SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015

on

  • 1,292 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,292
Views on SlideShare
1,198
Embed Views
94

Actions

Likes
0
Downloads
7
Comments
0

1 Embed 94

http://www.syl.fi 94

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015 Presentation Transcript

  • 1. Päätavoitteet▸ Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu­ ton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. AVOin, Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.▸ Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen uuTTA LuOVA (vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa €).▸ Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen 1.1. 2012 kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan (vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa €). Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat▸ Korkeakoulujen rahoitusmallissa laa­ Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat ▸ YTHS:n palveluiden laajentaminen am­ SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLmaTavoiTTeeT dullisten kriteerien painoarvoa lisätään. mattikorkeakouluopiskelijoille pilotoi­ KaudeLLe 2011–2015▸ Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisää­ daan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n miseksi kehitetään yliopistojen kandi­ palvelut laajennetaan koskemaan myös daatin tutkintoa laaja­alaisemmaksi. ammattikorkeakouluopiskelijoita.▸ Opintojenohjauksessa ja opetukses­ ▸ Luodaan järjestelmä vanhemmuuden sa huomioidaan maahanmuuttajataus­ suorien ja epäsuorien kustannusten taisten oppilaiden erilaiset tarpeet. jakamiseksi tasan kaikkien työantajien▸ Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % kesken. tavoite saavutetaan vuoteen 2015 men­ ▸ Vanhempainvapaajärjestelmä uudiste­ nessä vuosittaisilla määrärahakoro­ taan kolmeksi kuuden kuukauden jak­ tuksilla (vuosittainen lisäkustannus soksi, joista kummallekin vanhemmal­ 274 miljoonaa € vuoden 2009 BKT:lla). le kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa▸ Jokaiseen korkeakoulututkintoon si­ vanhempien sopimalla tavalla. sällytetään tutkintokohtainen kansain­ ▸ Hallituskauden alussa luodaan toimen­ välistymisjakso, jonka voi suorittaa pideohjelma nuorten työkyvyttömyyden vaihto­ tai työjaksona tai kotikansain­ ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttö­ välistymisen opintokokonaisuutena. myyseläkeläisten kuntoutumisen edis­▸ Toiselta asteelta korkea­asteelle siir­ tämiseksi. tymistä nopeutetaan valintajärjestel­ ▸ Huoltosuhteen heikkenemisen kustan­ mien uudistamisella ja opinto­ohjauk­ nukset jaetaan tasapuolisesti erikokois­ sen resurssien lisäämisellä. ten ikäluokkien kesken.
  • 2. Sisällys Johdanto  2 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys  4 Opintotuki sidottava indeksiin nyt!  8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi?  12 Seuraava ei maksa – työuralasku tasan sukupolvien kesken  18 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä  20Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RYLapinrinne 2, 00180 HelsinkivaiHde: 029 009 0990FaKSi: 029 009 0999SäHKöpoSTi: syl@syl.fiPuheenjohtaja, p. 044 906 5007 uLKoaSu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina KajavoPääsihteeri, p. 041 515 2225 painopaiKKa Painotalo miktor, Helsinki 2010 SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 1
  • 3. Johdanto Me haluamme toimivamman, avoimemman ja O pintotuen saamisen ehtoja on kiristettävä! Opintoaiko­ ja on lyhennettävä! Lisää opintojen rajauksia!uutta luovan yhteiskunnan. Kaikkien osallisuutta on tuettava, Kuulostaako tutulta? Nämä ovat esitettyjä keinoja opinto­eikä ketään ole varaa jättää ulos. Me uskomme Suomeen, aikojen lyhentämiseen ja työurien pidentämiseen työuran alkupääs­joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. tä. Samaan aikaan alle 35­vuotiaiden työkyvyttömyys ja opiskeli­ joiden mielenterveysongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Toisaal­ la työuran loppupään ratkaisuja viivytellään työryhmästä toiseen niin kauan, että suuret ikäluokat ennättävät toimenpiteiden alta karkuun. Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet aktiivisen otteen työurien pidentämiseen. Kasvava val­ Me uskomme tionvelka lankeaa suurelta osin meidän ikä­ Suomeen, joka on luokkiemme maksettavaksi. Olemme valmii­ hyvin koulutettu, ta käymään keskustelua vaikuttavista keinois­ kansainvälinen ta työuran pidentämiseksi alkupäästä. Samal­ ja tasa-arvoinen. la kuitenkin olemme huolissamme siitä, että viivyttely eläkepäätöksissä näyttää jatkuvan ja lopulta pakolliset työuran loppupäätä koskevat toimenpiteet valuvat nekin nuorten niskaan – meidän, jotka joudumme kantamaan vastuun myös työ­ urien alku­ ja keskivaiheen pidentämisestä. Kansantalouden tal­ kootyö ei jakaudu tasaisesti. Jos tavoittelemme menestystä ja haluamme toimivamman, avoi­ memman ja uutta luovan yhteiskunnan, ketään ei ole varaa jättää ulos. Kaikkien kansalaisten tasa­arvoa ja osallisuutta on tuettava – heitteillejättö tulee kalliimmaksi kuin huolenpito. Samoin suoma­ laisen korkean koulutustason ylläpitäminen on jo OECD:nkin mu­ kaan yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Tästä paperista voi tiivistetysti lukea, miten Suomen ylioppilas­ kuntien liitto tällaisen Suomen toteuttaisi: tavoitteemme hallitus­ ohjelmaan vuosille 2011–2015. Kyseessä ei ole vain vaatimuslista tai ”lisää liksaa” esitteeksi painettuna, vaan SYL käyttää tässä yhtey­ dessä myös puheenvuoron ja esittää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita Suomen ja maailman on koettu kohtaavan. Monet viime aikoi­ na esitetyt ehdotukset ovat olleet menneisyyteen katsovia, yksivii­ vaisia ja huonoon analyysiin perustuvia. Tällä paperilla SYL haas­ taa muut tahot esittämään ratkaisunsa. Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala syl:n puheenjohtaja 2011 pääsihteeri 2011–2 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 3
  • 4. Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen U usi yliopistolaki tuo järjestelmään suuria muutoksia, joi­ den vaikutuksia voidaan arvioida vasta lähivuosien kulues­menestyksen edellytys. Kansainvälisissä vertailuissa koulu- sa. Koulutusjärjestelmämme keskeiset haasteet ovattusjärjestelmämme on nostettu kerta toisensa jälkeen vah-vuudeksemme, ja siitä voi syystä olla ylpeä. Toimivaa konetta 1. Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen 2. Valtiontalouden tila ja huoltosuhteen heikkeneminenkorjattaessa on syytä muistaa tähänastisen menestyksem- 3. Kansainvälinen kilpailu parhaista osaajistame perusta: tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet taustas- Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, korkeakoulujen on uudenta ja varallisuudesta riippumatta. yliopistolain mahdollistamissa rajoissa kehityttävä entistä ketteräm­ miksi toimijoiksi ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota se­ kä koulutuksen että tutkimuksen laatuun. Korkeakoulukentällä on tapahduttava myös muita muutoksia. Yliopistoja on kannustettava kokonaisresurssien järkevään käyttöön profiloitumisen avulla, mutta samalla niiden perusrahoitus on tur­ vattava taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. On myös hy­ vä tavoite lisätä yliopistoille tehtäviä lahjoituksia, ja verovähennys on tähän oiva kannustin. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on määräydyttävä vastaa­ vanlaisin perustein kuin yliopistojenkin rahoituksen, jotta korkea­ koulukentän sisällä ei synny epätervettä kilpailua. Molemmilla on alueellinen tehtävä, mutta korkeakoulutuksen linjaukset samoin kuin rahoituskriteerit on määritettävä ensisijaisesti koulutuspoliit­ tisin perustein. Korkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi lisätä nykyistä monipuo­ lisempia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Opintojen etene­ mistä, opiskelun tukipalveluita, opiskelukykyä ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavilla rahoituskriteereillä koulutuksen laatua parannetaan entisestään. Opintojen laatu ja opiskelijan hy­ vinvointi ovat suoraan verrannollisia opintojen etenemistahtiin. SYL:n tavoitteena on, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Toimiva, tehokas ja tasa­arvoinen korkeakoulujär­ jestelmä on Suomen menestyksen elinehto. Tämän tavoitteen edis­ tämiseksi seuraavalla hallituskaudella esitämme, että ▸ Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä valmistumisen jälkeinen työllistyminen. ▸ Hallitus turvaa yliopistojen perusrahoituksen. ▸ Hallitus kannustaa yliopistoja jatkamaan profiloitumista ja keskittymään valitsemilleen vahvuusalueille. Profiloitumisen yhteydessä resursseja kohdistetaan laadun parantamiseen. Profiloituminen ei heikennä tutkimuksen vapautta ja kansal- lista tieteenalojen moninaisuutta.4 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 5
  • 5. ▸ Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit Kuitenkin myös opintojen sujumista yliopistoissa on mahdollis­ yhdenmukaistetaan. ta vauhdittaa: sähköinen tenttiminen, hyvät kesäopiskelumahdol­ ▸ Yliopistolahjoitusten verovähennysoikeudesta tehdään lisuudet, opintojen ohjaus, turhien etenemisesteiden poistaminen pysyvä. ja joustava opintohallinto ovat tulevaisuuden yliopiston perusvaa­ ▸ Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit ohjataan timuksia. Opiskelun etenemisen helpottamiseksi ehdotamme hal­ opettaja–opiskelija-suhteen parantamiseen. litusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa: ▸ Suomalaisen yliopistokoulutuksen päätavoitteena on maisteri- ja tohtoritasoinen koulutus. ▸ Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa yliopistoja kohdis- ▸ Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään tamaan lisäresursseja kesäopetukseen. yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. ▸ Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi yliopistoja kan- ▸ Kehitetään korkeakoulusektorin sisäisiä valintajärjestelmiä, nustetaan tunnustamaan ja tunnistamaan aiemmin hankittu jotta alan vaihtaminen on mahdollisimman sujuvaa. osaaminen nykyistä paremmin. ▸ Korkeakouluja kannustetaan opintojen järjestämiseen mah-Kyllä maksuttomalle koulutukselle, koska dollisimman joustavasti.lukukausimaksut murtavat kansalaisten yh­ Tasa-arvoinen, laa-denvertaisuuden ja voimistavat sosioekono­ dukas ja maksutonmisen aseman määräävyyttä koulutusvalin­ koulutusjärjestelmänoissa. Yhteiskunnallinen tasa­arvo ja yhteis­ on pienen maankunnan osaamispotentiaalin täysi hyödyntä­ paras valttikorttiminen ovat vahvoja argumentteja maksutto­ Puolueiden puheenvuorot Kyllä maksuttomallemuuden puolesta. Ei siis ihme, että maksuttoman koulutuksen ta­ koulutukselle -mielenilmauksessa 21.4.2010:kana on vahva poliittinen tuki. OECD:n vuonna 2010 julkaisemienlukujen perusteella suomalaisen korkeakoulututkinnon yhteiskun­nalle tuottama lisäarvo on keskimäärin 68 000 €. Tutkinnon hinta ” Koulutuksen tulee olla kaik- kien suomalaisten ja täällä ” Tarvitaan vahva näkemys siitä, että suomalaiseen kou-on keskimäärin 46 100 €, joten investointi on yhteiskunnalle vähin­ asuvien saatavilla ja sen täytyy lujärjestelmään eivät kuulutäänkin kannattava. olla maksutonta.” lukukausimaksut.” jutta urpilainen (sd) paavo arhinmäki (vas) ▸ Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutuk- ” Perussuomalaiset sanovat kyllä suomalaisten opiskeli- ” Vihreät kannattavat maksu- tonta koulutusta.” seen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. joiden maksuttomalle koulu- anni sinnemäki (vihr) tukselle.”P. S. Opintoajat ojennukseen? pirkko ruohonen-lerner (ps) ” Kristillisdemokraattisen puolueen kanta koulutuksenSuomessa korkeakouluopiskelijoiden opin­toajat eivät ole ongelma – tutkintoaikojen ra­ Tutkintoaikojenjauksen ja vastikkeellisen opintotuen ansios­ rajauksen ja vastik- ” Kun kysytte lupaako meidän puolue [että koulutus on mak- maksuttomuuteen on täy- sin selkeä. Me kannatamme sutonta], niin totta kai lupaa.” nyt ja tulevaisuudessa koulu-ta opiskeluajat ovat Suomessa eurooppalais­ keellisen opintotuen tuomo puumala (kesk) tuksen maksuttomuutta.”ta keskitasoa ja edelleen lyhenemässä. Kor­ ansiosta opiskelu- päivi räsänen (kd)kea valmistumisikä johtuu lähinnä kahdesta ajat ovat Suomessaasiasta: hakujärjestelmän aiheuttamista liiois­ eurooppalaista kes-ta välivuosista ja siitä, että Suomen opiskelijat kitasoa ja edelleen ” Meidän [kokoomuksen] mie- lestämme maksuton koulutus ” Vi vill ha en avgiftsfri ut- on se perusperiaate mille suo- bildning på alla nivåer, frånvalmistuvat yliopistoista maistereina, muu­ lyhenemässä. malaista sivistysyhteiskuntaa grundskolan till högskoleut-alla Euroopassa pääosin kandidaatteina. myös jatkossa rakennetaan.” bildning.”Valmistumisikää ja välivuosia käsittelemme tarkemmin luvussa 4. henna virkkunen (kok) ulla-maj wideroos (r)6 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 7
  • 6. N iukka toimeentulo on opintojen etenemisen suurin este. Opintotuki sidottava indeksiin nyt! Vuodesta 2011 alkaen Opiskelijoista 70% joutuu työskentelemään opintojen ohessaopintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa kattaakseen elinkustannukset (yths terveystutkimus 2008), mikä on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä opintoaikoja pi­ei ole turvattu indeksillä. On kohtuutonta, että opintotuen dentävistä tekijöistä. Indeksiin sitominen kytkisi opintotuen kehi­annetaan edelleen heikentyä muiden vähimmäisetuuksien tyksen elinkustannuksien nousuun ja takaisi opiskelijoille vakaanseuratessa elinkustannuksia. Opintotuen sitominen kan- toimeentulon.saneläkeindeksiin on oikeudenmukaista ja tuo valtiontalou-delle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Uudistuksen kustannukset Opintotuen indeksiin sitominen tuo valtion taloudelle kustannuk­ sia vain talouskasvua vastaavan määrän. Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin maksaisi OKM:n arvion mukaan vuonna 2011 0,7 miljoonaa €, vuonna 2012 7,5 miljoonaa € ja vuonna 2013 20,2 miljoonaa € (2014 31,4, 2015 40,4). Opintorahan reaaliarvo 1992–2009 87,8 % arvio 09–10 Opintotuen kehittämisen suuntaviivat ovat jo olemassa Vuosien 2009 ja 2010 ajan opetus­ ja kulttuuriministeriössä työsken­ teli opintotuen kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä, jonka teh­ tävänä oli esittää uudistuksia opintotukijärjestelmään tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Työryhmä koostui minis­ teriöiden, KELA:n ja opiskelijajärjestöjen edustajista. Työryhmä piti nykyistä opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Opiskelijajärjestöt olivat työryhmässä valmiita hyväk­ symään kokonaispaketin, jossa opintotukeen tehtäisiin muutamia tiukennuksia ja vastapainona opiskelijoiden toimeentuloa vakau­ tettaisiin indeksiin sitomisen ja huoltajakorotuksen avulla. Hallitus kuitenkin päätti toteuttaa ainoastaan opintotuen tiukennukset, kun taas indeksiin sitominen jäi pois vuoden 2011 budjetista. Hallituksen päätös tuskin parantaa tilannetta: ei ole mielekästä kiristää opinto­ tuen vaatimuksia, kun samaan aikaan opiskelijan toimeentulo heik­ kenee jatkuvasti.8 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 9
