Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011

4,761 views

Published on

Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
4,761
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4,090
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011

  1. 1. Opiskelukyvyn edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla<br />12.5.2011<br />1<br />Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaaminen<br />12.5.2011, Tampere<br />Laura Heinonen, SYL<br />Ann-Marie Norrgrann, Tamy<br />
  2. 2. Esityksen sisältö<br />3-12 Kyky-projekti, opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla<br />13-27 Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta<br />28-34 Järjestötoiminnassa jaksaminen<br />2<br />
  3. 3. Opiskelukyvyn edistäminen 2011-2013:Campus Conexus II - Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin <br />
  4. 4. Toimijat<br />Tampereen yliopisto<br />Tampereen yliopiston ylioppilaskunta<br />Tampereen teknillinen yliopisto<br />Aalto yliopisto<br />Aalto yliopiston ylioppilaskunta<br />Suomen ylioppilaskuntien liitto<br />4<br />
  5. 5. Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen -osaprojekti(SYL, Aalto, AYY ja Tamy)<br />
  6. 6. Opiskelukyky ja Kyky-hanke 2009-2010:<br />”opiskelukyky on yhteydessä oppimis-tuloksiin ja opintojen etenemiseen”<br />”opiskelukyky on opiskelijan työkykyä”<br />”oppilaitos voi tukea opiskelu-kykyä monin eri tavoin”<br />”opiskelukyvyltään hyvä opiskelija on tuleva osaava ja hyvinvoiva työntekijä”<br />
  7. 7. Opiskelukykymalli<br />Kunttu 2009, työterveyslääkäri 1/2009<br />Omat <br />voimavarat<br />Opiskelu-<br />taidot<br /><ul><li>Opiskelutekniikka
  8. 8. Opiskeluorientaatio
  9. 9. Oppimistyylit ja -tavat
  10. 10. Kriittinen ajattelu
  11. 11. Ongelmanratkaisukyvyt
  12. 12. Sosiaaliset taidot
  13. 13. Opintosuunnitelman teko
  14. 14. Ajankäytön suunnittelu
  15. 15. Persoonallisuus
  16. 16. Identiteetti
  17. 17. Elämänhallinta
  18. 18. Elämäntilanne ja olosuhteet
  19. 19. Sosiaaliset suhteet
  20. 20. Fyysinen ja psyykkinen terveys
  21. 21. Käyttäytyminen</li></ul>Opiskelu-<br />kyky<br />Opiskelu-<br />ympäristö<br />Opetus-<br />toiminta<br /><ul><li>Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö
  22. 22. Oppilaitosten opiskeluyhteisöt
  23. 23. Opiskelijoiden omat yhteisöt</li></ul>-Opetus ja ohjaus<br />-Pedagoginen osaaminen<br />-Tuutorointi<br />
  24. 24. Materiaalia opiskelukyvyn edistämiseen<br />Opiskelukykykäytännöt<br />koottiin kyselyillä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä yliopistoista ja ylioppilaskunnista<br />sisältää noin tuhat hyvää käytäntöjä aihepiireittäin jaoteltuna (esim. opintojen aloittaminen)<br />Opiskelukykysuositukset<br />valtakunnalliset suositukset yliopistoyhteisöille opiskelukyvyn edistämiseksi<br />laadittiin kokoamalla hyviä käytäntöjä<br />Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä –raportti<br />Käytännöt ja suositukset löytyvät osoitteesta http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/<br />8<br />
  25. 25. Opiskelukykysuositukset<br />1 Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja <br /> organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä<br />2 Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin<br />3 Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa<br />4 Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään <br />5 Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan<br />6 Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin <br />7 Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä<br />9<br />
