Your SlideShare is downloading. ×
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Nuorisopsykiatrian ABC

876

Published on

Psykiatrian kesäkoulun luento 17.7.2013 / nuorisopsykiatri LT Max Karukivi

Psykiatrian kesäkoulun luento 17.7.2013 / nuorisopsykiatri LT Max Karukivi

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
876
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. NUORISOPSYKIATRIAN ABC LT, nuorisopsykiatrian el Max Karukivi 17.07.2013
  • 2. Nuoruusikä I  Sijoittuu keskimäärin ikävuosien 12-22 väliin  Varhaisnuoruus 12-14 v  Varsinainen nuoruus 15- 17 v  Myöhäisnuoruus 18-22 v  Aiempiin sukupolviin verrattuna nuoruus monesti aiempaa pidempi
  • 3. Nuoruusikä II  Voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa niin psyykkisesti kuin fyysisesti  Fyysiset muutokset ”pakottavat” psyykkisen kehityksen käyntiin  Tyttöjen kehitysaikataulu kulkee edellä  Kehitysaikataulussa suuria eroja
  • 4. Kehityksellinen näkemys nuoruusikään  Nuoruusiässä persoonallisuusrakenteet järjestäytyvät uudelleen ja vakiintuvat  Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät: 1) Itsenäisyyden saavuttaminen irrottautumalla vanhemmista 2) Muuttuvan ruumiin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen 3) Ikätovereihin turvautuminen kasvun ja kehityksen tukena
  • 5. MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN KEHITTYMINEN
  • 6. Miten mielenterveyden häiriö kehittyy?  Käytännössä kaikkien on mahdollista sairastua lähes kaikkiin mielenterveyden häiriöihin  Haavoittuvuus-stressi-malli  Ulkoinen vs. sisäinen stressi  Häiriön kehittyminen yksilöllistä ja usein monen asian summa  Psyykkisten häiriöiden ilmiasu varsin vaihteleva
  • 7. Miten sairastuminen tapahtuu?
  • 8. Mielenterveyden häiriöt nuorilla  Esimerkkejä psyykkisten sairauksien yleisyydestä nuoruusiässä:  Ahdistuneisuushäiriöt 6-10 %  Vakava masennus, ajankohtainen esiintyvyys 3-5 %  Kaksisuuntainen mielialahäiriö 1 %  ADHD, kouluikäisistä 4-5 %  Käytöshäiriöt 3-14 %  Syömishäiriöt: Laihuushäiriö 0.5-1 %, Ahmimishäiriö 1-4 % ja Epätyypilliset syömishäiriöt yli 5 %  Skitsofrenia koko väestössä 1 %, näistä 60 % puhkeaa ennen 25 ikävuotta
  • 9. Miksi juuri nuoret sairastuvat?  Noin puolet elämänaikaisista psyykkisistä sairauksista kehittyy nuoruusiän aikana  Häiriöiden yleisyys nuorilla noin 2 x verrattuna lapsiin  1/5 häiriötasoista oireilua, 1/10 edellyttää hoitoa, 1/20 esh-tasoista hoitoa  Voimakas niin psyykkinen kuin fyysinen kehitys  Keskushermoston kehitys  Hormonaaliset tekijät  Kehityksen aiheuttama stressi  Päihteiden rooli laukaisevana tekijänä osassa tapauksista
  • 10. MITÄ ON NUORISOPSYKIATRIA
  • 11. Nuorisopsykiatria alana  Itsenäinen erikoisala vuodesta 1999 lähtien  Tällaisena kansainvälisesti harvinaisuus  Taustalla nuoruusiän yksilöllinen luonne lapsuuteen ja aikuisuuteen verrattuna - ja tähän liittyvät riskit mielenterveyden kannalta  Nuorisopsykiatreja 1.1.2013 yhteensä 187, uusia vuodessa 7-8  Vaikka työvoimaennuste aavistuksen muuta psykiatriaa parempi, töitä tulee riittämään
