• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009 2015
 

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009 2015

on

  • 1,001 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,001
Views on SlideShare
1,001
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
7
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009 2015 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009 2015 Document Transcript

    • OpetusministeriöUndervisningsministerietKorkeakoulujenkansainvälistymisstrategia2009–2015Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
    • ”Parhaillaan on käynnissä Suomen korkeakoulu-järjestelmän rakenteellinen kehittäminen. Uudis-tuksilla tiivistetään korkeakouluverkkoa entistävahvempien ja laadukkaampien korkeakoulu-yksiköiden kehittämiseksi. Strategiakauden aikanauseat korkeakoulut yhdistyvät tai kehittävät muutenyhteistyörakenteitaan. Tavoitteena on, että uudetkorkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössävuonna 2012.”Yliopistot vuonna 2008OPISKELIJATLäsnäolevia perustutkinto- Lapin yliopistoopiskelijoita yhteensä 126 000Läsnäolevia jatko-opiskelijoita 19 000TUTKINNOTAlempia korkeakoulututkintoja 13 876Ylempiä korkeakoulututkintoja 21 825 Oulun yliopistoLisensiaatin tutkintoja 425Tohtorin tutkintoja 1 526HENKILÖKUNTAOpetus- ja tutkimushenkilökunta* 13 317Muu henkilökunta* 17 548 Vaasan yliopisto*Opetus- ja tutkimushenkilökunta ei sisällä Kuopion yliopistolaskennallisen tuntiopetuksen henkilö- Joensuun yliopistotyövuosia eikä tutkijakoulupaikkoja, nämäsisältyvät muun henkilökunnan lukuihin Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Lappeenrannan Turun kauppakorkeakoulu teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu
    • Korkeakoulujenkansainvälistymisstrategia2009–2015Opetusministeriön julkaisuja 2009:21Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2009Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2009
    • OpetusministeriöKoulutus- ja tiedepolitiikan osastoKorkeakoulu- ja tiedeyksikköMeritullinkatu 10, HelsinkiPL 4, 00023 Valtioneuvostowww.minedu.fiTaitto: Station MIR OyYliopistopaino, Helsinki, 2009ISBN: 978-952-485-715-4 (nid.)ISBN: 978-952-485-716-1 (PDF)ISSN: 1458-8110 (Painettu)ISSN: 1797-9501 (PDF)Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
    • Sisältö Saatteeksi 4 Strategian valmistelu 6 Uudistetun korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen strategiset valinnat 9 Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet 12 Kansainvälistyminen ja korkeakoululaitoksen uudistus 231. Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö 262. Laadun ja vetovoiman lisääminen 333. Osaamisen vienti 394. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen 445. Globaali vastuu 49 Strategian toimeenpano ja seuranta 52
    • Saatteeksi Suomen kansallisen menestysstrategian kestävä ydin on panostus tietoon ja osaamiseen. Kansainväliset vertailut ja arvioinnit ovat osoittaneet, että laadu- kas koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on merkittävä vahvuutemme ja kilpailuetu. Korkeakoulut ovat vai- kuttaneet myönteisesti yhteiskunnan uudistumiseen ja talouden ja tuottavuuden kehitykseen. Globaa- lissa toimintaympäristössä korkeakoulujen merki- tys korostuu. Kilpailu perustuu entistä enemmän markkina-asemien ja pääomien lisäksi koulutettuun työvoimaan ja tutkimusresursseihin. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen ovat menestyksemme perusta myös tulevaisuudessa. Maailmantalouden epävarmuuksien vuoksi on entistä tähdellisempää pitää huolta näistä hyvinvoin- timme ja vaurautemme kotimaisista perustekijöistä. Hallitus on käynnistänyt vuosikymmeniin mittavim- man korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjes- telmän uudistuksen. Yliopistojen taloutta, hallintoa ja ohjausta uudistetaan ja korkeakoulujärjestelmän rakenteita, tutkijankoulutusta, tutkijanurajärjes- telmää, infrastruktuureja ja rahoitusta kehitetään. Korkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Hankkeilla on yhteinen päämäärä. Tarkoitus on huolehtia siitä, että kansalaisten hyvin- vointi lisääntyy, taloutemme kilpailukyky paranee ja kulttuuri, luovuus ja sivistys vahvistuvat. Globalisaation oloissa Suomen on huolehdittava kansallisten vahvuuksien kehittämisestä kansainväli- sen yhteistyön kautta. Suomi on aktiivinen toimija eurooppalaisessa korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyös- sä, mutta toisaalta monet tutkimukset ja vertailut4
    • osoittavat kuitenkin, että Suomen korkeakoulu-, kun samanaikaisesti kehitetään liikkujille tarjottaviatutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heik- palveluita, opintoprosesseja, tutkijanuria, rekrytoin-kouksia on vähäinen kansainvälisyys. Suomessa on tia, tiedotusta, infrastruktuureja sekä opiskelu- javähän ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita, opettajia tutkimusympäristöjä. Ulkomaisten osaajien ja tut-ja ulkomaista tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Opis- kimusrahoituksen houkutteleminen Suomeen, läpi-kelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus ulkomaille on murto koulutusviennissä, maahanmuuttajien asemanvähentynyt. Suomen vetovoima teollisen tuotannon parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminenja huipputekniikan sekä osaajien työympäristönä on puolestaan edellyttävät ministeriöiden, elinkeino-riittämätön. Toisaalta koulutus- ja tutkimusjärjestel- elämän, alueellisten toimijoiden ja rahoittajaorgani-mämme maailmalla nauttima hyvä maine osoittaa, saatioiden yhteistyön tiivistämistä. Korkeakoulujenettä globalisaatioon ja kansainvälistymiseen sisältyy kansainvälistäminen on kansallinen projekti.paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Näistä syistä Luovat ja innovatiiviset yksilöt ovat pohja menes-hallitusohjelmaan kirjattiin, että korkeakoulutuksen tymiselle. Korkeakoulu-uudistus antaa korkeakou-kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia. luille itselleen paljon vastuuta ja toimintavapauksia.Hallitusohjelmassa korostetaan opiskelijoiden, opet- Opetusministeriö on sitoutunut luomaan korkea-tajien ja tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden kouluille toimintapuitteet, jotka mahdollistavatlisäämistä. Korkeakoulujen on entistä selvemmin korkeakoulujen entistä aktiivisemman toiminnanotettava toiminnassaan huomioon globaalit muutos- globaaleissa arvoverkoissa ja kansainvälisessä koulu-tekijät ja kyettävä hyödyntämään niiden tarjoamia tus- ja tutkimusyhteistyössä.mahdollisuuksia. Nyt valmistunut strategia antaa suunnan korkea-koulujen kansainvälistymiskehitykselle lähivuosina.Strategiassa on määritelty tahtotila ja tavoitteet vuo-delle 2015 sekä keskeiset keinot ja politiikkatoimettavoitteisiin pääsemiseksi. Strategian kärjiksi valittiinaidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, laadun Helsingissä 27.1.2009ja vetovoiman lisääminen, osaamisen vienti, moni-kulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalinvastuun edistäminen. Strategiassa on yhteensä ylikolmekymmentä konkreettista toimenpidettä. Yh-dessä korkeakoulureformin muiden toimien kanssane muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden. Henna VirkkunenKunnianhimoiset liikkuvuustavoitteet saavutetaan, Opetusministeri 5