  26. 26. Yhteisöllisyys<br />Koostuu:sosiaalisista suhteista ja verkostoista, sosiaalisista normeista ja arvoista sekä luottamuksesta ja voimavaroista.<br />Edellyttää: toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja sallii erilaisuuden.<br />10<br />
  27. 27. Miksi yhteisöllisyys on tärkeää yliopisto-opiskelijan opiskelukyvyn kannalta?<br />Lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia ja terveyttä<br />Vahvistaa kiinnittymistä opintoihin<br />Mahdollistaa ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän saamisen kokemukset<br />Vuorovaikutteiset ja osallistavat opetusmuodot<br />11<br />
  28. 28. Muistiinpanoja keskustelusta: Miten järjestö- ja kulttuuritoiminta edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä?<br />yhteisöllisyyttä pystytään lisäämään sillä, että madalletaan eri ihmisten kynnystä osallistua tapahtumiin<br />osoitetaan, että vähemmistöt ovat tervetulleita<br />järjestötoimintaan on sisään kirjattua, että yhteisöllisyys lisääntyy, opiskelukyky kasvaa ja syrjäytymisriski vähenee<br />kulttuuri osallistaa ja tuottaa elämyksiä  opiskelukyky lisääntyy<br />kuinka järjestöihin pääsee mukaan? miten toimintakulttuurista saadaan sellainen, että kaikki pääsee mukaan?<br /> vahva tietyllä vanhalla tavalla tekemisen kulttuuri ainejärjestöissä<br />miten yhteisöön mukaan niitä, jotka ei valmiiksi kiinnostuneita?<br />huomion kiinnittäminen erilaisuuden hyväksymiseen muuttaa jo sellaisenaan normeja ja arvoja<br />ainejärjestöjen lisäksi harrastusjärjestötoiminnan tukeminen, harrastejärjestöistä voi löytyä itsevarmuutta, uusia kokemuksia, omanlaista kaveriporukkaa<br />ainejärjestöjen pitää olla kaikille ko. alan opiskelijoille, mutta onko se mahdollista?<br />ainejärjestön vahva profiloituminen ja perinteikkyys voi olla yhteisöllisyyden kannalta sekä heikkous että vahvuus<br />varianssia ainejärjestöjen välillä – oma pieni järjestö ei profiloidu mihinkään muuhun kuin tietyn alan opiskelijoihin<br />vapaaehtoisuudessa voima, pitää olla vapaaehtoista myös muokata toimintaa omanlaiseksi, kärsiikö saavutettavuus silloin?<br />kuuluvuuden tunne voi olla köykäisempi kuin järjestössä toimiminen, teekkarit esim. hyviä yhteisön luomisessa, samoin taiteilijaidentiteetti, miten hyödynnetään tätä (kuuluvuuden tunne voi syntyä pelkkään Facebook-yhteisöön kuulumalla)?<br />12<br />
  29. 29. Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta<br />Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurivastaavien tapaaminen Tampereella 12.5.2011<br />Laura Heinonen, SYL<br />Ann-Marie Norrgrann, Tamy<br />Kyky-projekti, Campus Conexus II<br />13<br />
  30. 30. Saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus<br />Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten tarpeiden huomioimisesta ja toiminnan helposta lähestyttävyydestä. Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta kaikille ilman  kiusaamisen, häirinnän  tai syrjinnän pelkoa.<br />Saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vaikeuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on tietoisuus esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi.<br />Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.<br />14<br />
