Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa

897 views

Published on

Harjavallan sairaalan 110-vuotisjuhlan puheenvuoro. Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen mielenterveysseurasta

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
897
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
117
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Turvayhdistys mielenvikaisia varten
  • The effect of severe mental disorders on the rates of coronary revascularisation and coronary heart disease (CHD) mortality (A) and coronary hospitalisation (B) (each point represents 10-year age band across the age groups 40+ years, logarithmic scale). SMD, severe mental disorders.
  • (josta mielialahäiriöden 1 miljardi)
  • (josta mielialahäiriöden 1 miljardi)
  • Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa

    1. 1. MielenterveyspalvelujärjestelmämuutoksessaKristian WahlbeckKehitysjohtajakristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi
    2. 2. Mielenterveys on yhä tärkeämpi osakansanterveyttäMielenterveys- ja päihdeongelmien suhteellinenosuus tautitaakasta on kasvamassaMonet mielenterveyteen vaikuttavat riskitekijätkasvussa: työttömyys, muuttoliike, elämäntyylinyksilöityminen, alkoholin käyttö, syrjäytyminenMielenterveyden merkitys on kasvanuttietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä15.5.2013 2 | © Mielenterveysseura
    3. 3. Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammantyökyvyttömyyseläkkeen syynäLähde: Eläketurvakeskus15.5.2013 3 | © Mielenterveysseura
    4. 4. Mielenterveysongelmat ovat yhä suurempiuhka hyvinvoinnilleNew disability grants due to mental ill-health05101520253035404550AustriaBelgiumDenmarkFinlandGermanyNetherlandsSwedenUK%1995200020052008Data source: OECD15.5.2013Uudet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet4 | © Mielenterveysseura
    5. 5. Mielenterveyden merkitys julkisen taloudenkestävyysvajeelle• Julkisen talouden kestävyyden kannalta työurien pituus on keskeistä• Suomalaisten työurien pituuteen voidaan vaikuttaa ennen kaikkeavaikuttamalla mielenterveyteen• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:sta(6-7 miljardia euroa)– masennustilat 1,4 miljardia– psykoosit 1,4 miljardia– alkoholin välittömät kustannukset 1,3 miljardia15.5.2013 5 | © Mielenterveysseura
    6. 6. Suomalaiset mielenterveys- ja päihdepalveluthaasteiden edessä• Suomalaisten mielenterveys polkee paikallaan• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien merkittävä ylikuolleisuus• Palveluiden saatavuus on heikko• Resurssit ohjautuvat laitoshoitoon• Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea eiriittävästi tarjolla19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 6 | © Mielenterveysseura
    7. 7. Mielenterveyspalvelut muutoksessa• Psykiatrian sairaalahoidon purkaminen• Asumispalveluista asumisen tukeen• Peruspalvelujen kasvava rooli• Voittoa tavoittelevien tuottajien tulo palvelukenttään• Palvelujen integraatio• Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kasvava merkitys• Palveluiden käyttäjien uusi rooli• Painopisteen siirtyminen korjaavasta ehkäisevään15.5.2013Onko psykiatrista sairaalahoitoa jo purettu liikaa?Ohjautuvat resurssit oikeudenmukaisesti ja optimaalisesti?7 | © Mielenterveysseura
    8. 8. Psykiatrinen sairaalahoito Pohjoismaissa(per 100 000 as.)15.5.20130501001502002503001987 1992 1997 2002 2007DenmarkFinlandSweden8 | © Mielenterveysseura
    9. 9. Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot,hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*15.5.2013 9* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovatvuodesta 2006 alkaen.Lähde: THL 2013
