Eduskunnan sivistysvaliokunnalle                                                                      5.4.2013Asia: Lausun...
vp.). Huomautamme lisäksi, että opettajien pätevyydet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.Tiedonannossa viitataan keskus...
Helsingissä 5.4.2013Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.Marina Lampinen                             Matti ParpalaPuhe...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta

13,398

Published on

5.4.2013 SYL:n lausunto Euroopan komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
13,398
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta

  1. 1. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 5.4.2013Asia: Lausunto komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutustenparantaminen investoimalla taitoihin (E 161/2012 vp)Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua komissiontiedonannosta. Yleisesti ottaen tiedonanto painottaa koulutuksen talouspoliittista ulottuvuutta ja sivuuttaakoulutuksen sivistykselliset, kulttuuriset ja kasvatukselliset tehtävät: tämä on valitettavaa, sillä vaikka ontärkeää tunnustaa koulutuksen merkitys taloudelle ja sen kasvulle, suomalaisessa koulutusajattelussa ja -politiikassa jälkimmäiset ovat kuitenkin koulutuksen päätehtäviä. Lisäksi useissa kohdissa tiedonantoakoulutukseen suhtaudutaan kauppatavarana, vaikka koulutus ei sellainen ole. Huolimatta tiedonannonnäkökulman kapeudesta ovat useat tiedonannon toimintasuositukset kohtuullisen hyviä: osaamiseenpanostaminen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä yleisiätavoitteita, joita moni suositus tukee. Pidämme kuitenkin huolestuttavana sitä, että moni suositus vaikuttaasisältävän luonteeltaan keino-tyyppisiä kuin tavoite-tyyppisiä kirjauksia, mikä on vastoin perinteisestiEU:ssa noudatettua periaatetta jättää keinoista päättäminen jäsenvaltioille (subsidiariteetti).Jäsenvaltioita koskevat tavoitteetPidämme hyvänä ja laadun merkkinä ammatillisen koulutuksen kehittämistä yhteistyössä työelämänedustajien kanssa, mutta emme näe tarvetta lyhytkestoisille korkea-asteen tutkinnoille Suomessa. Samoinkeskeyttämisvaarassa olevien tai heikkojen perustaitojen varaan jäävien opiskelijoiden tukeminen onerittäin tärkeää, ja edellyttää Euroopan tasolla aiempaa vahvempia panostuksia opiskelijahuoltoon jaohjaukseen. Työllistyvyyttä parantavien monialaisten taitojen opetuksen tehostaminen on myöskannatettavaa, ja erityisesti opiskelijakeskeisen oppimisen ja pedagogiikan korostaminen on kiitettävää,mutta lähtökohtaisesti emme pidä mielekkäänä tai emmekä kannata opetussuunnitelmatyön ohjaamistaylikansalliselta tasolta millään koulutusasteella.Ammattitaidottomien aikuisten määrän vähentäminen on hyvä ajatus, mutta aikuiskoulutuksen nojatessayksilöllisiin tarpeisiin voidaan kysyä, onko indikaattorimuotoisten tavoitteiden asettaminen mielekästä.TVT-pohjaisen opiskelun lisääminen on sinänsä hyödyllistä, mutta kasvatuksellisista syistä se ei voi korvatakontaktiopetusta. Opetusalan ammattien pätevyysvaatimuksien tarkastaminen kansallisilla tasoilla sopineesuosituksena monelle jäsenmaalle, Suomellekin ainakin korkeakoulutuksen tapauksessa (vrt. SiVL 4/2013
  2. 2. vp.). Huomautamme lisäksi, että opettajien pätevyydet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.Tiedonannossa viitataan keskusteluun koulutuksen rahoituksesta. Koulutuksen rahoitus kuuluu ja sentuleekin kuulua jäsenmaiden omaan toimivaltaan, mutta mikäli aktiiviseen tiedonvaihtoonrahoitusjärjestelmistä ryhdytään, tulisi Suomen avoimesti viestittää suomalaisen tasa-arvoisen jalukukausimaksuttoman järjestelmän hyvyyttä sekä edistää sen tunnettuutta eurooppalaisessa keskustelussa.Euroopan tason koordinointi ja osallistuminenOlemme mielissämme komission pyrkimyksestä yhteen sovittaa EU:n avoimuus- ja tunnustamisvälineitä, jasiihen sisältyvästä osaamistavoitelähtöisestä ajattelusta. Komission pyrkimys koulutuksen rahoituksensuuntaamiseksi kasvua edistävällä tavalla on sen sijaan kaksitahoinen ajatus: toisaalta on hyvä, ettäkoulutuspanostuksia suunnataan kasvua tukeville aloille, mutta toisaalta myös muu kuin talouskasvunmotivoima ja siihen liittyvä koulutus on sekä yhteiskunnan että yksilöiden sivistystarpeiden kannaltamerkityksellistä ja tärkeää. TVT-avusteiseen opetukseen ja yrittäjyyskasvatuksen viitekehykseen liittyvättoimet voivat tuottaa käyttökelpoisia välineitä opetuksen kehittämiseen, mutta lienee aiheellista kysyämiten nämä aikanaan jalkautettaisiin.Yleisemmin ottaen komission tulisi perustaa koulutuspoliittista suunnitteluaan tukevammin muihinkoulutuspolitiikan alan eurooppalaisiin yhteistyömuotoihin, siis korkeakoulutuksessa Bolognan prosessiinja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Kööpenhaminan prosessiin. Komission pitää huolehtiaerityisesti siitä, ettei se aseta jäsenvaltioille ristiriitaisia tavoitteita suhteessa Bolognan ja Kööpenhaminanprosesseissa tehtyihin sopimuksiin.Suomen kantaMielestämme Suomen kanta on pääosin kiitettävä. Erityisesti SYL pitää arvokkaana sitä, että Suomi nostaaesiin tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, kansalaisten työelämää laajemmat sivistystarpeet, koulutuksenitseisarvon ja vaatimuksen koulutuspolitiikan pitkäjänteisyydestä. Reaalipoliittisemmalta kannalta Suomenetu on vaatia eurooppalaista koulutuspolitiikkaa noudattamaan sitä oikeusperustaa, joka sille on EU:nperussopimuksissa kirjattu, mukaan lukien jäsenvaltioiden kulttuuristen ja kansallisten erityispiirteidenhuomiointi yhteisessä tavoiteasetannassa. Erityisesti on tärkeää, että Suomi jättää varaumia tarkentaakantojaan, etenkin kokonaisuuksissa joiden osalta komissio pihtaa tietoa. Mielestämme Suomi voisieurooppalaisessa yhteistyössä kuitenkin nykyistä aktiivisemmin tuoda esiin suomalaisenkoulutusjärjestelmän hyviä puolia, sillä hyvästä koulutuksestaan Suomi tunnetaan.
  3. 3. Helsingissä 5.4.2013Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.Marina Lampinen Matti ParpalaPuheenjohtaja PääsihteeriLisätietoja:Jarmo Kallunki, koulutuspoliittinen sihteeri, puh. 041 515 2230, etunimi.sukunimi@syl.fi

×