  • 12. Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian vastuualueen palvelut vuonna 2013 Aluetyöryhmät Avohoito Osastohoito Porin työryhmät (2) Rauman työryhmä Harjavalta- Huittisten työryhmä Kankaanpään työryhmä Suljettu osasto (os. 21) (8 paikkaa) Akuutti- ja jalkautuva työryhmä Yhteiset työryhmät Kuntoutumis- yksikkö (5 + 1 paikkaa) Toiminnallinen avohoito2 Silta-N- työryhmä1 Päiväosasto (8 paikkaa) 1 Satakunnan ulkopuolelta Satakunnan alueelle sijoitettujen nuorten nuorisopsykiatrisesta avohoidosta vastaava työryhmä 2Toiminnallisista eli esimerkiksi ryhmämuotoisista hoidoista vastaava työryhmä Neuropsykiatrinen työryhmä
  • 13. ”Entä jos se suuttuu?” – miten alkuun nuorisopsykiatriassa  Muistakaa Auli-tädin opit!  Mikä on yksilön ja mikä ympäristön ongelma  Panosta kontaktin saamiseen ja siihen, että nuori tulee kuulluksi  ”Etiologia lastenpsykiatriasta ja hoito aikuispsykiatriasta” – vai onko?  Joustavuutta ja käytännönläheisyyttä peliin
  • 14. KESKEISISTÄ MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ NUORILLA
  • 15. AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT
  • 16. Mitä on ahdistus?  ”Epämukava tunnetila, jossa tuleviin tapahtumiin liittyy ajatus niiden kontrolloimattomuudesta tai muuten negatiivinen odotusarvo”  Lajinkehityksellisesti ahdistuneisuus mielekäs ja elämää ylläpitävä reaktio  Taistele – Pakene – Jähmety (tai Esitä kuollutta)  Ahdistuneisuus kuuluu sinänsä luonnollisena osana esimerkiksi nuoruusiän kehitykseen  ei tule ilmiönä patologisoida
  • 17. Ahdistuneisuushäiriöt lapsuudesta nuoruuteen  Lapsuudesta nuoruusikään tultaessa ahdistuneisuus selkeästi lisääntyy niin yksilö- kuin väestötasolla – mutta miksi?  Tietoisuus toisten ajatteluprosesseista lisääntyy (nuorelle vertaisryhmä keskeinen vertailukohta)  Voimakkaat muutokset omassa kehossa herkistävät huomion kiinnittämiseen omaan kehoon  Kognitiivinen kehitys mahdollistaa tulevien tapahtumien yksityiskohtaisemman ennakoinnin  Nuori joutuu aiempaa enemmän tulemaan yksin toimeen ajatustensa ja tunteidensa kanssa
  • 18. Ahdistuneisuushäiriöiden mekanismit I  Ahdistuneisuudella on aina kolme tasoa: psyykkinen taso (tunteet ja ajatukset), fysiologinen taso (ruumiilliset oireet) sekä käyttäytymisen taso
  • 19. Ahdistuneisuushäiriöiden mekanismit II  Kognitiivisesta näkökulmasta ahdistuneisuushäiriöiden taustalla vaikuttavat väärät tulkinnat  Ympäristöön tai olosuhteisiin liittyvistä riskeistä  Normaaleja fysiologisia prosesseja seuraavista ruumiillisista tuntemuksista  Nyrkkisääntö: mikäli ahdistuneisuus tai sen pelosta johtuvat käyttäytymisen muutokset johtavat pidempiaikaiseen toimintakyvyn laskuun jollain rintamalla (koulu/työ, kaverisuhteet, vapaa-aika) = ahdistuneisuushäiriö
  • 20. Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys nuorilla
  • 21. Ahdistuneisuushäiriöiden hoito  Psykoedukaatio!  Terapeuttinen hoito on ykkösvaihtoehto  Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT, CBT) ”treatment of choice” käytännössä ahdistuneisuushäiriöstä riippumatta  Vaikeissa häiriöissä ja hoitovasteen ollessa puutteellinen voidaan hoitoon yhdistää lääkitys