    • Strategian valmistelu Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian laati- minen sisältyy pääministeri Matti Vanhasen II halli- tuksen ohjelmaan. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007–2012 täsmennetään hallitusohjelmaa ja lin- jataan korkeakoulujen kansainvälistymisen paino- pisteitä. Opetusministeriö vastasi korkeakoulujen kansain- välistymisstrategian valmistelusta. Strategiaa laadit- tiin avoimella ja vuorovaikutteisella työskentelytaval- la. Strategian laatimista varten kerättiin näkemyksiä korkeakoulujen opiskelijoilta ja henkilöstöltä sekä elinkeinoelämältä ja muilta sidosryhmiltä. Keväällä 2008 toteutettiin verkkopohjainen kaikille avoin konsultaatio, jossa yli 1200 vastaajaa esitti näkemyk- siään korkeakoulujen kansainvälistymisestä.(1 Tämän lisäksi järjestettiin kuusi temaattista työpajaa, joissa keskusteltiin kansainvälistymisen keskeisistä kysy- myksistä ja ideoitiin toimenpide-ehdotuksia. Työpa- joihin osallistui 130 asiantuntijaa. Strategiaprosessin loppuvaiheessa syksyllä 2008 järjestettiin lausunto- kierros, jossa noin 80 lausunnonantajaa esitti näke- myksensä strategiasta. Strategiaprosessin aikana jär- jestettiin kaksi aihetta käsitellyttä seminaaria. Lisäksi hankkeen verkkosivustolla kansainvalistymisstrategia. fi julkaistiin materiaalia ja uutisia strategian valmiste- lun etenemisestä. Strategian valmisteli opetusminis- teriön sisäinen projektiryhmä. (1 Julkaisussa esitetyt lainaukset ovat avoimen Kuva: David Trood / Gorilla konsultaation vastauksia.6
    • 7
    • 8
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 Uudistetun korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen strategiset valinnat Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia asettaa kansainvälistymisen tavoitteet uudistuvalle korkea- koululaitokselle (1 ja esittää konkreettisia toimen- piteitä, jotka tukevat näiden tavoitteiden saavutta- mista. Parhaillaan on käynnissä useita uudistuksia, joilla tähdätään siihen, että Suomessa olisi nykyistä vah- vempi, laadukkaampi ja kansainvälisesti vetovoimai- sempi korkeakoululaitos, korkeatasoinen tutkijakou- lutus ja tutkijakunta sekä maailmanluokan tutkimus ympäristöjä. Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen luovat uusia odotuksia korkeakouluille. Tämä strate- gia pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin ja tukemaan korkeakoulujen omia toimia kansainvälisyyden vah- vistamiseksi. Suomen houkuttelevuutta liiketoiminta-, työ- ja elinympäristönä on vahvistettava. Korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälisty- minen on yhteiskunnan uudistumisen ytimessä. Korkeakoulujen kansainvälistyminen edistää ympä- röivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän monipuolis- tumista, kansainvälistä verkostoitumista, kilpailu- ja 1) Kansainvälistymisstrategiassa korkeakoulun käsitettä käytetään samassa merkityksessä kuin Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä. Kun puhutaan korkeakouluista, tarkoitetaan sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Vastaavasti korkeakoululaitoksella ja korkeakoulujärjestelmällä tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostamaa kokonaisuutta.Kuva: Fennopress 9
    • Korkeakoulujen kansainvälistymis- strategia linjaa korkeakoulujen kansainvälistymisen suunnan vuosille 2009–2015. Se nostaa kansain- välistymiselle viisi päätavoitetta: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö Suomalainen korkeakoulutus antaa valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälinen kokemusinnovaatiokykyä sekä kansalaisten hyvinvointia, osaa- ja kansainväliset yhteydet parantavatmista ja sivistystä. tutkimuksen ja opetuksen laatua sekä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia kyt- tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä.keytyy keväällä 2007 työnsä aloittaneen hallituksen Korkeakoulut tarjoavat korkeatasoistalaajaan korkeakoululaitoksen ja julkisen tutkimusjär- vahvuusalueilleen keskittyvää vieraskielistäjestelmän uudistusohjelmaan. Tärkeimmät hankkeet opetusta sekä hyödyntävät aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiaovat yliopistolaitoksen uudistaminen, ammattikor- erityisesti EU- ja pohjoismaisessakeakoululain tarkistaminen, korkeakoulujen raken- yhteistyössä. Ulkomaisten opettajien,teellinen kehittäminen, kansallinen innovaatiostrate- tutkijoiden sekä tutkinto-opiskelijoidengia, kansallinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka ja määrä on noussut vuoteen 2015 mennessäneliportainen tutkijanurajärjestelmä. Toimintaympä- merkittävästi ja korkeakoulut ovat aidostiristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät korkea- kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä.koulujen kansainvälistymiskehityksen vauhdittamistasekä voimavarojen lisäämistä ja kohdentamista kor- Korkeakoulujen laadunkeakoulujen kehittämisen ja profiloinnin kannalta ja vetovoiman lisääminenkeskeisille alueille. Korkeakoulujen kansainvälisty-misstrategian tarkoitus on käsitellä kootusti hallituk- Suomalaiset korkeakoulut ovat kansain-sen korkeakoululaitokseen kohdistuvien uudistusten välisesti tunnettuja ja vetovoimaisiakansainvälistä ulottuvuutta ja käynnistää muita opiskelu-, tutkimus- ja työympäristöjä. Kansainvälisesti verkottuneet korkeakoulutkehittämislinjauksia tukevia ja täydentäviä toimenpi- tukevat yhteiskunnan kansainvälistymistä,teitä. Konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat korkea- kilpailukykyä ja hyvinvointia. Lahjakkaatkoulujen kansainvälistymisen esteiden ja heikkouksi- ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat valitsevaten poistamiseen sekä korkeakoulujen kansainvälisen suomalaiset korkeakoulut laadukkaanyhteistyön toimintaedellytysten vahvistamiseen. koulutuksen ja tutkimuksen sekä Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti suomalaisen työelämän tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelemina.vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimus- Toimivat palvelut tukevat Suomeenyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia tulemista ja jäämistä.avoimessa kansainvälisessä ympäristössä, tukee moni-kulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja Kuva: Helena Inkeri/ Gorillakantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemises-ta. Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistävahvistamalla parannetaan korkeakoulutuksen jatutkimuksen laatua.10
    • Osaamisen viennin edistäminenSuomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostaviaja luotettavia yhteistyökumppaneita, jotkatekevät korkeatasoista ja eri osapuoliahyödyttävää kansainvälistä tutkimus-, Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoit-koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä.Korkeakoulutus ja osaaminen on teet ja peruslinjaukset koskevat koko korkeakou-kansallisesti merkittävä vientituote. lulaitosta. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on osin erilainen kansainvälistymisen profiili. Monikulttuurisen Kansainvälistymisen muodot ja keinot vaihtelevat yhteiskunnan tukeminen koulutus- ja tutkimusaloittain. Korkeakoulut mää- rittelevät kansainvälisen toiminnan painopisteensäKorkeakoulut toimivat aktiivisesti osana kokonaisstrategioitaan kansallisen strategianmonikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja tavoitteiden pohjalta. Korkeakoulut painottavat kan-kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. sallisen strategian toimenpiteitä omien profiiliensaMaahanmuuttajataustaiset sekä mukaisesti ja määrittelevät itse tärkeimmät strategisetSuomeen saapuvat ulkomaisetvaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, kumppanuutensa.tutkijat sekä muu korkeakoulujen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian to-ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, teuttaminen edellyttää korkeakoulujen, useidenjoka tukee kotikansainvälistymistä. ministeriöiden, rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden,Maahanmuuttajataustaisten osuus elinkeinoelämän ja alueellisten toimijoiden yhteis-korkeakoulutettavista vastaa heidän työtä. Konkreettisissa toimenpiteissä päähuomio onosuuttaan koko väestöstä. toimissa, joiden toimeenpanosta opetusministeriön hallinnonala on päävastuussa. Opetusministeriö edis- Globaalin tää strategian tavoitteiden toteutumista paitsi kan- vastuun edistäminen sallisissa yhteyksissä myös toimimalla aloitteellisesti Euroopan unionissa, OECD:ssä, Unescossa ja muissaSuomalaiset korkeakoulut käyttävät korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja verkot-tutkimustaan ja asiantuntemustaan tumista tukevissa järjestöissä.globaalien ongelmien ratkaisemiseenglobaalien baja kehitysmaiden oman osaamisenvahvistamiseen. Korkeakoulujen toimintarakentuu eettisesti kestävälle pohjalle jatukee opiskelijoiden valmiuksia toimiaglobaalissa ympäristössä ja ymmärtääoman toiminnan globaaleja vaikutuksia. vaikutuksia. ia a 11
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 The situation is good in my view, but Finland has a high potential to Kansainvälistymisen establish an even more competitive higher education system. haasteet ja mahdollisuudet - Yliopistotutkija Viimeisten 10-15 vuoden aika- Suomen korkeakoulut ja na on tapahtunut Suomessa merkittävää avartumista moni- tutkimus ovat kansainvälistyneet kulttuurisuuden ja kansain- välistymisen alueella niin ajat- Kansainvälistyminen on jo pitkään ollut Suomen telussa kuin asenteissakin. tiede- ja korkeakoulupolitiikan päätavoitteita ja - Yliopistotutkija korkeakoulujen omien strategioiden ytimessä. Pitkäjänteiset panostukset korkeakoulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat johtaneet siihen, että maamme korkeakoulujen ja tutkimuk- sen taso on noussut ja kansainvälinen yhteistyö lisääntynyt. Suomi on menestynyt hyvin kansain- seksi. Erasmus-ohjelman opettajavaihdossa Suomi välisissä koulutuksen, tutkimuksen, teknologian on kärkimaita. Euroopan unionin koulutus- ja ja innovaatiotoiminnan vertailuissa. Suomen kor- tutkimusohjelmista on kanavoitunut suomalaisille keakoulujen ja tieteen kansainvälistymistä 1990- toimijoille maksuosuuttamme enemmän rahoi- luvulta kuvaavat seuraavat havainnot: tusta. Suomalaisten tutkijoiden yhteisjulkaisujen määrä muiden EU-maiden tutkijoiden kanssa• Suomessa on aiempaa enemmän merkittäviin kaksinkertaistui vuosina 1995–2005. kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin kytkeytyneitä huippuluokan tutkijoita, tutkimus- • Suomen korkeakoulut ovat kiinnittyneet euroop- ryhmiä ja laitoksia. Yliopistot ja Suomen Akate- palaisiin yhteistoimintarakenteisiin. Korkeakou- mia ovat edistäneet huippututkimusta ja Suomen lumme ovat ensimmäisten joukossa toteuttaneet tieteen kansainvälistä näkyvyyttä omilla aloitteil- Bolognan prosessiin kuuluvat uudistukset, joilla laan. Asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen tähdätään eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. suhteutettuna Suomi on suurimpia tieteellisten julkaisujen tuottajia maailmassa. • Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti Nordplus- liikkuvuusohjelmiin, pohjoismaisten maisterioh-• Suomi on ollut aktiivinen toimija eurooppalaisessa jelmien rakentamiseen sekä tiivistyvään Pohjois- korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyössä. Erasmus- maiden tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön. koulutusohjelma on ollut Suomelle menestys. EU:n koulutusohjelmien kansallisesta toimeen- • Ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostus korkeakou- panosta vastaavasta Kansainvälisen liikkuvuuden lujamme kohtaan on kasvanut. Ulkomaisten tie- ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta on tullut teellistä jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden Kuva: Ulf Isacson / Gorilla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyö- osuus on kasvanut kaikilla tieteenaloilla. Korkea- kumppani. Suomesta ulkomaille lähtevien vaih- koulut ovat pääosin saavuttaneet vuosituhannen to-opiskelijoiden määrä on kymmenen viimeksi alussa asetetut ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kuluneen vuoden aikana kasvanut yli nelinkertai- määriä koskevat tavoitteet.12
    • Kansainvälistyminen onedennyt hyvin ja korkeakoulutovat kehittäneet palvelujaan.- Yliopiston hallinnon edustaja 13
    • Suomalaisten korkeakoulujen substanssiosaaminen on keski- määrin hyvä, mutta toimimista kansainvälisessä toiminta- ympäristössä vasta harjoitellaan. - Ammattikorkeakoulututkija• Suomen menestyminen PISA-tutkimuksessa sekä välisissä kilpailukykyä ja tietoyhteiskuntakehitystä kilpailukyky- ja innovaatiovertailuissa ovat lisän- arvioivissa vertailuissa on ollut laskusuunnassa. neet koulutuksemme ja tutkimuksemme näky- Uhkana on, että Suomen korkeakoulut menettä- vyyttä maailmalla. Nousevat taloudet ja kehittyvät vät asemiaan kiinnostavana yhteistyökumppanina. maat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta vah- vistaa omaa koulutus- ja tutkimuskapasiteettiaan • Suomi kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD- yhteistyössä suomalaisten toimijoiden kanssa. maiden vähemmistöön. Suomesta muuttaa ulko- maille enemmän korkeasti koulutettuja kuin heitä• Korkeakoulut ovat lisänneet vieraskielistä tut- muuttaa ulkomailta Suomeen. kintoon johtavaa koulutusta. Englanninkielinen opetustarjonta on korkeakoulutuksemme kokoon • Olemme tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden nähden poikkeuksellisen laajaa. liikkuvuudessa jäljessä suuria tiedemaita, mutta myös pieniä kehittyneitä maita.• Korkeakoulut ovat tehostaneet kansainvälistymis- tä tukevaa yhteistyötään. Tästä ovat osoituksena • Korkeakoulujemme henkilökunnassa on vähän mm. ammattikorkeakoulujen PINNET-verkosto, ulkomaisia tutkijoita, opettajia ja henkilöitä, joilla pääkaupunkiseudun HERA-yhteistyö sekä lukui- on kansainvälinen koulutus- tai tutkimustausta. sat muut valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset hankkeet. • Opiskelijoiden kiinnostus suorittaa opintoja ulkomailla on vähentynyt. Yliopistojen opettajien Mutta kilpailijoihin verrattuna ja tutkijoiden vierailut ulkomailla ovat useimmilla vähäinen kansainvälisyys on aloilla olleet laskussa vuosituhannen alusta yhä heikkouksiamme lähtien. Saavutetusta edistyksestä huolimatta Suomen • Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän keskeisiä osaamista ja kulttuurien tuntemusta ei ole osattu heikkouksia on edelleen kilpailijoihin verrattuna hyödyntää Suomen kulttuuria ja korkeakoululai- vähäinen kansainvälisyys. Suomi on rakentanut tosta rikastavana voimavarana. osaamistaan ja menestystään hyvin vahvasti omin voimin. Kansainvälistymiskehitys on ollut toi- • Maahanmuuttajat suorittavat vähän korkeakou- mintaympäristön muutokseen ja globalisaation lututkintoja Suomessa. Maahanmuuttajien työt- kehitykseen verrattuna hidasta ja joillakin aloilla tömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestön kokonaan pysähtynyt. Menestymisemme kansain- työttömyysasteeseen verrattuna.14
