Taustamuistio opintolainasta lausuntokierrokselle (2011)

1,308 views
1,259 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,308
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Taustamuistio opintolainasta lausuntokierrokselle (2011)

  1. 1.     1  SYL             8.9.2011  2  Antti‐Jukka Huovila  3  Ilari Nisula  4    5  Taustamuistio opintolainasta   6  ‐ lainan käyttö, opintolainan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat  7    8  Johdanto 9  Opintotuen  kehittäminen  on  yksi  opiskelijaliikkeen  keskeisimmistä  asioista. 10  Opintotukijärjestelmää  on  yleensä  haluttu  kehittää  opintorahapainotteisemmaksi  ja 11  suurempia  työtuloja  mahdollistavaksi.  Opintolainaa  koskevat  suorat  linjaukset  ovat 12  puuttuneet  ainakin  SYL:n  toiminnasta.  Nykyinen  linjapaperi  ei  selvästi  määritä  liiton 13  linjaa  opintolainaan.  Linjapaperissa  puhutaan  opintorahapainotteisesta  opintotuesta, 14  jonka voi tulkita siten, että opintotuen rahaosuus tulee olla jatkossakin lainaa suurempi.15  Opintolainaa  kuitenkin  tarjotaan  jatkuvasti  keinoksi  parantaa  opiskelijoiden 16  toimeentuloa.  Lainaa  käyttää  nykyisin  noin  40  prosenttia  opiskelijoista  ja  lainan  asema 17  osana  opintotukijärjestelmää  voidaan  pitää  selvänä.   SYL  on  myös  lainankäyttäjien 18  edunvalvoja.19  SYL:lta  on  myös  kysytty  kantaa  opintolainasta  ja  sen  kehittämisestä.  Hallitusohjelman 20  linjaukset  opintotuen  kehittämisestä  ja  valtion  taloudellinen  tila  vahvistavat  tarvetta 21  opintolainalinjalle, sillä opintolainan kehittäminen on halvimpia opintotuen kehittämisen 22  muotoja, eikä isoille opintotuen kehittämisaskelille indeksin sitomisen lisäksi ole luvassa 23  lisärahaa  vaalikauden  aikana.  Opetusministeri  Gustafsson  otti  myös  kantaa  opintotuen 24  kehittämiseen  opintolainan  avulla  (Aamulehti  7.7.).  Johdonmukaisen  edunvalvonnan 25  edellytys on, että liitolle määritetään linja opintolainaan ja sen kehittämiseen. Liitossa on 26  aloitettu keskustelu opintolainalinjan tarpeesta sosiaalipoliittisessa tapaamisessa keväällä 27  2011 ja sitä on jatkettu pj‐ps tapaamisessa alkusyksystä 2011.28  Tämän muistion tarkoitus on koota tietoa opintolainan käytöstä, erilaisista näkemyksistä 29  opintolainaan  ja  koota  ylioppilasliikkeen  sisällä  käytävää  lainakeskustelua 30  linjapaperilisäyksen valmistelun tueksi ja taustaksi.31   32   33   34   35   
  2. 2.    36  Sisällys 37  • Lainan käyttö tutkimusten mukaan 38  • Opintotuen historia ja lainajärjestelmän kehitys 39  • Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset 40  • SWOT‐analyysi opintolainasta 41  • Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä 42  • Yhteenvetoa ja pohdintaa 43  Liite 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä 44  Liite 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan  45  Liite 3: Hallitusohjelman Opintotuki –kappale 46   47   48  Lainan käyttö tutkimusten mukaan 49   50  Lainan käytön yleisyys Opiskelijatutkimus 2010 mukaan (s. 34): 51  • “Kaikista tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia ilmoitti 52  nostavansa opintolainaa kuukausittain lukuvuoden aikana...” 53  • “Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna 2008‐2009 opintotukea 54  saavista korkeakouluopiskelijoista lainatakauksen otti ammattikorkeakouluopiskelijoista 55  46 prosenttia ja yliopisto‐opiskelijoista 48 prosenttia.” 56  • “Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 39 prosenttia oli nostanut 57  opintolainaa ja yliopistossa ylemmän korkeakoulutytkinnon suorittaneista vastavasti 36 58  prosenttia.” 59  • “Vuonna 2009 keskimääräinen opintolaina lainaa nostaneella 60  ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella oli 6700 euroa ja ylemmän 61  korkeakoulutukinnon suorittaneella 7200 euroa.” 62  • “Lainan nostaminen on tyypillisempää... kulttuurialan opiskelijoiden keskuudessa kuin 63  muiden opiskelijoiden keskuudessa. Lainan nostaminen ajoittui yleisimmin myöhemmille 64  opiskeluvuosille. Myös opiskeluvaithto ulkomailla lisäsi opiskelijoiden todennäköisyyttä 65  nostaa lainaa” 66   67  Lainaa nostaneiden yleisimmät syyt käyttää lainaa (Lähde: Opiskelijatutkimus 2006. s.51)  välttämättömyysmenojen (ruoka, asuminen jne.) kattaminen 60 % ennalta tiedossa olleen menon rahoitus 39 % rahaa myös muuhun kuin välttämättömyysmenoihin 34 % haluttomuus tehdä töitä opintojen ohella 19 % äkillisen menoerän vuoksi  14 %