  • 22. ADHD
  • 23. ADHD:n tyyppipiirteet  Tarkkaamattomuus  Keskittyminen esim. koulutehtäviin vaikeaa  Ohjeiden noudattaminen ja tehtävien valmiiksi saaminen työlästä  Myöhästely, tavaroita unohtuu ja katoaa  Yliaktiivisuus  Vaikea pysyä paikallaan, levottomuus (olosuhteista usein riippumatta)  Liiallisen äänekäs leikeissään  Impulsiivisuus  Ei jaksa odottaa vuoroaan, vastaa ”kysymättä”  Erilaiset toilailut ilman että ajattelee tilannetta pidemmälle  Toiminnanohjauksen vaihtelevanasteinen häiriintyminen
  • 24. ADHD:n arviointi I  Kehityksellinen häiriö eli ei kehity de novo  Oireet alkaneet ennen kouluikää  Laaja-alaisuus (oireita vähintään kahdessa eri ympäristössä - esim. kotona ja koulussa)  Selvä haitta eli toimintakyvyn alenema  Rajoittunut ärsykeinhibitio keskeinen ongelma
  • 25. ADHD:n arviointi II  Perusteellinen nuoren haastattelu  Arvio usealta taholta (koti, päiväkoti, koulu) laaja- alaisuuden arvioimiseksi  Varttuneemmilla neuvolakortit, vanhat todistukset  Erottaminen esim. oppimisvaikeuksista ja käytöshäiriöoireista toisinaan vaikeaa  Psykologiset tutkimukset tarvittaessa  Diagnostisesti varsin luotettava, mutta diagnoosiin päästävä usein ilmankin  Samanaikaissairastavuus yleistä  Mahdolliset oppimisvaikeudet, kognitiivinen suoriutuminen
  • 26. Riskitekijät  Tutkimuksissa pojilla tyttöjä yleisempi (1-9 : 1)  Perinnölliset tekijät selittävät jopa 60-90% alttiudesta ADHD:een  Perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus hyvin merkittävä  Riskitekijöitä tutkittu runsaasti  Käytännössä samat riskitekijät varhaisvaiheiden suhteen kuin monilla muilla häiriöillä  Tupakka, alkoholi ja muut päihteet raskauden aikana lisäävät todennäköisyyttä ainakin valmiiksi (perimältään) alttiilla
  • 27. Hoito  Psykoedukaatio!  Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia  Vanhempien ohjaus  Järjestelyt koulussa  Toimintaterapia, psykoterapia, ”coaching”  Sopeutumisvalmennuskurssit  Kouluikäisillä lääkehoito usein käytössä muun hoidon tukena  Stimulantit (ensisijaisesti metyylifenidaatti)  Atomoksetiini
  • 28. Ennuste  Oireet yleensä vähenevät iän myötä  Tarkkaamattomuus pysyy sitkeimmin, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus lievenevät usein merkittävämmin  25-vuotiaina joitain oireita noin 2/3:lla, diagnostiset kriteerit täyttyvät kuitenkin vain joka kuudennella  Hoitamattomana voi aiheuttaa runsaasti haittoja monilla elämän osa-alueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, päihteet, tapaturmat yms.)  Hoida aktiivisesti!
  • 29. MASENNUS
  • 30. Masennusta vai ei?  Aikuisikään mennessä arviolta 15-20 % nuorista on ollut masennusjakso  Ajoittaiset, lyhytkestoiset masennusoireet kuuluvat useimmilla nuoruusiän kehitykseen  Itkuisuus esim. suruun tai menetyksiin liittyen  Tunnetilojen nopeakin vaihtelu  Ailahteleva itsetunto  Nuoren vuorokausirytmi kääntyy usein biologisista syistä  Toimintakyky säilyy näistä huolimatta kuitenkin hyvänä  Kiinnostus asioihin – kaverit, harrastukset tai jopa koulukin (SIC!)
