Your SlideShare is downloading. ×
  • Like
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman luonnoksesta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Now you can save presentations on your phone or tablet

Available for both IPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman luonnoksesta

  • 10,789 views
Published

 

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
10,789
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2

Actions

Shares
Downloads
10
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Lausunto 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi eila.rissanen@minedu.fi Lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman luonnoksestaSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudestalausua Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille 2011–2016.Lausuntomme on rakennettu teemoittain. Kytkemme teemamme kehittämissuunnitelmanluonnokseen viittaamalla toimenpiteisiin (suluissa), ja mahdolliset muutosehdotukset jaehdotukset uusiksi toimenpiteiksi on lueteltu sisennettyinä perusteluosioiden jälkeen.Keskeisimmät havaintomme ja muutosesityksemme käyvät ilmi tiivistelmästä. Viitteinäkäyttämämme lausunnot ja muistio joko löytyvät nettisivuiltamme tai niitä voi tiedustellalisätietojen antajilta.1. Tiivistelmä keskeisimmistä havainnoista ja muutosehdotuksistaOlemme iloisia ja mielissämme siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo on laajasti ja vahvasti esilläkehittämissuunnitelmaluonnoksessa, ja osallistumme mielellämme arvomme, yhdenvertaisuuden,edistämiseen. Työurien pidentäminen mm. opintoihin pääsyä nopeuttamalla, opintopolkujajoustavoittamalla sekä koulutuksen työelämäyhteyksiä kehittämällä on samoin suunnitelmassakeskeisellä sijalla, ja osaltamme jatkamme vahvaa panostustamme työurakeskusteluun.Kansainvälistyminen puolestaan on esillä melko ohuesti, ja teemmekin lausunnossamme useitaehdotuksia juuri kansainvälisyyden nimikkeen alle. Erityisen suuren kiitoksen osoitammeopintorahan indeksiin sitomiselle, ja kiitämme myös opintotuen elementtien tasokorotuksenselvittämisaikomusta.Keskeiset lisäys- ja muutosehdotukset (toimenpiteeseen): • Lisäys: ”Tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla.” • Muutos (84): “Luodaan korkeakouluille puitteet sellaisten valintakiintiöiden käyttämiseen, jotka mahdollistavat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien hakijoiden valitsemisen omana ryhmänään. Korkeakoulut päättävät autonomiansa mukaisesti kiintiöiden käytöstä ja niiden koosta.”
  • 2. • Lisäys: ”Hyödynnetään SADe–hankkeen osana tuotetun todennetun osaamisen rekisterin ja KSHJ–hankkeen korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän tuottamaa tietoa mielekkään opintoaikatiedon tuottamiseen.” • Lisäys: ”Arvioidaan opintoaikojen rajauksen soveltamisen vaikutus yliopisto- opiskelijoiden opintoaikoihin.” • Lisäys (86): ”Edistetään opinto-ohjauksen kehittämistä sekä opiskelukyvyn suunnitelmallista tukemista kaikilla koulutusasteilla.” • Lisäys: ”Mahdollistetaan opiskelu sairauspäivärahakauden aikana. Opiskelijan sairauspäivärahan taso nostetaan vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasolle, ja laskentatapaa muutetaan siten, että sekä opiskelijan opintotuki että työtulot huomioidaan.” • Muutos (113): ”Korkeakoulutus sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevan osion. Osion toteutuksesta sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Kansainvälistymisosio suoritetaan liikkuvuusjaksolla tai laadukkaalla kansainvälisellä opetustarjonnalla. Opiskelija-, opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuutta lisätään hyödyntämällä aiempaa paremmin EU:n liikkuvuusohjelmia ja kansallista rahoitusta.” • Lisätään lukuun ”Väestön koulutustaso ja osaaminen” uusi alajakso ”Nuoret ehjinä työelämään” tämän lausunnon kohdassa 3.8. esitetyllä tavalla.2. JohdantoKehittämissuunnitelmasta näyttää luonnoksen perusteella tulevan sittenkin perinteen mukainensekä yleisiä tavoitteita että konkreettisia toimia sisältävä dokumentti, mikä on sekä dokumentinluonteen puolesta että suunnitelmakauden pituudesta johtuen varsin ymmärrettävää.Pidämme kehittämissuunnitelman painopisteitä eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisenvähentämisestä sekä työllisyyden parantamisesta erittäin kannatettavina. Ymmärrettävästikoulutuksen kautta halutaan edistää myös talouskasvua ja kilpailukykyä, etenkin ottaenhuomioon talouden suhdanne. Harmittelemme sitä, että luonnoksessa sivistyksen ja koulutuksensivistyksellisen tarkoitusperän painoarvo jää jälleen varsin ohueksi. Erityisestikorkeakoulutuksessa sivistys loistaa luonnoksessa poissaolollaan. Eurooppalaisenkorkeakoulutusalueen henkinen peruskirja, Magna Charta Universitatum, kuvastaa mielestämmeniitä periaatteita ja pyrkimyksiä, joille suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua.Luonnoksen keskeisiä tavoitteita osaamistason nostamisesta, koulutuksellisesta tasa-arvosta jatyöurien pidentämisestä pidämme periaatteellisesti hyvinä, tietyin myöhemmin lausunnossaavattavin varauksin. Suomen nostaminen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020mennessä on kunnianhimoinen tavoite, mutta siihen on mahdollista päästä parantamallayhteistyötä yli ministeriö-, sektori- ja sidosryhmärajojen. Koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelmassa näkyy voimakkaasti visio siitä, että työmarkkinat ohjaavatkoulutusmääriä. Tässä suhteessa ei pidä kuitenkaan luottaa sokeasti työmarkkinoiden ohjaukseenmikäli tavoite osaavimmasta kansasta halutaan saavuttaa. Koulutus luo uutta työtä ja työpaikkoja,joita ei vielä ole olemassa. Nämä työpaikat ovat nostaneet Suomen aikaisemminkin kärkikastiin.