  31. 31. Saavutettavuus palvelee kaikkia<br />Esteettömyys ja saavutettavuus ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ominaisuuksia, eivät yksilön<br />Erityisryhmien tarpeiden huomioimisesta usein hyötyä kaikille (hyvät opasteet, tiedon saatavuus, selkeä kieli)<br />Kenen tahansa mahdollisuus osallistua voi olla hetkellisesti toiminnan esteettömyyden varassa (jalka paketissa, vieraalla paikkakunnalla, masentunut)<br />Järjestöjen toimintaa ja tapahtumia suunniteltaessa tulisi lähtökohtana olla saavutettavuus, esteettömyyden huomiointi yksittäistapauksessa erikseen on hankalaa<br />15<br />
  32. 32. Monenlaiset opiskelijat<br />perheelliset<br />eri ikäiset<br />eri vakaumukset<br />sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt<br />sosioekonomiset erot<br />etninen tausta<br />muualla asuvat<br />persoonallisuus<br />sairaudet tai vammat<br />16<br />
  33. 33. Fyysinen esteettömyys<br />hissi, luiska, inva-wc, leveät oviaukot<br />induktiosilmukka, valaistus, selkeät opasteet<br />saapuminen eri kulkuvälineillä<br />Lepotilat, lastenhoito<br />Sukupuolineutraalit wc-tilat ja mahdollisuudet valita miten majoittuu<br />Yhteystiedot: mahdollisuus esittää toiveita ja kysyä<br />17<br />
  34. 34. Tiedotus<br />Kieliversiot (esim. yliopiston opetuskielten mukaan)<br />selkeät tiedotteet (lukihäiriöt ja kieltä huonosti osaavat)<br />avointa ja kaikille suunnattua<br />esteetön verkkoviestintä<br />Mistä saa lisätietoa, keneltä voi kysyä<br />Sisäpiirivitsien välttäminen viestinnässä, ei sulje pois yhteisöllistä henkeä <br />tapahtumakutsu <br />Tieto esteettömyydestä ja käytettävistä kielistä<br />Pääsymaksut ja muut kulut<br />Saapuminen paikalle (pysäköinti, opasteet, osoitetiedot, kartat)<br /><ul><li>Tilaisuuden sisällön kuvaaminen helpottaa tulkin ja myös osallistujien valmistautumista</li></ul>18<br />
  35. 35. Toiminnan monipuolisuus<br />Erilaisia tapahtumia, kaikille jotain<br />keskustelutilaisuudet, seminaarit, kulttuuri, liikunta, juhlat, tutustumiskäynnit<br />Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon<br />verkossa, työryhmissä ja toimikunnissa<br />palautteenanto ja avoin keskustelukulttuuri<br />Luottamustehtäviin hakeutuminen avointa kaikille<br />Tapahtumien sijoittaminen erilaisiin ajankohtiin<br />päivä- ja iltatapahtumia, viikonlopputoimintaa muualta muuttaneille ainakin alkuun<br />Alkoholittomia tapahtumia, alkoholittomat vaihtoehdot, ei painostusta alkoholin käyttöön<br />Kaikilla tapahtumilla on hyvä olla jokin sisältö tai tarkoitus niin, että selvin päinkin voi viihtyä<br />19<br />
  36. 36. Suvaitseva ja avoin ilmapiiri <br />oikeus kertoa tai olla kertomatta yksityisasioita<br />asiallinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin<br />avoin ilmapiiri jonne kaikki ovat tervetulleita<br />saavutettavuuden lisääminen ei ole vaikeaa<br />tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen tai "voinko auttaa" lisäävät saavutettavuutta. <br />ei tarvita erityistä osaamista, ainoastaan tiedostamista, huomioon ottamista ja avoimuutta<br />tieto ja asioista puhuminen lisäävät suvaitsevaisuutta<br />aktiivit voivat esimerkillään rohkaista muita sanomaan ei ja olemaan omana itsenään<br />20<br />
  37. 37. Alkoholin käyttökulttuurin muuttaminen<br /><ul><li>Tarvitseeko alkoholin käyttökulttuuria muuttaa?
  38. 38. Ei kannustamista tai painostamista
  39. 39. Tapahtumien ei tarvitse aina olla täysin alkoholittomia
  40. 40. Viinin juominen ruokajuhlissa, snapsi tai kaksi sitseillä tai bisseillä käynti futispelin jälkeen
  41. 41. Tähän helpompi sitoutua kuin nollatoleranssiin?