  3. 3.     ei ole saanut töitä  12 % opintotukikuukausien päättymisen ennakointi 4 %68   69  Huom. Myös vaihto‐opiskelu on yleinen syy lainan nostamiseen sekä lainan tarve opintotukien 70  takaisinmaksua varten.(Opiskelijatutkimus 2006) 71   72   73  Syyt olla nostamatta lainaa  haluttomuus elää lainarahalla  49% opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen 36 % säästöt  33 % taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta 31 % lainan takaisinmaksu pelottaa  25 % muulla opintotuella toimeen tuleminen 16 % laina tulee liian kalliiksi 9 % palkkatuloilla toimeen tuleminen  8 %74   75  Huom. “Lainan takaisinmaksupelko on yleisempää nuorilla opiskelijoilla ja iän myötä kyseisen 76  syyn yleisyys vähenee.” (Opiskelijatutkimus 2006, s.53) 77   78  Opintotuen historia 79  Suomessa  oli  1990‐luvun  alkuun  asti  lainapainotteinen  opintotukijärjestelmä.  Tavoitteena  on 80  kuitenkin  jo  60‐luvulta  asti  ollut  luoda  opintorahapainotteinen  järjestelmä,  sillä  opiskelijoiden 81  työssäkäynti ja pitkät opintoajat on nähty ongelmana. 82   83  Opintolainajärjestelmässä  oli  aina  90‐luvulle  asti  korkokatto,  joka  tarkoitti,  että  opiskelijan 84  maksama  koron  ja  markkinoilla  määräytyvän  koron  erotuksen  maksoi  valtio.  Korkokatto 85  kuitenkin  tuli  valtiolle  turhan  kalliiksi,  sillä  markkinaehtoisten  korkojen  noustessa  valtion 86  maksama osuus nousi kohtuuttoman suureksi ja kääntyi tukemaan pankkeja opiskelijoiden sijaan. 87   88  Lähde:  Peter  Blomster,  Yliopisto‐opiskelijoiden  toimeentulo  ja  opintotuki  1900‐luvun  Suomessa, 89  Kela sosiaali‐ ja terveysturvan tutkimuksia, Helsinki 2000.  90   91  Lainajärjestelmän kehitys* 92  1969 Valtion takaama opintolaina 93  1983 Korkoavustus 
  4. 4.     94  1992 Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi (302,74 ‐‐> 202 e/kk)  95  1995 Opintolainamääriä korotettiin 16,82 e/kk  96  2002‐2003 Lainajärjestelmän muutoksia (ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1%  97  korko opiskeluajalle)  98  2005 Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennys ja opintolainan korotus (‐‐> 300 e/kk)  99  2011 Lainantakaus kaikille opintotukea nostaville 100   101  *http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/280906161017IL/$File/optuhistoriap.pdf?OpenElement 102  Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset 103   104  Opintolainojen valtiontakaukseen budjetoitiin vuodelle 2011 yhtensä 37 400 000 euroa. 105   106  Selvitysosa:  Määrärahan arvioitu käyttö  €  Takausvastuusuoritukset 27 100 000 Maksuvapautukset  4 000 000 Tileistä poistot  4 900 000 Korkoavustukset  1 400 000 Yhteensä  37 400 000107   108  Arviomääräraha opintoraha ja asumislisä momentille samalle vuodelle on 825 305 000 euroa. 109   110   111   112  SWOT‐analyysi opintolainasta (perustuu kevään 2011 sopo‐tapaamiseen) 113    Vahvuudet  Heikkoudet  Parempi toimeentulo.   Periaatttellisesti väärin   helppous  monimutkaisuus, verovähennysoikeus  turvallisuus  palkitaan menestyksestä, mutta ei turvaa  tunnettu  työttämyydeltä  korkoavustus  alojen erilaisuus (työllistymismahdollisuudet ja  tukee suomalaista kansantaloutta‐> raha  koettu maksukyky)  kiertää  tulevat ansiotulot erilaisia  joustavuus yllättävissä elämäntilaineissa vanhahtava järjestelmä, aina menty ennekin  saa nostaa sen verran kun haluaa  jos puhutaan lainasta, niin se vie huomion  valtiolle halpa  kaikelta muulta keskustelulta ja tavoitteilta  opiskelijalle halpa  Kestää kauan
  5. 5.     kuormittaa vain tulevia hyväosaisia  pieni pakottaa suunnitelmallisuuteen  ei nouse elinkustannuksien mukana  opettaa elämänhallintaan  velaksi elämisen pelko  auttaa opiskelemaan täysipäiväisesti, ei  takaisinmaksun riippumattomuus omasta  tarvitse käydä töissä  pyrkimyksestä vaan esim. taloustilanteesta  laina‐aika pitkä  (korkojen nousu, terveys, työlisyystilanne,  vastikeettomuus  opintojen rakenteet)  korkovähennys ongelmallinen  laina lasketaan tuloksi toimeentulotukea  haettaessa  edellyttää pitkäaikaista sitoutumista  ei kohdennu eniten tarvitseville  lainan todellista hintaa ei voi tietää nostohetkellä  (korot) Mahdollisuudet  Uhat elää leveämmin  työelämästä vieraantuminen‐> vähemmän  elämän laatu  työssäkäyntiä‐> ei työkokemusta  vähemmän huolta  nuoret perheet velkaantuu  keskittyminen täysipäiväiseen  lainan väärinkäyttö ‐> käytettään muuhun kuin  opiskeluun  elämiseen  puskuri yllättäviin tilanteiseiin‐> luo  Lainapainotteisuuteen palaaminen ‐> opintojen  turvaa  hidastuminen  madaltaa kynnystä lähteä vaihtoon  pitkittyneet opinnot suurentaa lainaa. korkoa  pidempi takaisinmaksuaika  koron päälle.  