  • 3. Ilman monipuolista, laajaa ja laadukasta koulutusta ja sivistystä olemme vain maailmantyömarkkinaorientoitunein kansa, emme osaavin.3. Yksityiskohtaiset huomiot ja muutosehdotukset perusteluineen3.1 Koulutuksellinen tasa-arvoOlemme erittäin tyytyväisiä siihen, että koulutuksellinen tasa-arvo on nostettu keskeiseenasemaan kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (mm. toimenpiteet 2-5). Laajapohjaiset toimetkoulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi ovat tervetulleita, etenkin ottaen huomioon tasa-arvon vähäisemmän huomion edellisellä kehittämissuunnitelmakaudella. Tasa-arvoajattelunkonkretisoinnin väline, koulutuksen tasa-arvon toimenpideohjelma (2) tulisi mielestämmevalmistella laajapohjaisesti asiantuntemuksen moninaisuuden huomioimiseksi ja eri toimijoidensitouttamiseksi. Valmisteluun tulee ottaa tiiviisti mukaan ainakin opettaja- ja opiskelijajärjestöt:tutkimusten mukaan suuri osa esimerkiksi koulutuksen periytyvyyteen vaikuttavista tekijöistätoteutuu arkisissa koulun käytännöissä ja opetustilanteissa, joista edellä mainituilla kentäntoimijoilla on parhain ymmärrys. Tarjoamme ilolla oman asiantuntemuksemme valmisteluntueksi.Mitä tulee eriarvoisuutta koskeviin tavoitteisiin (3), pidämme lähestymistapaa oikeana. UusimmatPISA-tulokset ja Opetushallituksen selvitykset peruskoulun oppimistulosten sosiaaliseen taustaanliittyvästä eriarvoisuudesta ovat hälyttäviä, sillä tutkitusti pääosa koulutuksellisen tasa-arvonuhkatekijöistä sijaitsee juuri varhaisemmissa vaiheissa koulutuspolkuja. Kiinnittäisimmehuomiota siihen, että toisen asteen oppimistuloksia koskeva tavoite puuttuu – nähdäksemmetässäkin olisi hyvä olla tavoite, sillä tutkimusten mukaan toisen asteen päättöarvosanoilla onselkeä yhteys sosioekonomiseen taustaan ja sitä kautta todistusvalintojen välityksellä jopakausaalinen yhteys korkeakoulutukseen valikoitumiseen. Oletamme toisaalta, että tasa-arvontoimenpideohjelma antaa keinoja tavoitteiden saavuttamiseen ja tavoitteiden toteutumisenseurantaan. Koulutuksen hallinnan muutosten yhteydessä tehtävään tasa-arvovaikutustenarviointiin (4) olemme erityisen tyytyväisiä, joskin arvioinnin käytännön toteutuksesta tulisi ollayksityiskohtaisempi määritys, viimeistään tasa-arvon toimenpideohjelmassa.Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää koko koulutusjärjestelmän tarkasteluakokonaisuutena. Koulutuksellisen tasa-arvon perusteet luodaan varhaiskasvatuksessa, ja onkinhyvä että kehittämissuunnitelmassa huomioidaan varhaiskasvatuksen merkitys sosiaalistenlähtökohtien tasoittajana (25, 26). Vastaavasti on huolehdittava siitä, että peruskoulu antaakoulusta riippumatta lapsille yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen ja opintojen jatkamiseentoiselle asteelle (27, 28). Tasa-arvon näkökulma on otettava huomioon myös perusopetuksenopetussuunnitelman uudistuksessa (31). • Tehdään lisäykset toimenpiteeseen 2: “.. vähentää vammaisten ja muun väestönosan osaamis- ja koulutuseroja.. ”
  • 4. “Toimenpideohjelma valmistellaan yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, kuten opettaja-, opiskelija- ja vammaisjärjestöjen, kanssa." • Tehdään lisäys toimenpiteeseen 3: ”Asetetaan tavoite toisen asteen oppimistulosten tasa-arvolle.”Keskeisimpiä tekoja, joita valtion taholta voidaan koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tehdä,on turvata maksuton tutkintoon johtava koulutus. Nykytilaan nähden kehittämissuunnitelmanluonnoksessa onkin otettu tavoitteiksi selvittää toisen asteen oppimateriaalimaksujen poistaminen(5) ja poistaa näyttötutkintomaksuja (115). Itse tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuusnäyttää vahingossa jääneen kirjaamatta, ja selkeyden ja yksiselitteisyyden vuoksi se olisimainittava, semminkin kun se on myös hallitusohjelmaan kirjattu. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma alle: “Tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla.”Maahanmuuttajien valmentavien lukio-opintojen kehittäminen (12) on ensiarvoisen tärkeäämaahanmuuttajien koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. On hyvä, että myös ammatillisiinopintoihin pääsyä edistetään (13), mutta maahanmuuttajien pääsyä kaikille koulutusasteille tulisitukea. Valmentavia opintoja tulisi kehittää myös korkea-asteelle. Keskeistä on selvittää, miksinuoret eivät osallistu valmentaviin opintoihin ja kehittää sekä maahanmuuttajanuorten japerheiden opinto-ohjausta että valmentavia opintoja houkuttelevammiksi. Etnisen taustanselitysosuutta eri koulutusasteille osallistumisessa pienennetään esimerkiksi tarjoamallamaahanmuuttajille valmentavaa koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Mielestämme on tärkeääkannustaa maahanmuuttajia hakeutumaan korkeakoulutukseen ja mahdollistaa heillekäytännössä samat edellytykset osallistua koulutukseen kuin kantaväestöllä (150). • Lisätään uusi toimenpide otsikon Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään alle: ”Valmentavaa koulutusta tarjotaan maahanmuuttajille kaikilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakoulujen valmentavien opintojen tarjoaminen vakiinnutetaan ja yliopisto-opintoihin luodaan vastaava opintokokonaisuus. Opinto-ohjaajien koulutuksen kehittämisessä yhtenä painopisteenä ovat maahanmuuttajanuorten erityiskysymykset.”3.2 Opiskelijavalinnat ja opintojen rakenneKannatamme varauksella opiskelijavalintojen uudistamista sekä opintoihin pääsynsujuvoittamista ja nopeuttamista nivelvaiheen ratkaisuja kehittämällä (toimenpiteet 84 ja 85). Tätätarkoitusta voidaan edistää varaamalla osa aloituspaikoista sellaisille hakijoille, joilla ei oleaikaisempaa opiskelupaikkaa tai jo suoritettua korkeakoulututkintoa.Sen sijaan tyrmäämme kaikkien päävalinnan opiskelijapaikkojen varaamisen ensimmäistä
  • 5. korkeakoulupaikkaansa hakeville. Syitä on useita, joista mainitsemme tässä kaksi1:periaatteelliselta kannalta jokaisen kansalaisen sivistykselliset oikeudet sekä käytännölliseltäkannalta olemassa olevien erillisvalintojen hajanaisuus. Perustuslain 16§:n mukaan julkisen vallanon turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua kykyjensä ja erityisten tarpeidensamukaisesti. Varaamalla päävalinnan opiskelupaikat yhdelle erityisryhmälle rajoitetaan näitämahdollisuuksia oleellisesti kaikkien muiden osalta – joka kehittämissuunnitelmaluonnokseensisältyvien tavoitearvojen mukaan on vähintään 42 % kansakunnasta, ja todellisuudessahuomattavasti suurempi joukko. Tämä on periaatteellisesti erittäin merkittävää. Käytännölliseltäkannalta voidaan todeta erillisvalintojen olevan täysin kehittymättömiä ja niiden tulevaisuudennäkymien olevan rohkaisematon, sikäli kun ajatellaan erillisvalintojen olevan ratkaisukouluttautumismahdollisuuksien turvaamiseen.2 Näiden ja muualla esittämiemme syidenjohdosta emme voi mitenkään hyväksyä kehittämissuunnitelman nykyistä kirjausta. • Korvataan toimenpiteen 84 lause “Korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.” lauseella: “Luodaan korkeakouluille puitteet sellaisten valintakiintiöiden käyttämiseen, jotka mahdollistavat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien hakijoiden valitsemisen omana ryhmänään. Korkeakoulut päättävät autonomiansa mukaisesti kiintiöiden käytöstä ja niiden koosta.”Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on suuri ja kunniahimoinen hanke, ja sillä onmerkittäviä vaikutuksia koko toisen asteen ja korkea-asteen muodostamalle kokonaisuudelleniiden välinen siirtymä mukaan lukien. Olennaisena haasteena sekä uudistuksen että yleisempienkoulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisen kannalta on kuitenkin tärkeää välttää se, etteiuudistuksen seurauksena ole ainoastaan uudistuksen keskeisen taustasyyn, niin kutsutunylioppilassuman siirtyminen korkeakoulujen sisään. Tämän vuoksi opiskelijavalintauudistuksenonnistunut toteuttaminen vaatii ehdottomasti seurakseen samanaikaisen tai mielellään joedeltävän joustavien korkeakoulujen sisäisten ja välisten siirtymien kehittämisen (85). Nämäsiirtymät tulee hakijan hakeutumisen helpottamiseksi integroida samaan hakujärjestelmään kuinmuutkin haut. Siirtymien kehittäminen taas vaatii resursseja, erityisesti aikaa. Koulutuksellisetumpiperät valinnoissaan erehtyneille eivät ole kenenkään, eivät yksilön, eivät korkeakouluneivätkä yhteiskunnan kannalta toivottavia, mistä syystä umpiperien luomisen välttäminen japoistaminen on ollut pitkään keskeinen suomalaista koulutuspolitiikkaa ohjaava periaate.Opiskelijavalintojen uudistamiseen liittyy selkeä ja toivottavasti hyvin tiedostettu riskiumpiperien luomisesta, ja odotamme tämän aiempaa selvästi parempaa huomioon ottamistauudistuksen edetessä.Opiskelijavalintojen uudistamisen tavoite hakijan valintatilanteen helpottamisesta hakukohteiden1 Pakkohakuun, hakeutumattomuusriskiin ja soveltumattomuuden vuoksi opiskelupaikkansa menettäneiden kohteluunliittyvät ongelmat ovat nekin vakavia. Näihin ongelmiin voi perehtyä tarkemmin tarkastelemalla KSHJ–esitutkimuksesta antamaamme lausuntoon Opetushallitukselle (Lausunto Korkeakoulujen sähköisen haku- javalintajärjestelmän esitutkimuksesta, 27.5.2011).2 Mitä tulee perusteluun, jonka mukaan sivistyksellisten oikeuksien kaventaminen koskee vain kandidaattitasonhakeutumisväyliä, on kaikille selvää että tietyille koulutusaloille, esimerkiksi oikeustiede ja lääketiede, ei tule olemaanmahdollista hakeutua pelkästään maisterivaiheeseen.