  • 7. Opintorahapainotteisuus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden Opiskelijan bruttotulot * Opiskelijan nettomenot * Opintorahapainotteiseen opintotukeen siirryttiin vuonna 1992 opis­ opintoraha 298 € asuminen 400 € kelijoiden runsaan työssäkäynnin ja pitkien valmistumisaikojen ta­ asumislisä 202 € ruoka 200 € kia. Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä onkin työtulot/lainat 392 € vaateet ja hygienia 117 € toimivin malli yliopisto­opiskelijoiden tukemiseen. Riittävä opinto­ vapaa-aika ja muut 158 € yhteensä 892 € raha takaa tasa­arvoiset mahdollisuudet kattaa yksilön elinkustan­ yhteensä 875 € nukset lähtökohdista riippumatta. Nykyjärjestelmä myös huomi­ oi hyvin opiskelijoiden vaihtelevat elämäntilanteet. Opintotuen * luvut mediaaneja”rakenteellinen kehittäminen” lainan painoa kasvattamalla olisi jär­ jetön ratkaisu – maisterivaiheen lainapainoisuus puolestaan johtai­ Opintotuen huoltajakorotus on vastuullista perhepolitiikkaa si valmistumisen viivästymiseen. Valtion perhepoliittisena tavoitteena on huoltosuhteen vinoutu­ Opintotuen tulee kokonaisuudessaan taata mahdollisuus täysi­ man korjaaminen kannustamalla nuoria perheenperustamiseen en­ päiväiseen opiskeluun. Opiskeluaikana työnteko ei saa olla vain toi­ tistä aikaisemmin. Korkeakouluopiskelijoiden perheenperustami­ meentuloa täydentävää, vaan sen tulee painottua työkokemuksen nen siirtyy hyvin usein toimeentulon pienuuden ja tulevaisuuden ja työelämän tuntemuksen lisäämiseen. epävarmuuden takia. Yhtenä keinona opiskelijaperheiden lapsiköy­ Nuoren sukupolven tehtävänä on kouluttautua haluamalleen hyyden torjumiseen on opintorahan huoltajakorotus. Tämä antaisi alalle ja tätä kautta työllistyä. Näin nuorella on mahdollisuus tuoda positiivisen signaalin siitä, että lasten turvallinen kasvuympäristö oma inhimillinen pääomansa prosessiin, jonka tuotoksena tasainen ja kehitys ovat tärkeitä arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle. talouskasvu takaa Suomen menestymisen globaalissa maailmas­ Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990­luvun laman myö­ sa. Mahdollisuus kouluttautua lisää myös sosiaalista liikkuvuutta tä ja tällä on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia perheellis­ ja tasa­arvoisuutta eri sosioekonomisista taustoista tulevien kansa­ ten opiskelijoiden toimeentuloon. Kelan tilastojen mukaan toimeen­ laisten välille. tulon vähyydestä kärsivät etenkin opiskelevat äidit. Heidän vuosi­ Opintojen suurin hidaste on toimeentulon järjestäminen. Heikke­ tulonsa ovat huomattavasti pienemmät, kuin opiskelijoiden, joilla nevä opintotuki on vuosi vuodelta vaikeamman tehtävän edessä. ei ole lapsia. Huono tilanne vielä korostuu, koska useimmiten per­Tämän epäkohdan parantamiseksi heelliset naisopiskelijat eivät pysty täydentämään tulojaan työssä­ käynnillä. Perheellisten opiskelijoiden tilanne näkyy huolestutta­ ▸ Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen vasti kasvaneissa lapsiköyhyystilastoissa. Kaikista lapsiperheistä (vaalikauden aikana n. 60 miljoonaa €). 40 % on vaikeuksia kattaa välttämättömät menonsa. Perheellisten opiskelijoiden, erityisesti naisten, aseman paranta­ miseksi seuraavalla hallituskaudella: Mikset ota lainaa, opiskelija? Vuosikymmeniä sitten korkea- ▸ Opintorahaan tehdään 145 € huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 ! koulutus käytännössä takasi työpaikan. Moni asia on muuttu- kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaannut sen jälkeen, ja nyt on toisin: Akavan mukaan korkeakoulutettujen (vaalikauden aikana noin 77 milj. €).työttömyys on ennätyskorkealla. Ei siis ihme, että tulevaisuudenepävarmuuden, pätkätöiden ja työttömyyden pelon takia vain n. 40 % Lisäksi opiskelijan oikeusturvan ja toimeentulon parantamiseksiopiskelijoista nostaa opintojensa aikana opintolainaa (kela). seuraavalla hallituskaudella: ▸ Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään Kansan- Opintotuen tarkoitus. Opintotuen tarkoituksena on taata opis- eläkelaitokselle kaikkien toimeentulotuen saajien tasavertai- ! keluaikana riittävä toimeentulo kaikille sitä tarvitseville. Opinto- sen kohtelun edistämiseksi (vuoden 2007 arvio: 90 milj. €).tuen saaminen edellyttää opintojen etenemistä, ja opintojen edisty- ▸ Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin,mistä seurataan vuosittain. Opintorahapainotteisessa järjestelmässä että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojenannetaan myös mahdollisuus kohtuulliseen työntekoon ilman, että ja opintoaikojen rajauksien vaatimalla tavalla.se vähentää opintorahaa.10 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 11
  • 8. Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? Viime vuosina keskus- K ansainvälisyys on arkipäiväistä. Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi asia, mutta sen vauhti on nopeutunut. Liikkuvuudes­telu maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta on koventu- ta on rakennettava Suomelle voimavara, ei väline eriarvois­nut. eu/eta-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille tumiseen. Kun väestömme ikääntyy ja huippuosaajien määrä vä­on asetettu lukukausimaksukokeilu, jota edelleen toivo- henee, tarvitsemme uusia ihmisiä, ajatuksia ja toimintatapoja. Siksi meidän on avattava itsemme muulle maailmalle ja ymmärrettävä,taan laajennettavaksi. Suomelle oikea tie ei kuitenkaan ole että kansainvälisyys ei ole irrallinen asia vaan osa kaikkia ilmiöitä.rajoittaminen ja sulkeutuminen vaan rohkea avoimuuden Tämän ajatuksen sisäistämiseen haluamme kannustaa myös suo­ malaista yhteiskuntaa.ja kansainvälisyyden edistäminen. Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tulee kiinnit­ tää tulevalla hallitusohjelmakaudella erityistä huomiota. Riittävä kielitaito, toimiva täydennyskoulutus ja työnantajien motivoiminen johtavat par­ haisiin tuloksiin. Meidän täytyy ennak­ 65 % yliopistojen kan- koluulottomasti tunnistaa osaaminen kai­ sainvälisistä tutkinto- kissa ihmisissä – taidot karttuvat opin­ opiskelijoista on haluk- noissa ja työssä, kun siihen saa mahdol­ kaita jäämään Suo- lisuuden. meen valmistumisensa Suomalainen maahanmuuttokeskus­ jälkeen. Jäämisestään telu on jumiutunut asetelmiin, jossa ih­ epävarmoille työllisty- minen nähdään yksisilmäisesti vain ryh­ minen on tärkein maa- mänsä edustajana – mahdollisena huip­ han jäämisen ehto. puosaajana tai sosiaaliturvan väärinkäyt­ lähde: niemelä 2008 täjänä. Asenteellinen suhtautuminen es­ tää meitä näkemästä kaikkea sitä potentiaalia, joka maahanmuut­ tajissa on. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, eivät ryhmiä ja stereotyyppejä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina korkea­ koulutuksessa, koska heillä on siirtymävaikeuksia jo peruskoulus­ ta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Syitä toisen asteen koulutuksen puuttumiseen on useita, mutta niiden purkamiseen tarvitaan kohdennettua ja tavallista tehokkaampaa opintojenohjausta. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajataustaisten riski jää- ! dä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinker- tainen suhteessa kantaväestöön. EU:n ulkopuolelta saapuneiden en- simmäisen polven maahanmuuttajilla riski on jo yli kolminkertainen. Vieraskielisistä 27 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, kun vastaava luku kantaväestössä on 14 %. lähde: oph 200812 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 13
  • 9. SYL:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajaväestön koulutus­ Kansainvälistymistä kaikille opiskelijoillemahdollisuuksia ja ­tasoa sekä edistää heidän työllistymistään Kansainvälistyminen on keino parantaa suomalaisen korkeakoulu­Suomessa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi seuraavalla hallitus­ tuksen laatua entisestään. Työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia jakaudella opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maa­ kansainvälisesti suuntautuneita ihmisiä. Liikkuvuutta korkeakou­hanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. luissa tulee määrätietoisesti lisätä: kaikille suomalaisille korkea­ kouluopiskelijoille pitää taata mahdollisuus kansainvälistymiseen, ▸ Määritellään lakisääteisesti kotimaisen kielen osaamistaso, ja kansainvälisten tutkinto­ ja vaihto­opiskelijoiden määrää tulee jonka kuntien kotouttamisohjelmien kielikoulutus vähintään kasvattaa huomattavasti. tarjoaa. ▸ Maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen lisätään joustoa ja parannetaan taloudellisia mahdollisuuksia osallistumiseen. Kansainväliset opiskelijat Suomen yliopistoissa vuonna 2009 ▸ Luodaan kannustimia vaikeasti työllistyvien maahanmuutta- 6 984 tutkinto-opiskelijaa jien työllistämiselle. 5 253 vaihto-opiskelijaaMenestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhden­ OKM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet vuonna 2015vertaista. Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös nosta­ 10 000 tutkinto-opiskelijaamalla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumus­ 8 000 vaihto-opiskelijaaten mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. Siksi seuraavalla hal­ lähde: okm:n kota-tietokantalituskaudella ▸ Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuo- teen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakorotuksilla Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. € vuoden 2009 Bkt:lla). ja opastusta integroituessaan uuteen yliopis­ Tiesitkö? Laadukas ▸ Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä eu- ja eta-alueen toonsa, kotikuntaansa ja kotimaahansa. Kan­ koulutus on 97 %:lle ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen kustannuksiin sainväliset opiskelijat haluavat laadukkaan kansainvälisistä Suomessa. koulutuksen, viihtyisän kodin sekä turvan opiskelijoista vähin- sairastumisen varalta. tään melko tärkeä Työelämä ja yhteiskunta edellyttävät ny­ syy tulla Suomeen kyään yhä enemmän kykyä ymmärtää erilai­ – 90%:lle tärkeää Mitä ihmettä? Kehitysyhteistyövaroja suunnitellaan käytettä- suutta sekä toimia ja viestiä monikulttuuri­ on myös koulutuk-! väksi stipendijärjestelmiin, joilla tuettaisiin kolmansista maista sessa yhteisössä. Nämä taidot syntyvät vain sen maksuttomuus.tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja. oda-kriteerien mukaan omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokai­ lähde: niemelä 2008kehitysyhteistyöksi voidaan laskea sellaista julkisten varojen käyt- sen yliopisto­opiskelijan tulisi osana tutkin­töä, joka tähtää ensisijaisesti kehitysmaan talouden ja hyvinvoinnin toaan suorittaa kansainvälistymisjakso, joko vaihto­opiskeluna, ulko­edistämiseen, jonka kohteena on oecd:n kehitysapukomitean (dac) maanharjoitteluna tai kotikansainvälistymisenä.hyväksymä maa tai kehitysapujärjestö tai