mahdollisuus tukea vaikka akateemista  suhde velkaantumiseen löystyy vrt pikavipit  yrittämistä jos ois suurempi  laina ja sen maksu ahdistaa  takaisinmaksun joustavuutta esim.  pakko ottaa töitä vastaan vain takaisinmaksua  työttämyyden pitkittyessä  varten  koulutuksella töitä  suunnitelmallisuutta  koulutukseen 114   115   116   117  Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä: 118   119   120  ‐          Nykyisen lainavähennyksen ulottaminen kaikille opiskelijoille 121  o    Nykyisin  opiskelija,  joka  valmistuu  tavoiteajassa  (5+2  vuotta)  saa  2500  € 122  ylittävän lainan osalta 30 prosenttia opintolainavähennystä verotuksessa. 123  o   Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi keinoksi eli lainaa ei ole käytetty tämän 124  järjestelmän  voimaantulon  jälkeen  merkittävästi  enempää.  Syy  voi  olla,  että 
  6. 6.    125  opiskelijat eivät hahmota etua, jonka verovähennyksessä saa ja opiskelijat eivät ole 126  halukkaita sitomaan itseään tiukkaan valmistumistavoitteiseen. 127  o    Edellä  mainitun  lisäksi  järjestelmän  potentiaali  kannustimena  jää 128  todennäköisesti  suurelta  osin  toteutumatta.  Toimiakseen  kannustimen  täytyy  olla 129  ennustettava eli opiskelijan olisi pystyttävä melkoisella varmuudella päättelemään, 130  että  hän  pystyy  suorittamaan  opinnot  seitsemässä  vuodessa.  Riittävää  tietoa 131  tällaisen arvioinnin tekemiseen ei kuitenkaan opintojaan aloittavalla henkilöllä ole 132  hänen siirtyessään täysin uuteen elämäntilanteeseen ja usein muuttaa ensimmäistä 133  kertaa  asumaan  omilleen.  Esimerkiksi  vaihto‐opinnot  tai  opintoprosessien  huonot 134  järjestelyt voivat viivästyttää opintoja täysin opiskelijasta riippumattomista syistä. 135  o    Jos  lainavähennysjärjestelmässä  unohdetaan  kannustaminen  tavoiteajassa  ja 136  keskitytään  samalla  järjestelmällä  lainan  houkuttelevuuden  lisäämiseen,  niin  on 137  todennäköistä,  että  opiskelijat  ovat  halukkaampia  nostamaan  lainaa.  Tämä  siis 138  tarkoittaa, että lainavähennysjärjestelmästä poistetaan tavoiteajassa valmistuminen 139  ja  kaikki  jotka  ovat  nostaneet  lainaa  ja  valmistuneet  saisivat  edun.  Tämän 140  subventoidun  lainan  määrää  rajoittaisi  kuitenkin  edelleenkin 141  opintotukikuukausien  rajallisuus,  joka  useimmilla  yliopisto‐opiskelijoilla  on  55 142  tukikuukautta. 143  o    Jos  muut  ominaisuudet  pidettäisi  samana  eli  että  30  %  lainasta  vähennetään 144  verotuksessa  2500  euroa  ylittävältä  osalta,  niin  järjestelmästä  tulisi 145  lisäkustannuksia.  Kuitenkin  laskemalla  korvausprosenttia  esimerkiksi  30%‐>20% 146  järjestelmän kustannukset pysyvät kohtuullisimpina. 147  o   Mahdollista olisi myös, että lainavähennys maksettaisiin suoraan valmistuneen 148  tillille  kokonaisuudessaan  jolloin  kannustin  olisi  konkreettisempi.  Tämä  ei 149  välttämättä  olisi  kustannuksiltaan  suurempi  kuin  verovähennys  ja  voitaisiin 150  mahdollisesti toteuttaa esim. veronpalauksen yhteydessä. 151  ‐          Korkoavustuksen tulorajojen nostaminen 152  o   Nykyisin valmistunut, jonka tulot jäävät pienemmiksi kuin 1195€/kk voi hakea 153  korkoavustusta Kelalta. 154  o   Raja on todella alhainen, joten saadakseen tämän edun valmistuneen tulee olla 155  joko  työtön,  kotiäiti  tai  muusta  syystä  erittäin  pienituloinen.  Tukien  varaan 156  jääminen valmistumisen jälkeen ei kuulu korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmiin, 157  mutta epävarmat työmarkkinat ja epätyypilliset työsuhteet sen sijaan näyttäytyvät 158  hyvinkin  realistiselta  tulevaisuudenkuvalta.  Nykytason  mukainen  alhainen 159  korkoavustuksen  tuloraja  luo  pienituloisista  korkeakoulutetuista  väliinputoajien 160  luokan. 161  o    Jos  rajaa  nostettaisiin  niin  opintolainan  riskit  olisivat  pienemmät  ja  opiskelijat 162  mahdollisesti nostaisivat enemmän lainaa. 163  o    Korkoavustuksen  taso  voisi  olla  esim.  80  prosenttia  kaikkien  palkansaajien 164  mediaanituloista tms. 165  ‐          Valtiotakauksen, lainavähennyksen ja korkoavustuksen markkinointi 166  o    Erittäin  harva  opiskelija  hahmottaa  kaikkia  keinoja,  joilla  opintolainan  riskejä 167  pyritään minimoimaan valtion toimesta. Jos näitä markkinoitaisiin aktiivisemmin ja 168  helppotajuisemmin  esim.  ministeriön  tai  Kelan  puolesta,  niin  opiskelijat 169  ymmärtäisivät esim. lainavähennysoikeuden edut. 