    10. 10. Psykiatrian asumispalvelujen ja alle 65-vuotiaidenmuun palveluasumisen asiakkaat 2000−2010 kunkinvuoden lopussa15.5.20130100020003000400050006000700080002000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010AsiakkaidenlukumääräPsykiatrianasumispalvelutMuupalveluasuminen(alle 65 vuotta)Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut10
    11. 11. Mielenterveys- ja päihdepalvelujenympärivuorokautisen laitoshoidon asiakaspaikatHyksin erva-alueella palvelutyypin mukaan 201215.5.2013 11
    12. 12. Psykiatrian laitoshoito Suomessa• Tilanne 2011:– 4000 psykiatrian sairaansijaa• 0.8 sairaaansijaa/ 1000 asukasta (sisältää 0.08 oikeuspsykiatrian sairaansijaa)– 7000 asiakaspaikkaa asumispalveluissa– 20 psykiatrista sairaalaa• Tavoite 2015 (Mieli-suunnitelma):– 3500 psykiatrian sairaansijaa– asumispalveluiden vähentämiselle ei asetettu tavoitetta– sijainti yleissairaalan yhteydessä15.5.2013 12 | © Mielenterveysseura
    13. 13. Psykiatrisen sairaalahoidon vähentämisenongelmia• Sairaalahoidon korvautuminen laitosmaisilla asumispalveluilla• Asumispalveluiden laadun varmistus ja ohjaus– kuntoutujia ei riittävästi osallisteta asumispalveluiden suunnitteluun jaarviointiin– Taloudelliset kannustimet ohjaavat yksityisiä palveluntuottajia väärin• Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkuva laitossidonnaisuus– Oikeuspsykiatrian avo- ja asumispalvelut puuttuvat suurelta osin15.5.2013 13 | © Mielenterveysseura
    14. 14. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon potilaatja hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011,epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=10015.5.2013 14Lähde: THL 2013
    15. 15. Psykiatriset potilaat tuhatta asukastakohden sairaanhoitopiireittäin 2009-201115.5.2013 15Lähde: THL 2013
    16. 16. Psykiatriset potilaat tuhatta asukastakohden sairaanhoitopiireittäin 2009-201115.5.2013 16Lähde: THL 2013
    17. 17. Psykiatriset potilaat tuhatta asukastakohden sairaanhoitopiireittäin 2009-201115.5.2013 17Lähde: THL 2013
    18. 18. Poikkeava suuri itsemurhakuolleisuusasettaa kehittämishaasteen15.5.2013 18 | © Mielenterveysseura
    19. 19. Miesten itsemurhatPohjoismaissa vuonna 200915.5.2013 19 | © Mielenterveysseura
    20. 20. 15.5.2013Vähemmän itsemurhia kunnissa, joissa onmonimuotoisia mielenterveysavopalvelujaPirkola ym. Lancet 200920 | © Mielenterveysseura
    21. 21. 15.5.2013Ympärivuorokautisten ja liikkuvienmielenterveysavopalvelujen saatavuus liittyyalempaan itsemurhakuolleisuuteenPirkola ym. Lancet 200921 | © Mielenterveysseura
    22. 22. Monimuotoiset mielenterveyspalvelut ovatyhteydessä alhaiseen itsemurhalukuun15.5.2013Pirkola et al., Lancet 200922 | © Mielenterveysseura
    23. 23. Onko psykiatrista sairaalahoitoa purettuliikaa?• Ei• Uudistus on kuitenkin puolitiessä, ja hoitojärjestelmässä on paljonkehitettävää• Avopalvelu on usein vaikuttavampaa kun laitoshoito• Ongelmat ovat tavallisia ja palvelu tulee tuottaa matalakynnyksisenälähipalveluna• Resurssien siirtämistä avohoitoon tulee jatkaa15.5.2013 23 | © Mielenterveysseura
    24. 24. Mielenterveys- ja päihdehenkilöstönjakaantuminen palvelutyyppeihin kolmessasairaanhoitopiirissä 2012 (%)15.5.2013Laitoshoito (% htv)Päivätoiminnot (% htv)Avohoito (% htv)24 | © Mielenterveysseura
    25. 25. Psykiatristen potilaiden ylikuolleisuus onosoitus palvelujärjestelmän ongelmistaWahlbeck et al, BJP 201115.5.2013 25 | © Mielenterveysseura
    26. 26. Elinajan odotteen kehitys 1981-2003(miehet)4.2.2010 Hoidon saatavuus / Wahlbeck 26Westman 2011, Eur J Publ Health
