Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011

Opiskelukyvyn edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla
12.5.2011
1
Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaaminen
12.5.2011, Tampere
Laura Heinonen, SYL
Ann-Marie Norrgrann, Tamy

Esityksen sisältö
3-12 Kyky-projekti, opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla
13-27 Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta
28-34 Järjestötoiminnassa jaksaminen
2

Opiskelukyvyn edistäminen 2011-2013:Campus Conexus II - Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin

Toimijat
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
Tampereen teknillinen yliopisto
Aalto yliopisto
Aalto yliopiston ylioppilaskunta
Suomen ylioppilaskuntien liitto
4

Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen -osaprojekti(SYL, Aalto, AYY ja Tamy)

Opiskelukyky ja Kyky-hanke 2009-2010:
”opiskelukyky on yhteydessä oppimis-tuloksiin ja opintojen etenemiseen”
”opiskelukyky on opiskelijan työkykyä”
”oppilaitos voi tukea opiskelu-kykyä monin eri tavoin”
”opiskelukyvyltään hyvä opiskelija on tuleva osaava ja hyvinvoiva työntekijä”

Opiskelukykymalli
Kunttu 2009, työterveyslääkäri 1/2009
Omat
voimavarat
Opiskelu-
taidot
Opiskelutekniikka
Opiskeluorientaatio
Oppimistyylit ja -tavat
Kriittinen ajattelu
Ongelmanratkaisukyvyt
Sosiaaliset taidot
Opintosuunnitelman teko
Ajankäytön suunnittelu
Persoonallisuus
Identiteetti
Elämänhallinta
Elämäntilanne ja olosuhteet
Sosiaaliset suhteet
Fyysinen ja psyykkinen terveys
Käyttäytyminen
Opiskelu-
kyky
Opiskelu-
ympäristö
Opetus-
toiminta
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö
Oppilaitosten opiskeluyhteisöt
Opiskelijoiden omat yhteisöt
-Opetus ja ohjaus
-Pedagoginen osaaminen
-Tuutorointi

Materiaalia opiskelukyvyn edistämiseen
Opiskelukykykäytännöt
koottiin kyselyillä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä yliopistoista ja ylioppilaskunnista
sisältää noin tuhat hyvää käytäntöjä aihepiireittäin jaoteltuna (esim. opintojen aloittaminen)
Opiskelukykysuositukset
valtakunnalliset suositukset yliopistoyhteisöille opiskelukyvyn edistämiseksi
laadittiin kokoamalla hyviä käytäntöjä
Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä –raportti
Käytännöt ja suositukset löytyvät osoitteesta http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/
8

Opiskelukykysuositukset
1 Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja
organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä
2 Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin
3 Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa
4 Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään
5 Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan
6 Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin
7 Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä
9

Yhteisöllisyys
Koostuu:sosiaalisista suhteista ja verkostoista, sosiaalisista normeista ja arvoista sekä luottamuksesta ja voimavaroista.
Edellyttää: toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja sallii erilaisuuden.
10

Miksi yhteisöllisyys on tärkeää yliopisto-opiskelijan opiskelukyvyn kannalta?
Lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia ja terveyttä
Vahvistaa kiinnittymistä opintoihin
Mahdollistaa ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän saamisen kokemukset
Vuorovaikutteiset ja osallistavat opetusmuodot
11