  7. 7.    170  o    Tämä  olisi  lähes  kustannusneutraali  keino,  jota  ei  ole  ainakaan  isosti  vielä 171  kokeiltu. 172  ‐         Opintolainan takaisinperinnän korkoprosentin laskeminen 173      ‐ nykyisin jos opiskelija ei hoida lainaansa ja valtio joutuu maksamaan lainan        174          pankille, Kela perii lainan takaisin seitsemän prosentin korolla.  175  ‐ Opiskelijaa ei tulisi rankaista työttömäksi jäämisestään  176   177   178  Yhteenvetoa ja pohdintaa 179   180  Jos halutaan nostaa lainan käyttöastetta, niin oleellista on miettiä miksi lainaa ei nosteta ja 181  minimoida lainan riskit. Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan lainan nostamattomuuden 182  yleisimmät syyt niiden keskuudessa, jotka eivät ole nostaneet lainaa ovat haluttomuus elää 183  lainarahalla (49%), opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen (39%), säästöt (33%), 184  taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta (31%) ja lainan takaisinmaksupelko (25%). 185   186  Suurin ongelma niiden keskuudessa, jotka eivät siis nosta lainaa, ovat periaatteellisia ja 187  mahdollisuus tulla muilla tuloilla toimeen. Lainan käyttöasteen nostamisen kannalta 188  asenneilmapiirin muuttuminen ja/tai työssäkäyntimahdollisuuksien heikkeneminen (tulorajat 189  alas, työmarkkinat eivät vedä, enemmän läsnäolopakkoa opinoissa) voisivat olla parasta. 190  Työssäkäyntimahdollisuuksien rajaaminen tuskin kuitenkaan palvelisi muita koulutuspoliittisia 191  päämääriä. 192   193  Jos lainan halutaan kannustaa nopeaan valmistumiseen, niin nykyisen lainavähennysoikeuden 194  kehittäminen lienee tehokkain keino. Nykyisellään se on opiskelijoiden kannalta hankala 195  ymmärtää ja tuki ei kohdistu opiskeluaikaiseen toimeentuloon. Suurempi korvausprosentti, 196  pienempi lainamäärä ja lainavähennyksen konkretisoiminen esim. könttäkorvaukseksi voisivat 197  olla hyviä keinoja. 198   199  Jos halutaan kannustaa lainan käyttöön, niin lainavähennyksessä tulee unohtaa tavoiteajassa 200  valmistuminen, sille opiskelijat eivät halua sitoutua tiukkoihin valmistumisaikoihin. Samat 201  etuudet verotuksessa kuin nykyisessä lainavähennysjärjestelmässä riippumatta milloin on 202  valmistunut varmasti kannustaisi lainannostoon. Vaikka tämä ei sinänsä kannustaisi nopeampaan 203  valmistumiseen, toimeentulon paranemisen lainaa ottamalla odotettaisiin kannustamaan 204  täysipäiväisempään opiskeluun joka lyhentää opintoaikoja. 205   206  Opintolainaa voi sekä vastustaa, että kannattaa periaattellisisita syistä. Vastustajat usein näkevät 207  epäoikeudenmukaisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletettaan ottavan lainaa 208  jokapäiväisen elämän kustannuksiin ja että, kattava opintotukijärjestelmä takaa tasa‐arvoiset 209  koulutusmahdollisuudet sosio‐ekonomisesta taustasta riippumatta. Lainaa voi myös kannattaa 210  periaatteellisista syistä kuten, että miksi vähemmän koulutettujen tulee maksaa hyvätuloisten 211  perheiden koulutuksesta tai miksi yhteiskunnan pitää tukea tulevia hyväosasia (vrt. 212  lukukausimaksukeskustelu. Yhteistä näille keskusteluille on, että halutaan siirtää yksilön 
  8. 8.    213  maksettavaksi kustannuksia, joita yhteiskunta maksaa nyt). 214   215  Laina kuitenkin usein nähdään (varsinkin poliitikkojen) toimesta hyvin käytännöllisenä asiana, 216  jonka avulla halutaan ratkaista opiskelijoiden toimeentulo‐ongelmia ja mahdollistaa 217  täysipäiväinen opiskelu sekä mahdollistaa valmistuminen tavoiteajassa. Usein taustalla on joko 218  periaatteet, jonka mukaan opiskelijoita ei tarvitse tukea enempää tai näkemys, että valtion 219  rajalliset resurssit rahat eivät riitä suurempaan opintorahaan.    Periaatteellinen suhtautuminen Käytännöllinen suhtautuminen Kannattaa  ‐ Korkeakoulutus hyvä investointi.  ‐ Lainaa kannattaa kehittää, koska  lainaa  Yksilön tulee osallistua kustannuksiin.  