  • 31. Mitä ovat nuorten masennusoireet?  Jatkuvasti matala mieliala  Toistuva ärtyisyys(!) tai voimakkaat, hallitsemattomat tunteenpurkaukset  Keskittymisvaikeudet (esim. koulussa)  Arvottomuuden kokemukset tai voimakkaat, perusteettomat syyllisyydentunteet  Kuolemaan liittyvät ajatukset, itsemurha-ajatukset tai -suunnitelmat  Itseä vahingoittava käytös (esim. viiltely, voimakas päihdehakuisuus tai riskien otto)  Mielenkiinnon väheneminen ihmissuhteita, harrastuksia tai koulunkäyntiä kohtaan  Asiat eivät tuota enää samalla tavoin mielihyvää  Univaikeudet (nukahtamisvaikeudet, heräily kesken yöunien tai ennen herätyskellon soittoa)  Poikkeavan runsaat fyysiset vaivat tai voimakas huolestuneisuus omasta kehosta
  • 32. Hoidon tarpeen arviointi  Perusteellinen haastattelu, joilla kartoitetaan edellä mainittuja oireita sekä yleistä pärjäämistä (Koti – Koulu – Kaverit)  Arvion tukena voidaan käyttää erilaisia skaaloja (esim. BDI)  Kokonaisuus ratkaisee hoidon tarpeen sekä hoitavan tahon  Lievät masennustilat voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa  Vakava-asteiset ja pitkittyneet masennustilat kuuluvat erikoissairaanhoitoon  Selkeässä itsemurhavaarassa oleva nuori tulee ohjata (erikoissairaan)hoitoon välittömästi
  • 33. Masennuksen hoito  Ensisijainen hoitomuoto on (keskustelu)terapia  Yhteistyö vanhempien kanssa ja tarvittaessa vanhemmuuden tukeminen  Keskivaikeassa-vaikeassa masennuksessa tarvitaan monesti lääkehoitoa hoidon tukena, erityisesti mikäli toimintakyky on olennaisesti alentunut
  • 34. KÄYTÖSHÄIRIÖ
  • 35. Käytöshäiriö I  Toistuva epäsosiaalinen, uhmakas tai aggressiivinen käytös  Vrt. kouluikäisen vilkkaus ja vallattomuus tai nuoruusikäisen uhma ja kapina  Mahdollisia oireita pitkä liuta, joita pitää olla vähintään muutamia  Kiukku ja toistuvat riidat, uppiniskaisuus, karkailu ja hatkareissut, väkivaltaisuus, päihteiden käyttö ja erilaiset pienemmät ja suuremmat rötökset ym.  Kesto vähintään puoli vuotta
  • 36. Käytöshäiriö II  Käytännön tasolla uhmakkuushäiriö on lieväasteinen käytöshäiriö (esim. riitaisuus, uppiniskaisuus, valehtelu)  Esiintyy tyypillisesti ala-asteikäisillä, nuorilla ei uhmakkuushäiriön diagnoosia käytetä  Vähintään lieväasteinen uhmakkuushäiriö n. 10 % lapsista  Käytöshäiriön esiintyvyys nuorilla n. 3-14%  Pojilla n. 10-14 % ja tytöillä n. 3-6 %  Erottaminen ADHD:n oireista toisinaan hankalaa  Käytöshäiriöiden alatyypit (sosiaalinen, epäsosiaalinen, perheensisäinen ja masennusoireinen) epäluotettavia
  • 37. Käytöshäiriöiden hoito I  Psykiatrian keinot usein rajalliset  Vanhemmuuden ja kasvatuksellisissa kysymyksissä tukeminen  Perheneuvola  Tukitoimet koulussa  Lastensuojelu  Tarvittaessa erikoissairaanhoito  Nuorilla hoidon painopiste usein verkostotyöskentelyssä muihin häiriöihin verrattuna
  • 38. Käytöshäiriöiden hoito II  Nuorilla vaikeimmissa tapauksissa lääkehoito  Mahdollinen komorbiditeetti huomioiden  Erityisesti masennusoireisissa SSRI-lääkkeet, vaikeassa impulsiivisuudessa risperidoni  Ryhmämuotoiset esim. sosiaalisten taitojen kohentamiseen tähtäävät hoitomuodot usein hyödyllisiä  ART-ryhmät, erilaiset sosiaalisten taitojen ryhmät
  • 39. SYÖMISHÄIRIÖT