Muistiinpanoja keskustelusta: Miten järjestö- ja kulttuuritoiminta edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä?
yhteisöllisyyttä pystytään lisäämään sillä, että madalletaan eri ihmisten kynnystä osallistua tapahtumiin
osoitetaan, että vähemmistöt ovat tervetulleita
järjestötoimintaan on sisään kirjattua, että yhteisöllisyys lisääntyy, opiskelukyky kasvaa ja syrjäytymisriski vähenee
kulttuuri osallistaa ja tuottaa elämyksiä  opiskelukyky lisääntyy
kuinka järjestöihin pääsee mukaan? miten toimintakulttuurista saadaan sellainen, että kaikki pääsee mukaan?
vahva tietyllä vanhalla tavalla tekemisen kulttuuri ainejärjestöissä
miten yhteisöön mukaan niitä, jotka ei valmiiksi kiinnostuneita?
huomion kiinnittäminen erilaisuuden hyväksymiseen muuttaa jo sellaisenaan normeja ja arvoja
ainejärjestöjen lisäksi harrastusjärjestötoiminnan tukeminen, harrastejärjestöistä voi löytyä itsevarmuutta, uusia kokemuksia, omanlaista kaveriporukkaa
ainejärjestöjen pitää olla kaikille ko. alan opiskelijoille, mutta onko se mahdollista?
ainejärjestön vahva profiloituminen ja perinteikkyys voi olla yhteisöllisyyden kannalta sekä heikkous että vahvuus
varianssia ainejärjestöjen välillä – oma pieni järjestö ei profiloidu mihinkään muuhun kuin tietyn alan opiskelijoihin
vapaaehtoisuudessa voima, pitää olla vapaaehtoista myös muokata toimintaa omanlaiseksi, kärsiikö saavutettavuus silloin?
kuuluvuuden tunne voi olla köykäisempi kuin järjestössä toimiminen, teekkarit esim. hyviä yhteisön luomisessa, samoin taiteilijaidentiteetti, miten hyödynnetään tätä (kuuluvuuden tunne voi syntyä pelkkään Facebook-yhteisöön kuulumalla)?
12

Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta
Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurivastaavien tapaaminen Tampereella 12.5.2011
Laura Heinonen, SYL
Ann-Marie Norrgrann, Tamy
Kyky-projekti, Campus Conexus II
13

Saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus
Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten tarpeiden huomioimisesta ja toiminnan helposta lähestyttävyydestä. Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta kaikille ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa.
Saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vaikeuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on tietoisuus esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi.
Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
14

Saavutettavuus palvelee kaikkia
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ominaisuuksia, eivät yksilön
Erityisryhmien tarpeiden huomioimisesta usein hyötyä kaikille (hyvät opasteet, tiedon saatavuus, selkeä kieli)
Kenen tahansa mahdollisuus osallistua voi olla hetkellisesti toiminnan esteettömyyden varassa (jalka paketissa, vieraalla paikkakunnalla, masentunut)
Järjestöjen toimintaa ja tapahtumia suunniteltaessa tulisi lähtökohtana olla saavutettavuus, esteettömyyden huomiointi yksittäistapauksessa erikseen on hankalaa
15

Monenlaiset opiskelijat
perheelliset
eri ikäiset
eri vakaumukset
sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt
sosioekonomiset erot
etninen tausta
muualla asuvat
persoonallisuus
sairaudet tai vammat
16

Fyysinen esteettömyys
hissi, luiska, inva-wc, leveät oviaukot
induktiosilmukka, valaistus, selkeät opasteet
saapuminen eri kulkuvälineillä
Lepotilat, lastenhoito
Sukupuolineutraalit wc-tilat ja mahdollisuudet valita miten majoittuu
Yhteystiedot: mahdollisuus esittää toiveita ja kysyä
17

Tiedotus
Kieliversiot (esim. yliopiston opetuskielten mukaan)
selkeät tiedotteet (lukihäiriöt ja kieltä huonosti osaavat)
avointa ja kaikille suunnattua
esteetön verkkoviestintä
Mistä saa lisätietoa, keneltä voi kysyä
Sisäpiirivitsien välttäminen viestinnässä, ei sulje pois yhteisöllistä henkeä
tapahtumakutsu
Tieto esteettömyydestä ja käytettävistä kielistä
Pääsymaksut ja muut kulut
Saapuminen paikalle (pysäköinti, opasteet, osoitetiedot, kartat)
Tilaisuuden sisällön kuvaaminen helpottaa tulkin ja myös osallistujien valmistautumista
18