se on edullinen tapa ratkaista  ‐ Korkeakoulutus on vahvasti periytyvää,  opiskelijoiden toimeentulo‐ joten hyväosaisten tulee itse kantaa  ongelmia.  enemmän vastuuta koulutuksen  ‐ Lisää valtion rahaa ei ole  kustannuksista.  saatavilla opintotukeen, joten  muita keinoja tulee miettiä.  ‐ Kasvattaa vastuunkantoon ja  lisää suunnitelmallisuutta  opintoihin Vastustaa  ‐ Miksi opiskelijoiden tulee ottaa lainaa  ‐ Korkeakoulutus ei takaa hyvää  lainaa  välttämättömyysmenoihin. = laina ei  työtä saati korkeita tuloja, joten  kuulu perusturvaan.  laina kuormittaa  ‐ Koulutus on yhteiskunnalle hyvä  korkeakoulutettujen taloutta liikaa.  investointi, joten yhteiskunnan tulee  ‐ Lainan todellisia kustannuksia on  mahdollistaa tasa‐arvoiset  vaikea ennustaa opiskeluaikana  koulutusmahdollisuudet kaikille. (esim. korkotaso) 220   221   222   223   224   225   226   227   228   229   230   231   232   233   
  9. 9.    234  LIITE 1: 235  Nykyinen opintolainajärjestelmä 236  Lähde: www.kela.fi/opintotuki 237  Valtion  lainatakauksta  voi  saada  300€/kk  55  kuukauden  ajan.  Ulkomailla  opiskeleva  voi  saada 238  lainaa  enimmillään  600  euroa  (1.8.  alkaen).   Opintolainaa  voi  nostaa  vain  niiltä  kuukausilta  kun 239  nostaa  opintorahaa.  Koska  valtio  takaa  opintolainan,  ei  lainalle   tarvitse   muuta  vakuuta. 240  Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. 241   242  Valtiontakaus 243  Koska  valtio  takaa  opintolainan,  lainalle  ei  tarvita  muuta  vakuuta.  Valtiontakaus  on  voimassa 244  enintään  30  vuotta  ensimmäisen  lainaerän  nostamisesta.  Lainaehdoista  osa  määräytyy 245  valtiontakauksen  perusteella.  Muista  lainaehdoista,  kuten  lainan  korosta  ja 246  takaisinmaksuaikataulusta, opiskelija sopii itse pankin kanssa. 247   248  Jos  opiskelija  ei  maksa  lainanlyhennyksiä  tai  korkoja  ajallaan,  Kela  voi  takaajana  joutua 249  maksamaan  opintolainan  pankille.  Tämän  jälkeen  opiskelijan  ei  yleensä  ole  mahdollista  saada 250  uutta  takausta  opintolainalle.  Jos  Kela  joutuu  maksamaan  lainan  pankille,  se  perii  saatavat 251  opiskelijalta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa 252  ja  ‐asetuksessa.  Jos  Kela  joutuu  maksamaan  opintolainan  takaajana  pankille,  opiskelija  voi  ottaa 253  Kelaan  yhteyttä  takaisinmaksusta  tai  lykkäyksestä  sopimiseksi.  Tarvittaessa  perinnässä 254  turvaudutaan  ulosottoon.  Jos  opiskelija  asuu  ulkomailla,  on  opintolaina  mahdollista  siirtää 255  perintätoimiston perittäväksi. 256   257  Velan  takaisinmaksusta  on  opintotukilain  mukaan  mahdollista  saada  täysimääräinen 258  maksuvapautus, jos on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään 259  viisi  vuotta.  Täysimääräisen  maksuvapautuksen  edellytyksenä  on  lisäksi,  että  täysimääräistä 260  takaisinperintää  olisi  opiskelijan  taloudellinen  tilanne  ja  muut  olosuhteet  huomioon  ottaen 261  pidettävä  kohtuuttomana.  Täysimääräinen  maksuvapautus  voidaan  myöntää  velasta,  jonka Kela 262  on valtiontakauksen perusteella maksanut pankille. 263   264  Opintolainavähennys 265  Opintolainavähennyksen  määrä  on  30  prosenttia  opintolainan  2  500  euroa  ylittävästä  osasta. 266  Vähennyksessä  huomioidaan  1.8.2005  tai  sen  jälkeen  korkeakouluopintojen  aikana  nostetut 267  opintolainat. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon 268  tavoiteaikaa vastaava lainamäärä. 269   270  Korkoavustus 271  Jos  valmistuneen  tulot  jäävät  kovin  pieniksi,  niin  hän  voi  hakea  Kelalta  korkoavustusta. 272  Korkoavustus  voidaan  myöntää,  jos  hakijan  bruttotulot  ovat  enintään  1  195  euroa  kuukaudessa 273  (1.8.alkaen).  Lasten  lukumäärän  perusteella  korotetut  uudet  tulorajat  ovat  1  380  e/kk  (1  lapsi),  1 274  430 e/kk (2 lasta) ja 1 515 e/kk (3 lasta tai enemmän). Korotettuja tulorajoja käytetään ensimmäisen 275  kerran syyskuussa 2011 erääntyvien korkojen korkoavustuksissa. 
