SYL:n poliittinen linjapaperi

1,614 views
1,524 views

Published on

SYL:n poliittinen linjapaperi liittokokouksen 2010 päivityksillä.

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,614
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
115
Actions
Shares
0
Downloads
31
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n poliittinen linjapaperi

  1. 1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ryFINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rfLiittokokous 20.-21.11.2009Päivitetty liittokokouksessa 19.-20.11.2010SYL:N POLIITTINEN LINJAPAPERIJOHDANTOTämä asiakirja käsittää SYL:n liittokokouksen päättämät poliittiset linjanvedot. Se koostuuperiaatteista, teeseistä ja politiikkapapereista. Periaatteet ovat SYL:n poliittisia arvoja, teesittiivistävät tärkeimmät sisällöt. Politiikkapapereita voidaan käsitellä yhdessä tai erikseen, ja niitävoidaan lisätä ja poistaa. Niiden abstraktiotaso vaihtelee liittokokouksen tahdon mukaan.Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissäkin kysymyksissä, joistalinjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatetaan periaatteiden ja perusteesien mukaista linjaa.Linjapaperi ohjaa myös ylioppilaskuntien valtakunnallista edunvalvontatyötä. Asiakirja onvoimassa toistaiseksi, ja sitä muutetaan tarvittaessa liittokokouksessa joko hallituksen taijäsenjärjestöjen esityksestä (sääntöjen mukaan).Periaatteet: vapaus, sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuusPerusteesit:- joustava, monipuolinen ja avoimesti toimiva korkeakoulujärjestelmä- opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus- toimiva opiskeluterveydenhuolto- edullista ja laadukasta opiskelija-asumista ja -ruokailua- tiivis, avoin ja esteetön akateeminen yhteisö- hyvät edellytykset liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle- muodollisesta tasa-arvosta todelliseen yhdenvertaisuuteen- täyspäiväisen opiskelun mahdollistava opintotukijärjestelmä- hyvät edellytykset maahanmuuttajien sopeutumiselle yhteiskuntaan- akateeminen yhteisö ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi- oikeudenmukainen työelämä kuuluu opiskelijoillekin- aidosti yhdenvertainen yhteiskunta
  2. 2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 2/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________- opiskelijat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
  3. 3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 3/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________1. Magna Charta UniversitatumMagna Charta Universitatum on eurooppalaisen yliopistoinstituution juhlavuodenkunniaksi (18.9.1988) annettu julistus. Julistuksen merkitys on kasvanut muutamieneurooppalaisten yliopistojen rehtorien periaatejulistuksesta koko Euroopankorkeakoulualueen henkiseksi peruskirjaksi sen inspiroiman Bolognan julistuksen(19.6.1999) myötä. Satojen yliopistojen ympäri maailmaa liityttyä Magna Chartanallekirjoittajiin se on saanut myös maailmanlaajuisesti yliopistojen vapauden peruskirjanmerkityksenMagna Charta Universitatum kuvastaa SYL:n mielestä niitä periaatteita ja pyrkimyksiä,joille myös suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua. Kritiikki ja vapaa tiedekehittävät yhteiskuntaamme ja Magna Charta tuo esiin korkeakoulujen oleellisen asemantällaisen tiedon tuottajana. SYL ottaa täten julistuksen kokonaisuudessaan poliittisenlinjapaperinsa lähtökohdaksi.… [I]hmiskunnan tulevaisuus riippuu suuressa määrin kulttuurin, tieteen ja tekniikankehityksestä; ja että tämä kehitys rakentuu kulttuurin, tiedon ja tutkimuksen keskusten eli aitojenyliopistojen varaan.Yliopistojen tehtävä, tiedon levittäminen nuorille sukupolville, edellyttää nykypäivänä kokoyhteiskunnan palvelemista; yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen tulevaisuusvaatii erityisesti merkittävää panostusta jatkuvaan koulutukseen.Yliopistojen tulee antaa tuleville sukupolville sellaista kasvatusta ja koulutusta, jonka avulla he, jaheidän kauttaan muut, oppivat kunnioittamaan luonnon ja ympäristön tasapainoa ja elämää.… seuraav[ien] perusperiaatte[iden] … tulee, nyt ja aina, tukea yliopistojen kutsumusta.Perusperiaatteet1. Yliopisto on autonominen instituutio, joka toimii maantieteellisesti ja historiallisesti eritavoin järjestäytyneiden yhteiskuntien ytimessä; se tuottaa ja välittää kulttuuria kriittisestitutkimuksen ja opetuksen keinoin. Vastatakseen ympäröivän maailman tarpeisiin sen tutkimuksenja opetuksen tulee olla moraalisesti ja älyllisesti riippumatonta ideologisesta, poliittisesta jataloudellisesta vallasta.2. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen on kuuluttava kiinteästi yhteen, jotta niiden opetusvoi vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä edistää tieteellisen tiedonkasvua.