  42. 42. Tärkeää on, että raskaana olevan, alkoholistin, känniräyhääjän tai muuten vaan absolutistin tai harvoin juovan ei tarvitse jäädä kotiin juomattomuutensa takia</li></ul>Alkoholiton vaihtoehto aina saatavilla, myös alkoholia käyttäville<br />Mahdollisuus valita alkoholiton vaihtoehto huomaamattomasti<br />21<br />
  43. 43. Lisätietoa<br /><ul><li>http://esok.jyu.fi/ Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - ESOK-hanke, mm. ohjeita esteettömään viestintään ja opaslehtisiä opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen</li></ul>http://www.seta.fi/ (Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seksuaalinen tasavertaisuus ry), mm. linkkejä moniin aihetta koskeviin tietolähteisiin netissä<br />http://www.yhdenvertaisuus.fi/ materiaalipankki yhdenvertaisuudesta viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille. Syrjinnänvastaisten projektien tuottamia hyviä malleja, käytäntöjä ja materiaaleja.<br />http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/ Tietoa Kyky-projektista, Kyky-käytännöt ja -suositukset sekä muuta materiaalia<br />22<br />
  44. 44. Muistiinpanoja keskustelusta:alkoholinkäyttökulttuurista opiskelijatoiminnassa<br />Saa myös kännätä jos haluaa, sen lisäksi myös sisällöllisempiä tapahtumia<br />Sisältö tapahtumissa toisi jouhevasti mahdollisuuden olla juomatta<br />Yo-kunnasta lähtevää, leviäisi sitä kautta järjestöihin<br />Toisaalta olisiko parempi että lähtisi järjestöiltä, ei ”ylhäältä linjattuna”?<br />Olisi hyvä, jos ylioppilaskunta ei kannattaisi tapahtumia joihin liittyy selkeästi liiallista alkoholin käyttöä<br />Onko ylioppilaskuntien linjaukset alkoholipolitiikassa liian järeä ja ylhäältä annettu<br />Alkoholittoman vaihtoehdon tulisi olla hyvä, ei vain vesi<br />Alkoholiton vaihtoehto on samanarvoinen valinta ilmoittautumisen yhteydessä esim. vuosijuhliin (lähtökohtana usein alkoholillinen, alkoholiton valitaan erikseen)<br />23<br />
  45. 45. Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa I<br />Tiedotus<br /><ul><li>Tiedotetaan kulttuurietuuksista ja –mahdollisuuksista kootusti
  46. 46. Tiedotteen perään ”lisätiedot ja yhteydenotot” + yhteyshenkilö ja yhteisytiedot
  47. 47. Tiedotetaan tapahtumasta eri järjestöille (myös mm. Seta, vammaisjärjestöt jne.)
  48. 48. Flyerit myös pistekirjoituksella
  49. 49. Tiedottaminen mahdollisimman monta eri kanavaa käyttäen (FB ym. Sosiaalinen media, sähköposti, julisteet, nettisivut jne.)
  50. 50. Tiedottaminen tapahtumien lapsiystävällisyydestä
  51. 51. Tehokas & monipuolinen tiedotus
  52. 52. Nettisivujen toimivuus kaikilla selaimilla
  53. 53. Tiedotuskanavien selkeyttäminen (esim. että opiskelijalle olisi selkeämpää, mistä hän lähtee etsimään tietoa tapahtumasta tms.)
  54. 54. Annetaan/kerrotaan esimerkkejä hyvistä kokemuksista ja siten houkutellaan ihmisiä
  55. 55. Tiedotus myös muilla kuin suomenkielellä esim. sähköpostitiedotteet myös englanniksi</li></ul>- Mainostus muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa<br /><ul><li>Englanninkielisen tiedottamisen lisääminen suomenkielisen tiedottamisen rinnalle
  56. 56. Paremmat palautekanavat, opiskelijan pitäisi pystyä antamaan helposti palautetta missä vaan
  57. 57. Tapahtumasta tms. tiedottaminen myös muilla kuin opiskelijakulttuurin kanavalla, muut sähköpostilistat, kokonaisvaltainen yhteinen tiedottaminen
  58. 58. Tiedotteet tapahtumista myös englanniksi (vaihto- ja kansainvälisten opiskelijoiden huomiointi)
  59. 59. Selkeitä tiedotuskanavia, tapahtumakalenteri tms.