  • 40. Syömishäiriöt lapsuudesta nuoruuteen  Lapsilla ruokailuvaikeudet ovat hyvin tavallisia – varsinaiset syömishäiriöt taas hyvin harvinaisia  Varsinaiset syömishäiriöt lähtevät kehittymään tyypillisesti nuoruusiässä, yksittäistapauksissa jo lapsuudessa
  • 41. Anoreksia I  Laihuushäiriöstä kärsivä eli anorektinen lapsi tai nuori on alipainoinen  Paino on vähintään 15% alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI on korkeintaan 17,5  Painon lasku on aiheutettu itse esim. ruokamääriä vähentämällä, makeita tai rasvaisia herkkuja välttämällä, liiallisella liikunnalla tai oksentelemalla  HOX! Erityisesti varhaisnuorilla (12-14-vuotiailla) paino ei pituuskasvun vuoksi välttämättä laske, vaan nuoren kasvaessa paino vain ”jää polkemaan paikoilleen”
  • 42. Anoreksia II  Nuoren ruumiinkuva on vääristynyt – hän näkee itsensä lihavana ja haluaa laihtua  Tytöillä kuukautiset jäävät pois tai mikäli ne eivät ole vielä alkaneet, niiden alku viivästyy  Nuorella ei ole ylensyömisjaksoja eikä pakonomaista halua syödä
  • 43. Bulimia eli ahmimishäiriö  Nuorella esiintyy ajoittaisia ahmimiskohtauksia, jolloin hän syö ylen määrin ruokaa  Nuoren arkea hallitsevat syömiseen liittyvät ajatukset ja syöminen on hallitsematonta  Nuori pitää itseään liian lihavana ja/tai pelkää lihomista ja haluaisi laihtua  Laihtuakseen nuori pyrkii välttämään ruuan lihottavat vaikutukset esim. oksentamalla, ajoittaisella paastoamisella tai käyttämällä laksatiiveja
  • 44. Epätyypilliset syömishäiriöt (EDNOS)  Syömishäiriöt eivät todellisuudessa näin tarkkarajaisia  Tämän ryhmän häiriöissä piirteitä joko laihuushäiriöstä, ahmimishäiriöstä tai molemmista, mutta ei kaikkia diagnoosiin vaadittavia  Tyyppiesimerkkinä ahmintahäiriö (binge- eating disorder), jossa nuori ahmii ahmimishäiriön tapaan, mutta ei ”tyhjentäydy”  Selkeästi yleisimpiä nuorten syömishäiriöistä (5-10 %)
  • 45. Miten syömishäiriö syntyy?  Periytyvät jossain määrin  Riskitekijöissä muita mielenterveyden häiriöitä enemmän ympäristöön ja yhteisöön liittyviä tekijöitä  Painoon, syömiseen ja kehon muotoon liittyvä kritiikki tai kiusaaminen  Ympäristön laihuutta ihannoiva ja lihavuutta stigmatisoiva kulttuuri  Nälkiintyminen aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia haittoja aivoissa  Moninaiset psykososiaaliset ongelmat esim. tunnesäätelyssä  Muovautuvuuden ansiosta usein palautuvia painon ja ravitsemuksen palautuessa normaaleiksi
  • 46. Yleisiä syömishäiriöoireita  Esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle hakeudutaan usein seuraavista syistä:  Päänsärky  Huimaus  Unettomuus  Jatkuva väsymys ja voimattomuus  Vatsavaivat, esim. ummetus  Kuukautishäiriöt  Fyysisiä löydöksiä:  Kylmät, sinertävät kädet ja/tai jalat  Haurastuneet kynnet ja hiukset  Lanugo-karvoitus (yleensä poskissa tai selässä)  Suurentuneet korvanalussylkirauhaset  Hammasvauriot  Matala verenpaine ja syke  Kuukautisten viivästyminen tai poisjäänti
  • 47. Syömishäiriö vai ei?  Myös nuorilla moniin muihin fyysisiin sairauksiin tai mielenterveyden häiriöihin voi liittyä painon tai syömiskäyttäytymisen muutoksia!  Yksittäiset tai ajoittain esiintyvät anoreksian tai bulimian oireet eivät välttämättä kerro todellisesta syömishäiriöstä  Esim. monet ahmivat suosikkiruokaansa tai ollessaan hyvin nälkäisiä  Samanaikaissairastavuus tavallista  Laihuushäiriöstä kärsivillä nuorilla on selvästi muita enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä
  • 48. Hoito  Ensisijaisesti nuorisopsykiatrisessa avohoidossa  Vaikeissa tilanteissa saatetaan tarvita psykiatrista tai somaattista sairaalahoitoa  Kokonaisvaltaisia sairauksia  Perheiden tukeminen  Yleensä myös lastenlääkärin/sisätautilääkärin ja ravitsemusterapeutin seurannassa  Psykoterapian hyöty nälkiintyneenä rajallinen  Lääkehoidon osalta ei täsmähoitoa ole  Fluoksetiinista korkeilla annoksilla näyttöä bulimiassa  Usein pitkäaikaisia häiriöitä, mutta ripeä intensiivinen hoito voi selkeästi parantaa syömishäiriön ennustetta
  • 49. PSYKOOSISAIRAUDET
  • 50. Esiintyvyys nuorilla  Lapsilla esiintyvät psykoosisairaudet käytännössä  Skitsofrenia (esiintyyvyys n. 2/10000)  Bipolaaritautiin (esiintyvyys n. 1-2/1000) liittyvä psykoottisuus  Nuorilla skitsofrenia-tyyppisiä psykooseja on n. 0,5 %:lla ja muun tyyppisiä psykooseja n. 1 %:lla  Ennen 20 vuoden ikää elämänsä aikana skitsofrenia-tyyppiseen psykoosiin on sairastunut noin 1/2 ja muun tyyppisten psykoosien osalta noin 1/3 kaikista sairastuvista
  • 51. Miten psykoosiin sairastutaan?  Alkuvaiheessa (n. 2-3 v ennen sairastumista) oireet usein epäspesifejä  Mielialaoireet  Ahdistuneisuus  Pakko-oireet  Apaattisuus  Keskittymiskyvyn heikentyminen  Fyysiset oireet, esim. unihäiriöt  Yksilöllisiä, mutta psykoosia ennakoivat oireet pysyvät henkilöllä usein samoina
  • 52. Miten psykoosiin sairastutaan?  Alkuvaiheen spesifit oireet Voivat esiintyä jo ennen tai samanaikaisesti epäspesifien oireiden kanssa Outouden tunne Ajatusten jumiutuminen, tulviminen tai katkeaminen  Välitön riskivaihe (ennakko-oiresyndrooma) Hetkellisiä tai lieväasteisia psykoosioireita Lähisuvussa psykoosisairaus ja äkillinen toimintakyvyn alentuminen  Arviolta 40% välittömän riskivaiheen potilaista sairastuu psykoosiin seuraavan vuoden aikana
  • 53. ”Klassinen” malli
  • 54. Miten psykoosisairaus todetaan?  Selkeä epäily psykoosisairaudesta kuuluu erikoissairaanhoitoon  Arviokäynnit lääkärillä ja sairaanhoitajalla/psykologilla  Arvioinnin tukena usein useita lähteitä esim. vanhemmat ja koulu  Erilaiset seulat ja mittarit (esim. SIPS ja PANSS)
  • 55. Miten psykoosisairaus todetaan?  Psykologiset tutkimukset  Kognitiivisen suoriutumisen heikentyminen  Poikkeamat havainnoinnissa  Vaikeimmissa tapauksissa tutkimusjakso osastolla  Keskeiset erotusdiagnostiset ongelmat lapsilla ja nuorilla esim.  Kehitykseen kuuluva maaginen ajattelu  Dissosiatiiviset oireet  Pakko-oireinen häiriö  Neuropsykiatriset häiriöt (lähinnä Asperger)
  • 56. Miten psykoosisairautta hoidetaan?  Lääkehoito  Psykoterapeuttisella hoidolla erityisesti akuuttivaiheessa yleensä kohtalaisen pieni rooli  Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta mahdollisesti hyötyä prodromaalivaiheessa  Lähinnä psykoedukaatiota ja supportiivista terapiaa
  • 57. Miten psykoosisairautta hoidetaan?  Kuntoutus  Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ohjaa  Ammatillinen kuntoutus  Psykoedukatiivinen perhetyö  Terapian keskiössä usein oireenhallinta ja hoitomyöntyvyyden tukeminen  Itsenäisen elämän edellytyksien kohentaminen (IADL- toiminnot)  Spesifien kognitiivisten häiriöiden kuntouttaminen  Fyysisen terveyden hoito

×