  • 6. määrää vähentämällä on kannatettava. Samalla tullaan vähentämään tarpeetonta ja turhaauudelleen hakeutumista opiskelijavalintojen kautta. Kehittämissuunnitelmassa on kuitenkintaustalla myös selkeästi pidemmälle meneviä ajatuksia korkeakouluopintojen rakenteidenmuuttamisesta (84), vaikka Bolognan prosessin mukaisesta tutkintorakenneuudistuksesta ei olekulunut aikaa kuin vasta kuusi vuotta. Rakenneuudistusta ei sen paremmin selvennetä kuinperustellakaan muuten kuin viittaamalla laajempiin valintakokonaisuuksiin, joten informoidunkannan muodostaminen rakenneuudistuksesta ei ole mahdollista. Sen sijaan akateemisenautonomian näkökulmasta voidaan sanoa, että korkeakouluopintojen rakenteiden muuttamista(84) koskevat päätökset tulee antaa korkeakoulujen itsensä tehtäväksi, antaen samallakorkeakouluille mahdollisuus profiloitua. Mikäli opintojen rakenteiden uudistamista eiselvennetä ja päätösvaltaa ei anneta kokonaan korkeakouluille, maininta rakenneuudistuksestatulee poistaa.Opintojen rakenteiden kehittämisen lisäksi tulee kehittää varsinkin toisen asteen opintojenohjausta sekä valmistumisen jälkeistä täydennyskoulutusta. Tätä taustaa vasten ihmettelemmevähäistä panostusta opintojen ohjauksen kehittämiseen. Jatko-opintoihin hakeutumista tulisiedistää myös kehittämällä lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä (8, 48, 52). • Muutetaan toimenpiteen 84 ensimmäinen lause muotoon: “Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakouluihin pääsyä.”Tarpeettoman uudelleen hakeutumisen yksi merkittävä syy on se, että opiskelijoilla on tällähetkellä vaikeuksia suorittaa opintoja muissa yliopistoissa tai jopa muissa tiedekunnissa.Toimivan joustavan opinto-oikeuden olemassaolo häivyttäisi tämäntyyppistä aivan turhaaopiskelija-paikkojen haaskaamista ja opiskelijapaikkojen käytön tehottomuutta. Nykyinen JOO–järjestelmä ei näytä kykenevän ehkäisemään tätä ongelmaa, ja koska korkeakoulujen keskennäyttää olevan osin ymmärrettävää haluttomuutta avata asiasta keskustelua, olisikin Opetus- jakulttuuriministeriön hyvä tarkistaa järjestelmän toimintakykyisyys. Arvioinnin tulostenperusteella voitaisiin ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin esimerkiksi UNIFI:n johdolla. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään alle: “Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tai arvioiduttaa JOO–järjestelmän toimivuuden. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään järjestelmän kehittämiseksi.”3.3 Opintojen sujuvuus ja työurien pidentäminenKeskustelua työurien pidentämisestä on leimannut tavoite lyhentää erityisesti yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikoja. Lähtökohtaisesti on harhaanjohtavaa ja vanhakantaista väittäätyöuran alkavan vasta yliopistosta valmistuttua. Keskimääräisen tutkinnonsuorittamisiänlaskeminen ei sinänsä pidentäisi työuria, sillä merkittävä osa työssäkäyvistä yliopisto-
  • 7. opiskelijoista on opiskeluaikanaan asiantuntijatehtävissä omalla alalllaan3. Näin ollen useimmatvalmistuneet eivät enää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jotutkinnon suorittamisen aikana. Tämä taas on kannatettavaa myös siitä syystä, että opintojenaikaisesta työssäkäynnistä johtuen Suomessa yliopistokoulutetut työllistyvät yleensävalmistuttuaan laadullisesti hyvin.Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että opintoajoista käytössämme oleva tilastotieto onpuutteellista, sillä tilastointi kertoo todellisen opiskeluajan sijaan tutkinnon suorittamisenabsoluuttisen keston eikä huomioi esimerkiksi poissaololukukausia lainkaan. Hallituksenesityksessä valtion talousarvioksi todetaan opintojen nopeuttamisen osalta, että “kehitetäänkorkeakouluopintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä”. Mielestämme opintoaikojenlaskemisessa tulee luopua erehdyttävien tilastojen käytöstä, ja jatkossa hyödyntää SADe-hankkeen osana tuotetun todennetun osaamisen rekisterin ja KSHJ-hankkeen korkeakoulujensähköisen hakujärjestelmän tuottamaa tietoa mielekkään opintoaikatiedon tuottamiseen. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään alle: ”Hyödynnetään SADe-hankkeen osana tuotetun todennetun osaamisen rekisterin ja KSHJ-hankkeen korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän tuottamaa tietoa mielekkään opintoaikatiedon tuottamiseen.”Opintoaikojen tarkastelua on mielestämme liiaksi värittänyt asian yksinkertaistaminen sekäkeskittyminen yksilötason vaatimusten lisäämiseen. Kehittämissuunnitelmaluonnoksessatodetaan: ”Yliopistojen tutkinnonuudistus ei ole lyhentänyt opiskeluaikoja eikä merkittävästilisännyt koti- ja ulkomaista liikkuvuutta. Korkeakouluopintoja hidastavat mm. työssäkäyntiopintojen aikana, puutteellinen opiskelukyky sekä kokemus väärällä alalla opiskelusta.”Opintojen venymisen syitä on tutkittu viimeisten vuosikymmenien aikana jatkuvasti ja viimevuosinakin varsin runsaasti. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti opintojen sujuvuuteen,viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat asiat voidaan jakaa yksilön tasoon, oppilaitoksentasoon ja yhteiskunnalliseen tasoon, joista jokaiseen voidaan kohdistaa toimenpiteitä4.Mielestämme on outoa, että kehittämissuunnitelmaluonnoksessakin opintoja hidastavaksi todetunpuutteellisen opiskelukyvyn näkökulmaan tai opiskelijoiden kokemukseen väärällä alallaopiskelusta ei kiinnitetä toimenpide-ehdotuksissa huomiota. Myöskään edellisten opintoaikoihinkohdistuneiden valtakunnallisten toimenpiteiden (kuten opintoaikojen rajaus ja opintotuenkaksiportaistaminen) vaikutuksia ei edes suunnitella arvioitavan. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään alle: ”Arvioidaan opintoaikojen rajauksen soveltamisen vaikutus yliopisto- opiskelijoiden opintoaikoihin.”Itsepintaisen ja yksisilmäisen opintoajan lyhentämiseen keskittyvän puheen sijaan meidän3 Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot, Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja6:20104 Kuvio 2 julkaisussa Opintopoluilta opintourille, Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimusselosteita 42, 2011 s. 78