  60. 60. Kielimuurien huomioiminen  paitsi että mainostetaan englanniksi, myös kieli itse tapahtumassa (juonnot, sitsien veto jne.)
  61. 61. Linkitetään kaikki viestintäkanavat
  62. 62. Selkeät säännöt sähköpostilistojen/tiedotuksen käyttöön (sisäpiirivitsien yms. Poistaminen)</li></ul>24<br />
  63. 63. Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa II<br />Fyysinen ympäristö<br /><ul><li>Ylioppilaskunnan päivystykset kampuksilla
  64. 64. Järjestön hallituksessa tapahtumissa päätettäessä käydään päätöksenyhteydessä aina läpi kohdat ”esteettömyys”, ”ympäristö”, ”monipuolisuus”
  65. 65. Pyörätuolissa istuvan avustaja mukaan ilmaiseksi
  66. 66. Pelastus- ja turvallisuus suunnitelmat</li></ul>12.5.2011<br />25<br />
  67. 67. Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa III<br />Päätöksentekoon osallistuminen ja luottamustoimiin hakeutuminen<br /><ul><li> Pysyvät puhelinnumerot hallituslaisille (säilyy vuodesta toiseen vaihtuvien hallituksien käytössä, ei siis henkilökohtaisia)
  68. 68. Live-facebook-seuranta esim. liittokokouksista ja vaalipaneeleista jne.
  69. 69. avoimet hakukuulutukset tehtäviin
  70. 70. Kampus-päivystykset (ylioppilaskunnan hallituksen)
  71. 71. avoimuuden lisääminen päätöksenteossa (esim. kaikki pöytäkirjat ja muistiot nettiin, palautekoonnit)</li></ul>26<br />
  72. 72. Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa IV<br />Muita hyviä käytäntöjä:<br /><ul><li>Hengailuillat: kaikki saa tulla, pelaillaan pelejä, tehdään origameja jne.
  73. 73. Edullinen pääsymaksu tai ei pääsymaksua ollenkaan
  74. 74. Ainejärjestökilpailu, jonka avulla kiinnitetään huomio saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen
  75. 75. Erilaisten ruokavalioiden huomiointi tapahtumien ym. Tarjoiluissa
  76. 76. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. ainejärjestöt) tapahtumissa tuo erilaisia näkökulmia
  77. 77. Sekä ylioppilaskunnan väelle että järjestöille voisi järjestää koulutusta yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden huomioimisesta toiminnassa
  78. 78. Viittomakielen tulkin hankkiminen esim. järjestökoulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin</li></ul>27<br />
  79. 79. Järjestötoiminnassa jaksaminen<br />Ann-Marie Norrgrann 12.5.2011<br />28<br />
  80. 80. Järjestötoiminnassa jaksaminen<br />Merkkejä jaksamisen heikkenemisestä:<br /><ul><li>Et ole tyytyväinen tekemäsi työsi laatuun
  81. 81. Työsi tuntuu liian vaativalta
  82. 82. Joudut herkästi ristiriitatilanteisiin
  83. 83. Työpäiväsi ovat pidentyneet, palautuminen työstä on vaikeutunut
  84. 84. Myöhästelet enemmän, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät</li></ul>Lisätietoja: http://www.mastdo.fi/<br />
  85. 85. Pohdintaa:<br />Mitkä olosuhteet tai tilanteet heikentävät jaksamista?<br />Ratkaisuehdotuksia<br />
  86. 86. Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia I<br />Haasteita<br />Ratkaisuja<br /><ul><li>Koen epäonnistuvani
  87. 87. Ei koe työtä merkitykselliseksi
  88. 88. En koe työtä palkitsevaksi
  89. 89. Työilmapiiri
  90. 90. Luottamuksen puute
  91. 91. Työmäärän epätasainen jakautuminen ( aika &määrä)
  92. 92. Epäselvä työnkuva
  93. 93. Konfliktit
  94. 94. Eriävät intressit
  95. 95. Kiire</li></ul>Keskustelut<br />Positiivinen palaute<br />Hyvä esimiestyö ja panostus<br />Delegointi<br />Avoimuus ja rehellisyys<br />Priorisointi!<br />
  96. 96. Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia II<br />Haasteita<br />Ratkaisuja<br /><ul><li>Liian vähäinen uni
  97. 97. Motivaation puute
  98. 98. Kiire
  99. 99. Ylityöt
  100. 100. Projektiluontoinen työ
  101. 101. Monta projektia samaan aikaan
  102. 102. Työn ja vapaa-ajan tasapaino
  103. 103. Yksin puurtaminen ( delegoimisen vaikeus)
  104. 104. Jatkuva neuvottelu, jonka takia tehtävän Eteneminen epävarmaa.
