Korkeasti koulutettujen liikkuvuus, Liisa Folkersma
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Korkeasti koulutettujen liikkuvuus, Liisa Folkersma

on

  • 828 views

 

Statistics

Views

Total Views
828
Views on SlideShare
796
Embed Views
32

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

1 Embed 32

http://www.syl.fi 32

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Korkeasti koulutettujen liikkuvuus, Liisa Folkersma Presentation Transcript

  • 1. Korkeasti koulutettujen kansainvälinen liikkuvuus ja Akava
    Liisa Folkersma
    Kansainvälisten asioiden asiamies
    26.9.2011
    26.9.2011
    1
    Liisa Folkersma
  • 2. Siirtolaisuus
    Ei uusi tai outo ilmiö
    -> proaktiivinen vaikuttaminen
    Faktat kuntoon:
    -> väliaikainen vs. pysyvä muutto
    -> EU:n sisäinen liikkuvuus vs. kolmansista maista tulevat
    -> perheenyhdistäminen ja ulkomaiset puolisot
    -> kv. sopimukset suojelusta
    Vain 1/3 kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaista kehittyneisiin maihin
    -> suomalaisiakin asuu ulkomailla satojatuhansia!
    26.9.2011
    2
    Liisa Folkersma
  • 3. Siirtolaisuus
    Korkeasti koulutetut yliedustettuina siirtolaisvirroissa monista syistä:
    -> kysyttyä työvoimaa, globaali talous vaatii kv. osaajia
    -> paremmat valmiudet mm. hakea tietoa ja muuttaa
    -> yleinen koulutustason nousu ympäri maailmaa
    Korkeasti koulutettujen työmarkkinat muuttuvat entistä globaalimmiksi
    -> jos työvoima ei liiku niin tuotanto liikkuu
    Globaali työnjako!
    Liikkuvuus perusoikeus?
    26.9.2011
    3
    Liisa Folkersma
  • 4. Siirtolaisuus
    Eri maiden välillä on suuria eroja vetovoimaisuudessa, joka muodostuu monien tekijöiden summana:
    -> lupajärjestelmien toimivuus
    -> työpaikkojen määrä (ja väestökehitys)
    -> työkieli ja historia
    Korkeasti koulutettuja suositaan periaatteessa yhä enemmän!
    -> Samaan aikaan kasvua matalapalkka-aloille – kahdet työmarkkinat
    26.9.2011
    4
    Liisa Folkersma
  • 5. Siirtolaisuus
    Muuttovirrat vaihtelevat alati ja maahanmuuton lisäksi on huomioitava maastamuuton vaikutukset
    Osaajien kierto voi toimia taloutta ja tuottavuutta rikastuttavana voimana
    Kansantaloudellisesti neutraalia tai lievästi positiivista
    -> Vaikea laskea
    -> Eri väestönosiin eri vaikutus?
    -> Riippuu myös tulijoista?
    Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä!
    -> Uusi osaaminen voi tuoda uusia työpaikkoja
    Väestön asenteella on merkittävä rooli -> ratkaisuja vai vastustusta
    26.9.2011
    5
    Liisa Folkersma
  • 6. Siirtolaisuus
    Kanadan pisteytysmalli:
    -> Työvoimapulan aloja vaikea ennustaa tarkasti, korkeasti koulutetuilla paremmat mahdollisuudet työllistyä yleisesti
    -> Työvoimapula ei kuitenkaan saa johtua huonoista työehdoista muuten kahdet työmarkkinat
    Kanada vs. USA -tutkimus:
    -> Kanadassa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eikä tuloerojen kasvua
    -> USA:ssa matalapalkka-aloille maahanmuuttajia ja palkkojen eroosio
    Kanadassa ¾ haluaa pitää maahanmuuttotahdin vähintään samana
    26.9.2011
    6
    Liisa Folkersma
  • 7. Maahanmuuttajat Suomessa
    Maassa asuvista: 3 % ulkomaan kansalaisia, 4 % syntynyt ulkomailla, 4 % vieraskielisiä
    1/3 EU-maista, 2/3 EU:n ulkopuolelta
    Suurimmat kansallisuusryhmät: Venäjä, Viro, Ruotsi, Somalia, Kiina
    Suurimmat kieliryhmät: venäjä, viro, englanti, somali, arabia
    Oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta vuonna 2009: perhesiteet 5 300, työnteko yms. 4 500, opiskelija 4 000, syntyperä 500, humanitaarinen 2 100
    26.9.2011
    7
    Liisa Folkersma