  • 8. pitäisikin keskittyä tekemään sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla opiskelijan saa tutkintonsasuoritettua mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti niin, että se on mahdollista tavoiteajassa.Toimenpiteet ovat nekin hyvin monitasoisia, jotka edellyttävät sitoutumista sekä poliittisiltapäättäjiltä että korkeakouluilta ja opiskelijoilta5. Aina tarpeellisen ohjaustoimien kehittämisenlisäksi on parannettava myös esimerkiksi joustavia mahdollisuuksia täydentää tutkintoavalmistumisen jälkeisinä vuosina. Täydennysmahdollisuus vähentää opiskelijoiden tarvettaopiskella ns. varmuuden vuoksi. • Lisätään uusi alakohta toimenpiteeseen 86: ”Edistetään opinto-ohjauksen kehittämistä sekä opiskelukyvyn suunnitelmallista tukemista kaikilla koulutusasteilla.” • Lisätään uusi toimenpide otsikon Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään alle: ”Edistetään joustavia mahdollisuuksia korkeakoulututkinnon maksuttomaan täydentämiseen ainakin kahtena vuonna valmistumisen jälkeen.”Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa todetaan, että korkeakoulujen rahoitus kytketään nykyistätiiviimmin tutkintojen suoritusaikaan ja suoritettuihin opintopisteisiin (86). Näkemyksemmemukaan keskittyminen ainoastaan opintojen nopeuteen ja määrällisiin tavoitteisiin ilmanlaadullista tarkastelua voi pahimmillaan johtaa tutkintotehtailuun, putkitutkintoihin sekäosaamisen heikkenemiseen. Näkemyksemme mukaan hallitusohjelman tavoite Suomestamaailman osaavimpana kansana 2020 pitää tarkoittaa rahoitusmalleissa myös koulutuksensisältöjen ja osaamistavoitteiden saavuttamisen laadullista arviointia. Suomalaisenkorkeakoulutuksen kehittämisen painopiste pitää olla jatkossakin korkealle asetettujenosaamistavoitteiden saavuttaminen eikä opintoaikojen itseisarvoinen lyhentäminen. Kaikkien etuon, että korkeakouluista valmistuu asiantuntevia, laaja-alaisia ja kansainvälisiä osaajia, joilla onhyvät valmiudet toimia työelämässä oman alansa tunnustettuina asiantuntijoina.Koulutusjärjestelmän tavoitteena pitää olla suomalaisten korkea osaaminen, ei senrampauttaminen. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään alle: ”Tuetaan valtakunnallisen yliopistojen opiskelijapalautejärjestelmän (YOPALA) kehittämistä opiskelijanäkökulmaa edustavaksi koulutuksen laadun arviointityökaluksi.”Tutkintojen osaamisperusteiseen määrittelyyn pohjautuva aiemmin ja muualla hankitunosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on yksi keskeisistä tavoista edesauttaa opintojensujuvaa etenemistä. Mielestämme korkeakoulutuksessa pitää akateemisen autonomian kannaltaensisijaisesti lainsäädännön ja muiden pakkokeinojen sijaan keskittyä tukemaan tutkintojen jatutkintosisältöjen osaamisperusteista määrittelyä, hyvien AHOT–käytäntöjen levittämiseen sekä5 Olemme käsitelleet opintoaikoja laajasti keväällä julkaisemassamme muistiossa työurien pidentämisestä. Muistiostajulkaistaan painettu versio vuoden 2012 alussa.
  • 9. opiskelijoiden mahdollisimman yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseen. Tutkintosisältöjentunnustamiseen liittyvä päätöksenteko on edelleen oltava korkeakoulujen omalla vastuulla. • Muutetaan toimenpide 11 muotoon: ”Saatetaan voimaan tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework). Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. Edistetään aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyvien käytäntöjen leviämistä.”3.4 Korkeakoulujärjestelmä3.4.1 KoulutustarjontaKannatamme maltillisia yliopistosektorille kohdistettuja koulutusmäärien uudelleenkohdennuksia (toimenpide 10). Muistutamme että alakohtaiset leikkaukset ja lisäykset tuleekuitenkin valmistella huolella kaikki asianosaiset ryhmät valmistelutyössä huomioiden.Mielestämme olisi aiheellista selvittää, voitaisiinko hakijapaine ottaa jollain tavalla huomioonkoulutustarjonnan suuntaamisessa. Tietyille suosituille aloille on huomattavasti suurempihakijapaine kuin toisille aloille, mikä on osaltaan aiheuttamassa ylioppilassumaa - siksi sumanpurkaminen, joka näyttää olevan hallituksen selkeä painopiste, pelkästään ensimmäistäkorkeakoulupaikkaa hakevien suosimisen avulla osoittautunee mahdottomaksi.3.4.2 Rakenteellinen kehittäminenOlemme yleisesti ottaen tyytyväisiä kehittämissuunnitelmaluonnoksen rakenteellista kehittämistäkoskeviin linjauksiin (toimenpiteet 75–77, 79–82). Korkeakoulujärjestelmän tulee olla hyvinresursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava, ja nähdäksemmekehittämissuunnitelman linjaukset tukevat näitä tavoitteita. Opiskelijanäkökulmasta oleellista on,että jokainen yksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoiman laadukkaita opintojasekä laadukkaan opiskelu- ja työskentely-ympäristön sekä opiskelijoiden että henkilökunnan olojasilmällä pitäen.Korkeakoulujärjestelmää tulee rakenteellisen kehittämisen kehyksessä tarkastella kokonaisuutena.Tämän johdosta ammattikorkeakoulusektorin rakenteellisen uudistamisen yhteydessä tuleemiettiä osaltaan se, miten muutokset vaikuttavat yliopistoihin, jotka sijaitsevat samoilla alueillaniin koulutusaloittain kuin maantieteellisesti tarkasteltuna. Esimerkiksi ammattikorkeakouluihinsuunnatut aloituspaikkojen vähentämiset ja lisäykset vaikuttavat yliopistoihin kohdistuvaanhakupaineeseen, ja päinvastoin (76).Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö tukipalvelujen, infrastruktuurin sekä kiinteistö-ja hallintopalveluiden osalta (76) on kannatettavaa, etenkin mikäli se on korkeakoululähtöistä. Sensijaan skeptisemmin suhtaudumme “opettajaresurssien” yhteiskäyttöön: ottaen huomioontutkintojen ja osaamisen erilaisen profiilin on hankala nähdä, miten samoja opettajia voitaisiinhyödyntää molemmilla sektoreilla, tietyt triviaalit poikkeukset pois lukien. Muutoinkin yhteistyön