    • Kansainvälistymistä ei mielletä riittävän tärkeäksi henkilöstön keskuudessa.I do not feel there is a place for - Ammattikorkeakoulun johtome as a teacher or a professorat the university unlessI speak Finnish very well.- Yliopistotutkija • Kotimaisten kielten ja kulttuurin opetukseen ul- keakoulujen ja koko järjestelmän sekä kansakunnan komaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle ei ole kannalta. Korkeakoululaitoksen ja tieteen kansain- kiinnitetty riittävästi huomiota. välistyminen on tärkeää erityisesti seuraavista syistä: • Korkeakoulumme eivät ole päässeet mukaan no- • Omat henkiset ja taloudelliset voimavaramme peasti kasvaville koulutusmarkkinoille. Osaamisen ovat rajalliset ja merkittävä osa tarvitsemastamme vienti ja ammattimainen markkinointi ovat vasta tiedosta tuotetaan ulkomailla. alkuvaiheessa. • Kansainvälinen yhteistyö on keino parantaa laatua, • Ulkomailla työskenteleviä suomalaisia tutkijoita ja poistaa päällekkäisiä toimintoja ja koota kotimaisia asiantuntijoita ei ole riittävästi hyödynnetty Suo- ja ulkomaisia voimavaroja yhteisiin hankkeisiin. men tieteen ja korkeakoulutuksen edistämisessä. Oma huipputason osaaminen on välttämätöntä pyrittäessä vuorovaikutukseen johtavien globaalien • Suomi tunnetaan koulutukseen, tutkimukseen ja keskusten ja toimijoiden kanssa. innovaatioihin panostavana maana, mutta Suomi ei profiloidu riittävästi aloitteentekijänä kansainvä- • Korkeakouluilla on keskeinen merkitys talouden ja lisillä foorumeilla. yhteiskuntaelämän kansainvälistäjinä. Korkeakoulut vetävät puoleensa ulkomaista korkeasti koulutettua • Suomessa on vähän ulkomaisia suoria sijoituksia, työvoimaa ja ulkomaisia investointeja. Verkottu- ulkomaisten yritysten tutkimustoimintaa ja ulko- malla kansainvälisesti korkeakoulut vahvistavat maista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. toimialueensa kehityspotentiaalia, yleistä osaamisen tasoa, resurssipohjaa, kilpailu- ja innovaatiokykyä Miksi kansainvälistyä? sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistumista. Tieteen kansainvälisyyttä on pidetty itsestäänsel- • Suomalaisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen vyytenä. Viime vuosikymmenten suuria muutok- osana maailman kulttuurien moninaisuutta kuu- sia ovat rajat ylittävän korkeakoulutuksen nopea luu sivistysvaltion koulutus- ja tutkimuslaitosten lisääntyminen, korkeakoulujärjestelmien integraa- tehtäviin. tio ja korkeakoulutuksen muotojen moninaistu- minen. Kansainvälisyyden vaatimus koskee aiem- paa enemmän kaikkia korkeakoulujen toimintoja. Sen hyötyjä voidaan tarkastella opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden, laitosten, yksittäisten kor- 15
    • Kansainvälisyys ja kansainvälisen kehityksen tunteminen on pienen kansakunnan elinehto. - Yliopistotutkija • Kansainvälinen liikkuvuus antaa mahdollisuudet Korkeakoulujen sekä koulutus- ja tieteenalojen työskennellä ja verkostoitua oman alan huippujen välillä on merkittäviä eroja kansainvälistymisessä. kanssa, päästä osalliseksi heidän opetuksestaan ja Myös kansainvälistymisen esteet ja mahdollisuu- hyödyntää korkealaatuisia infrastruktuureja sekä det vaihtelevat. Korkeakouluyhteisön ja työelämän perehtyä uusiin tutkimusmenetelmiin, tutkimus- keskuudessa vallitsee kuitenkin yksimielisyys siitä, aloihin ja ideoihin. että korkeakoulumme eivät tarjoa opiskelijoille, tutkijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle • Ulkomainen tutkija- ja opettajakunta tuo muka- aidosti kansainvälisiä ja monikulttuurisia toiminta- naan uutta osaamista ja uusia vaikutteita korkea- ympäristöjä. koulujen toimintaan. Toimintaympäristö • Ulkomailla tapahtuva opiskelu ja työskentely muuttuu ja kilpailu kovenee parantavat liikkujan kielitaitoa ja työmarkkina- asemaa sekä lisäävät kulttuurien ja yhteiskuntien Korkeakoulujen kansainvälinen toimintaympäristö keskinäistä ymmärrystä. muuttuu nopeasti. Suomalaisten korkeakoulu- jen on kilpailtava yhä kovemmin säilyttääkseen • Monimuotoiseen kansainväliseen verkostoitumi- asemansa osaamisen ja uuden tiedon tuottajina, seen liittyy suuri määrä hiljaista tietoa, joka on siirtäjinä ja hyödyntäjinä. Korkeakoulujen ase- koulutuksen ja tieteen kehityksen sekä yhteiskun- maan vaikuttavat erityisesti tiedon tuotannossa tien uusiutumisen kannalta välttämätöntä. tapahtuneet muutokset, kansainvälinen osaajakil- pailu, demografiset muutokset, kansainvälistyvät • Kansainvälistyminen edistää yksilön henkistä työmarkkinat, opiskelijoiden ja tutkijoiden liikku- kasvua ja globaalin vastuun ymmärtämistä. vuuden lisääntyminen, tietoon ja osaamiseen liit- tyvien politiikkojen painoarvon kasvu, meneillään • Globaalien ongelmien ratkaiseminen edellyttää oleva Euroopan laajuinen korkeakoululaitoksen kansainvälistä yhteistyötä. modernisaatio sekä korkeakouluihin kohdistuvat odotukset globaalien ongelmien ratkaisemisessa. • Koulutuksen, tieteen ja teknologian globalisoi- tumiseen osallistuminen ja siihen vaikuttaminen • Tutkimus- ja innovaatiotoiminta kansainvälistyy. EU:ssa, OECD:ssä, Unescossa ja muilla kansain- Tutkimustiedon tuottaminen ja laaja-alainen välisillä foorumeilla on Suomen taloudellisten ja hyödyntäminen on entistä enemmän kollektii-Kuva: Fennopress kulttuuristen etujen mukaista. vinen ja kansainvälinen pyrkimys. Kymmenen 17
    • Kansainvälisyys on olennainen osa kaikilla elinkeinoaloilla, ja myös sivistyksen ja kulttuurin kannalta. - Elinkeinoelämän edustaja viimeksi kuluneen vuoden aikana kansainvälisenä vaatioympäristöt ovat korkealaatuisia ja kansain- yhteistyönä kirjoitettujen julkaisujen määrä koko välisesti tunnettuja. Laatu houkuttelee laatua. maailmassa kolminkertaistui ja kansainvälisten Korkealuokkainen opetus ja tutkimus vetävät puo- patenttien osuus kaikista patenteista lähes leensa osaavia ihmisiä, tietoa, yrityksiä, sijoittajia kaksinkertaistui. ja juurruttavat näitä korkeakoulujen toiminta- alueille.• Kilpailu osaajista kiihtyy. Kansainvälinen yh- teistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät, saavat uusia • Työperäinen maahanmuutto. Väestön ikääntyessä muotoja, tiivistyvät ja syvenevät. Tietoa ja uusia tarve houkutella työvoimaa ulkomailta kasvaa, ideoita tuotetaan yhä enemmän globaaleissa ver- ja kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee. Tut- kostoissa. Korkeakoulut ovat kanavia globaaleihin kimus- ja kehitystyötä tekevän työvoiman osuus verkostoihin. Valtiot ja alueet kilpailevat tutki- työvoiman kokonaismäärästä kasvaa. Monet maat mus- ja koulutusjärjestelmillään osaajien ja yritys- ovat uudistaneet politiikkoja ja keinovalikoimia, ten sijoittumisesta. Monikansalliset suuryritykset joilla tähdätään tutkimus- ja kehitystyössä työs- tekevät tutkimus- ja kehitystyötä aiempaa enem- kentelevien ja muiden korkeasti koulutettujen män kotimaan ulkopuolella. maahanmuuton edistämiseen. Suomessa työ- voiman supistuminen alkaa aikaisemmin kuin• Nousevat taloudet. Kansainvälistymisen suun- kilpailijamaissa. Työperäisen maahanmuuton edis- tiin vaikuttaa entistä enemmän väkirikkaiden täminen ja Suomessa jo olevien maahanmuutta- kehittyvien maiden kuten Kiinan ja Intian no- jien koulutus ovat kansainvälistymisen kiireellisiä pea taloudellinen kasvu ja kytkeytyminen osaksi tehtäviä. maailmantaloutta. Teollinen tuotanto siirtyy pois OECD-alueelta. Myös palveluita ostetaan ja • Opiskelija-, tutkija- ja opettajakunnan rakenne alihankintoja tehdään yhä enemmän nousevista on muuttunut. Aikuisopiskelijoiden määrän li- talouksista. Maailmantalouden ja politiikan paino- sääntymisen ja tutkija- ja opettajakunnan ikäänty- piste on siirtymässä Aasiaan. Kiina ja monet muut misen vuoksi ulkomailla työskentelyn ja opiskelun nopeasti kasvavat taloudet lisäävät panostuksiaan järjestäminen on entistä haastavampaa. korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja innovaatio- toimintaan. Suomen suhteellinen painoarvo kor- • Kansainvälisyyden perustaidot. Toiminta kansain- keakoulu- ja tiedemaana vähenee. välistyvässä työelämässä edellyttää kaikilta korkea- koulututkinnon suorittaneilta vuorovaikutustai- Kuva: Rodeo• Laadun merkitys korostuu. Osaajakilpailussa toja, hyvää kielitaitoa ja monipuolista kulttuurista menestyminen edellyttää, että tutkimus- ja inno- osaamista.18