  4. 4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 4/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________3. Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus on yliopistoelämän perusperiaate, ja valtiovallan jayliopistojen on kunkin oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämänperusvaatimuksen kunnioittamista.Koska yliopisto torjuu suvaitsemattomuutta ja on aina avoin keskustelulle, se on ihanteellinenkohtaamispaikka opettajille, jotka pystyvät välittämään tietoa ja kehittämään sitä tutkimuksen jainnovaatioiden avulla, sekä opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja, kykeneviä ja halukkaitahyödyntämään sitä.4. Yliopisto on Euroopan humanistisen perinnön vaalija; samalla se pyrkii jatkuvasti kohtiuniversaalia tietoa. Tehtävänsä täyttämiseksi se ylittää maantieteelliset ja poliittiset rajat javahvistaa eri kulttuurien elintärkeää tarvetta keskinäiseen tuntemukseen ja kanssakäymiseen.KeinotEdellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ja periaatteiden toteuttaminen vaatii tehokkaita,nykytilanteeseen sopivia keinoja.1. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille on annettava asianmukaiset keinot tutkimuksen ja opetuksenvapauden säilyttämiseksi.2. Opettajien valinnassa ja heidän asemansa sääntelyssä on pidettävä periaatteena tutkimuksen jaopetuksen yhteenkuuluvuutta.3. Kunkin yliopiston on, omien olosuhteittensa mukaisesti, taattava opiskelijoidensa vapaus jaolosuhteet, joissa he pystyvät saavuttamaan kulttuuripyrkimyksensä ja opintotavoitteensa.4. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot pitävät keskinäistä tiedon ja lähdeaineiston vaihtoa sekätiivistä tieteellistä yhteistyötä välttämättöminä välineinä oppimisen ja tieteellisen tiedon jatkuvassaedistämisessä.Sen vuoksi yliopistot, historiallisen perinteensä mukaisesti, rohkaisevat opettajien, tutkijoiden jaopiskelijoiden liikkuvuutta, ja pitävät yleistä pyrkimystä yliopistojen aseman, nimikkeiden jakokeiden vastaavuuteen (säilyttäen samalla kansalliset tutkinnot) ja apurahojen myöntämistäolennaisina välineinä yliopistojen tehtävien täyttämiseksi.2. Kouluttautumismahdollisuudet2.1. YhdenvertaisuusKorkeakoulut ja yhteiskunta ovat kaikesta syrjinnästä vapaita ja edistävät yhdenvertaisuuttakaikessa toiminnassaan. Korkea-asteen opetus ja opiskelu on esteetöntä siten, että jokainen voiominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.Kouluttautumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä,
  5. 5. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 5/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta jaseksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resurssejaopetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinenvalintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin.Korkeakoulut edistävät elinikäistä oppimista ja tasa-arvoa tarjoamalla koulutusta jamahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen kaiken ikäisille oppijoille heille soveltuvassakoulutuksessa. Korkeakouluissa opiskelevat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta.Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikävalmennuskursseille ole tarvetta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus antavat hyvät jatko-opintovalmiudet, ja opinto-ohjaus tarjoaa kattavasti tietoa eri koulutusaloista ohjaten hakijoitaheille soveltuvalle alalle. Sukupuolisensitiivinen näkökulma on olennainen osa opetusta jaopiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla.2.2. ToimeentuloPäätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka onvastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. opiskelijan tausta,vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle.Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmämahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa javalmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistäliikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuenkehittämisen painopiste on täysipäiväisen opiskelun mahdollistamisessa.Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaisetelämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoidenopintorahassa on huoltajakorotus, ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksisairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia tulovalvontaa.Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopiiongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovatriittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon.Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle.3. Korkeakoulujärjestelmä ja -tutkinnotKorkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eroavattoisistaan sekä lakisääteisten tehtäviensä että oman strategiansa ja profiilinsa kautta.Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia yhteenliittymiä, joiden tehtävänä on tuottaa niilleyhteisiä palveluita. Yhteenliittymien hallinnossa toteutuu tasapuolinen opiskelijaedustus.Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen sisällölliset erot ovat selkeitä sekä korkeakouluunhakeutuville että työelämälle. Korkeakoulujen profiilit on kuvattu selkeästi valtakunnallisen
  6. 6. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 6/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________viitekehyksen avulla. Korkeakoulujen sijoittuminen määräytyy koulutuspolitiikan, eialuepolitiikan ehdoilla. Korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena.Korkeakoulujärjestelmä on hyvin resursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava.Korkeakoulujärjestelmässä ei ole tarpeettomia raja‐aitoja estämässä opiskelijoiden, opettajien jatutkimustiedon liikkuvuutta eri korkeakoulujen välillä. Joustava, opiskelijan tieteellisiä, taiteellisiatai ammatillisia tavoitteita palveleva liikkuvuus on mahdollista korkeakoulujen sisällä jakorkeakoulusta toiseen.Jokainen korkeakouluyksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoimanopintoja ja tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen opiskelu- ja työskentely-ympäristön,jossa on kiinnitetty huomiota myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.EU:ssa ei ole käytössä korkeakoulut yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen asettavaaranking-järjestelmää. Korkeakouluja arvioidaan koulutusaloittain, ja arvioinnissahuomioidaan ainakin opetuksen laatu, opiskelijalähtöisyys, opiskelijoiden hyvinvointi,oppimistulokset ja työllistyminen. Korkeakouluilla on toimivat sisäisetlaadunvarmistuksen työkalut, ja ne osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkoiseenarviointiin. Korkeakoulut julkistavat arviointiensa tulokset. Tämän arvioinnintarkoituksena on ensisijaisesti yksittäisten korkeakoulujen ja kansallisten sekäeuroopanlaajuisten korkeakouluverkostojen kehittäminen.Valtakunnallinen standardoitu palautejärjestelmä ja muut laadun mittarit ovat osakorkeakoulujen rahoitusmallia.Koulutusmäärät eri tutkintotasoilla määritellään valtakunnallisesti yhteistyössäkorkeakoulujen ja valtion välillä yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Koulutusta tarjotaanriittävän laajasti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä. Kansainvälisyys onosa korkeakoulujen arkea ja omaa toimintaa.3.1. KorkeakoulututkinnotKorkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiäkokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisenviitekehyksiin.Korkeakoulututkinnoilla ja niiden osilla on selkeät ja auki kirjoitetut osaamistavoitteet janäihin linkitetyt arviointiperusteet. Osaamistavoitteet on määritelty yhteistyössätyöelämän ja muiden relevanttien sidosryhmien edustajia kuullen. Tutkinnot ja niiden osaton mitoitettu oikein niiden kuormittavuuden ja tutkinnon laajuuden mukaan. Opiskelijanon mahdollista siirtyä tutkintojen välissä työelämään ja sieltä takaisin korkeakouluun, eikäopintoaikoja ole rajattu.Suoritettuaan korkeakoulututkinnon opiskelija on suorittanut kansainvälistymisjakson,joka on osa tutkintoa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihto-opiskeluna,ulkomaanharjoitteluna tai laadukkaalla kansainvälisellä opintojaksolla kotimaassa.