    27. 27. Psykiatristen potilaiden kuolinsyyt• Tautikuoleman riski on 2-3 kertaa suurempi kuin muilla suomalaisilla– ei edistymistä viimeisen 25 vuoden aikana– tautikuolemat selittävät suurimman osan ylikuolleisuudesta15.5.2013 27 | © Mielenterveysseura
    28. 28. Sepelvaltimotaudin hoito psykiatrisillapotilailla Suomessa 1998-2008• sepelvaltimotaudin leikkaushoidon saatavuus on heikko psykiatristenpotilaiden joukossa• erityisen heikko saatavuus on psykoosipotilaiden joukossa• 164 999 mielenterveyspotilasta, joista 67 659 psykoosipotilasta• psykoosipotilailla saman verran sairaalahoitoja sepelvaltimotaudintakia kuin muulla väestöllä• psykoosipotilailla revaskularisaatioita noin puolet vähemmän kuinmuulla väestöllä• esteitä näyttää olevan sekä hoitoon pääsyssä että hyvälaatuisenhoidon saamisessa15.5.2013Manderbacka ym. 201228 | © Mielenterveysseura
    29. 29. The effect of severe mental disorders on the rates of coronary revascularisation and coronaryheart disease (CHD) mortality (A) and coronary hospitalisation (B) (each point represents 10-year age band across the age groups 40+ years, logarithmic scale). Manderbacka K et al. BMJ Open 2012;2:e000831©2012 by British Medical Journal Publishing Group15.5.2013 29 | © Mielenterveysseura
    30. 30. Ohjautuvatko resurssitoikeudenmukaisesti?Suomen tulevaisuus rakentuu suomalaistenmielenterveydelle. Yhteiskunnallinen kehitys ontehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmänpääoman – informaatioyhteiskunnassamenestyminen on suurelta osin kiinnimielenterveydestä. Työn muutos on tehnytmielestämme tärkeimmän työvälineemme.15.5.2013 30 | © Mielenterveysseura
    31. 31. Joka neljäs sairauslomapäivä liittyymielenterveyden ongelmiinLähde: Kela15.5.2013Vuosittain yli neljämiljoonaamielenterveysperusteistasairauspäivää31 | © Mielenterveysseura
    32. 32. Mielenterveyspalveluidenrahoitus• Mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 25 % suomalaisten sairaustaakasta• 45 % työkyvyttömyyseläkkeen saajlla on mielenterveyden häiriö• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:staMUTTA....•Mielenterveyden häiriöiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista onvain 11-13 %.15.5.2013 32 | © Mielenterveysseura
    33. 33. Rakenteellisia ongelmia kuntienmielenterveystyössä• Valtaosa rahoituksesta käytetään laitoshoitoihin vaikka avohoito onusein tuloksellisempaa• Panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat useinvaatimattomia, vaikka on näyttöä sen tuloksellisuudesta• Terveyden edistämisessä painottuvat edelleen fyysisen terveydenedistämiseen. Nyt mielenterveyden edistäminen on nostettavakansanterveystyön kärkeen.15.5.2013 33 | © Mielenterveysseura
    34. 34. Panostetaanko itsemurhienehkäisyyn?Liikennekuolemat ItsemurhatKuolleet/vuosi n. 300 n. 1000Viranomainen Kyllä (TraFi:ssa) EiTutkimusohjelma Kyllä (LINTU) EiTavoite asetettu Kyllä (250) EiVähenemä huipusta -76 % -24 %(vuodesta 1971) (v:sta 1990)15.5.2013 34 | © Mielenterveysseura
    35. 35. 35Mieli-suunnitelman päätavoitteet• Asiakkaan aseman vahvistaminen• Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi• Avo- ja peruspalvelujen painottaminen• Palvelut ”yhden oven” periaatteella• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminenLisätietoa: www.thl.fi/mielijapaihde15.5.2013 35 | © Mielenterveysseura
    36. 36. Modernit mielenterveyspalvelut• Pyrkimys integroituun hoitojärjestelmään• Tuottaa vaikuttavaa moniammatillista avohoitoa, potilaan sosiaalistaverkostoa säilyttäen• Hoidon painopiste tulee olla peruspalveluissa ("yhden ovenperiaate"), joita tuetaan erikoissairaanhoidosta• Osastohoitoa pyritään edelleen vähentämään• Psykiatrian osastohoito toteutetaan yleissairaalan yhteydessäkokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi ja stigman vähentämiseksi• Potilaan asemaa vahvistetaan, minimoidaan pakon käyttö ja lisätäänkokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa15.5.2013 36 | © Mielenterveysseura