    • 19
    • • Eurooppalainen tutkimus- ja korkeakoulupoli- sektorin tutkimuskumppanuuksia. Kansallisten tiikka. Euroopan unioni, suuret tiedemaat ja ke- tutkimusrahoittajien ohjelmapohjaista yhteistyötä hittyvät taloudet ovat asettaneet kunnianhimoisia tukevat rahoittajien keskinäiset verkostohankkeet, tavoitteita tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien mm. ERA-NET- ja artikla-169 -hankkeet. lisäämiselle. Euroopassa on meneillään laajamit- tainen korkeakoululaitoksen modernisaatio, johon • Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa korkeakouluille vaikuttavat kilpailu parhaiden yhdysvaltalaisten uusia keinoja vahvistaa osaamistaan muun mu- yliopistojen kanssa ja nousevien tiedemaiden assa NordForskin ja vuonna 2009 käynnistyvän haaste. Euroopan unionin Lissabonin strategiassa ilmasto-, energia- ja ympäristöalan pohjoismaisen on nostettu etualalle tietoon liittyvät politiikat. huippututkimushankkeen kautta. EU on asettanut tavoitteekseen osaamisen vapaan liikkuvuuden, jonka perustana ovat moderni kor- • Opiskelijaliikkuvuus ja koulutusvienti. Kansain- keakoululaitos, tieteellinen huippuosaaminen, välinen opiskelijaliikkuvuus nelinkertaistui kol- korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit, tutkijoi- messa vuosikymmenessä. Liikkuvien opiskelijoi- den, opiskelijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön den määrä kasvaa opiskelijoiden kokonaismäärää liikkuvuus, tutkintojen vastavuoroinen tunnus- nopeammin. Korkeakoulutuksen kysyntä kasvaa taminen, avoimet ja kilpailukykyiset tutkijoiden nopeasti kehittyvissä maissa, joissa kotimainen työmarkkinat, osaamisen siirto ja hyödyntäminen tarjonta ei vastaa kysyntää. Koulutuspalveluiden sekä tiedon vapaa saatavuus ja avoimet innovaatio- kaupasta on tullut monille maille tärkeä vientituo- ympäristöt. te. Perinteisen opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden rinnalle on syntynyt uusia muotoja kuten yliopis-• Eurooppalaiset tutkimuksen ja korkeakoulujen tojen sivukampukset, franchising, ulkomainen uudet rakenteet. Euroopassa on luotu viime vuo- tilauskoulutus, kahdenväliset koulutussopimuk- sina useita uusia rakenteita ja käynnistetty aloit- set, twinning, yhteistutkinnot, virtuaaliopetus ja teita eurooppalaisen tutkimuksen, koulutuksen ja yritysyliopistot. innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) verkot- • Kansainväliset suositukset, ohjeet ja suuntaviivat. taa korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä Liikkuvuuden lisääntyminen on tehnyt tarpeelli- osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla. Euroopan seksi kansainvälisten ohjeiden ja normien asetta- tutkimusneuvosto (ERC) tukee eurooppalaisen misen. Kansainvälisesti on jo hyväksytty ohjeistoa, perustutkimuksen laadun vahvistamista. Yhteiset jonka tarkoituksena on korkeakouluopiskelijoiden teknologia-aloitteet (Joint Technology Initiati- ja muiden osallisten suojelu heikkolaatuista koulu- ves, JTI) ovat yritysvetoisia yksityisen ja julkisen tustarjontaa ja virheellistä tietoa vastaan.20
    • Suomessa ollaan liian varmoja siitä, että asiat osataan nimenomaan Suomessa tehdä hyvin. Euroopassa on monia väkiluvultaan pienempiä maita, joiden korkeakoulutus on tulevaisuudessa kilpailu- kykyisempää. - Ammattikorkeakoulun hallinnon edustaja• Vertailut ja rankingit. Kansainvälisillä vertailuilla ja erilaisilla ranking-listoilla on suuri koulutus- ja tiedepoliittinen merkitys. Ne vaikuttavat eri maiden Homogeenisen kulttuurin hymistelystä ja ihannoimisesta korkeakoulujen kuvaan maailmalla. Ranking-listat ja pitäisi päästä aitoon kansain- niihin liittyvä Yhdysvaltojen ja Euroopan korkeakou- välisyyden, kielitaidon ja moni- lujärjestelmien vertailu ovat olleet myös Euroopan kulttuurisuuden arvostamiseen ja merkityksen tunnistamiseen. komission korkeakoulutiedonantojen ja kehittämis- ehdotusten lähtökohtia. Monet teollisuusmaat ja - Yliopistotutkija kansainväliset järjestöt ovat käynnistäneet hankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoja nykyään vaikutusvaltaisimmille, mutta monin tavoin puutteel- lisina pidetyille ranking-listoille.• Globaali vastuu. Globalisaatio muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa. Korkeakoulujen edellytetään osallistu- van perustehtäviensä puitteissa koko maailmaa kos- kettavien ongelmien – kuten ilmastonmuutos, infek- tiotaudit, köyhyys, luonnonvarojen rajallisuus, ihmis- oikeusloukkaukset, sodat, terrorismi – analyysiin ja tieteellisesti perusteltujen ratkaisuvaihtoehtojen esittä- miseen. Kehittäessään uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja korkeakoulut joutuvat punnitsemaan aiem- paa monipuolisemmin toimiensa maailmanlaajuisia vaikutuksia.• Kotimaisten kielten asema. Englannin kielen valta- asema kaupan, tieteen ja korkeakoulutuksen kielenä on vahvistunut. Anglosaksisen kielialueen ulkopuolel- la on kiinnitetty kasvavaa huomiota kotimaisilla kielil- lä tapahtuvaan opetukseen ja julkaisemiseen. Tieteen, kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksen kannalta on välttämätöntä turvata koko väestölle tutkimuspohjai- sen tiedon saatavuus ja kulttuurisen kehityksen tuki. 21
    • 22
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 Kansainvälistyminen ja korkeakoululaitoksen uudistus Kansainvälistyminen on osa Suomen julkisen tut- kimus-, innovaatio- ja korkeakoulujärjestelmän uudistusta. Valtioneuvosto on tehnyt tätä koskevat strategiset kehittämislinjaukset hallitusohjelmassa. Korkeakoulujen toiminnan tulee olla korkeal- la kansainvälisellä tasolla, jotta ne voivat toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja houkutella parhaita osaajia Suomesta ja ulkomailta. Meneillään on usei- ta merkittäviä panostuksia ja uudistuksia, joiden avulla tähdätään entistä korkeatasoisempaan kor- keakoululaitokseen ja laadukkaisiin tutkimusympä- ristöihin: • Korkeakoulujen rakenteellisella kehittämisellä tiivis- tetään korkeakouluverkkoa nykyistä vahvempien ja laadukkaampien korkeakouluyksiköiden kehittämi- seksi ja vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumis- ta. Rakenteellisella kehittämisellä pyritään siihen, että kaikki yksiköt muodostuvat riittävän monipuo- lisiksi ja kykenevät korkealaatuiseen toimintaan. Profiloitumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut pa- rantavat asemiaan uskottavana kansainvälisenä yh- teistyökumppanina tutkimuksessa ja koulutuksessa. • Yliopistolain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa, mikä antaa yliopistoille nykyistä joustavammat edellytykset toimia kansainvälisessä toimintaym- päristössä. Tutkintoon johtava tilauskoulutus ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoilleKuva: Fennopress maksulliset ylempään korkeakoulututkintoon johta- vat ohjelmat ovat korkeakoulujen kansainvälistymi- sen uusia välineitä. 23