Toiminnan monipuolisuus
Erilaisia tapahtumia, kaikille jotain
keskustelutilaisuudet, seminaarit, kulttuuri, liikunta, juhlat, tutustumiskäynnit
Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
verkossa, työryhmissä ja toimikunnissa
palautteenanto ja avoin keskustelukulttuuri
Luottamustehtäviin hakeutuminen avointa kaikille
Tapahtumien sijoittaminen erilaisiin ajankohtiin
päivä- ja iltatapahtumia, viikonlopputoimintaa muualta muuttaneille ainakin alkuun
Alkoholittomia tapahtumia, alkoholittomat vaihtoehdot, ei painostusta alkoholin käyttöön
Kaikilla tapahtumilla on hyvä olla jokin sisältö tai tarkoitus niin, että selvin päinkin voi viihtyä
19

Suvaitseva ja avoin ilmapiiri
oikeus kertoa tai olla kertomatta yksityisasioita
asiallinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin
avoin ilmapiiri jonne kaikki ovat tervetulleita
saavutettavuuden lisääminen ei ole vaikeaa
tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen tai "voinko auttaa" lisäävät saavutettavuutta.
ei tarvita erityistä osaamista, ainoastaan tiedostamista, huomioon ottamista ja avoimuutta
tieto ja asioista puhuminen lisäävät suvaitsevaisuutta
aktiivit voivat esimerkillään rohkaista muita sanomaan ei ja olemaan omana itsenään
20

Alkoholin käyttökulttuurin muuttaminen
Tarvitseeko alkoholin käyttökulttuuria muuttaa?
Ei kannustamista tai painostamista
Tapahtumien ei tarvitse aina olla täysin alkoholittomia
Viinin juominen ruokajuhlissa, snapsi tai kaksi sitseillä tai bisseillä käynti futispelin jälkeen
Tähän helpompi sitoutua kuin nollatoleranssiin?
Tärkeää on, että raskaana olevan, alkoholistin, känniräyhääjän tai muuten vaan absolutistin tai harvoin juovan ei tarvitse jäädä kotiin juomattomuutensa takia
Alkoholiton vaihtoehto aina saatavilla, myös alkoholia käyttäville
Mahdollisuus valita alkoholiton vaihtoehto huomaamattomasti
21

Lisätietoa
http://esok.jyu.fi/ Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - ESOK-hanke, mm. ohjeita esteettömään viestintään ja opaslehtisiä opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen
http://www.seta.fi/ (Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seksuaalinen tasavertaisuus ry), mm. linkkejä moniin aihetta koskeviin tietolähteisiin netissä
http://www.yhdenvertaisuus.fi/ materiaalipankki yhdenvertaisuudesta viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille. Syrjinnänvastaisten projektien tuottamia hyviä malleja, käytäntöjä ja materiaaleja.
http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/ Tietoa Kyky-projektista, Kyky-käytännöt ja -suositukset sekä muuta materiaalia
22

Muistiinpanoja keskustelusta:alkoholinkäyttökulttuurista opiskelijatoiminnassa
Saa myös kännätä jos haluaa, sen lisäksi myös sisällöllisempiä tapahtumia
Sisältö tapahtumissa toisi jouhevasti mahdollisuuden olla juomatta
Yo-kunnasta lähtevää, leviäisi sitä kautta järjestöihin
Toisaalta olisiko parempi että lähtisi järjestöiltä, ei ”ylhäältä linjattuna”?
Olisi hyvä, jos ylioppilaskunta ei kannattaisi tapahtumia joihin liittyy selkeästi liiallista alkoholin käyttöä
Onko ylioppilaskuntien linjaukset alkoholipolitiikassa liian järeä ja ylhäältä annettu
Alkoholittoman vaihtoehdon tulisi olla hyvä, ei vain vesi
Alkoholiton vaihtoehto on samanarvoinen valinta ilmoittautumisen yhteydessä esim. vuosijuhliin (lähtökohtana usein alkoholillinen, alkoholiton valitaan erikseen)
23

Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa I
Tiedotus
Tiedotetaan kulttuurietuuksista ja –mahdollisuuksista kootusti
Tiedotteen perään ”lisätiedot ja yhteydenotot” + yhteyshenkilö ja yhteisytiedot
Tiedotetaan tapahtumasta eri järjestöille (myös mm. Seta, vammaisjärjestöt jne.)
Flyerit myös pistekirjoituksella
Tiedottaminen mahdollisimman monta eri kanavaa käyttäen (FB ym. Sosiaalinen media, sähköposti, julisteet, nettisivut jne.)
Tiedottaminen tapahtumien lapsiystävällisyydestä
Tehokas & monipuolinen tiedotus
Nettisivujen toimivuus kaikilla selaimilla
Tiedotuskanavien selkeyttäminen (esim. että opiskelijalle olisi selkeämpää, mistä hän lähtee etsimään tietoa tapahtumasta tms.)
Annetaan/kerrotaan esimerkkejä hyvistä kokemuksista ja siten houkutellaan ihmisiä
Tiedotus myös muilla kuin suomenkielellä esim. sähköpostitiedotteet myös englanniksi
- Mainostus muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa
Englanninkielisen tiedottamisen lisääminen suomenkielisen tiedottamisen rinnalle
Paremmat palautekanavat, opiskelijan pitäisi pystyä antamaan helposti palautetta missä vaan
Tapahtumasta tms. tiedottaminen myös muilla kuin opiskelijakulttuurin kanavalla, muut sähköpostilistat, kokonaisvaltainen yhteinen tiedottaminen
Tiedotteet tapahtumista myös englanniksi (vaihto- ja kansainvälisten opiskelijoiden huomiointi)
Selkeitä tiedotuskanavia, tapahtumakalenteri tms.
Kielimuurien huomioiminen  paitsi että mainostetaan englanniksi, myös kieli itse tapahtumassa (juonnot, sitsien veto jne.)
Linkitetään kaikki viestintäkanavat
Selkeät säännöt sähköpostilistojen/tiedotuksen käyttöön (sisäpiirivitsien yms. Poistaminen)
24

Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa II
Fyysinen ympäristö
Ylioppilaskunnan päivystykset kampuksilla
Järjestön hallituksessa tapahtumissa päätettäessä käydään päätöksenyhteydessä aina läpi kohdat ”esteettömyys”, ”ympäristö”, ”monipuolisuus”
Pyörätuolissa istuvan avustaja mukaan ilmaiseksi
Pelastus- ja turvallisuus suunnitelmat
12.5.2011
25

Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa III
Päätöksentekoon osallistuminen ja luottamustoimiin hakeutuminen
Pysyvät puhelinnumerot hallituslaisille (säilyy vuodesta toiseen vaihtuvien hallituksien käytössä, ei siis henkilökohtaisia)
Live-facebook-seuranta esim. liittokokouksista ja vaalipaneeleista jne.
avoimet hakukuulutukset tehtäviin
Kampus-päivystykset (ylioppilaskunnan hallituksen)
avoimuuden lisääminen päätöksenteossa (esim. kaikki pöytäkirjat ja muistiot nettiin, palautekoonnit)
26

Työskentely: Keinoja ja hyviä käytäntöjä saavutettavuuden lisäämiseksi järjestö- ja kulttuuritoiminnassa IV
Muita hyviä käytäntöjä:
Hengailuillat: kaikki saa tulla, pelaillaan pelejä, tehdään origameja jne.
Edullinen pääsymaksu tai ei pääsymaksua ollenkaan
Ainejärjestökilpailu, jonka avulla kiinnitetään huomio saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen
Erilaisten ruokavalioiden huomiointi tapahtumien ym. Tarjoiluissa
Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. ainejärjestöt) tapahtumissa tuo erilaisia näkökulmia
Sekä ylioppilaskunnan väelle että järjestöille voisi järjestää koulutusta yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden huomioimisesta toiminnassa
Viittomakielen tulkin hankkiminen esim. järjestökoulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin
27

Järjestötoiminnassa jaksaminen
Ann-Marie Norrgrann 12.5.2011
28

Järjestötoiminnassa jaksaminen
Merkkejä jaksamisen heikkenemisestä:
Et ole tyytyväinen tekemäsi työsi laatuun
Työsi tuntuu liian vaativalta
Joudut herkästi ristiriitatilanteisiin
Työpäiväsi ovat pidentyneet, palautuminen työstä on vaikeutunut
Myöhästelet enemmän, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät
Lisätietoja: http://www.mastdo.fi/