  • 10. tiivistämisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että erot korkeakoulujen lakisääteisissä tehtävissäja profiileissa säilyvät selkeinä sekä korkeakouluihin hakeutuville että työelämälle. Profiilienkirkastamiseksi olisikin hyödyllistä, että korkeakoulujen profiilit olisi kuvattu kansallisenprofiilien viitekehyksen avulla. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Rakenteellista kehittämistä vauhditetaan alle: ”Laaditaan valtakunnallinen korkeakoulujen profiilien viitekehys, jota hyödyntäen korkeakouluihin hakeutuvat ja työelämä voivat hahmottaa korkeakoulujen profiilit muun muassa niiden vahvuusalueiden ja nousevien vahvuuksien osalta.”Suhtaudumme positiivisesti ammattikorkeakoulusektorin uudistuksen tavoitteisiin,yhtenäisempään oikeushenkilöyteen ja rahoitusvastuun siirtämiseen valtiolle (75). Uudistuksenyhteydessä on huolehdittava ammattikorkeakoulujen vahvuuden, kiinteän aluetehtävänsäilymisestä oleellisena osana ammattikorkeakoulujen tehtäviä. Tarkempiin kantoihimmeammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen voi tutustua aiheeseen liittyvissä lausunnoissamme6.Pitkään keskusteluissa ollut koulutusvastuun ja tutkintojen sääntelyn uudistaminen (83) onkehittämissuunnitelmaluonnoksessa vielä hyvin abstraktilla tasolla. Uudistukselle asetetuttavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta uudistuksen sisältöön edellä mainitun abstraktiudenjohdosta emme voi tässä vaiheessa vielä ottaa tarkemmin kantaa. Sääntelyn uudistamista tulisinähdäksemme käsitellä myös rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta.3.5 OpintotukiMielestämme esitys opintorahan sitomisesta kansaneläkeindeksiin 1.9.2014 lukien on vaalikaudentärkein uudistus opintotuen suhteen (toimenpide 142). Olemme tyytyväisiä siihen, että asia onkirjattu sekä hallitusohjelmaan että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, javaadimme, että kirjaus todella toteutetaan.Hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä tavoitteita opintotuen osalta. Opintotuen tason jatkuvajälkeen jääminen, perheellisten opiskelijoiden asema sekä toisen asteen opiskelijoiden tuenpienuus ovat opintotuen suuria kipukohtia, joihin on välttämätöntä puuttua. Mielestämmeopintotuen tulee kannustaa päätoimiseen opiskeluun, mutta muistutamme, että paras keinotämän tavoitteen saavuttamiseksi on opintotuen riittävän tason turvaaminen tasaisesti kokoopiskelun ajan. Sen sijaan esimerkiksi keskustelussa olleet lainapainotteinen tai etupainotteinenopintotukimalli eivät tosiasiassa kannusta päätoimiseen opiskeluun, saatikka nopeampaanvalmistumiseen, vaan pikemminkin entistä yleisempään työskentelyyn opintojen ohessa.Muistutamme lisäksi keinosta, joka parantaisi tietyn opiskelijajoukon opintojen päätoimisuutta.Sairastuessaan opiskelijan tulee siirtyä sairauspäivärahalle, mikä estää häneltä kokonaan6SYL:n lausunto Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen –selvityshenkilönraportista, 28.1.2011 sekä SYL:n lausunto Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivoista(OKM071:00/2011), 14.10.2011.
  • 11. opintojen suorittamisen. Monesti opiskelija olisi kuitenkin kykenevä pienimuotoiseen opiskeluun,ja se olisi usein hyväksi toipumisen kannalta. Ongelmallisena koemme nykytilassa myös sen ettäopiskelijan tulotaso heikkenee huomattavasti hänen jäädessään sairauspäivärahalle, mutta kulutpuolestaan pysyvät samoina. Oikeus suorittaa opintoja sairauspäivärahalla lyhentäisiopiskelemattomuusjaksoja ja nopeuttaisi opintoja. Tämä uudistus on edullinen ja sen hyödytvarmasti ylittävät kustannukset. • Lisätään uusi toimenpide otsikon Korkea-asteen opinnot ja opintotuki alle: ”Mahdollistetaan opiskelu sairauspäivärahakauden aikana. Opiskelijan sairauspäivärahan taso nostetaan vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasolle, ja laskentatapaa muutetaan siten, että sekä opiskelijan opintotuki että työtulot huomioidaan.”Tervehdimme ilolla opintotuen elementtien tasokorotuksen mahdollisuuksien selvittämistä (143).Erityisesti opintorahan ja asumislisän vuokrakaton korottamiset parantaisivat suoraan kaikkienopiskelijoiden asemaa ja helpottaisivat täysipäiväistä opiskelua. Perheellisten opiskelijoidenaseman parantaminen on mielestämme vaalikauden tärkein opintotuen kehittämisen askelindeksiin sitomisen jälkeen. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen olisikustannustehokas askel opiskelija- ja lapsiköyhyyden vähentämisessä. Opiskelijaperheistä 60 %elää köyhyysrajan alapuolella, joten opintotuen huoltajakorotus toteuttaisi sekä hallituksenopintotukitavoitteita että köyhyyden vähentämistavoitteita.Mielestämme on oikein, että vanhempien tulot eivät vaikuta täysi-ikäisten opiskelijoidenopintorahan suuruuteen (144). Esitetty uudistus asettaisi eri koulutusasteilla opiskelevat 18–20 -vuotiaat nuoret samanarvoiseen asemaan ja voisi mahdollistaa sen, että toisella asteellaopiskelevat nuoret voisivat paremmin keskittyä opintoihin, kun toimeentulon täydentämiseksi eitarvitsisi käydä töissä.Olemme erittäin tyytyväinen periaatteeseen, jonka mukaan ateriatukien nostot sidotaan aterianenimmäishinnan nostoon (149). Lisäksi linjaus, jonka mukaan kiinteistö- ja laitekustannuksia eijyvitetä opiskelijoiden maksettavaksi, on tervetullut ja tukee opiskelijaruokailun tulevaisuuttamonipuolisena ja opiskelijaläheisenä toimintana.Kehittämissuunnitelmaluonnokseen sisältyy selvennysaikomus ulkomaalaisten korkeakoulujenSuomessa sijaitsevissa toimipisteissä opiskelevien oikeudesta opintotukeen (151). Asia onperiaatteellisesti tärkeä, joten edellytämme sen hyvin huolellista valmistelua ja sidosryhmienosallistamista keskusteluun.3.6 Kansainvälistyminen3.6.1 Suomelle aktiivinen rooli EHERAn kehittämiseenOlemme aivan riemuissamme siitä, että Suomi aikoo ottaa aktiivisen roolin eurooppalaisenkoulutus- ja tutkimusalueen (EHERA) rakentamisessa (toimenpide 110). Suomen on jo korkea aikaalkaa promotoimaan suomalaista koulutusosaamista ja viemään omia hyviä käytäntöjään, kuten
  • 12. maksutonta koulutusta ja opiskelijalähtöistä oppimista Eurooppaan. Lisäksi on ilahduttavaa ettämyös globaalit painopistemuutokset on otettu huomioon suuntaamalla huomiota myös itään(110). Pidämme korkeakoulujen EU-tutkimusrahoituksen kaksinkertaistamista erittäinkunnianhimoisena mutta tärkeänä tavoitteena (111). Vahvat strategiset kumppanuudet sekäkoulutus- että tutkimusyhteistyössä ovat erittäin kannatettava korkeakoulujenkansainvälistymisen muoto, ja yhteistutkintoihin panostaminen hyvä keino tiivistääkansainvälistä yhteistyötä (112). Eräs erittäin hyvä keino nostaa Suomen profiilia EHERA:lla olisise, että Suomi hakisi seuraavaa Bologna/EHEA-ministerikonferenssia Suomen järjestettäväksi. • Tehdään lisäys toimenpiteeseen 110: ”Suomi hakee vuoden 2014 tai sen jälkeisen Bologna/EHEA-ministerikonferenssin järjestämisvastuuta Suomelle.”3.6.2 Kansainvälistyminen osaksi kaikkea korkeakoulutustaSuomalainen korkeakoulutus tarvitsee kansainvälistymiselleen piristystä, ja kansainvälistymisenliittäminen kaikkiin tutkintoihin on erittäin kannatettavaa (toimenpide 113). Nähdäksemmekorkeakoulututkintojen kansainvälistymisen vahvistamiseksi kaikkiin suomalaisiinkorkeakoulututkintoihin tarvitaan kansainvälistymistä tukeva osio korkeakoulujenkansainvälistymisstrategian (OPM 2009:21) linjausten mukaisesti. Liikkuvuuden lisääminen EU-ohjelmien