  • 8. Maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla
    Maahanmuuttajista vähemmistö muuttaa Suomeen työn perässä
    Ulkomaalaisten työttömyysaste noin kolminkertainen, laski talouskriisiin asti
    Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa Suomessa oloaika, myös koulutustaso
    Lähialueilta tulleet maahanmuuttajat (Viro, Venäjä, OECD-maat) työllistyneet muita nopeammin – ulkomaalaista venäläiset ovat suurin ryhmä
    Suurimpia vaikeuksia työn löytämisessä on Afganistanissa, Iranissa, Somaliassa, Irakissa ja Sudanissa syntyneillä
    Ulkomaalaisten koulutusta vastaavaa työllistymistä ei seurata!
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    8
  • 9. 26.9.2011
    Liisa Folkersma
    MaahanmuuttajatSuomen työmarkkinoilla
    Maahanmuuttajien osuuden Suomen työelämässä arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina
    Eniten maahanmuuttajia työllistää nykyisin kaupan ala, mutta myös rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalle sekä liike-elämän palveluihin ja opetukseen ja tutkimukseen sijoittuu merkittävä määrä maahanmuuttajia
    Muutama vuotta sitten maahanmuuttajanaisilla yleisin ammatti oli siivoja, miehiä työllisti eniten ravintola-ala
    Vain 35 prosenttia vuonna 2002 Suomeen muuttaneista työikäisistä löysi työpaikan saman vuoden aikana - seuraavan vuoden aikana työllistymisaste nousi 44 prosenttiin
    9
  • 10. 26.9.2011
    Liisa Folkersma
    Maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla
    Suomalaisella koulutuksella ja tutkinnolla on suora yhteys työllistymiseen – ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja täydentämisjärjestelmän käytäntö on luotava pikaisesti
    Suomalaiset työmarkkinat edellyttävät pitkälti suomen kielen suullista ja kirjallista hallintaa
    Muutamissa kansainvälisissä yrityksissä muu kielitaito voi riittää
    ”Suomalainen tyypillinen työntekijä” –asenne on vielä olemassa, koska Suomessa on vähän ulkomaalaisia
    10
  • 11. Akava ja maahanmuuttopolitiikka
    OECD: Suomi kärsii aivovuodosta – tilastot puutteellisia
    Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelmana:
    • laadullinen työllistyminen
    • 12. täydennyskoulutusmahdollisuudet
    • 13. vaativampien suomen kielen kurssien puute
    • 14. syrjintä
    • 15. Uuden osaamispääoman hankkiminen Suomeen tarpeen
    • 16. Suomalaisen osaamista tehtävä tunnetuksi ulkomailla
    • 17. Suomalaista tutkimus- ja innovaatioympäristöä laajennettava
    • 18. Korkeakoulujen erikoistumista ja verkottumista kansainvälisesti pitää edistää Aivoviennistä ja aivotuonnista siirryttävä tukemaan aivovaihdon kasvua
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    11
  • 19. Akava ja maahanmuuttopolitiikka
    Suomesta houkutteleva ympäristö osaajille
    Rekrytointi eettisesti kestävää
    Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen
    Maahanmuuttohallinnon selkeyttäminen ja läpinäkyvyys
    Täydennyskoulutusmahdollisuudet ja vaativammat suomen kielen kurssit
    Osallistuminen korkeakoulutukseen
    Tilastointikäytännön ajan tasalle
    Laadullisen työllisyyden tutkimisen pohjalta toimenpiteet
    Työehtojen parempi valvonta viranomaisten resursseja kasvattamalla
    Työehtojen valvonta ja syrjinnän ehkäisy järjestöjen kanneoikeudella
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    12
  • 20. Akava ja maahanmuuttopolitiikka
    Selkeää informaatiota (internet, oppaat, neuvonta) työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista - nyt tieto hajallaan
    Kotoutumissuunnitelman tekoon tulisi päästä nopeasti, sisältäen suunnitelman suomen kielen opiskelusta työelämä/opiskelutasolle asti – laadukas opetus, ei tulppia tasojen välillä
