Yhteiskunnallinen eriarvoisuus_Hiilamo

526 views
458 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
526
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
76
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus_Hiilamo

  1. 1. Eriarvoisuus 2000-luvun Suomessa Heikki Hiilamo 10.5.2011
  2. 2. Tuloerot kansanterveystieteellisenä kysymyksenä <ul><li>Väestö suojaaminen terveyttä vaarantavilta uhilta </li></ul><ul><li>John Snown ja Henry Whiteheadin havainnot koleran syistä Lontoossa vuosina 1854 </li></ul><ul><li>Taistelu tupakasta 1939-> (Franz H. Müller) </li></ul><ul><li>Ulkoiset uhat (esim. virukset ja bakteerit) vs. yhteiskunnan sisältä tulevat uhar (esim. tupakointi ja eriarvoisuus) </li></ul>
  3. 3. Idea <ul><li>Yksi sosiaalipolitiikan ulottuvuus on investointi eriarvoisuuden lisääntymisen kustannuksia vastaan. Mitä kustannuksia (so. pahoinvointia) eriarvoisuuden kasvusta on aiheutunut? </li></ul><ul><li>Millaisilla sosiaalipoliittisilla investoinneilla näitä kustannuksia voitaisiin pienentää? </li></ul><ul><li>Tarkastelujaksona 1990 -- > 2008 </li></ul><ul><li>HIILAMO HEIKKI. Tuloerot repesivät – kärsivätkö kansalaiset? s. 72-89. Teoksessa Taimio, Heikki (toim.): Hyvinvointivaltion suunta – nousu vai lasku? Työväen Sivistysliitto, Helsinki, 2010. </li></ul>
  4. 4. Aineistot <ul><li>SotkaNet </li></ul><ul><li>Aikaisemmat tutkimukset </li></ul><ul><li>LIS key figures (kv. vertailu) </li></ul><ul><li>Huom: </li></ul><ul><li>Tulonjaon eriarvoisuus ja sen &quot;seuraukset&quot; saman ilmiön eri puolia, ei syy-seuraus –suhteita </li></ul>
  5. 5. Teoriasta <ul><li>Taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan ja onnettomampaan elämään </li></ul><ul><li>Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat </li></ul><ul><li>Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet </li></ul>
  6. 6. Pahoinvoinnin listat <ul><li>Richard Wilkinson & Kate Pickett: The Spirit Level (2009) </li></ul><ul><li>Eliniän odote </li></ul><ul><li>Lapsikuolleisuus </li></ul><ul><li>Luku- ja numerotaito </li></ul><ul><li>Murhat ja vangit </li></ul><ul><li>Teiniraskaudet </li></ul><ul><li>Luottamus </li></ul><ul><li>Ylipaino </li></ul><ul><li>Mielenterveys (sis. päihdeongelmat) </li></ul><ul><li>Sosiaalinen liikkuvuus </li></ul>
  7. 7. Tulonjaon eriarvoisuus <ul><li>Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti, jolloin uusi lama supisti tuloeroja </li></ul><ul><li>Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden maiden nopeimpia </li></ul><ul><li>Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat dramaattisesti </li></ul><ul><li>Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, syventyminen ja pitkittyminen </li></ul><ul><li>Onko tuloerojen kasvulla ollut Suomessa Wilkinsonin ja Pickettin ennustamia kielteisiä seurauksia? </li></ul>
  8. 10. Ansiotason ja perusturvaetuuksien reaalinen kehitys tammikuusta 1990- 2009 tammikuuhun 13.05.11 Lähde: JUTTA -malli
  9. 11. Pahoinvoinnin lista Suomessa <ul><li>National Action Plan against Poverty and Social Exclusion (2001, 2003): </li></ul><ul><li>Taloudellinen syrjäytyminen </li></ul><ul><li>Terveysongelmat </li></ul><ul><li>Nuorten syrjäytyminen </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen työmarkkinoilta </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen asuntomarkkinoilta </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen koulutuksesta </li></ul><ul><li>Rikollisuus, itsetuhoisuus ja päihdenongelmat </li></ul>
  10. 12. Tulosulottuvuudet ja indikaattorit <ul><li>Pohjana NAP: hard-core indikaattorit </li></ul><ul><li>Taloudellinen syrjäytyminen -> pitkäaikainen totun saanti </li></ul><ul><li>Terveysongelmat </li></ul><ul><li>Nuorten syrjäytyminen -> sijoitukset kodin ulkopuolelle </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen työmarkkinoilta -> pitkäaikaistyöttömyys </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen asuntomarkkinoilta -> asunnottomat </li></ul><ul><li>Syrjäytyminen koulutuksesta -> koulutuksen ulkopuolelle jääneet </li></ul><ul><li>Rikollisuus, itsetuhoisuus ja päihdenongelmat -> alkoholikuolemat </li></ul>
  11. 14. Terveyserot Suomessa <ul><li>Terveyserot muuttuivat hyvin vähän 1970 -luvulla, mutta ovat sen jälkeen kasvaneet (kuolleisuuserot jopa enemmän) </li></ul><ul><li>Pitkäaikaissairauksien yleisyys vaihtelee johdonmukaisesti sosioekonomisen aseman mukaan, samoin kuolleisuus ja koettu terveys </li></ul><ul><li>Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta (vuonna 2000 9,9 vuotta) ja naisilla 6,8 vuotta (vuonna 2000 4,9 vuotta) </li></ul><ul><li>Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. </li></ul>
  12. 15. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991−2009                                                                                                                        
  13. 20. Ovatko tuloerot vaarallisia? <ul><li>Vuorineuvos Gustav von Hertzenin mukaan Tuloerot ja hyvinvointi -kirjan kääntämisen ja vaalien alla tapahtuneen julkaisun tavoitteena oli &quot;elvyttää ikivanha kauna rikkaita kohtaan ja siten lisätä kierroksia hyökkäykselle kapitalismia ja markkinataloutta vastaan&quot; (AL 9.4.2011) </li></ul><ul><li>&quot;Kirjan tilastot toimivat &quot;harhauttavana valheena, joka salakavalasti siirtää huomion pois loogisesti pätemättömistä väitteistä&quot; </li></ul>
  14. 21. Kausaliteettiehdot <ul><li>Ajallinen yhteys, ensin vaikutus ja sitten vaste </li></ul><ul><li>Vahvuus </li></ul><ul><li>Annos-vaste –suhde </li></ul><ul><li>Yhtäpitävyys </li></ul><ul><li>Tunnustettu mekanismi (teoria ja olemassa oleva tieto) </li></ul><ul><li>Vaihtoehtoiset selitykset </li></ul><ul><li>(koeasetelmat, ainoa oletettu syy) </li></ul>
  15. 22. Johtopäätökset <ul><li>Eriarvoisuus heijastuu Suomessa useilla pahoinvoinnin alueilla, muttei kaikilla (vrt. koulutuksen ulkopuolelle jääminen, asunnottomuus) </li></ul><ul><li>Lastensuojelu vakavin hyvinvoinnin kipupiste (myös iso kustannuserä) </li></ul><ul><li>Perusturvan rakenneongelmat pitkittävät ja syventävät köyhyyttä </li></ul><ul><li>Työmarkkinoilta syrjäytyminen keskeinen huono-osaisuutta luova mekanismi </li></ul><ul><li>Terveyserot yhteydessä taloudelliseen eriarvoisuuteen </li></ul>

×