  7. 7. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 7/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________Kansainvälistymisjakson suorittaminen on mahdollista yhdenvertaisesti kaikilleopiskelijoille huomioiden heidän erilaiset koulutusohjelmansa ja elämäntilanteensa.Edistääkseen opiskelijoiden, hakijoiden, muiden korkeakoulujen, työelämän jasidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa koulutuksen sisällöstä, korkeakoulutjulkistavat tutkintojen ja niiden osien kuvaukset vapaasti kaikkien saataville, myösenglanniksi.Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseenkaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. Korkeakoulutovat kehittäneet ja käyttävät monipuolisia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen jatunnustamisen tapoja sekä edistävät aktiivisesti niiden leviämistä Euroopassa.4. OpiskelukykyKorkeakoulut edistävät opiskelukykyä sen kaikilla osa-alueilla: opetus ja ohjaus,opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä terveys ja voimavarat.Opiskelijan hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tunteeitsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisestasuuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta.4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidotKorkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua.Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuussaada palautetta sekä edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisestaympäristöstä.Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset jajoustavat opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon.Opiskelu, perhe, työ ja muu elämä on mahdollista yhdistää.Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsäsuunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästiopintopsykologeja, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa.Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saadamonipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opinto- ja tukipalvelut vastaavatkotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuunoppimisestaan.
  8. 8. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 8/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________4.2. OpiskeluympäristöKorkeakouluopiskelu on mahdollista kaikenlaisille oppijoille. Opiskelu- ja elinympäristötovat esteettömiä ja mahdollistavat laadukkaan lähiopetuksen rinnalla myös joustavan, yhäenemmän ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.Korkeakouluilla on hyväksytyt kirjalliset toimintaohjeet ja suositukset erilaistenopiskelijoiden tarvitsemista erityisjärjestelyistä sekä itse opintoja että pääsykoetilannettavarten. Korkeakouluilla on esteettömyysasiantuntija tai muu vastuuhenkilö, joka vastaayhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumisesta korkeakouluyhteisössä.Korkeakouluissa tehtävä yhdenvertaisuustyö on suunnitelmallista ja säännöllistä.Korkeakouluyhteisö on tiivis, helposti lähestyttävä sosiaalinen verkosto, joka tukeeakateemista yhteisöllisyyttä ja johon kaikki voivat kokea kuuluvansa. Korkeakouluthuolehtivat yhteisön jäsenten opiskelu- ja työkyvystä ja pyrkivät jatkuvasti vaalimaanyhteisön hyvinvointia ja tarjoamaan henkistä tukea. Vakaviakaan ongelmatilanteita eiratkaista sulkemalla oireilevia henkilöitä yhteisön ulkopuolelle, vaan pyritään ongelmienja mahdollisten kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Opiskelijoiden ongelmientunnistaminen ja niihin puuttuminen on osa yliopiston henkilökunnan toimenkuvaa jaosaamista.Opiskelijakulttuuri ja yhteisöllisyys on avointa, osallistavaa ja esteetöntä, sekä näkyvää,arvostettua ja vaikuttavaa. Opiskelijatoiminta ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden, jakynnys osallistua siihen on matala.4.3. Terveys ja voimavarat4.3.1. OpiskelijaruokailuOpiskelijaruokailu on mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruoka on laadukasta,terveellistä, edullista ja monipuolista sekä kestävällä tavalla tuotettua, ja huomioierityisruokavaliot.Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Yliopistot tiedostavat oman vastuunsaopiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun järjestämisestä sekä kantavat vastuun omalta osaltaankustantamalla myös jatkossa opiskelijaravintoloiden investointi- ja laitekustannuksia. Aterianenimmäishinnan nosto on sidottu samanaikaiseen ateriatuen nostoon.4.3.2. AsuminenOpiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa japalveluita. Valtion myöntää riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja tukeaperuskorjaamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Asumisen tuki onympärivuotinen riippumatta opiskelumäärästä.Opiskelija-asuntoja rakennettaessa kiinnitetään huomiota laatuun, ympäristöystävällisyyteen,viihtyvyyteen sekä yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelija-asunnoista on hyvät julkisen ja