Pohdintaa:
Mitkä olosuhteet tai tilanteet heikentävät jaksamista?
Ratkaisuehdotuksia

Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia I
Haasteita
Ratkaisuja
Koen epäonnistuvani
Ei koe työtä merkitykselliseksi
En koe työtä palkitsevaksi
Työilmapiiri
Luottamuksen puute
Työmäärän epätasainen jakautuminen ( aika &määrä)
Epäselvä työnkuva
Konfliktit
Eriävät intressit
Kiire
Keskustelut
Positiivinen palaute
Hyvä esimiestyö ja panostus
Delegointi
Avoimuus ja rehellisyys
Priorisointi!

Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia II
Haasteita
Ratkaisuja
Liian vähäinen uni
Motivaation puute
Kiire
Ylityöt
Projektiluontoinen työ
Monta projektia samaan aikaan
Työn ja vapaa-ajan tasapaino
Yksin puurtaminen ( delegoimisen vaikeus)
Jatkuva neuvottelu, jonka takia tehtävän Eteneminen epävarmaa.
Ei jaksaisi jatkuvasti sosialisoida. Miten kohdata? Heijastuu kotiin ja ystäviin väsymyksenä.
Pidä vapaapäivä ja varaa aikaa levolle
Pohdi syitä , juttele esimiehesi kanssa.
Oletkohan saanut riittävästi palautetta työstäsi?
Yhteiset palautekeskustelut
Hyväksy ajoittainen kiire.
Onko aina kiire?
Priorisoi!
Suunnittele ajankäyttösi
Ylityöt ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, delegoi ja suunnittele.
Jos jatkuvaa, juttele pomosi kanssa työmääristä.

Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia III
Haasteita
Ratkaisuja
Huono johtaminen
Selän takana puhuminen
Haaliminen
Kuppikuntaisuus
Priorisoimattomuus
Tavoitteen puute/ hukkuminen
Vapaamatkustajuus
Projektien/ tilanteiden kasautuminen
Tiukka taloudellinen tilanne
Palautekanavat kuntoon
Lisätä tilaisuuksia avoimiin keskusteluihin
Työnohjaus, koulutus omaan työnkuvaan
Mahdollisuus avoimeen viestintään
Selkeä työnohjaus: kirjatut linjaukset ja tavoitteet
YO-kunnan yhteinen visio – viestintä
Sitouttaminen (palkitseminen)
Työnohjaus ja työnjako, auki puhuminen
Yritysyhteistyö, apuraha

Järjestötoiminnassa jaksaminen –ryhmätyöskentelyn tuloksia IV
Haasteita
Ratkaisuja
Jää yksin työnsä kanssa
Henkilöristiriidat
Liian henkilökohtaisesti ottaminen
Liian laaja työnkuva/ kuormitus
Työn ja vapaa-ajan epäselvä raja
Haalii liikaa hommia
Yllättävät ja nopeasti muuttuvat tilanteet
Työn tulos ei näy heti
Kehityskekustelujen puute
Työhyvinvoinnin puute
Kehityskeskustelut, avun pyytäminen ja selkeät työnjaot
Henkilöristiriidat selvitettävä ja puhuttava
Pitää opetella suodattamaan asiat asioina
Vastapainona työlle vapaa-aika
Delegointi
Asian tuominen esille
Vapaa-ajan suunnittelu -varaa vapaaksi
Työ ei ikinä lopu, ei huonoa omatuntoa tekemättömistä töistä – aina vapaa-ajan arvoinen
Oman työtaakan tunnistaminen
Opettele sanomaan ei, muutkin voi tehdä.
Mitkä tärkeimpiä asioita? Priorisointi
Mieti mitä olet jo saavuttanut, pienetkin jutut tulosta!
Lisää kehityskeskusteluja, virkistäytymistoimintaa ja ”yhteistä kivaa”.

Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011

by SYL on May 16, 2011

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

2 Embeds 1,105

Statistics

Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011 — Presentation Transcript

http://www.syl.fi	1103
http://webcache.googleusercontent.com	2