Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto 15.9.2011 LAKI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua opintotukilakiin esitetyistä muutoksista. Opintotuen kokonaisuus vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden arkipäivän elämään ja tuen toimivuus on SYL:lle tärkeää.Tiivistelmä lausunnon sisällöstä ‐ Esitys, että ulkomailla suoritetut, suomalaiset kriteerit täyttävät opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi, vaikka kyseinen oppilaitos olisi määritellyt ne sivutoimisiksi, on hyvä ja kannatettava. ‐ SYL kannattaa sitä, että ulkomailla opiskelevan opintotukiajan määräytymistä selkeytetään. SYL esittää kuitenkin, että opintotukiajan määräytymisessä huomioidaan kussakin korkeakoulussa yleisesti käytössä olevan lukukauden pituus. ‐ Opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentäminen helpottaa opiskelijoiden elämää ja on erittäin kannatettava uudistus. ‐ SYL:n mielestä esitys siitä, että opiskelija katsotaan tulovalvonnassa valmistuneeksi vasta suoritettuaan sekä alemman että ylemmän tutkinnon, on perusteltu tilanteissa, joissa opiskelija tosiasiallisesti jatkaa opintojaan suoraan kandidaatiksi valmistuttuaan. SYL kuitenkin esittää, että mikäli opiskelija ei jatka opintojaan kuluvan tai seuraavan lukukauden aikana, hänen katsotaan valmistuneen kandidaatin tutkinnon suorittamisen myötä. ‐ SYL kannattaa sitä, että opintotuki ylempään tutkintoon voitaisiin myöntää hakemuksetta, mikäli opiskelija on kandidaatiksi valmistuessaan nostanut opintotukea. Lisäksi SYL esittää, että vastaava automaattinen myöntö tehtäisiin tilanteissa, joissa opiskelija on käyttänyt tukikuukautensa loppuun eikä siksi ole nostanut opintotukea saadessaan alemman tutkinnon valmiiksi. Ulkomailla suoritetut opinnot SYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä ulkomailla suoritettujen opintojen päätoimisuuden määrittelystä. Tällä hetkellä tilanne, jossa ulkomainen korkeakoulu on määritellyt opinnot sivutoimisiksi mutta ne täyttävät opintotukilaissa määritellyt päätoimisuuden kriteerit, asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan keskenään. Oikeuden opintotukeen tulee määräytyä opintojen perusteella, ei eri maissa noudatettavien määrittelyjen mukaan. OKM:n
esitys, jonka mukaan Suomessa voidaan tehdä arvio opintojen päätoimisuudesta, vaikka korkeakoulu olisikin määritellyt opinnot sivutoimisiksi tai osa-aikaisiksi, on SYL:n mielestä kannatettava. SYL jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opiskelijan on jo opintojen alkaessa voitava tietää käytettävissä olevien tukikuukausien määrä. Nykyisellään näin ei ole, kun ulkomailla opiskelevien tukikuukausien määrää tarkistetaan vuosittain korkeakoulun lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivien perusteella. Nykytilaa on tarpeen muuttaa. SYL ei kuitenkaan kannata esitystä siitä, että opintotukiaika määriteltäisiin suomalaisen järjestelmän mukaisesti, toisin sanoen olettamalla lukuvuoden pituudeksi yhdeksän kuukautta. Ulkomailla opintojaan suorittavista suomalaisista merkittävä osa opiskelee Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, joissa lukuvuoden pituus on kymmenen kuukautta. Koska tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on määritelty kyseisissä maissa kymmenen kuukauden lukuvuoden perusteella ja koska tavoiteaika vaikuttaa tukikuukausien määrään, asettaisi esitetty malli osan opiskelijoista muita huonompaan asemaan. Jos tutkinnon tavoiteaika on esimerkiksi viisi vuotta, se sisältäisi opintoja 45 kuukautta, jos opiskelija opiskelee maassa, jossa lukuvuosi kestää yhdeksän kuukautta. Jos lukuvuosi kestääkin kymmenen kuukautta, olisi opiskelijalla suoritettavaan opintoja 50 kuukauden verran. Tukikuukausia opiskelijoilla olisi kuitenkin sama määrä eli 55 kuukautta. SYL ei pidä tätä reiluna ehdotuksena. Koska nykytila ei myöskään ole hyvä, esittää SYL korvaavaksi uudistukseksi mallia, jossa opintotukiaika määriteltäisiin jo opintojen alussa kertomalla kyseisessä korkeakoulussa käytössä olevan lukuvuoden pituus tutkinnon tavoitesuorittamisvuosien määrällä ja lisäämällä lukuun kymmenen tukikuukautta: opintotukikuukausien lukumäärä = lukuvuoden pituus (kuukausissa) x tutkinnon tavoitesuorittamisaika (vuosissa) + 10 Lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivät vaihtelevat toki hieman vuosittain mutta lukuvuoden standardipituus on kuitenkin helposti määriteltävissä. Tämä malli poistaisi vuosittaisen tarkastelun ja siitä johtuvan tukiajan vaihtelun mutta kuitenkin antaisi opiskelijalle opintojen laajuuteen nähden oikean määrän tukikuukausia.Opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentäminen Suomen ylioppilaskuntien liitto on iloinen siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö esittää opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentämistä maaliskuun lopusta toukokuun loppuun. Joka vuosi tuhannet opiskelijat joutuvat tahtomattaan opintotuen takaisinperintään vain siksi, että edellisen vuoden toteutuneita tuloja on epäsäännöllisen työskentelyn vuoksi vaikea arvioida. Takaisinperinnässä opiskelija joutuu tukikuukauden palauttamisen lisäksi