rahoituslaitos, ja joka on Koska vaihto­opiskelu ulkomailla ei ole kaikille mahdollinenlahjoitusluonteista valtioiden välistä varojen siirtoa. Lukukausimak- vaihtoehto esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten syiden ta­sujen subventoiminen kehitysyhteistyömäärärahoin merkitseekin kia, on luotava alakohtaisia kotikansainvälistymisjaksoja. Kotimaas­usein rahavirran suunnan kääntämistä omiin korkeakouluihin ja aivo- sa suoritettava jakso voisi sisältää erityisesti omaan alaan liittyvinätuonnin tukemista niistä maista, jotka erityisesti aivoja tarvitsevat. osioina esimerkiksi kulttuurienvälistä viestintää, kieliopintoja, mo­ nikulttuurisuusopintoja, yhteistyöryhmiä kansainvälisten opiske­ lijoiden kanssa tai työharjoittelun kansainvälisessä yhteisössä. Tutkintoon sisältyvää kansainvälisyysjaksoa varten on erittäin tärkeää huolehtia myös opetushenkilökunnan liikkuvuusmahdol­ lisuuksista.14 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 15
  • 10. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus yliopistosektorilla (yli 3 kk) kelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen opintojensa jälkeen on parannettava tuntuvasti. vuosi lähteneet, kpl Ulkomaisille yrityksille, yhteisöille ja valtioille kohdistettua kou­ 2000 3 962 lutusvientiä voidaan kehittää korkeakoulujen kansainvälistymistä 2001 3 983 edistävänä keinona. Jotta koulutusvienti on järkevää, täytyy sen tuot­ 2002 3 807 taa taloudellista hyötyä ja tukea järjestävän korkeakoulun perus­ 2003 3 863 toimintaa. Koulutusvienti mahdollistaa oikein toteutettuna myös 2004 4 077 opetushenkilöstön kansainvälistymisen. 2005 4 497 Korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi seuraaval­ 2006 4 498 la hallituskaudella 2007 4 343 2008 3 932 ▸ eu- ja eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden luku- 2009 4 329 kausimaksukokeilun tulokset arvioidaan seurantakritee- lähde: kota-tietokanta rien mukaisesti. Seurataan erityisesti sitä, mikä on kokeilun vaikutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen. ▸ Koulutusvientistrategiaa toteutetaan luomalla koulutus-Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden dynaamisuuden takia on tärkeää vientiklusteri, joka tukee korkeakoulujen koulutusvienti-edistää opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kansainvälisty­ pyrkimyksiä.mistä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella ▸ Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokoh- tainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto- tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonai- suutena. ▸ Selkiytetään kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten asumisen järjestämisen vastuut korkeakoulujen, kuntien ja valtion välillä. Lisätään tukipalvelujen resursseja. ▸ Toteutetaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukainen kuusivuotinen liikkuvuuden rahoitusohjelma. (ohjelman kokonaiskustannus 30 milj. €) ▸ Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemista kotikor- keakoulussa parannetaan noudattaen aikaisemmin hanki- tun osaamisen tunnistamisen periaatteita. Vaihto-opiskelun laatua parannetaan lisäämällä oppimisen itsearviointia. ▸ Opettajavaihdon resursseja lisätään.Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ykköstavoiteUuden yliopistolain yhteydessä päätettiin toteuttaa viisivuotinenkokeilu, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU­ jaETA­maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen ke­rääminen heikentää kansainvälistymiskehitystä ja todennäköisestivähentää Suomeen tulevien ja tänne jäävien kansainvälisten osaa­jien määrää. Korkeakoulutettu maahanmuuttaja on suomalaiselleyhteiskunnalle erittäin hyvä sijoitus – kansainvälisten tutkinto­opis­16 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 17
  • 11. Seuraava ei maksa – työuralasku tasan sukupolvien kesken.  T osiasia on, että suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkelu­ paukseen nähden liian pieniä työeläkemaksuja. MuutoksiaKun työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962, työeläke- eläkejärjestelmään olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta myös van­maksujen suuruus oli noin 5 % bruttopalkasta. Tähän päi- hemmat ikäluokat olisivat ennättäneet osallistua eläkejärjestelmänvään mennessä on edetty noin 22 %:iin. On ennustettu, että rahoittamiseen oikeudenmukaisella osuudella. Suurin lasku väestön ikääntymisestä ei synnyvuoteen 2030 mennessä maksuja pitää korottaa vielä viidel- eläkkeistä. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän Ne, jotka nytlä prosenttiyksiköllä nykyisestä, jotta annetut eläkelupaukset julkisesti rahoitettuja palveluita, mikä tulee työs­ ovat käyneet sä oleville ikäluokille maksettavaksi eläkelaskun neuvottelujavoidaan pitää. 