puitteissa ei ole tähän pääsemiseksi riittävä toimenpide yksinään, vaan myös kansallistatukea ja ohjausta tarvitaan. Kansainvälistymisstrategian osalta olemme hieman ihmeissämme,ettei kehittämissuunnitelmaluonnoksessa oteta kantaa strategian arviointiin, vaikka arviointi joitse strategiassakin mainittiin. Yhtä lailla maininta väliarvioinnista puuttuu. Katsomme, että nämäarvioinnit tulisi lisätä kehittämissuunnitelmaan, ja niissä tulisi hyödyntää keskeistensidosryhmien, kuten CIMOn, UNIFIn ja opiskelijajärjestöjen osaamista.Erityistä huolta tulisi kantaa kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisista mahdollisuuksistaliikkuvuuteen ja kansainvälistymiseen. Esimerkiksi varsinkin perheellisten ja vammaistenopiskelijoiden mahdollisuudet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kehittämällävarteenotettavia kotikansainvälistymisen muotoja. Hyvien käytäntöjen jakaminen, kansainvälisenbenchmarkauksen ja CIMOn meneillään olevan kotikansainvälistymistä kartoittavan projektinhyödyntäminen on hyvä alku. • Muutetaan toimenpide 113 muotoon: ”Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevan osion. Osion toteutuksesta sovitaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa. Kansainvälistymisosio suoritetaan liikkuvuusjaksolla tai laadukkaalla kansain- välisellä opetustarjonnalla. Opiskelija-, opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuutta lisätään hyödyntämällä aiempaa paremmin EU:n liikkuvuusohjelmia ja kansallista rahoitusta.” • Lisätään uudet toimenpiteet otsikon Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana alle:
  • 13. ”Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategialle 2009 suoritetaan kevyehkö väliarviointi vuonna 2012 ja strategian toteutumisesta tehdään vuonna 2016 kansainvälinen loppuarviointi. Arviointeihin osallistutetaan eri sidosryhmät.” ”Kehitetään toimivia kotikansainvälistymisen muotoja yhdenvertaisten kansainvälistymismahdollisuuksien turvaamiseksi. Kehittämistyössä hyödynnetään erityisesti parhaiden käytäntöjen jakamisen menetelmää.”3.6.3 Lukukausimaksukokeilu ja koulutusvientiMerkillepantavaa on, ettei kehittämissuunnitelmaluonnoksessa puhuta mitään koulutusviennistäeikä lukukausimaksukokeilusta, jotka kuitenkin ovat olleet laajasti esillä muun muassa viimekehittämiskaudella ja julkisessa keskustelussa. Nähdäksemme lukukausimaksukokeilun arviointion edelleen oleellinen ja käynnissä oleva hanke, joka tulee viedä loppuun sovitusti jaasianmukaisella tavalla. Lukukausimaksukokeilusta huolimatta kansainväliset ohjelmat tuleenähdä korkeakouluissa kiinteänä osana koulutustarjontaa, ei rahoitusinstrumentteina.Koulutusviennin osalta puolestaan olisi enemmän kuin hyödyllistä tarkentaa valtioneuvostonkeväällä 2010 hyväksymää koulutusvientistrategiaa (VN:n periaatepäätös 29.4.2010) viennineettisten periaatteiden osalta. Olemme omalta osaltamme valmiita osallistumaan keskusteluun7.Olemme iloisia, että sinänsä toimivaa tilauskoulutuslainsäädäntöä ei ole ryhdytty hätiköidystimuuttamaan, vaan korkeakouluille annetaan aikaa lain hengen ymmärtämiseen ja soveltamiseen.Harkinnanarvoista olisi, tulisiko korkeakoulujen tilauskoulutustoiminnan tueksi määritellänykyistä tarkemmin korkeakoulujen eettiset ja juridiset vastuut lainsäädännön soveltamisessa. • Lisätään uudet toimenpiteet otsikon Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana alle: ”Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioidaan kokeilulle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Arvioinnin toteutuksesta vastaa korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta- ja arviointityöryhmä.” ”Koulutusviennin tueksi laaditaan eettiset periaatteet.”3.6.4 Oleskelulupakäytäntö ja Suomeen jäämisen edellytyksetMaahanmuutto on mielestämme tervetullutta ja tarpeellista, ja kansainvälistymisenedelläkävijöinä korkeakoulut ovat ensiarvoisessa asemassa suvaitsevaisuuden, avoimuuden jakulttuurienvälisen kanssakäymisen edistämisessä. Suomessa koulutetut kansainvälistaustaisetosaajat tulisi nähdä voimavarana suomalaisilla työmarkkinoilla.Nykyisin Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen on mahdollista saada oleskelulupatyönhakua varten, ja lupa voidaan myöntää jatkolupana kuudeksi kuukaudeksi. Työnhakuavarten myönnetyn oleskeluluvan pituus ei kuitenkaan ole nykyisellään riittävä. Sen lisäksi tulisikiinnittää nykyistä enemmän huomiota osaajien kielitaitoon, joka on Suomessa tutkimusten7 SYL:n Muistio valtioneuvoston koulutusvientistrategiasta 11.6.2010
  • 14. mukaan yleensä työllistymisen edellytys. Peräänkuulutamme myös toimivan ja tehokkaanviranomaisyhteistyön merkitystä prosessien sujuvoittamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi. • Lisätään uudet toimenpiteet otsikon Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana alle: ”Kotimaisten kielten opetus sisällytetään vieraskielisiin korkeakoulututkintoihin.” ”Ulkomaalaisten opiskelijoiden laadukkaat alueelliset palvelut (kuten asuminen ja terveydenhuolto) varmistetaan yhteistyössä korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Nimitetään OKM:n Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut -raportin ehdottama toimikunta seuraamaan kehitystyötä.” ”Pidennetään tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen työnhakua varten myönnettävää oleskelulupaa.”3.7 Koulutuksen työelämäyhteydet ja opiskelijoiden työelämävalmiudetOn erinomaista, että koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämässä vaadittavien taitojenintegrointi ovat saaneet kehittämissuunnitelmaluonnoksessa arvoisensa painotuksen.Korkeakoulujen työelämäyhteyksien parantaminen (toimenpide 20) ei ole ensisijaisestirahoitusmallilla ratkaistava ongelma. Työelämäyhteyksiä parannetaan aktiivisella vuoropuhelullakorkeakoulujen ja työelämän toimijoiden välillä esimerkiksi harjoittelukäytäntöjä jatyöelämäpalautteen hyödyntämistä kehittämällä. Alueellisen työelämätiedon ja -yhteyksienluomisessa on hyvä kiinnittää huomiota myös yhteistyöhön korkeakoulujen ura- jarekrytointipalveluiden sekä TE–toimistojen välillä. • Muutetaan toimenpide 20 muotoon: ”Korkeakoulujen työelämäyhteyksiä ja opiskelijoiden työllistymistä parannetaan kehittämällä rahoitusperusteita sekä vuoropuhelua korkeakoulujen ja työelämän välillä.” • Lisätään uusi toimenpide otsikon Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan alle: ”Lisätään korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden ja TE–toimistojen välistä yhteistyötä. Levitetään hyviä käytäntöjä yhteistyön toteuttamisessa.”Näkemyksemme mukaan työelämätaitojen ja -valmiuksien lisääminen edellyttää muutoksiaopetuskulttuurissa ja opetusmetodeissa. Työelämän työskentelytapoja voidaan harjoitella kaikillakoulutusasteilla kehittämällä opetukseen ja opiskeluun oppijakeskeisiä menetelmiä. Laajatyöelämätaitojen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla edellyttää lisäksi ymmärrystätyömarkkinoista sekä opiskelijoiden perustaitoja oman osaamisen ja työtehtävissä vaadittavan