    • • Hallituksen tavoitteena on julkisen ja yksityisen tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden t&k-rahoituksen nostaminen 4 prosenttiin brut- tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. tokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Julki- SHOK:t toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskun- sen tutkimusrahoituksen lisäyksellä on keskeinen nan tulevaisuuden kannalta keskeisillä aloilla merkitys korkeakoulujen tutkimuksen vahvista- (energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneen- misessa. rakennus, metsäklusteri, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut).• Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus edellyt- Klusteriperusteisen osaamiskeskusohjelman tää panostamista ajantasaisiin tutkimusinfrastruk- (OSKE) avulla kootaan eri alueiden osaamiskes- tuureihin. Kansallinen tutkimuksen infrastruktuu- kusten toimijat yhteistyöhön. Kansainvälisty- rien kartoitus- ja kehittämishanke valmistui vuoden minen on osaamiskeskusohjelman 2007–2013 2008 lopussa. Tiekartan ehdotukset käsittelevät painopiste. sekä kansallisen että kansainvälisen tason tutki- musinfrastruktuureja ja niihin liittyviä tarpeita. • Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2008 Eduskun- nalle innovaatiopoliittisen selonteon. Valtioneu-• Tutkijankoulutusta ja tutkijanuraa kehitetään ope- voston strategisen perusvalinnan mukaan Suo- tusministeriön toimenpideohjelman (2007–2011) men liittyminen ja asemoituminen globaaleihin mukaisesti. Neliportaisen tutkijanuramallin avulla osaamis- ja arvoverkostoihin edellyttää aktiivista tutkijanurasta tehdään entistä läpinäkyvämpi ja osallisuutta ja vaikuttamista näihin verkostoihin, ennakoitavampi. Tavoitteena on edistää kansallista osaajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä innovaa- ja kansainvälistä liikkuvuutta. tioympäristömme vetovoimaisuuden määrätietois- ta kehittämistä. Valtioneuvosto korostaa kehittä-• Kansainvälisyyden edistäminen on tärkeä tavoite mislinjauksissaan osaamisperustan vahvistamista, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden toimin- tutkijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden ja nassa. Suomen Akatemian ja Tekesin lisääntyvä verkottumisen kannusteiden luomista sekä moni- rahoittajayhteistyö keskeisten Euroopan ja sen kulttuurisuuden edistämistä. ulkopuolisten maiden kanssa luo edellytyksiä kan- sainvälisesti korkealaatuiselle tutkimukselle, tutki- • Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2006 periaa- jakoulutukselle sekä houkutteleville tutkimusympä- tepäätöksenä maahanmuuttopoliittisen ohjelman, ristöille. jossa on useita korkeakouluja koskevia tavoitteita ja politiikkalinjauksia. Ohjelman tavoite on edis-• Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tää opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa. tarjoavat korkeakouluille, tutkimusyksiköille ja Ohjelman seurannassa on kiinnitetty huomiota 24
    • työmarkkinoille ohjaavien tukitoimien, ulkomai- sille opiskelijoille tarkoitettujen opinto-ohjelmien sekä suomen ja ruotsin kielen opetuksen kehittä- miseen.• Ulkoministeri asetti syyskuussa 2008 korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehit- tämistyön johtoon. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta vahvan maakuvan luomiselle Suo- men kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on vaikuttanut merkittävästi Suomen myönteiseen kuvaan maail- malla. Korkeakoulujemme osaamisen tunnetuksi tekeminen ja markkinointi ovat oleellinen osa maakuvan kehittämistä.• Tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi joulukuussa 2008 Linjaus2008-raportin. Sen mukaan kansain- välisen yhteistyön on oltava kiinteä osa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Raportti korostaa, että yhteistyön tuloksellisuus edellyttää keskittymistä Suomen kannalta tärkeille tutkimusaloille ja maan- tieteellisille alueille. Tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen mukaan kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden on yhdessä valikoitava ja koordi- noitava tukitoimiaan. Toimet on kohdennettava tarvelähtöisesti siten, että ne tukevat yhteistyön tii- vistämistä kumppaneiden sijainnista riippumatta. Linjaus2008-raporttiin sisältyvässä rahoitussuunni- telmassa kansainvälistyminen on yliopistojen mää- rärahalisäysten keskeisiä käyttökohteita. Ammatti- korkeakoulujen määrärahalisäykset kohdennetaan Kuva: Plugi t&k-toiminnan rahoituksen vahvistamiseen. 25
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 1. Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö Suomalainen korkeakoulutus antaa valmiu- det työskennellä kansainvälisessä toiminta- ympäristössä. Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälinen kokemus ja kansainväliset yhteydet parantavat tutkimuksen ja opetuksen laatua sekä tukevat opiskelijoiden kansain- välistymistä. Korkeakoulut tarjoavat korkea- tasoista vahvuusalueilleen keskittyvää vieras- kielistä opetusta sekä hyödyntävät aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia erityisesti EU- ja pohjoismaisessa yhteis- työssä. Ulkomaisten opettajien, tutkijoiden sekä tutkinto-opiskelijoiden määrä on nous- sut vuoteen 2015 mennessä merkittävästi ja korkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä. Kuva: Fennopress Oy26
    • Korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössäja sen kansallisessa linjauksessa tulisiottaa huomioon kansainvälistymisentärkeys. Ei voida vain sanoa, että pistäkääne opiskelijanne ulkomaille ja opiskelijatmiettivät hädissään, että mitä siellätehdä tai mihin ne opinnot laittaa.- Yliopiston hallinnon edustaja 27
    • Antakaa maahanmuuttajille mahdollisuus Verkko- ja virtuaaliopetus tarjoaa run-osallistua korkeakoulun strategian ja korkea- saasti mahdollisuuksia, mutta kontak-koulun itsensä kehittämiseen. On meilläkin tia ja todellista tutustumista toiseenhyviä ideoita ja hyvää tahtoa oman yliopiston kulttuuriin ei saa unohtaa.kehittämiseksi, jos mahdollisuus annetaan. - Ammattikorkeakoulun opettaja- Yliopistotutkija Aidosti kansainvälisessä korkeakouluyhteisössä kaikil- la opiskelijoilla, opettajilla, tutkijoilla ja henkilökun- nan jäsenillä on mahdollisuus saavuttaa valmiudetOpettajia tulisi kannustaa liikkuvuu- kansainväliseen yhteistyöhön ja osallistua korkea-teen ja henkilökohtaisten suhteiden koulun kansainväliseen toimintaan.luomiseen ulkomaisiin kollegoihin.Ilman näitä suhteita mitään ei Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia vahvis-tapahdu kummassakaan päässä. tetaan hyvin toteutetuilla liikkuvuusjaksoilla ulko- mailla ja laadukkaalla kansainvälisiä elementtejä sisäl-- Ammattikorkeakoulun opettaja tävällä opetustarjonnalla kotimaassa. Kansainvälisten valmiuksien luominen otetaan järjestelmällisesti huomioon opintojen suunnittelussa kaikilla tasoilla. Opintojen eteneminen tavoiteajassa edellyttää opis- kelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittämiseltä ja liikkuvuudelta suunnitelmallisuutta. Eri aloilla ja alueilla kansainvälistymisen tavat ja keinot vaihte- levat. Opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään nykyises- tä. Korkeakoulut vastaavat liikkuvuuden laadusta ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisesta. Opiskelijaliikkuvuuden peruslähtökohta on vähin- tään kolmen kuukauden mittainen vaihto-opiskelu tai harjoittelu. Vaihdon epätasapainoa ja alojen välisiä eroja korjataan täydentämällä perinteistä liik- kuvuutta vaihtoehtoisilla muodoilla kuten virtuaa- liliikkuvuudella, vierailuilla ja ryhmäliikkuvuudella. Kansainvälistymisen muodot ovat viime vuosina monella tapaa muuttuneet, ja lyhyet opinto- ja tut- kimusjaksot ulkomailla ovat tärkeitä aikuisopiske- lijoiden ja jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä lisääviä liikkuvuuden muotoja. Ulkomaiset harjoittelujaksot ovat erityisen tär- keitä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa aloilla, joilla perinteistä opiskelijavaihtoa on vähän.28
