Pakolaisuus tosipuhetta pakolaisuudesta ja maahanmuutosta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Pakolaisuus tosipuhetta pakolaisuudesta ja maahanmuutosta

on

  • 362 views

 

Statistics

Views

Total Views
362
Views on SlideShare
362
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Pakolaisuus tosipuhetta pakolaisuudesta ja maahanmuutosta Pakolaisuus tosipuhetta pakolaisuudesta ja maahanmuutosta Document Transcript

  • Tosipuhetta pakolaisuudesta ja maahanmuutostaOtetaanko kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita vai molempia? Vai yhtään ketään?Ylioppilaskuntien edustajistojen puheenjohtajat seitsemästä eri yliopistosta kertovat omanmielipiteensä maahanmuutosta ja pakolaisuudesta.Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Niklas Mannfolk:”Pakolaiskiintiön koko ei ole maahanmuutto-ongelmien ydin. Ongelma on se, mitenmaahanmuuttajat ja pakolaiset saadaan integroiduksi yhteiskuntaan. En ole sen kannalla, ettäSuomeen otettaisiin hirveät määrät ihmisiä elämään korkeammalla valtion tulolla kuin omateläkeläisemme. Ei ole myöskään hyväksi pakolaisille, että heidän kokemiensa kauheuksienjälkeen heidät täällä asetettaisiin alkeellisiin leiriolosuhteisiin.Kiintiöpakolaiset on todettu pakolaisiksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n periaatteidenmukaisesti. He tulevat suoraan hätää kärsimästä ja Suomella on valtiona suora velvollisuusauttaa niitä ihmisiä eri tavalla kuin turvapaikanhakijoita, koska siihen on sitouduttu.Turvapaikanhakijoiden suhteen kannatan sitä, että luodaan mahdollisimman normaalitolosuhteet. Olisi absurdia, että muodostettaisiin keinotekoisesti viisihenkinen perhe, jossajokainen olisi eri maasta. Yhteiskunnalle työkykyiset maahanmuuttajat ovat tokikannattavampia, mutta ihmisiä ei voi ajatella vain työkoneina.Suomi tarvitsee ehdottomasti maahanmuuttajia. Kulttuurin rikastuttaminen on tärkeääglobalisoituvassa maailmassa, eikä Suomi voi sulkeutua sisäsiittoiseksi kotimaaksi.Integraatiota tarvitaan. Yhtäältä Suomessa on paljon työttömiä, jotka pystyisivät tekemäänmatalapalkka-alueen töitä, mutta eivät suostu niitä tekemään. Toisaalta taas työnantajatkäyttävät hyväksi mahdollisuutta käyttää ulkomaalaista halpaa työvoimaa, joka taas syökotimaisten työntekijöiden töitä.Eläköityvät ikäluokat aiheuttavat työvoimapulan, mistä syystä tarvitaan jatkuvasti erityisestityöperäistä maahanmuuttoa.”Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Maija Jäppinen:”Suomella vauraana maana olisi varaa isompaankin pakolaiskiintiöön. UNHCR on jo selvittänytpakolaisten taustaa, ja henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Miljoonia ihmisiä elääpakolaisleireillä, ja siinä mielessä tuntuu pikkumaiselta, että Suomi ottaa vain 750. Suomi onsitoutunut Geneven pakolaissopimukseen. Olemme velvollisia ottamaan vastaan suojeluntarpeessa olevat turvapaikanhakijat ja selvittämään heidän turvapaikan tarpeensa.Perheenyhdistämisistä tekee monimutkaisia se, että perheen määrittelyt vaihtelevat. Joissainkulttuureissa myös isovanhemmat kuuluvat ydinperheeseen. En ole kovin perehtynyt asiaan,mutta välillä keskustelu liian helpoista perheenyhdistämisistä tuntuu aika populistiselta.Puheissa ankkurilapsista haetaan ongelmaa pikemminkin kuin puhutaan tosiasiallisestaongelmasta. Yksin Suomeen tulevat lapset ovat osin rinnastettavissa Ruotsiin lähetettyihinsuomalaisiin sotalapsiin. Se on loogista toimintaa aikuisilta sodan jaloissa. He haluavat ainakinjälkikasvunsa turvaan.Pitkällä tähtäimellä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja heidät on viisasta toivottaatervetulleiksi. Työperäinen muutto tullee lisääntymään, ja lisäksi Suomen on kannettavaosansa globaalista vastuusta pakolaisongelmassa.Tällä hetkellä työttömyys on korkeammalla kuin ennen lamaa. Laskukausi on otollista aikaapopulismille, jossa vaaditaan rajoja kiinni, ”koska suomalaisillekaan ei ole töitä”. Yhtälö eikuitenkaan ole niin yksinkertainen, että ulkomaalaisten torjuminen johtaisi työllisyydennousuun. Väestö ikääntyy ja työvoimaa tarvitaan. Ei saa silti unohtaa, että ihmiset eivät tule