  • 15. osaamisen hahmottamisessa. Näin ollen opettajilla pitää olla mahdollisuuksia saada laadukastaopiskelijoiden työelämätaitojen kehittymiseen sekä työmarkkinoiden tuntemukseen liittyväätäydennyskoulutusta. • Tehdään lisäys toimenpiteeseen 133: “… oppijakeskeisten opetusmenetelmien kehittäminen…” seuraavasti (muutos tummennettuna): Opettajien peruskoulutuksen painopisteenä ovat hallituskaudella tehtävät rakenteelliset ja pedagogiset uudistukset. Opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä ovat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja ohjaus, koulun ulkopuolisten ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen, oppijakeskeisten opetusmenetelmien kehittäminen, monikulttuurisuuskysymykset sekä kodin ja koulun yhteistyö ja yhteistyö työelämän kanssa. Luodaan oppilaitosjohdolle tarkoitettu moduuleista koostuva koulutusohjelma. Lukiokoulutuksen opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään.3.8 Nuoret ehjinä työelämäänOsaavan työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä huolehtia nuorten opiskelukyvynylläpitämisestä. • Lisätään lukuun Väestön koulutustaso ja osaaminen uusi alaotsikko seuraavasti: (otsikko) Nuoret ehjinä työelämään (leipäteksti) Työurien pidentämisen näkökulmasta on tarkasteltava tulevaisuuden työvoiman työssä jaksamista ja työkykyä. Eläköitymisiän nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä tarvitaan koko elämän ajan. Vuonna 2010 toteutetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 16 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja samoin 16 % kokee väsymystä päivittäin. 13 % on vaikeasti tai keskivaikeasti masentuneita. Opiskelijatutkimus 2010 taas osoitti, että korkeakouluopiskelijoista 53 % kärsii sellaisista terveydellisistä ongelmista, joista on haittaa opinnoissa etenemiselle. 34 % opiskelijoista kokee stressiä opintojen etenemisestä. Hyvällä terveydenhuollolla on merkittävä vaikutus nuorten voimavaroihin ja myöhemmin työkykyyn. Kuitenkin kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 40 % kokee, että koululääkärin vastaanotolle on vaikea päästä. Opiskelukykyä voidaan edistää vaikuttamalla opiskelijan terveyteen, parantamalla yksilön voimavaroja esimerkiksi yhteisöllisyyttä tukemalla,
  • 16. kehittämällä opiskelutaitojen opetusta kaikilla asteilla ja edistämällä opetuksen, ohjauksen ja opiskeluympäristöjen opiskelijakeskeisyyttä. Huolehtimalla opiskelukyvystä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä, mutta ennen kaikkea tarjota nuorille mahdollisuus aloittaa työuransa terveenä. (toimenpide) Panostetaan opiskelukykyä edistäviin toimenpiteisiin, kuten terveysongelmien ennaltaehkäisyyn, kaikilla koulutusasteilla.3.9 Toisen asteen koulutuksen kehittäminenToisen asteen järjestelmän rakenteellinen kehittäminen (toimenpide 50) on sinänsä tervetullut, jajoustavien opintopolkujen aiempaa parempi mahdollistaminen kannatettavaa (52, 53). Tutkintojenerillisyys ja erilainen profiili on silti säilytettävä, ja lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta onkehitettävä omina erillisinä koulutusmuotoinaan niiden omista päämääristään käsin. Lukionsisällöllisessä kehittämisessä on pidettävä kiinni siitä, että lukion ensisijainen tehtävä onyleissivistyksen luominen ja jatkokoulutusvalmiuksien tuottaminen. Ammatillisen koulutuksenpuolestaan tulee jatkossakin perustua ensisijassa työelämän osaamistarpeisiin sekä tähdätävahvan ja laaja-alaisen ammattitaidon antamiseen. Kiitämme kehittämissuunnitelmaan kirjattujaaikeita toisen asteen ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämisestä (47, 48, 49). Olemme kuitenkinhuolissamme toimien toteutuksesta, sillä ne vaativat lisäresursointia, samalla kun valtio leikkaaoleellisesti kuntien rahoitusta. Lisäksi toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen opinto-ohjauksen yhteistyö, kuten jo edellä huomautimme, on tärkeyteensä nähdenkehittämissuunnitelmaluonnoksessa varsin vähäisesti esillä; yhteistyön merkitys korostuukorkeakoulujen profiloitumisen myötä, eikä yhteistyö voi rajoittua ainoastaan samalla alueellasijaitsevien oppilaitosten ja korkeakoulujen väliseksi.Lukion opetussuunnitelmauudistuksessa (57) lukiokoulutuksen laajuus tulisi säilyttäänykyisellään, ja valinnaisuuden lisäämistä tulisi harkita perusteellisesti. Koulutuksen sisällöissävoidaan harkitusti ja hallitusti siirtää painopistettä enemmän taitojen ja valmiuksien suuntaan,huomioiden etenkin elinikäisen oppimisen asettamat vaatimukset. Mitä tulee ylioppilastutkinnonkoearvosanojen vertailtavuusajatukseen (59), kehotamme ottamaan vakavasti huomioontuoreimmat syksyn tai ensi kevään aikana aiheesta julkaistavat tutkimukset.Yksityiskohtaisemmin näkemyksiimme lukion kehittämisestä voi tutustua perehtymällä opetus- jakulttuuriministeriölle antamaamme lausuntoon lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän muistiosta8 (OKM 2010:14). Toivomme kyseisen muistionhyvien toimenpide-ehdotusten tarkempaa huomiointia jatkovalmistelussa.Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma (61) on mielestämme tärkeä hanke jopelkästään peruskoulutuksen työmarkkina-inflatoitumisen vuoksi. Samoin työpaikkaohjaajienkoulutuksen riittävyyden ja saatavuuden varmistaminen (17) on oleellinen toimi ammatillisenkoulutuksen laadun turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Työelämän järjestöjen osallistuttaminen (19)on hyvä keino tuoda työelämän todellisuutta lähemmäs ammatillista koulutusta. Mitä tulee8SYL:n lausunto lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotuksista (OKM2010:14)