  9. 9. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 9/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. Korkeakoulutkantavat vastuunsa kansainvälisen opiskelijoiden asumisesta.Kunnat tukevat opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöilleopiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksenavulla. Kuntien tuotto-odotus opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista onmaltillinen.Sekä vuokra- että omistusasuminen ovat yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja ja ihmiset voivat valitaasumismuodon omien mieltymystensä mukaan.4.3.3. TerveydenhuoltoYTHS tarjoaa korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille ja kansainvälisille vaihto-opiskelijoilleterveyden- ja sairaanhoitoon, suun terveyteen ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS jakunnat jakavat vastuunsa niin, että opiskelijoilla on ympärivuotiset ja -vuorokautiset, toimivatterveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS tarjoaa palveluita ja tiedottaa niistä molemmillakotimaisilla kielillä ja englanniksi.Opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen. YTHS:n rahoitus on ennakoitavissa ja perustuupitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n toimipiirin mahdollinen laajentaminenammattikorkeakouluopiskelijoihin ei heikennä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita,eikä nosta yliopisto-opiskelijoiden kustannuksia. Laajentaminen edellyttää säätiön rahoittajienhyväksynnän ja tarvittavan lisärahoituksen. Kaikille säätiön piirissä oleville opiskelijoillepakollisen terveydenhoitomaksun lisäksi laajentamisen reunaehtoina ovat säätiön rahoittajienhyväksyntä, tarvittava lisärahoitus sekä edellytykset tarjota yhtäläiset terveyspalvelut kaikilleammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijoille opiskelupaikkakunnasta riippumatta.Korkeakouluissa apurahan turvin jatko-opiskeleville henkilöille järjestetään heidänterveystarpeitaan vastaava työterveydenhuolto, joka on riittävästi resursoitu.4.3.4. LiikuntaLiikunta on tärkeä osa-alue opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimivat,monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut korkeakoulun kampusympäristössä edistävätopiskelijan päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia sekä turvaavat opiskelijan opiskelu- jatoimintakyvyn. Liikuntapalveluita tarjotaan kaikille opiskelijoille. Palveluista tiedotetaanopiskelijoille korkeakoulun virallisilla kielillä ja englanniksi. Korkeakouluilla on vastuuliikuntapalveluiden järjestämisestä. Liikuntapalvelut on järjestetty kattavasti ja ne tavoittavatkaikki opiskelijat.Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edunvalvonnasta vastaa valtakunnallisestiOpiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), jonka jäsen SYL on. OLL:n tärkeimmät tehtävät ovatedunvalvonnallisena palvelujärjestönä toimiminen ja opiskelijoiden liikuntakynnyksenalentaminen.
  10. 10. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 10/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________5. Liikkuvuus ja kansainvälistyminenOpiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta ja kansainvälistymistätuetaan yliopistoissa kaikin tavoin. Jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkuvuuteen jakansainvälistymiseen. EU-alueen opiskelijoista vähintään 20 % suorittaa osan opinnoistaanulkomailla. Kansainväliset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöäRiittävän monipuolinen kielten opetus kaikilla koulutusasteilla takaa, että kaikki opiskelijathallitsevat oman äidinkielensä lisäksi ainakin kaksi muuta kieltä. Yliopistojen monikielinenviestintä tavoittaa kattavasti kaikki yliopistoyhteisön jäsenet.5.1. Kansainväliset opiskelijatVieraskieliset koulutusohjelmat ovat kiinteä osa koulutusta, eivät rahoitusinstrumentteja. Niissäon riittävästi aloituspaikkoja myös kotimaisiin tarpeisiin.Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin sisältyy kotimaisten kielten jakulttuurin opetusta riittävässä määrin esimerkiksi työllistymisen kannalta. Tutkinnon suorittaneetkansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa.Korkeakoulujen ja ulkomaalaisten maassa oleskelua käsittelevien viranomaisten yhteistyö toimiiopiskelijoiden kannalta hyvin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla onmahdollisuus saada Suomesta riittävän kattava ja kohtuuhintainen sairasvakuutus.Opiskelijaliike huomioi edunvalvonnassaan ja palvelutarjonnassaan jäsenistönsä kansainvälisetopiskelijat. He osallistuvat aktiivisesti korkeakouludemokratiaan ja heillä on siten mahdollisuusvalvoa etujaan.Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilleopiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä,kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, joslukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä eimahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaaresursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoillemahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta.5.2. MaahanmuuttoMaahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulutovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuudenja kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä.Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevätkorkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Myös maahanmuuttajataustaistennaisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen jakotimaisten kielten opetus on riittävästi resursoitu.