maksamaan 15 %:n korotuksen eikä saa tukikuukautta uudelleen käyttöönsä. Tämä aiheuttaa opiskelijalle hankaluuksia sekä taloudellisesti että käytettävissä olevien tukikuukausien arvioinnissa. Jos palauttamisen määräaika on toukokuun loppu, ehtivät opiskelijat tarkistaa veroehdotuksen avulla todelliset tulonsa ja tarvittaessa palauttaa ylimääräiset tukikuukaudet. Näin opiskelija välttyy korotukselta ja saa palautetut kuukaudet uudelleen käyttöönsä. Tämä on erittäin järkevää, ja SYL toivoo, että esitys toteutuu sellaisenaan.Kaksiportaisen tutkintorakenteen huomioiminen opintotuessa OKM ehdottaa, että opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, katsottaisiin tulovalvonnassa valmistuneeksi vasta molempien tutkintojen tultua suoritettua. Näin opiskelija ei valmistuessaan kandidaatiksi vapautuisi opintotuen tulorajoista vaan tulorajojen vaikutus päättyisi vasta opiskelijan suoritettua ylemmän korkeakoulututkinnon. SYL ymmärtää esityksen taustalla olevan huolen siitä, että opiskelijat saattaisivat kikkailla tulorajoilla, jos tulorajojen vaikutus valmistumisvuodelta lakkaisi myös kandidaatiksi valmistumisen myötä. SYL katsoo kuitenkin, että alla tekemämme esitys ratkaisee riittävissä määrin tämän ongelman. SYL haluaa huomauttaa, että yksi tausta-ajatus tutkintojen muuttamisessa kaksiportaiseksi oli se, että opiskelija voi siirtyä työmarkkinoille myös tutkintojen välissä. Tällaisissa tilanteissa nykyinen esitys pakottaisi opiskelijan palauttamaan tukikuukausiaan, vaikka hän olisi aidosti siirtynyt työmarkkinoille esimerkiksi pariksi vuodeksi ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen aloittamista. SYL toivoo, että tällaiset tilanteet huomioidaan lakiesityksessä. SYL esittää, että opintojen ei katsota päättyneen kandidaatin tutkintoon, mikäli opiskelija siirtyy suoraan valmistuttuaan suorittamaan ylempää tutkintoa ja alkaa nostaa ylemmän tutkinnon tukikuukausia. Mikäli taas opiskelija ei jatka opintojaan lukukautena, jona valmistui kandidaatiksi, tai sitä seuraavana lukukautena, katsotaan hänen keskeyttäneen opintonsa. Tässä tilanteessa opiskelija tulee tulovalvonnassa katsoa valmistuneeksi kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. OKM esittää lisäksi, että opintotuki jatkuisi katkeamatta alemmasta ylempään tutkintoon. Esitys, että opiskelija saisi opintotukea kandidaatiksi valmistumiskuukaudeltaan valmistumispäivästä riippumatta, on hyvä ja helpottaa opiskelijoiden elämää. Myös esitys siitä, että opintotuki voitaisiin myöntää hakemuksetta ylempään korkeakoulututkintoon, mikäli opiskelija on nostanut opintotukea kandidaatiksi valmistuessaan, on järkevä. SYL esittää kuitenkin, että vastaavaa automaattista myöntämistä käytettäisiin myös tilanteessa, jossa opiskelija on käyttänyt alemman tutkinnon tukikuukaudet loppuun ennen kandidaatiksi valmistumistaan. Jos opiskelijan tulee erikseen hakea tukea alemman
tutkinnon suorittamisen jälkeen, voi hänelle pahimmillaan tulla parikin tuetonta kuukautta. Tuen automaattinen myöntäminen helpottaisi näissä tilanteissa. Sen sijaan niille, jotka eivät työssäkäynnin vuoksi ole nostaneet tukea kandidaatiksi valmistuessaan, ei SYL:nkään mielestä ole järkevää myöntää tukea automaattisesti. SYL haluaa lisäksi korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että tieto opiskelijan valmistumisesta kandidaatiksi kulkee jouhevasti korkeakoulun ja Kelan tai opintotukilautakunnan välillä. Opiskelija ei saa joutua tilanteeseen, jossa häneltä loppuvat alemman tutkinnon tukikuukaudet eikä hän saa vielä tukea ylempään, koska tieto kandidaatin tutkinnon suorittamisesta ei ole kulkenut ajallaan.Tukikuukausien määrä lukiokoulutuksessa SYL katsoo, että on järkevää kirjata lakiin vakiintunut käytäntö siitä, että opintotukea lukio-opintoihin myönnetään syyskuusta toukokuuhun. Tämä selkeyttää tilannetta ja varmistaa, että opiskelijat ympäri Suomen ovat keskenään samassa asemassa. SYL pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että lukiolaisella on mahdollisuus kesäopintotukeen, jos hän suorittaa kesällä opintoja. SYL esittääkin, että ammattia opiskelevien oikeus kesäopintotukeen laajennetaan koskemaan lukio-opiskelijoita. Hallituksen esityksestä tulisi poistaa kohta, joka kieltää opintotuen myöntämisen kesä-, heinä- ja elokuulle. Sen sijaan opiskelijalla olisi oikeus hakea opintotukea kesäopintoihin, jos opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 18 arkipäivää ja opintojen laajuus on vähintään kolme lukiokurssia. Kesälle myönnetty opintotuki ei vaikuttaisi opiskelijan kokonaisopintotukiaikaan vaan se säilyisi ennallaan 27 kuukaudessa. Opiskelija saisi kuitenkin nykyistä paremmin suorittaa opinnot oman harkintansa ja itselleen sopivan suoritusaikataulun mukaisesti. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala puheenjohtaja pääsihteeri Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä (sini.terava@syl.fi, p. 041 515 2227)