  • vain töihin. Heillä on perheet ja erilaisia elämäntilanteita. Maahanmuuttopolitiikan pitäisi ollasellaista, että se mahdollistaa pitkäjänteisen tulevaisuuden suunnittelun.”Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jaakko Laitakari:”Tässä vaiheessa Suomen 750 hengen pakolaiskiintiö vaikuttaa ihan kelvolliselta tai jopa liianisolta. Sitä ei ole moneen vuoteen saatu edes aivan täyteen. Siinä mielessä kiintiö eivälttämättä ole sopiva ja se pitäisi varmaankin tarkistaa. On hyvä pitää erilläänkiintiöpakolaisten ottaminen ja turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely. Pakolaisenmääritelmä on kuitenkin erilainen kuin turvapaikanhakijan, joten henkilöt on käsiteltäväkinerilaisena.Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen kannalta olisi hyvä, että Suomi voisi suunnata varoja jaauttaa pakolaisia omalla asuinalueellaan tai lähtömaan naapurimaissa. Jos pakolaisetmuuttaisivat alkuperämaansa naapuriin, kulttuuri ja kieli olisivat lähempänä omaa. Esimerkiksiomalta kannalta katsoen jos lappilaisia miehiä alettaisiin vainota, menisin mieluumminRuotsiin, koska sieltä pääsisi takaisin kotimaahan helpommin. Muutto Venäjältä Suomeenonkin hyvin ymmärrettävää maantieteellisen läheisyyden vuoksi.Perheitä voisi yhdistää tapauskohtaisesti riippuen siitä, miksi turvapaikkaa on haettu. Josesimerkiksi yhtä henkilöä on vainottu hänen omien mielipiteidensä vuoksi, ei perhettä tarvitsisivälttämättä saattaa yhteen. Jos kuitenkin vainon syy on esimerkiksi etninen tausta ja siten siismyös turvapaikanhakijan perhettä voidaan vainota, perheen voisi yhdistää.Maahanmuuttokeskustelussa on haasteena se, että keskustelussa leimautuu hirveän helpostisuuntaan tai toiseen. Ihmiset asennoituvat hirveän tunteikkaasti näihin asioihin. Asiastatehdään mustavalkoista, ja kannanottaja on joko hippi tai natsi.”Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Jarkko Tuunainen:”Suomen pakolaiskiintiö on sopivan kokoinen. Ei ole tarvetta lähteä nostamaan sitä. Onperusteltua pitää erillään kiintiöpakolaisten otto ja turvapaikanhakijoiden otto, koska ne ovatsyntyneet eri tarpeista. Turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyajat ovat kuitenkinkohtuuttoman pitkiä. Tutkintaa on syytä ja tarvetta tehostaa. Turvapaikkahakemuksia pitääkäsitellä tapauskohtaisesti. Tietyt selkeät raamit ovat välttämättömiä, mutta viime kädessätilanteet tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Perheenyhdistäminen on ilman muuta hyväjärjestely. Lapsilta ei voida viedä oikeutta vanhempiinsa.Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, erityisesti työperäistä maahanmuuttoa. Se on yksi tekijävahvistettaessa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Työperäiseen maahanmuuttoon onpanostettava. Pakolaiset ja työperäinen maahanmuutto ovat niin eri asioita, että niistä ei voipuhua samassa lauseessa. Työperäisessä maahanmuutossa ihmisillä ei ole pakolaisstatusta.Jotta maahanmuutosta on hyötyä, pitää erityisesti kotouttamiseen panostaa. Jos siinäepäonnistutaan, seuraa kustannuksia yhteiskunnalle. Suomen yhteiskuntaan sitominen lähteekielen opettelusta. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on ensimmäinen askel. Työ on sittense toinen asia, jonka kautta pääsee integroitumaan yhteiskuntaan.Maahanmuutosta on käytävä keskustelua avoimesti ja asioiden oikeilla nimillä.Maahanmuuttokeskustelu voi olla kriittistä, vaikka kyse ei olisi maahanmuuttokritiikistä.”Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Virve Valtonen:”Pakolaiskiintiön, kuten minkä tahansa kiintiön, pitäisi olla joustava tilanteen mukaan. Josmaailmalla tai tietyssä maassa tulee erityisen paha hätä, niin pakolaiskiintiötä voisi suurentaa.