  • 17. ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistamiseen (46), pätevät siihenoleellisilta osin nähdäksemme samat kriittiset huomautukset kuin korkeakoulujenkinvalintauudistukseen: vaikka lähtökohtaisesti on hyvä tasoittaa ensimmäistä opintopaikkaansahakevien tietä, on uudelleenkouluttautumisen kohtuuton vaikeuttaminen mieletöntä yhänopeammin muuttuvien työmarkkinoiden ja työelämän tarpeiden vuoksi. Samoinsuunnitelmaluonnokseen kätkeytyvä ajatus siitä, että pelkkä koulutuspaikkojen määrän jaikäkohortin koon kohtaaminen olisi riittävä ehto turvaamaan jokaiselle koulutuspaikan, onvirheellinen: ei pidä unohtaa sitä, että myös peruskoulun päättävillä on omia preferenssejäänalavalinnan suhteen, eikä hakeutumismotivaatio ole sama kaikille aloille. Kysymys on toisaaltanäyttötutkintojärjestelmän toimivuudesta ja siitä, onko se tällä erää riittävän kehittynyt.3.10 Tutkimus ja tohtorikoulutusOlemme tyytyväisiä kehittämissuunnitelmassa esillä pidettyyn korkeakoulujen työnjakoonperustutkimuksen ja innovaatiotoiminnan suhteen: perustutkimus nähdäksemme kuuluuyliopistoihin, ja alueellista elinkeinoelämää palveleva kehittämis- ja innovaatiotoimintaammattikorkeakouluihin (toimenpiteet 90, 92, 98). Sen sijaan olemme hieman skeptisiä erillisentiedestrategian laatimisen (87) suhteen, kun näyttää siltä että edes Tutkimus- jainnovaationeuvoston perinteiset kolmivuotiskausilinjaukset eivät aina päädy käytäntöönsovellettaviksi.Tutkijakoulutuksen laadun kehittäminen on mielestämme tärkeää. Näemme, että jatko-opiskelijoiden aseman parantamiseksi järjestelmällisempi tutkijakoulutus (100) on hyvä suunta, jakoulutettavan ja ohjaajan vastuusuhteiden määrittely erinomainen ajatus. Kannatammetohtorikoulutuksen tavoitteellisen suoritusajan asettamista neljään vuoteen kansainvälistenesimerkkien mukaisesti - mutta kyseessä on oltava suositusaika, ei missään nimessä lakisääteinentutkintoajan rajaaminen. Muilta osin tutkijakoulutuksen kehittämisessä on hyvä hyödyntääSuomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän tuottama materiaalia. Kantoihimmetutkijakoulutuksen kehittämisestä ja kantojen perusteluihin voi perehtyä tarkemmin tutustumallalausuntoomme kyseisen tukiryhmän muistiosta9 .3.11 TäydennyskoulutusOsaamisvaatimukset ovat olleet jatkuvassa nousussa työmarkkinoilla. Tästä syystä laadukkaalletäydennyskoulutukselle on tarvetta. Oman osaamisen päivittäminen onkin yksi keskeisimpiäasioita parantaa työllisyyttä, lisätä työmotivaatiota ja pidentää työuria.Näkemyksemme mukaan laadukas, hyvin kysyntää vastaava ja helposti saavutettavissa olevakorkeakoulujen tarjoama täydennyskoulutus vähentää olennaisesti epätarkoituksenmukaistatarvetta hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Täydennyskoulutusta kehitettäessä onjärkevää hyödyntää olemassa olevia hyviä malleja esimerkiksi perustutkinto- jatäydennyskoulutuksen integroimisessa.9 SYL:n lausunto Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksista (23.9.2011).
  • 18. • Tehdään lisäys toimenpiteeseen 125 “Valtakunnallisessa kehitystyössä hyödynnetään hyvien täydennyskoulutusmallien levittämistä.“3.12 Koulutuksen arviointiToivomme, että muodostettavasta Koulutuksen arviointikeskuksesta saataisi hyötyä kokonaisiakoulutusaloja ja kaikkia koulutusasteita läpäisevien arviointien suhteen. KorostammeKoulutuksen arviointikeskusta muodostettaessa, että suomalaisten korkeakoulujen uskottavanarviointitoiminnan edellytyksenä on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu kansallinenarviointiorganisaatio. KKA:n ensisijainen toimintakenttä on Eurooppalainen korkeakoulutusalue.KKA:n toimintaa ohjaavat Bergenin kommunikeassa vuonna 2005 sovitut yhteiseurooppalaisetlaadunvalvontastandardit ja -ohjeistukset (European Standards and Guidelines, ESG).KKA:n ja KAN:in neuvostojen on ehdottoman tärkeää säilyä jatkossakin erillisinä. KKA:nehdottomana vahvuutena on sekä sihteeristön että neuvoston kokoonpanon mukanaan tuomavahva asiantuntemus omalta toimikentältään. Edellytämme, että ennen Arviointikeskuksenperustamista on tarkkaan varmistettava, ettei eri toimijoiden ydintehtäviä, toimintaedellytyksiäsekä kansainvälistä asemaa organisaatiomuutoksella heikennetä. • Tehdään toimenpiteeseen 137 lisäys “…ja toimintaympäristö…” seuraavasti (muutos tummennettuna): Koulutuksen arviointikeskukseen kootaan Koulutuksen arviointineuvoston, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointia koskevat toiminnot. Kummankin arviointineuvoston sekä Opetushallituksen erilaiset tehtävät ja toimintaympäristö otetaan yhdistämisessä huomioon, jotta toimintojen erityisluonne voidaan turvata. Yhdistämisessä varmistetaan uuden organisaation hallinnollinen ja toiminnan riippumattomuus sekä kiinteä yhteys koulutuskentän keskeisiin toimijoihin. Arviointikeskus aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta.Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin painopisteistä linjattaessa on mielestämme huomioitavahallitusohjelman sekä kehittämissuunnitelmaluonnoksen tavoitteiden perusteella myöskoulutuksen vaikutus suomalaisen osaamisen kehittymiseen. • Muutetaan toimenpide 139 muotoon: ”Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin painopisteitä vuosina 2012–2015 ovat koulutuksen –– tasa-arvon toteutuminen –– vaikutukset osaamiseen, kilpailukykyyn, hyvinvointiin ja työllisyyteen –– tuottavuus ja taloudellisuus”
  • 19. 3.13 Aktiivinen kansalaisuusKannatamme lämpimästi aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden edistämistä koulutuksessa.Järjestöjen pääsy esittelemään toimintaansa, oppilaskuntien vakiinnuttaminen sekäyhteiskunnallisen lukutaidon kehittäminen ovat erittäin hyviä uudistuksia. Kohtien 21 ja 22toimenpiteiden toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että opettajilla on riittäväasiantuntemus antaa demokratiakasvatusta ja tukea nuorten osallistumista. Tämä voi vaatiatäydennyskoulutusta. Tärkeää on huomioida myös se, että osallistaminen ei voi olla vain ylhäältäjohdettua työtä vaan koulujen ja oppilaitosten on mahdollistettava ja tuettava koululaisten jaopiskelijoiden omaehtoista toimintaa.4. LopuksiNähdäksemme edellä mainituin muutoksin ja lisäyksin Koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelma antaa hyvät edellytykset koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisellelähivuosina. Osallistumme mielellämme aktiivisesti erityisesti korkeakoulutusta koskevientoimenpiteiden toteuttamiseen.Helsingissä 20.10.2011Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpalapuheenjohtaja pääsihteeriLisätietoja antavat: koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2230 koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2231