  10. 10.    276   277  Automaattinen lainatakaus 278  1.8.2011 alkaen kaikille opintorahaa hakevalle myönnetään automaattinen lainatakaus. Opiskelija 279  edelleen  päättää  itse  nostaako  lainan  vai  ei.  Tavoitteena  helpottaa  lainankäyttöä  ja  parantaa 280  lainankäyttöastetta samalla.  281   282   283   284   285   286   287   288   289   290   291   292   293   294   295   296   297   298   299   300   301   302   303   304   305   306   307   308   309   310   311   312   313   314   315   
  11. 11.    316  LIITE 2: 317  Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan 318  ‐ puolueet 319   320  ‐ Kokoomus (Lähde: Lausunto opintotuen kehittämisestä, 28.1.2010) 321   322  “Opintolainan  vähäinen,  harvoin  täysimääräinen  hyödyntäminen  on  heikentänyt  opiskelijan 323  perustoimeentuloa  ja  opintotuen  riittävyyttä  kokonaisuudessaan.    Järjestelmää  tulisi  muuttaa 324  siten,  että  se  kannustaisi  opiskelijoita  turvaamaa  toimeentuloaan  rohkeammin  opintolainalla, 325  mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja 326  näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa 327  opinnoissa  etenemiseen.  Automaattinen  lainatakaus  on  tervetullut  uudistus.  Ehdotetun 328  uudistuksen  käyttöönotto  vähentää  byrokratiaa  ja  on  konkreettinen  toimenpide  lainanottoon 329  kannustamisen  lisäämiseksi.  Tämä  tuo  selkeyttä  myös  opiskelijalle  itselleen  siitä,  mihin  etuihin 330  hän  on  oikeutettu.  Kokoomuksen  mallissa  opintolainan  käyttö  painottuu  vasta  opintojen 331  loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä. 332   333  Opintolainan verovähennysoikeus 334  Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. 335    Opintolainapainotteisuuden  lisäämisen  reunaehtona  on,  että  opintolainan 336  verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten 337  tulorajoja  tarkistetaan.  Jotta  opintojen  loppupuolella  opintolainan  käytöstä  tulisi 338  varteenotettavampi  vaihtoehto,  tulee  lainan  verovähennysoikeutta  muuttaa  siten,  että 339  opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan 340  lainan  lyhennyksestä  verotuksessa  ja  omavastuu  lasketaan  500  euroon.  Näin  luodaan  aidosti 341  tasa‐arvoinen  ja  turvallinen  systeemi  turvautua  opintolainaan  eikä  siitä  muodostu  kohtuuton 342  rasite valmistumisen jälkeen.” 343   344   345   346  ‐ KELA (Lähde: “Sosiaaliturvan kehittämissalkku”) 347  Opintolainan nostaminen erilaisissa lakkautustilanteissa  348  “Opintolainan nostamisesta (OTL 15 a §) on säädetty, että laina on nostettava lukuvuoden aikana 349  – ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintojen päättymisen arviointi 350  ei ole aina yksinkertaista tai yksiselitteistä esimerkiksi tilanteissa, joissa opintotuki on lakkautettu 351  opiskelijan  pyynnöstä  (syytä  kertomatta)  tai  puutteellisen  opintomenestyksen,  enimmäistukiajan 352  päättymisen tai estävän etuuden myöntämisen vuoksi taikka jos opintotukea on alun perin haettu 353  vain määräajaksi. 354   355  Tilannetta selkeyttäisi, jos pykälään lisättäisiin, että lainaa ei saa myöskään nostaa sen jälkeen, kun 356  opintotuen  maksaminen  on  päättynyt.  Se  selkeyttäisi  tilannetta  myös  asianomaisen  henkilön 357  kannalta, jos hän esimerkiksi siirtyy toisen etuuden tai toimeentulotuen piiriin.” 358   
  12. 12.    359  Opintolainavähennys 360  “Kelan  näkemyksen  mukaan  opintolainavähennyksen  myöntämisehtoja  ei  tule  laajentaa,  koska 361  järjestelmä  ei  ole  vaikuttanut  opintolainan  käyttöön  ja  koska  sen  lähivuosina  realisoituvat 362  kustannukset valtion taloudelle ovat jo nykyisin huomattavan suuret. 363   364  Vuosittain  suoritetaan  noin  35  000  korkeakoulututkintoa.  Heistä  noin  15  000:llä  on  opintolainaa 365  tyypillisesti  6  000  euroa.  He  ovat  siis  oikeutettuja  1  050  euron  suuruiseen 366  opintolainavähennykseen.  Julkiselle  taloudelle  tulee  siis  vuosittain  noin  15  miljoonan  euron 367  verotulojen menetys järjestelmästä, joka ei ole lisännyt opintolainan käyttöä eikä todennäköisesti 368  ole myöskään lyhentänyt opiskeluaikoja. 369   370  Opintolainavähennysjärjestelmä tulisi lakkauttaa. 371   372  Jos  opintolainavähennysjärjestelmään  sisältyvä  kannustin  opintolainan  käyttämiseen  halutaan 373  säilyttää,  sen  tilalle  tulisi  luoda  valmistumisstipendijärjestelmä,  jossa määräajassa  valmistuneelle 374  maksetaan valmistumisstipendi, joka käytetään opintolainan lyhennykseen. Myöntämisehdot ovat 375  pääpiirteissään samat kuin opintolainavähennyksessä, mutta etuuden saamista selkeytetään, jotta 376  se olisi ymmärrettävämpi ja siten kannustavampi. 