    • Elinkeinoelämän ja sen verkostojen sitomista osaksi opiskelijaliikkuvuuden ja tarjoaa suomalaisille opis-korkeakoulujen kansainvälisiä harjoittelukäytäntöjä kelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opiskeluunvoidaan hyödyntää nykyistä paremmin. kotimaassa monikulttuurisessa ympäristössä. Vieras- Tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan kielisen opetuksen laatua parannetaan edelleen kehit-liikkuvuutta lisätään. Henkilöstön liikkuvuudella tämällä aidosti kansainvälistä opetusta. Korkeakoulu-edistetään korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen jen ja eri koulutusalojen välisellä yhteistyöllä sekäkansainvälistymistä, vaihto-opiskelun suosiota sekä ulkomaisen henkilöstön ja monikulttuurisen opiske-yhteis- ja kaksoistutkintojen ja koulutusohjelmien lijayhteisön avulla syntyy edellytyksiä kansainvälisestikansainvälisten elementtien syntymistä. Liikkuvuus laadukkaiden opintokokonaisuuksien järjestämiselle.lisää myös valmiuksia työskennellä kansainvälisessä Osallistuminen kansainväliseen opetustarjontaankorkeakouluyhteisössä parantamalla muiden kulttuu- sekä sen järjestämiseen edellyttää opiskelijoilta jarien, uskontojen ja kielten arvostusta ja osaamista. koko henkilöstöltä monikielisyyttä ja kulttuurienTutkijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikku- tuntemusta.vuuden lisäämisen edellytys ovat joustavat työjärjes- Kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa lisätään työ-telyt, urakehitysmahdollisuudet sekä korkeakoulujen elämäyhteistyötä, millä parannetaan opiskelijoidenjohdon sitoutuminen tavoitteen saavuttamiseen. mahdollisuuksia sijoittua suomalaiseen työelämään.Ammattikorkeakoulujen opettajien liikkuvuutta voi- Uranäkymien kirkastaminen lisää kansainvälistendaan lisätä merkittävästi aktiivisella osallistumisella koulutusohjelmien houkuttelevuutta ja läpäisyä.kansainvälisiin opetus- tai t&k-yhteistyöprojekteihin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden, tutkijoidenja opettajien määrää lisätään nykyisestä. Kansainvä-linen opiskelijakunta ja henkilöstö ovat keskeinentekijä suomalaisten korkeakouluyhteisöjen koti- Korkeakoulujen kansainvälistymisen tulisikansainvälistymisessä. Korkeakoulujen vastuulla on koskea kaikkia opiskelijoita ja henkilö- kunnan jäseniä. Usein strategiat koetaanyhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja opiskelija- vain johtotason ja päällikkötason asioiksi,järjestöjen kanssa ulkomaisten opiskelijoiden, tutki- jotka eivät koske riviopettajaa.joiden ja opettajien integroiminen korkeakouluyhtei- - Ammattikorkeakoulun hallinnon edustajasöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Korkeakoulujensisäisiä palveluita, hallintoa ja tiedotusta kehitetäänniin, että ne mahdollistavat aidosti kansainvälistenopiskelu- ja työympäristöjen syntymisen. Vieraskielinen opetus Suomessa tukee ulkomaisentyövoiman saatavuutta, mahdollistaa vastavuoroisen 29
    • Liikkuvuuden tavoitteet 2015 Tavoite 2015(1 2007 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa(2 20 000 7% 11 303 3,7 % Ulkomaisten opiskelijoiden osuus tutkijakouluissa opiskelevista 20 % 15,8 % Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus(3 saapuvat 3000 47 % 1689 26,2 % (pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 4000 62 % 3252 50,4 % Yliopistojen opettaja- ja tutkijaliikkuvuus(4 saapuvat 4000 29 % 1733 12,7 % (pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 4000 29 % 1223 9% Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus(5 saapuvat 8000 8% 4418 3,7 % (pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 8000 8% 7178 6,1 % Yliopistojen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus(6 saapuvat 8000 6% 5214 3,8 % (pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 8000 6% 5275 3,8 % 1 Suhteellisissa luvuissa opiskelijoita koskevien 5 Amk-tutkinto- ja ylempi amk-tutkinto -opiskelijat. tavoitteiden 2015 perustana on arvio, että Yli yhden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa korkeakoulujen opiskelijamäärä vähentyy vertailulukuna ovat läsnäolevat amk-tutkinto- ja vuoteen 2015 mennessä yhteensä 25 000 ylempi amk-tutkinto -opiskelijat. opiskelijalla. Henkilökuntaa koskevien 6 Perustutkinto-opiskelijat. Yli yhden viikon tavoitteiden vertailulukuna on jaksot. Yliopisto-opiskelijoiden lyhytkestoisen vuoden 2007 tilanne. liikkuvuuden tilastointi on tällä hetkellä puutteellista. 2 Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on kaikki Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on läsnäolevat perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat korkeakouluissa. perustutkinto-opiskelijat. 3 Yli yhden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on päätoimisten opettajien ja t&k-henkilöstön lukumäärä. 4 Yli kahden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuodet (kaikki rahoituslähteet pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat)30
    • Toimenpiteet1. Opetusministeriön johdolla perustetaan määräaikainen liikkuvuuden rahoitusohjelma vuosille 2010–2015. Ohjelman hallinnosta ja tiedotuksesta vastaa CIMO. Ohjelman kustannukset ovat 5 milj. euroa vuodessa, yhteensä 30 milj. ohjelman aikana.2. Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevan osion. Sen toteutuksesta sovitaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa. Kansain- välistymisosio suoritetaan liikkuvuusjaksolla tai laadukkaalla kansainvälisellä opetus- tarjonnalla. Korkeakoulut vahvistavat tarvittaessa alakohtaista ja alueellista yhteistyötä vieraskielisen opetuksen järjestämiseksi. Tutkintoon johtavaan koulutukseen ja sen osista muodostuvaan avoimeen korkeakouluopetukseen lisätään monimuotoista virtuaaliopetusta hyödyntävää kansainvälistä opintotarjontaa.3. Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä. Korkeakoulut yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa järjestävät ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille sekä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnattua neuvontaa ja tukea sekä kouluttavat tutoreita tukemaan opintoja ja vapaa-aikaa.4. Korkeakoulut yhdenmukaistavat osaamisen tunnustamiskäytännöt niin, että ne ovat selvät ja yhdenmukaiset sekä kotimaisille että ulkomaisille opiskelijoille.5. Vieraskielisen koulutuksen ja ohjauksen laadun parantamiseksi korkeakoulut panos- tavat korkeakouluopettajien täydennyskoulutuksessa kieli- ja kulttuurikoulutukseen sekä vieraalla kielellä opettamisen pedagogiikkaan. Korkeakoulut edellyttävät vieras- kielistä opetusta antavilta opettajilta opetuskielen taidon osoittamista kielitutkinnolla tai muulla korkeakoulun määrittämällä tavalla. 31
    • 32
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 2. Laadun ja vetovoiman lisääminen Suomalaiset korkeakoulut ovat kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia opiskelu-, tutkimus- ja työympäristöjä. Kansainvälisesti verkottuneet korkeakoulut tukevat yhteiskunnan kansain- välistymistä, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Lahjakkaat ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat valitsevat suomalaiset korkeakoulut laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen sekä suomalaisen työelämän tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelemina. Toimivat palvelut tukevat Suomeen tulemista ja jäämistä.Kuva: Fred Björkstén / Gorilla 33