  105. 105. Ei jaksaisi jatkuvasti sosialisoida. Miten kohdata? Heijastuu kotiin ja ystäviin väsymyksenä.</li></ul>Pidä vapaapäivä ja varaa aikaa levolle<br />Pohdi syitä , juttele esimiehesi kanssa.<br />Oletkohan saanut riittävästi palautetta työstäsi?<br />Yhteiset palautekeskustelut<br />Hyväksy ajoittainen kiire.<br />Onko aina kiire?<br />Priorisoi!<br />Suunnittele ajankäyttösi<br />Ylityöt ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, delegoi ja suunnittele.<br />Jos jatkuvaa, juttele pomosi kanssa työmääristä.<br />
  106. 106. Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia III<br />Haasteita<br />Ratkaisuja<br /><ul><li>Huono johtaminen
  107. 107. Selän takana puhuminen
  108. 108. Haaliminen
  109. 109. Kuppikuntaisuus
  110. 110. Priorisoimattomuus
  111. 111. Tavoitteen puute/ hukkuminen
  112. 112. Vapaamatkustajuus
  113. 113. Projektien/ tilanteiden kasautuminen
  114. 114. Tiukka taloudellinen tilanne</li></ul>Palautekanavat kuntoon<br />Lisätä tilaisuuksia avoimiin keskusteluihin<br />Työnohjaus, koulutus omaan työnkuvaan<br />Mahdollisuus avoimeen viestintään<br />Selkeä työnohjaus: kirjatut linjaukset ja tavoitteet<br />YO-kunnan yhteinen visio – viestintä<br />Sitouttaminen (palkitseminen)<br />Työnohjaus ja työnjako, auki puhuminen<br />Yritysyhteistyö, apuraha<br />
  115. 115. Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia IV<br />Haasteita<br />Ratkaisuja<br /><ul><li>Jää yksin työnsä kanssa
  116. 116. Henkilöristiriidat
  117. 117. Liian henkilökohtaisesti ottaminen
  118. 118. Liian laaja työnkuva/ kuormitus
  119. 119. Työn ja vapaa-ajan epäselvä raja
  120. 120. Haalii liikaa hommia
  121. 121. Yllättävät ja nopeasti muuttuvat tilanteet
  122. 122. Työn tulos ei näy heti
  123. 123. Kehityskekustelujen puute
  124. 124. Työhyvinvoinnin puute</li></ul>Kehityskeskustelut, avun pyytäminen ja selkeät työnjaot<br />Henkilöristiriidat selvitettävä ja puhuttava<br />Pitää opetella suodattamaan asiat asioina<br />Vastapainona työlle vapaa-aika<br />Delegointi<br />Asian tuominen esille<br />Vapaa-ajan suunnittelu -varaa vapaaksi<br />Työ ei ikinä lopu, ei huonoa omatuntoa tekemättömistä töistä – aina vapaa-ajan arvoinen<br />Oman työtaakan tunnistaminen<br />Opettele sanomaan ei, muutkin voi tehdä.<br />Mitkä tärkeimpiä asioita? Priorisointi<br />Mieti mitä olet jo saavuttanut, pienetkin jutut tulosta!<br />Lisää kehityskeskusteluja, virkistäytymistoimintaa ja ”yhteistä kivaa”.<br />

×