377   378  Esimerkki: Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana vähintään 5 000 euroa ja suoritat 379  korkeakoulututkinnon määräajassa, saat 1 000 euron suuruisen verottoman valmistumisstipendin. 380  Kela  myöntää  stipendin  hakemuksetta  ja  maksaa  sen  opintolainapankillesi  opintolainasi 381  lyhennyksenä.” 382   383   384  ‐ OKM (Lähde: Opintotuen rakenteen kehittäminen ‐ tavoitteena päätoimiseen opiskeluun 385  kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33)  386   387   “Nykyisen  opintotuen  muuttaminen  opintolainapainotteisemmaksi  on  ongelmallista,  koska 388  opiskelijat  välttävät  lainan  ottamista.  Lainapainotteisuus  ei  suoraviivaisesti  lisäisi  lainan  käyttöä 389  tai  vähentäisi  opiskelijoiden  työssäkäyntiä.    Todennäköisemmin  työssäkäyvien  opiskelijoiden 390  osuus  saattaisi  jopa  lisääntyä,  koska  pakkolainat  eivät  ole  mahdollisia.  Selkeästi  nykyistä 391  lainapainotteisempi  järjestelmään  perustuva  tuki  muuttaisi  todennäköisesti 392  opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista. 393  Opintolainamuotoinen tuki, joka muuttuisi rahamuotoiseksi jälkikäteen 394   395  Mallissa  opintotuki  olisi  kokonaan  lainamuotoista  ja  muuttuisi  opintorahaksi  tai 396  verovähennykseksi vasta, jos opiskelija on valmistunut tavoiteajassa. Tällainen tukijärjestelmä on 397  käytössä  eräissä  maissa,  joissa  on  valtion  lainajärjestelmä  (Norja).  Malli  yhdistettynä  Suomen 398  pankkilainaan perustuvaan järjestelmään ei olisi mahdollinen, koska lainansaantimahdollisuudet 399  eivät ole pankkien luotonantopolitiikan erilaisuuden vuoksi yhdenvertaiset. 400   
  13. 13.    401  Vuonna  1992  opintotuki  uudistettiin  opintolainapainotteisesta  opintorahapainotteisemmaksi 402  osittain  pankkien  toivomuksesta,  koska  luotonantoon  liittyvät  epävarmuustekijät  kasvoivat 403  korkotason nousun myötä. Opintorahapainotteista järjestelmää pitivät parempana myös valtio ja 404  opiskelijat.  Ennen  opintolainojen  muuttumista  markkinaehtoisiksi  valtio  tuki  lainajärjestelmää  405  maksamalla pankeille korkoja ja lainanhoitokuluja. 406   407  Jälkikäteen  rahamuotoiseksi  tueksi  muuttuvassa  lainamallissa  opiskelija  ei  voisi  varmuudella 408  opiskeluaikana  tietää,  mikä  on  jälkikäteen  saatava  hyöty  lainanotosta.  Jos  hyöty  kohdennetaan 409  vain  niille,  jotka  valmistuvat  tavoiteajassa,  voi  hyvin  suuri  osa  jäädä  sitä  (verovähennystä  tai 410  rahallista palkkiota) ilman, vaikka käytetty lainamäärä olisi suuri. Tällöin hyöty ei olisi sidoksissa 411  lainasijoituksen suuruuteen. 412   413  Mahdollinen uusi laina ja siihen liittyvä vähennysjärjestelmä toisi mukanaan uutta 414  byrokratiaa  ja  kustannuksia.  Järjestelmästä  tulisi  monimutkainen,  koska  tutkintojen  laajuuteen 415  perustuvat  tavoiteajat  eivät  voisi  olla  kaikille  samat,  vaan  esimerkiksi  opiskelijan 416  elämäntilanteesta johtuvat syyt (sairaus, äitiys, asepalvelu jne.) tulisi ottaa huomioon. 417   418  Valtion opintolainajärjestelmä 419   420  Siirtyminen  valtionlainajärjestelmään  olisi  valtiolle  kallis  ratkaisu.  On  erittäin  epätodennäköistä, 421  että  valtio  voisi  lainata  rahaa  opiskelijalle  pankkeja  halvemmalla  ilman  lisäkustannuksia.  Valtio 422  voisi  tarjota  vain  yhdenlaista  lainatuotetta,  jonka  ehdot  ovat  kaikille  samat.  Jos  valtion 423  lainajärjestelmällä  tavoiteltaisiin  pankkilainaa  sosiaalisempaa  luotonantoa,  merkitsisi  se  valtiolle 424  uusia  hankalasti  hoidettavia  menoja.  Tällaisia  menoja  aiheutuisi  esimerkiksi,  jos  valtio  ottaisi 425  nykyistä enemmän vastuuta lainanottajan takaisinmaksuongelmista. 426   427  Valtion  lainajärjestelmän  kehittäminen  edellyttäisi  määrärahalisäyksiä  samalla  tavalla  kuin 428  rahamuotoisen tuen kehittäminen. 429  Jos  nykyistä  rahamuotoista  opintotukea  maksettaisiin  edelleen  toisen  asteen  opintoihin  ja  uutta 430  lainamuotoista  tukea  korkeakouluopintoihin,  niitä  olisi  jatkossa  vaikeaa  kehittää  rinnakkain 431  tasapuolisesti, jos kaikista kustannuksista vastaisi valtio. 432   433  Siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista, koska siirtymäaika muodostuisi erittäin 434  pitkäksi,  enimmillään  jopa  yli  20  vuoden  päähän.  Tyypillisessä  tilanteessa  laina  maksetaan 435  takaisin  muutamassa  vuodessa,  mutta  jos  lainan  takaisinmaksuaikataulu  on  esimerkiksi  kaksi 436  kertaa lainanottoaika ja korkeakoulussa voi opiskella tietyillä perusteilla useita vuosi normiaikaa 437  pitempään, niin mahdollisia ovat myös 12–16 vuoden takaisinmaksuajat. Muutoksesta aiheutuva 438  hallinnollinen  työmäärä  olisi  suuri,  jos  valtion  vastuulla  olisi  samanaikaisesti  nykyinen  ja  uusi 439  järjestelmä.” 440   441   442   443   