  • Jos taas Suomi kärsisi vakavasti taloudellisesti, niin kiintiö voisi joustaa toiseen suuntaan jasupistua. Toki Suomen asiat ovat niin hyvin, että kiintiöpakolaisia voisi ottaa enemmänkin.On tärkeää, että turvapaikanhakijoita valitaan tietyin kriteerein, mutta toki kriteerienkin onhyvä joustaa, jos tilanne niin vaatii. Omasta mielestäni pakolaisperheitä pitäisi voida yhdistää.Kansainvälistyminen on se suunta, mihin yhteiskunta kehittyy. Kansainvälistyminen on hyvästäja sen on hyvä olla molemminpuolista. Suomesta lähdetään ulkomaille ja toisaalta tänne tuleeulkomaalaistaustaisia. Opiskelijaelämässä kansainvälistyminen ja maahanmuutto saisi näkyäenemmän: maahanmuuttajataustaisista pienempi osa pääsee korkeakouluihin kuinkantaväestöstä. Se on epäkohta, johon pitäisi puuttua. Maahanmuuttajien sitouttamiseen tuleekiinnittää huomiota, ja heidän tulee saada koulutuksessa samanlaisia mahdollisuuksia.”Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Tomi Tuominen:”Pakolaiskiintiö on absoluuttisena lukuna vaikea arvo ja siitä ei voi sanoa suoraan, onko seliikaa vai liian vähän. 600–700 ihmistä ei välttämättä tunnu Suomen väkiluvussa missään,mutta kiintiötä arvioidessa pitää ottaa huomioon se määrä, mitä muutkin maat ottavat.Käsitykseni mukaan turvapaikanhakijoiden seulonta toimii hyvin. Siihen on paljonkansainvälisiä ohjeita ja suosituksia. Jonotus saattaa kestää kauan, mutta toisaalta vielätärkeämpää on, että hakemukset käsitellään asiallisesti ja tapauskohtaisesti. Päätöstäodottavaa yksilöä tuskin haittaa, että käsittely kestää pitkään. Yhteiskunnalle on toki parempi,jos käsittelyaika on mahdollisimman lyhyt.Perheenyhdistämisen uudessa asuinmaassa pitää olla ilman muuta mahdollista, kunturvapaikanhakijan perusihmisoikeuksia on loukattu. Esimerkiksi jos jonkun henkeä taiterveyttä uhataan kotimaassa, perheenkin on syytä saada turvapaikka. Jos vainottu saaturvapaikan muualta, hänen perheensä alkaa kärsiä samasta vainosta. Siksi yhdistämisenpitäisi olla mahdollista.Monista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista tulee lopulta normaaleja työntekijöitä uudessakotimaassaan, ja siihen tuleekin pyrkiä. Työllistymisestä puhuttaessa maahanmuuttajat jaturvapaikanhakijat ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. En osaa sanoa, pitäisikö suosia työperäistämaahanmuuttoa vai turvapaikanhakijoiden ottoa, vai pitääkö suosia kumpaakaan. En usko,että tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä siihen, että saataisiin enemmän ulkomaalaisia Suomeen.”Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes:”Kun puhutaan pakolaiskiintiöiden koosta, määritelmät painavat enemmän kuin tarkat arvotkiintiöissä. Jos yleisesti pakolaislinjauksia ei muokata, niin silloin uskon, että 750 hengenkiintiö on sellaisenaan hyvä.Olisi hienoa, jos ihmiselle voitaisiin tarjota apua sinne, missä hän on. Suurin osa ihmisistätuskin haluaa jättää kotiaan. Jos kuitenkin olot ovat oikeasti turvattomat ja ihmistä vainotaan,olisi äärimmäisen hyvä, että hän saisi turvapaikan toisesta maasta. Ideaalissa maailmassakaikilla olisi mahdollisuus ravintoon, suojaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.Maahanmuuttokysymys on kuitenkin niin monialainen ja vaatii paljon osaamista, että onvaikea kommentoida sitä muutoin kuin periaatteelisella tasolla. Mitä nopeamminturvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään, sen parempi. Turvapaikanhakijoidenydinperheet kuuluisi yhdistää, vaikka vain yhtä perheenjäsentä vainottaisiin.Käsittääkseni ikäluokat ovat pienentyneet Suomessa, ja työvoimalle pitäisi olla kysyntää. Tosinsamalla tehtaita suljetaan eri puolella Suomea. En kuitenkaan näe, että maahanmuuttajientulossa olisi ongelmia. He voivat myös osittain luoda omat työpaikkansa.
  • Suomessa voisi hyödyntää maahanmuuttajien potentiaalia enemmän, koska ulkomailta tuleeerilaista osaamista. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittelu hämmentää myös välillä.Jos maaseudun autioituminen on ongelma, miksi maahanmuuttajat ohjataan isoihinkeskittymiin? Ehkä voisi miettiä uusia ratkaisuja vanhojen, kuten kiintiön koon muuttamisen,sijaan.”Teksti: Liisa LundellKuvat/kuvaajat:Jaakko Laitakari: Pekka KoponenVirve Valtonen: Seppo HonkanenTomi Tuominen: Jouni PorsangerJarkko Tuunainen: Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaNiklas Mannfolk: Turun yliopiston ylioppilaskuntaMaija Jäppinen: Antti PihlajamaaSara Remes: Pilvi Kuisma