1940-luvulla syntynyt voi odottaa työeläke- päälle. Raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Mer­ tulevaisuu-maksuilleen yli viiden prosentin tuottoa siinä, missä heidän kittävämpi kysymys on henkilökunnan riittävyys desta, eiväteläkkeensä maksava 1980-luvulla syntynyt joutuu tyytymään hoitoalalla. Nykyisen sulkeutuneen maahanmuut­ edusta laskun topolitiikan sekä vahvan ammattialojen sukupuo­ maksajaa.puolta pienempään (lähde: etk, etla). littumisen jatkuessa työntekijät voivat tältä alalta loppua. Silloin yhä useampi hoitaa paitsi lapsensa myös vanhem­ pansa kotona ja on pitkiä jaksoja poissa työmarkkinoilta. Tämä ruok­ kii entisestään järjestelmän rahoitusongelmia. Tämän kehityksen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja mm. koulutuksessa. Tämän päivän opiskelijoillakin on omat vanhemmat, joiden hy­ vinvointi on heille tärkeää. Meillä on intressi ratkaista nouseva sukupolvikysymys kokonaisuutena, ei vain opiskelijoiden eduk­ si. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla koko laskun kaataminen pien­ ten ikäluokkien niskaan kiristetyistä opintoajoista ja tiukennetusta opintotuen edellytyksistä yhä hurjempiin työelämän vaatimuksiin ja myöhempiin eläköitymisikiin. Ne, jotka nyt ovat käyneet neu­ votteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksajaa. Vuonna 2011 valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia €. Tämän summan korkoineen maksavat tämän päivän opiskelijat. Siksi heidän on oltava muka­ na, kun uutta suomalaista konsensusta rakennetaan. SYL:n tavoitteena on, että huoltosuhteen heikkenemisestä aiheu­ tuvat ongelmat eivät jää vain nuorempien sukupolvien vastuulle. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella ▸ Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoi- menpiteitä koskevaan päätöksentekoon. ▸ Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasa- puolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. ▸ Tuetaan uusia keinoja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät haluavat ja voivat jatkaa töissä nykyistä pidempään. ▸ Tuetaan yksityisellä ja julkisella sektorilla uusia kevyen osallis- tumisen malleja, joiden kautta työkykyiset eläkeläiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan. ▸ Eläkkeistä osa rahastoidaan erilliseen rahastoon vanhuspal- veluiden järjestämisen tueksi.18 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 19
  • 12. Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä. Me nuoret S uomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keski­ määrin 26­vuotiaina.olemme huolissamme heikentyvästä huoltosuhteesta ja Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä:kasvavasta valtionvelasta. Työuria on pidennettävä sekäalku- että loppupäästä. Miten? 1. Suomessa korkeakouluun päästään liian hitaasti ja väli­ vuosia kertyy useita – tämä kannattaa korjata. 2. Suomessa yliopiston perustutkinto on maisteritasoinen – korkea koulutustaso on kansallinen vahvuutemme. Valmistumisikä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta 21,4 27,6 yliopisto toinen aste välivuodet 16 19 amk 21,4 25,1 Korkeaan valmistumisikään vaikuttavat Suomessa ennen kaikkea välivuodet, joita Mediaanialoittamis- nuorille kertyy keskimäärin kolme. Suun­ iän ja -valmistumis- niteltu välivuosi voi olla hyvä hengähdys­ iän erotus korkeakou- tauko, mutta niiden vuoksi liian moni nuo­ luissa on 5,2 vuotta. ri jää vaille töitä tai haluamaansa opiskelu­ paikkaa. Välivuosia vähentämällä voidaan saavuttaa jopa vuoden tai kahden pidennys korkeakoulutettujen työuriin. Uusiin opintoaikoja rajaaviin toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Opintoaikojen rajauslaki alkaa vaikuttaa juuri näinä vuosina, ja jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että opiskeluajat ovat lyhentymäs­ sä. Sen sijaan on estettävä se, että opintoaikojen rajauslaki heiken­ tää tutkintojen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia. Siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluihin on suju­ voitettava ja suunnittelemattomia välivuosia vähennettävä. Nykyi­ nen opintoaikojen rajaus ei saa heikentää koulutusjärjestelmääm­ me, eikä uusiin rajaustoimenpiteisiin tule ryhtyä. Seuraavalla vaa­ likaudella ▸ Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valin- tajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurs- sien lisäämisellä. Valintajärjestelmäuudistuksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. ▸ Vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikoja rajaavan lain vai- kutukset opintoaikoihin, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opin- tojen laatuun selvitetään hallituskauden aikana.20 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 21
  • 13. Opiskelijan hyvinvointi korkeakoulujen rahoituksen mittariksi terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin, vaan he käyttävät kun­Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukykyinen opiskeli­ nallisia opiskelijaterveydenhuollon palveluita. YTHS tarjoaa yleis­ja on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva ja motivoinut sekä tutkitusti terveydenhuollon, mielenterveyden ja suun terveyden palveluita.oppii paremmin ja opiskelee nopeammin. Tämän vuoksi opiskelu­ YTHS:llä on lähes 60 vuoden kokemus ja paras osaaminen korkea­kyvyn edistäminen on niin opiskelijoiden, korkeakoulujen kuin val­ kouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevästä työs­tionkin etu. Opiskelijalla on opintojensa alusta lähtien oltava mahdol­ tä. Keskittyminen nuoriin aikuisiin takaa sen, että säätiön toimintalisuus hankkia riittävät akateemiset