    37. 37. Suomalaisenmielenterveyspalvelujärjestelmän haasteet•Pirstoutumisen korvaaminen integraatiolla•Asiakkaiden osallistumisen lisääminen•Vertaisuden käyttö•Osallisuuden tukeminen•Toipumisen asettaminen hoidon tavoitteeksi15.5.2013 37 | © Mielenterveysseura
    38. 38. 15.5.2013…mutta löytyykö tahtoa uudistaapalvelujärjestelmää?Esteitä:• Valtarakenteet• Ammattiryhmien edunvalvonta• Kunnallispolitiikka• Sektoroitunut rahoitusjärjestelmä38 | © Mielenterveysseura
    39. 39. 19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 39Mieli 2009 –kysely:Miten tärkeänä pidätkokemusasiantuntijat?22.05.13 39Lähde: THL
    40. 40. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveydentoimintasuunnitelma 2013-2020Tavoitteet1. Mielenterveysjärjestelmän ohjauksen kehittäminen- ajan tasalla oleva lainsäädäntö- mielenterveyskuntoutujien osallisuus palveluihin1. Yhteisöpohjaiset, integroidut mielenterveyspalvelut• resurssien siirto sairaaloista avopalveluihin• koulutuksen kehittäminen vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita1. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö• lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistaminen• Itsemurhien ehkäisy1. Tietojärjestelmien vahvistaminen15.5.2013 40 | © Mielenterveysseura
    41. 41. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveydentoimintasuunnitelma 2013-2020Periaatteet1. Universaali ja yhtäläinen palvelujen saatavuus2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen3. Tutkimusnäyttöön perustuvat palvelut4. Elämänkaariperusteisuus- mielenterveystyön tulisi kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet1. Sektoreita ylittävä toiminta- opetussektorin, työelämän, oikeussektorin, asumisen ja yritysten osallistaminenmielenterveystyöhön1. Mielenterveyskuntoutujien voimaantuminen-kuntoutujien osallisuus päätöksentekoon, suunnitteluun, palvelutuotantoon, arviointiin15.5.2013 41 | © Mielenterveysseura
    42. 42. Mielenterveyspalvelujen uudistuminen• Mielenterveyspolitiikassa on selvä visio: asiakkaiden tulisi saadahoitoa ja kuntoutusta omassa ympäristössään, perustuen heidänhenkilökohtaisiin tarpeisiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin.• Mielenterveyspalvelujen tavoite on siirtynyt kohti osallisuudenvahvistamista, tarjoamalla yhteisöpohjaista hoitoa, asumista jatoimintaa• Mielenterveyspalvelut valtavirtaistetaan muihin sosiaali- jaterveyspalveluihin• Potilasturvallisuuteen ja kustannustehokkuuteen kiinnitetäänenemmän huomiota15.5.2013 42 | © Mielenterveysseura
    43. 43. Asiakaslähtöisyys käytännössä• Kuntoutujille ja omaisille on tarjolla ilmaiseksi koulutusta ja neuvontamielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat palveluiden suunnitteluun,tuotantoon ja arviointiin• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat henkilöstökoulutukseen• Kuntoutujat voimaannutetaan laatimaan hoitosuunnitelmiaan15.5.2013 43 | © Mielenterveysseura
    44. 44. Kokemusasiantuntijat palveluissa• Kokemusasiantuntijoiden käyttö on sosiaalinen innovaatio joka tuleemuuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluja• Kokemusasiantuntijoiden käyttö luo osallisuutta, yhdenvertaisuutta javähentää stigmaa• Kokemusasiantuntijoiden käytön vakiinnuttaminen palveluiden osaksivaatii vielä paljon työtä• Kokemusasiantuntijuus on parasta mitä suomalaisillemielenterveyspalveluille on tapahtunut pitkään aikaan19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 44 | © Mielenterveysseura

    ×