaisen erityishuolto tahdosta riippumatta  henkilöille, jonka huoltoa ei voida muuten järjestää JA jonka voidaan olettaa ilman huoltoa joutuvan vakavaan hengen tai terveyden vaaraan JA jonka käytöksestä ja muista seikoista käy ilmi, että hän vammaisuutensa vuoksi vaarantaa toisen henkilön turvallisuuden JA on välittömän erityishuollon tarpeessa  käytännössä vähän sovellettu  päihdehuoltolaki terveysvaaran tai väkivaltaisuuden vuoksi  ei juuri käytetä
  • 23. Rajoittaminen  pääsääntöisesti vain tarkkailussa tai pidättävässä hoidossa oleville potilaille  mt-laissa määritettyjä rajoittamistoimenpiteitä  psykiatrinen hoito  somaattinen hoito  liikkumisvapauden rajoittaminen, hoidollinen kiinnipitäminen, eristäminen, sitominen  omaisuuden haltuun otto  omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen  henkilön tarkastus  yhteydenpidon rajoittaminen  rajoituksia valvoo lääninhallitus
  • 24.  pidättävässä hoidossa voidaan käyttää vasten potilaan tahtoa ainoastaan sellaisia psykiatrisia hoitomenetelmiä, joiden suorittamatta jättäminen vaarantaisi vakavasti hänen tai muiden terveyttä tai turvallisuutta  myöskään somaattista terveydentilaa ei voida hoitaa vastentahtoisesti, mikäli hoidotta jättäminen ei vaaranna vakavasti potilaan henkeä tai terveyttä  hoidosta päättää potilasta hoitava lääkäri
  • 25.  vapaaehtoisessa hoidossa uhkaava potilas joko poliisin huomaan tai otetaan tarkkailuun  laissa määritetty tarkasti rajoittamistoimet ja niiden kirjaus  pakkotoimi on lopetettava välittömästi, kun se ei enää ole välttämätöntä  yli 12 h eristämisestä ja yli 8 h sitomisesta ilmoitettava potilaan edunvalvojalle  psykiatrinen hoitotahto!

Editor's Notes

  1. saattajilta saa salassapidon estämättä kysyä asioita, mutta potilaan luottamuksellisesti kertomia asioita ei saa ilman lupaa paljastaa