opiskelutaidot. Samoin opis­ on paitsi laadukasta, myös erittäin kustannustehokasta. YTHS onkelukykyä tukevia palveluita on oltava saatavilla koko opiskelu­ näin ollen selvästi paras tapa järjestää myös ammattikorkeakoulu­polun ajan. Opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on koko korkea­ opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto.kouluyhteisön asia. SYL:n tavoitteena on saada yhdenvertaiset ja laadukkaat opis­ SYL:n tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja keluterveydenhuoltopalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille.sujuvoittaa opintoja opiskelijan hyvinvointia kehittämällä. Tämän Seuraavalla hallituskaudellavuoksi seuraavalla hallituskaudella ▸ yths:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakoulu- ▸ Korkeakoulujen rahoitusmallin laadullisissa kriteereissä opiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa yths:n huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin palvelut laajennetaan koskemaan kaikkia ammattikorkea- edistäminen. koulujen nuoriso-opiskelijoita.Työelämään valmistautuminen osaksi opintojen suunnittelua Vanhemmuuden kustannukset ja vapaat on jaettava tasanOpiskelija, joka osaa käyttää asiantuntemustaan monipuolisestilöytääkseen itselleen sopivaa työtä, on vahvoilla työmarkkinoilla Määräaikaisten palkansaajien osuus iän ja sukupuolen mukaanja oman elämänsä rakentamisessa. Tämän vuoksi opiskeluaikana yhteensä 17hankitut työelämävalmiudet ovat tärkeä osa osaamista. 11 Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämän vaatimuk­ 15–24 38 33siin vaatii harjaantumista ja kokemuksia. Liian usein jää huomiot­ 25–34 29ta, että korkeakoulut ovat kriittisessä roolissa siinä, millä tavalla 14opiskelijat oppivat soveltamaan taitojaan. Pienellä investoinnilla 35–44 18 7työelämätaitoihin ja akateemisen tiedon soveltamiseen voitaisiin 45–54 9parantaa niin koulutettujen omaa elämänhallintaa kuin myös hei­ 7dän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tämän 55–64 8 naisetedistämiseksi seuraavalla hallituskaudella 5 miehet lähde: tem 2005 ▸ Työharjoitteluihin kannustetaan ja taloudellisia mahdolli- suuksia harjoittelujen laajentamiseen parannetaan. ▸ Parannetaan työharjoittelujen laatua kehittämällä harjoittelu- Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset ka­ käytäntöjä. saantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Jotta kaikki ▸ Opiskelijan työllistymistavoitteet huomioidaan henkilökoh- hedelmällisessä iässä olevat työntekijät olisivat yhdenvertaisessa taista opintosuunnitelmaa laadittaessa. asemassa, vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työnan­ tajien kesken. Tämä parantaisi nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisinyths:n palvelut avattava ammattikorkeakouluopiskelijoille mielin.Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ta­ Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksinso ja palvelujen laajuus vaihtelevat rajusti paikkakunnittain. Am­ riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimer­mattikorkeakouluopiskelijat eivät ole oikeutettuja Ylioppilaiden kiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Pien­22 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 23
  • 14. yrittäjät, joille epäsuorat kustannukset ovat raskaimpia, työllistä­vät 46,4 % työvoimasta (Tilastokeskus 2008). Epäsuorien kustannusten tasaamiseksi vanhempainvapaat onjaettava nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tä­mä tukisi vanhemmuuden tasa­arvoista jakautumista, kannustai­si isiä jäämään lastensa kanssa kotiin sekä tasa­arvoistaisi naistenja miesten kohtelua työmarkkinoilla. SYL:n tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa­arvoa työ­markkinoilla. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella ▸ Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työnantajien kesken. ▸ Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla.Meillä ei ole varaa menettää ketäänSuomessa on yli 20 000 alle 35­vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä.Joka toisella eläköitymisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat.Pelkästään vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys aiheutti valtiolle6,6 miljardin edestä kuluja ja menetettyjä saamisia (lähde: Työter­veyslaitos), kun taas työurien pidentämisen kolmella vuodella toivo­taan tuovan säästöjä 4,5 miljardia €. Joka kolmas korkeakouluopis­kelija käyttää mielenterveyden palveluita jo opiskeluaikanaan. Jostyöikäiset uuvutetaan jo nuorena, miten lapsista ja vanhuksistavoidaan pitää huolta? Nuorten selviäminen ehjinä työelämään ja työelämässä on kriit­tisen tärkeää yhteiskunnalle. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaanon kirjattava, että ▸ Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyys- eläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi.Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RYLapinrinne 2, 00180 HelsinkivaiHde: 029 009 0990FaKSi: 029 009 0999SäHKöpoSTi: syl@syl.fiPuheenjohtaja, p. 044 906 5007 uLKoaSu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina KajavoPääsihteeri, p. 041 515 2225 painopaiKKa Painotalo miktor, Helsinki 201024 Avoin, uutta luova Suomi