    Vaikutus työnantajien asenteisiin - ei ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia
    Työyhteisöjen koulutus mm. monimuotoisuuden johtaminen
    Työvoiman maahanmuutossa työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta – riittävät resurssit työsuojelupiireissä, maahanmuuttovirastossa, poliisilla
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    13
  • 21. Osaajien saamisen edellytykset
    • Korkeakoulujen perus- ja tutkimusrahoitus riittävä
    • 22. Kansainvälisesti kilpailukykyinen palkkaus- ja verojärjestelmä
    • 23. Kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut
    • 24. Toimivat ja oikeudenmukaiset työmarkkinat
    • 25. Korkealaatuinen kansainvälinen peruskoulutusjärjestelmä
    • 26. Perheenjäsenten työllistyminen
    • 27. Pääsy suomalaisille työmarkkinoille  urakehitys, ei pätkätöitä
    • 28. Turvallinen yhteiskunta
    • 29. Samat työehdot ja yhdenvertainen kohtelu Aivovuotoa tapahtuu, jos lähtijämme eivät palaa ulkomailta tai tilalle ei saada osaajia ulkomailta
    26.9.2011
    14
    Liisa Folkersma
  • 30. Ulkomaalaiset osaajat – rekrytoinnin etiikka
    • Koulutus on kansainvälistä pääomaa, jota voi hankkia Suomesta ja viedä muualle
    • 31. Tavoitteena osaajien saanti eri maanosista
    • 32. erilaista ja monipuolista osaamista eri toimialoille
    • 33. ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen
    • 34. köyhimpien maiden osaajien rekrytointi ei ole eettisesti oikein
    • 35. Ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen laadullista työllistymistä tutkittava tarkemmin
    • 36. henkinen pääoma saadaan koko kansantalouden hyödyksi
    • 37. koulutetut saavat koulutustaan vastaavaa työtä
    • 38. koulutustasosta saatava tarkat tilastot
    26.9.2011
    15
    Liisa Folkersma
  • 39. Akava ja maahanmuuttopolitiikka
    Lausunnot, työryhmät, suora vaikuttaminen
    Suomessa ministeriöt, EU-jaostot, neuvottelukunnat, järjestöt…
    Komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, ETSK
    Omat kattojärjestöt, sisarjärjestöt muissa maissa
    Jäsenjärjestöt
    Brysselin toimisto
    Hankkeet
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    16
  • 40. 26.9.2011
    Liisa Folkersma
    Suomen työmarkkinamalli
    Suomalaisista työntekijöistä huomattava osa järjestäytynyt oman alansa ammattiliittoon – järjestäytymisaste ~ 70 %,
    työsuhde- ja palkkaneuvonta – varautuminen työelämän ongelmatilanteisiin
    Työehtosopimukset (mm. työsopimus, minimipalkat ja palkankorotukset)
    Ulkomaalaiset järjestäytyvät heikommin
    Akavassa 553 000 jäsentä, joista ulkomaalaisia ~5000
    - uutta myös ammattiliitoille
    - suurimmat ryhmät: opettajat, lääkärit, diplomi-insinöörit, insinöörit, tradenomit, tieteentekijät, ekonomit
    17
  • 41. Akava
    Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö
    34 liittoa, joissa on yli puoli miljoonaa jäsentä
    Noin satatuhatta opiskelijajäsentä
    Ulkomaalaisia jäseniä 5000
    Ulkomaalaiset järjestäytyvät heikommin
    Strategiset roolit
    edunvalvoja ja vaikuttaja
    asiantuntija
    korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä
    jäsenjärjestöjen palvelu
    26.9.2011
    Liisa Folkersma
    18
  • 42. 26.9.2011
    Liisa Folkersma
    Akava
    Työmarkkinakeskusjärjestö
    perustettu 1950
    Järjestäytymisperiaate
    tutkintoliitto- tai ammattikuntaliitto
    korkea-asteen koulutus
    tehtäväasema
    Strategiset roolit
    edunvalvoja ja vaikuttaja
    asiantuntija
    korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä
    jäsenjärjestöjen palvelu
    19