  11. 11. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 11/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________6. Opiskelijan kannalta toimiva yhteiskunta6.1. Valtio, verotus ja päätöksentekoEU on yhtenäinen, demokraattinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa noudatetaanoikeusvaltion periaatteita. Talous-, ympäristö- ja kehityskysymyksiä ratkotaan vaikuttavuudenvarmistamiseksi globaalilla, demokraattisella foorumilla. Lainvalmistelu on huolellista sekäpitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen tutkimukseen hätiköityjen ratkaisujen sijasta.Verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja riittävää korkeakoulutuksen sekä opintososiaalistenetuuksien rahoituksen kannalta. Verojärjestelmä ohjaa vähän luonnonvaroja käyttäväänkulutukseen.Yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kaikilla kansalaisilla on riittävä jayksinkertainen perustoimeentulo.6.2. Tasa-arvo ja työelämäSukupuoli, sosioekonominen tausta, vähemmistöön tai etniseen ryhmään kuuluminen tai muuhenkilöön liittyvä syy ei vaikuta koulumenestykseen, koulutusalavalintoihin, syrjäytymiseen taipalkkaukseen. Sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti osana työyhteisöä ja opiskeluaikaista työssäkäyntiäarvostetaan.Esteettömyys toteutuu työelämässä. Työelämän joustot takaavat, että toimintarajoitteisetsijoittuvat työelämän tehtäviin kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan.Perhevapaat jakautuvat Suomessa tasaisesti vanhempien välillä. Äitiys-, isyys- javanhempainvapaajärjestelmä on yhdistetty uudeksi vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmestakuuden kuukauden jaksosta: yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi on jaettavissa vanhempiensopimalla tavalla.Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisesti työnantajien kesken. Suomessa onsubjektiivinen päivähoito-oikeus sekä laadukas, joustava päivähoitojärjestelmä. Samaasukupuolta olevilla pareilla on perheen ulkoinen adoptio-oikeus.Väestörakenteen muutoksesta johtuvat kustannukset on ratkaistu eri sukupolviaoikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Tavoitetta työurien pidentämisestä ei ole toteutettuasettamalla nuorille kohtuuttomia vaatimuksia.6.3. Koulutus ja työmarkkinatKoulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena.Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaavarsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa
  12. 12. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 12/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden jaelinkeinoelämän rakennetta.Kaikki koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoidentyöllistymiseksi koulutusalaa ja -tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojenohjauspalvelut, uraohjaus- ja rekrytointipalvelut sekä yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessäasemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavattyömarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niidenmukaisesti. Korkeakoulut panostavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäohjaukseen.Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksiaosaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisestityöharjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava asiaankuuluvaa palkkaa.Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevatlimittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoidenmerkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan.Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan.Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssäjaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työtjärjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajatja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaantyölainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisenyleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja työlainsäädännössä..Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet.Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissasekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolillejärkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille, perhevapaalta tai pitkältä sairauslomalta palaavillesekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti.Korkeakoulutettujen yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Valmiuksia yrityksenperustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus- ja riskienhallintajärjestelmiäkehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissapalkansaajien sosiaaliturvaan. Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi myös apurahansaajat.Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitäperustamaan omaa yritystä.Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaanjärjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla.Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassamaailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetäänkattavasti kaikille sitä tarvitseville. Varmistetaan, että samasta työstä maksetaan sama palkkaesimerkiksi tilaajavastuulakia tiukentamalla ja puuttumalla tiukemmin harmaaseen talouteen.6.3.1 Työurat ja eläkejärjestelmäTyöurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisinaneuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä
  13. 13. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 13/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien jatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen eiheikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkinhuomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtymineneläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoillaja työtehtävillä huomattavasti pidempään.Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti,joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojentasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraatäysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon.6.4. Liikenne ja kaupunkiJoukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja toimii kaikissa korkeakoulukaupungeissa. Kaikessajoukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50 % opiskelija-alennukset ja yksi valtakunnallinenmaksukortti. Joukkoliikenne huomioidaan kaavoituksessa ja se toimii saumattomasti ylikuntarajojen. Maanlaajuinen raideverkko on tiheä ja junalla matkustaminen on edullista.Lentomatkustusta verotetaan voimakkaasti. Joukkoliikennettä tuetaan vahvasti ja se onyksityisautoilua houkuttelevampaa. Polkupyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä suositaankaupunkisuunnittelussa ja liikenneväylillä.Opiskelijat ovat tasavertainen osa kaupunkiyhteisöä. Heidät otetaan huomioon kaupunginpäätöksenteossa, ja he voivat vaikuttaa ympäristöönsä mielekkäästi. Asuinalueidensosioekonominen eriytyminen estetään rakentamalla sekä vuokra- että omistusasuntoja samoillealueille.7. Globaali vastuuOpiskelijat ovat tietoisia Euroopan ja maailman yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat jakorkeakoulut toimivat rohkeasti uudistajina ja keskustelun avaajina.7.1. OpiskelijademokratiaSYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jottaliitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa-arvoon, läpinäkyvyyteen jayhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujenkaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyväja vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa.Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseenarvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muidenedunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen- ja liikkeiden kanssa.
  14. 14. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 14/16FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf__________________________________________________________________________________________European Students’ Union on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimiiaktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan.Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisestiEU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa.7.2. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyöValtiot ovat siirtyneet kestävän kehityksen ajatteluun kaikessa toiminnassaan, ja niiden tekemäpolitiikka on johdonmukaista kehitystavoitteiden kannalta. Kaikkien EU-maidenkehitysyhteistyömäärärahat ovat YK:n suosittelemalla tasolla ja niitä käytetään ODA-kriteerienmukaisesti. Kehitysyhteistyövaroja ei käytetä lukukausimaksuihin niitä kompensoivienstipendijärjestelyjen kautta.SYL on kehitys- ja koulutuspolitiikan rajapinnan asiantuntija osana keskustelua korkeakoulujenkansainvälistymisestä. SYL:n kehitysyhteistyö on vastuuta kaikkein köyhimmistä ja pyrkiitukemaan kehitysmaiden kansalaisten voimaantumista koulutushankkeiden kautta.7.3. YmpäristöYmpäristötietoisuus on osa korkeakoulujen kasvatustehtävää. Korkeakouluilla on omatympäristöohjelmat ja kampukset ovat päästöneutraaleja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovatilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiä ja vaalivat toiminnassaan kestävän kehityksenperiaatteita.Energian säästäminen huomioidaan kaikessa. Sähkön ja veden kulutus laskutetaan kulutuksenmukaan loppukäyttäjältä.Kasvihuonepäästöjen määrä laskee YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisestiriippumatta siitä, miten globaali taloudellinen tilanne kehittyy. Uusiutuvien luonnonvarojenkäyttö on rajoitettu niiden uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Uusiutumattomia luonnonvarojasäästetään ja niitä käytetään ekotehokkaasti. Suomi on vastannut ilmastonmuutoksenaiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista 5 prosentin vuotuisistapäästövähennyksistä, mikä mahdollistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

×