  14. 14.    444  ‐EK Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009) 445  Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona 446   447  Opintolainan  käyttöä  on  yritetty  lisätä  viime  vuosina  mm.  siten,  että  vuonna  2005  otettiin 448  käyttöön  opintolainavähennys.   Verovelvollinen  voi  vähentää  osan  suorittamistaan  opintolainan 449  lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu 450  opintotuki  ja  työssäkäynti  ovat  olleet  houkuttelevampi  vaihtoehto.  Opintolainaan,  josta  osa 451  muuttuisi  opintorahaksi  valmistumisen  jälkeen,  olisi  kuitenkin  mahdollista  rakentaa  tehokkaita 452  kannusteita.  On  oltava  valmis  uusiin  ratkaisuihin,  jotta  opintoajat  todella  lyhentyvät  ja 453  työelämään siirtyminen aikaistuu. 454   455  EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi 456  osittain  opintorahaksi  esimerkiksi  verovähennyksen  muodossa  valmistumisen  jälkeen. 457  Verovähennykset  olisivat  sitä  suuremmat,  mitä  lähempänä  tavoiteaikaa  opiskelija  valmistuu. 458  Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa. 459   460  Opiskelija  kokee  lainanoton  turvalliseksi,  koska  lainan  takaisinmaksuaika  on  riittävän  pitkä. 461  Takaisinmaksua  keventävät  verovähennykset  valmistumisen  jälkeen.  Esteet  ja  katkot 462  toimeentuloturvassa  huomioidaan  esimerkiksi  siten,  että  työttömyyden  kohdatessa 463  takaisinmaksussa  on  tauko.  Järjestelmä  takaa,  ettei  opiskelija  joudu  kärsimään  esimerkiksi 464  sairastumisesta  johtuvasta  opintojen  viivästymisestä.  Opintotuki  mahdollistaa  perheen 465  perustamisen. 466   467  Työryhmä  katsoo,  että  siirtyminen  uuteen  lainajärjestelmään  olisi  ongelmallista  mm.  siksi.  että 468  opiskelijan  jälkikäteen  saama  hyöty  lainanotosta  kohdentuisi  vain  niille,  jotka  valmistuvat 469  tavoiteajassa.  EK:n  mielestä  opintotukijärjestelmää  tuleekin  muuttaa  sellaiseksi,  että  nopeasta 470  valmistumisesta palkitaan. 471   472  Norjassa  on  tätä  muistuttava  opintotukimalli.  Norjan  mallia  ei  voi  suoraan  soveltaa  Suomeen, 473  mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme  kehittämiseksi niin, että se toimii 474  hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. 475   476  Opintolainaan  perustuva  opintotuki  voidaan  suunnitella  sellaiseksi,  että  luotonanto  tapahtuu 477  normaalin  pankkijärjestelmämme  toimesta  kuten  nykyisinkin.  Valtio  tarjoaa  opiskelijoille 478  mahdollisuuden  edullisiin  lainaehtoihin,  esimerkiksi  riittävän  pitkään  takaisinmaksuaikaan. 479  Tietohallintoratkaisut  ja  muut  käytännöt  varmasti  löytyvät,  jotta  viranomaiset  kykenevät 480  hallinnoimaan uutta järjestelmää. 481   482  EK  kannattaa  ehdotuksia,  että  harjoitteluajan  palkka,  apurahat  tai  vastaavat  edut eivät  vaikuta 483  opintolainan  saantiin.  Harjoittelujärjestelmän  kehittäminen  on  tarpeen  niin,  että  tuetaan 484  käytännön  työelämätaitojen  kertymistä  opintojen  aikana.  Teoriaa  ja  käytäntöä  on  linkitettävä 485  entistä  paremmin  yhteen  kaikessa  oppimisessa.  Opintotuen  on  kannustettava  myös  ulkomailla 486  opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.” 
  15. 15.    487   488  ‐ AKAVA (Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä 2.2.2010) 489   490  “Jos  tavoiteajassa  valmistumiseen  halutaan  järjestelmällä  kannustaa,  tulisi  mm. 491  opintolainavähennystä  kehittää  läpinäkyvämmäksi  ja  merkittävämmäksi  osaksi 492  opintotukijärjestelmää.  Yksi  harkinnanarvoinen  malli  voisi  olla  esimerkiksi  lainavähennyksen 493  prosentuaalinen korottaminen nykyisestä ja sen määrän porrastettu sitominen valmistumisaikaan. 494  Opintolainan  suosion  lisäämiseen  kannustavat  toimet  ovat  sinänsä  tärkeitä,  mutta  niidenkin 495  vaikuttavuus jää epäilyksen alaiseksi.” 496   497   498   499  LIITE 3.  500  Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman osion 5. Koulutus‐, tiede‐ ja 501  kulttuuripolitiikka Opintotuki kappale s.35 502  http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf 503   504  Opintotuki  505  Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista 506  opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden 507  opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen 508  uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia. 

×