    • Open your doors before Yksittäiset korkeakoulut ovat useinimmigrants select other nations liian pieniä merkittäviin kansainväli-with open doors and better policies. siin hankkeisiin, joten yhteistyötä ja liittoutumista tarvitaan.- Yliopistotutkija - Ammattikorkeakoulututkija Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ovat ulkomailla, ei Suomessa. Suomeenkin tarvittaisiin oma lippulaiva, jotta meidät tunnettaisiin myös tiede- maana eikä vain kännykkämaana. - Elinkeinoelämän edustajaKorkeatasoinen tutkimus ja osaaminen, laadukas tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi ja kansain-perus- ja jatkokoulutus sekä kilpailukykyiset koulu- välisiin infrastruktuureihin osallistumiseksi.tus- ja tutkimusympäristöt luovat perustan kansain- Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyönväliselle vuorovaikutukselle sekä osaajien houkutte- roolia alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulun kan-lemiselle. Lisääntyvä kilpailu korkealaatuisen tiedon sainvälistymisessä vahvistetaan ja t&k-hankkeita ra-ja huippuosaamisen tuottajista tuo uusia haasteita kennetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkimus- jatutkimus- ja koulutusympäristöille sekä innovaatio- kehitystyön roolia voidaan vahvistaa erityisesti tutki-toiminnan ja henkilöstöpolitiikan kehittämiselle. mustulosten hyödyntämisessä ja osaamisen siirrossaKorkeakoulujen houkuttelevuuden kannalta keskeis- korkeakoulujen ja työelämän välillä. Riittävän suuri-tä on myös kehittää Suomeen saapumista ja integroi- en ja laadukkaiden hankkeiden luomiseksi tarvitaantumista tukevia palveluja. korkeakoulujen yhteistyötä. Korkeatasoinen koulutus perustuu laadukkaalle Tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimin-tutkimukselle, jota syntyy kansainvälisessä tutkimus- taa tukevat palvelut ovat osa tutkimusympäristöjenyhteistyössä. Tutkimushankkeet toteutetaan yhä laa- laatua ja houkuttavuutta. Palveluiden (kuten infor-jemmin kansainvälisessä yhteistyössä ja edellyttävät maatio-, rahoitus- sekä innovaatio- ja yritysyhteistyö-uusia yhteiskäyttöisiä, tehokkaita infrastruktuureja hön liittyvät palvelut) ja osaamisen kehittäminen jasekä informaatioteknologian hyödyntämistä. Vahvat hyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa suomalaisteninfrastruktuurit ovat myös keskeinen kilpailutekijä korkeakoulujen ja yritysten mahdollisuuksia verkos-kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja tutkija- toitua ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä.koulutuksessa. Valtioneuvoston Eduskunnalle an- Suomalaiseen työ- ja elinympäristöön integroi-taman innovaatiopoliittisen selonteon mukaisena tumista tukevilla toimilla on tärkeä merkitys hou-tavoitteena on, että Suomessa on laadukkaan kor- kuttelevuuden lisäämisessä. Tämä edellyttää maa-keakoululaitoksen ohella maailmanluokan tutkimus- hantuloon ja maassa oleskeluun liittyvien lupien jainfrastruktuureja ja tutkimusympäristöjä. Tavoitteen käytäntöjen kehittämistä sekä asettautumista tukeviasaavuttaminen edellyttää yhteistyön tehostamista palveluita, jotka huomioivat saapuvien yksilöllisetniin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä tarpeet. Asunnon saaminen, lasten koulunkäynninmerkittäviä panostuksia infrastruktuurien perusta- ja päivähoidon järjestäminen, puolison työnsaanninmiseen ja infrastruktuurien jatkuvaan ylläpitoon. tukeminen sekä terveydenhuoltopalveluihin pääsy onEuroopan tason infrastruktuureita rakennetaan oltava joustavasti ja tulijoiden tarpeiden mukaan jär- Kuva: David Trood / Gorillaparhaillaan osana ESFRI -tiekarttahanketta (Euro- jestettävissä. Käytännön asioiden hoidossa avustami-pean Strategy Forum on Research Infrastructures). nen helpottaa arjen jäsentymistä ja nopeuttaa opis-Kansallisessa tutkimusinfrastruktuurikartoituksessa keluun tai opetus- ja tutkimustyöhön syventymistä.annettiin joulukuussa 2008 ehdotukset kansallisten Maahanmuuttavien määrän kasvaminen tavoitteiden34
    • 35
    • Internationella meriter bör prioriteras vid tjänstetillsättningar. - Tutkimusorganisaation edustajamukaisesti edellyttää maahan tuloa ja asettautumista organisaatioissa hankitun kokemuksen tunnustamis-tukevien palveluiden kehittämistä ja niistä tiedotta- ta työhönotossa.mista myös korkeakouluissa. Palveluiden rakentami- Opiskelijavalintoja kehitetään siten, että koulu-sessa korkeakoulujen ja muiden toimijoiden alueel- tukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisialinen yhteistyö ja toimien koordinointi on tarpeen opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset kor-laadun takaamiseksi ja voimavarojen säästämiseksi. keakouluopinnoissa menestymiseen. Opiskelija- Kansainvälisyyden suunnitelmallinen huomioon valintaprosessin sujuvuus ja tehokkuus on tärkeäottaminen korkeakoulujen henkilöstöpolitiikassa korkeakoulujen vetovoimaan vaikuttava tekijä.vahvistaa kansainvälistymistä. Henkilökunnan ja Korkeakoulujen tulisi hyödyntää jo olemassa oleviaopiskelijoiden rekrytointikäytäntöjen on tuettava kansainvälisesti tunnustettuja testejä. Maksullistenulkomaalaisten hakeutumista suomalaisiin korkea- kokeiden käyttö mahdollistuu uuden yliopistolainkouluihin. Ruohonjuuritason verkostojen tehokas ja ammattikorkeakoululain muutosten astuttua voi-hyödyntäminen koko korkeakoulun tasolla edistää maan. Korkeakoulut ovat vastuussa opiskelijavalin-osaajien houkuttelua Suomeen. Valmisteilla olevan noista ja koulutuksensa markkinoinnista.yliopistolain muutoksen jälkeen yliopistoilla on Kilpailtaessa lahjakkaista ulkomaisista opiske-entistä suurempi vapaus päättää omasta henkilöstö- lijoista ja tutkijoista taloudelliset mahdollisuudetpolitiikastaan. Muutos parantaa yliopistojen kilpai- opiskeluun ja työskentelyyn ovat korkeakoulujenlukykyä rekrytoida niin kotimaista kuin ulkomaista laadun, tunnettuuden ja opintotarjonnan ohellaosaavaa henkilöstöä. merkittävä tekijä. Vetovoiman parantamiseksi hyö- Euroopan komissio on antanut vuonna 2005 tut- dynnetään nykyisiä rahoitusinstrumentteja ja niidenkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja säännöstön rahoitusta lisätään. Suomen Akatemian ja Tekesintutkijoiden työhönotosta. Tavoitteena on edistää tut- yhteinen Finland Distinguished Professor Program-kijanuran houkuttelevuutta Euroopassa. Peruskirjan me (FiDiPro) -rahoitusohjelma antaa korkeakou-tutkijoita koskevat periaatteet määrittelevät muun luille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkatamuassa tutkijan vapautta, etiikkaa, ammatillista määräaikaisesti ulkomaisia – tai pitkään ulkomaillavastuullisuutta sekä oikeudellisia ja sopimusvelvoit- toimineita suomalaisia – huippututkijoita tekemäänteita. Työnantajia ja rahoittajia koskevat periaatteet ja edistämään tutkimustyötä Suomessa. Fulbrightkäsittelevät syrjimättömyyttä, tutkimusolosuhteiden Centerin ohjelmat ovat puolestaan keskeisiä transat-suotuisuutta, työsuhteen vakautta, liikkuvuuden lanttisen vaihdon ja Suomen ja Pohjois-Amerikanarvostamista ja arviointijärjestelmiä. Tutkijoiden työ- välisen akateemisen yhteistyön välineitä.hönoton säännöstössä todetaan, että työhönottome-nettelyn tulisi olla tehokas ja läpinäkyvä. Säännöstös-sä korostetaan liikkuvuuden kautta saadun ja muissa36
    • Toimenpiteet 6. Korkeakoulut vahvistavat omia ja yhteistyössä valtakunnallisen tason tutkimusinfra- struktuureja sekä osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten infrastruktuurien käyttöön ja kehittämiseen kansallisen tiekartan pohjalta. Euroopan tason tutkimusinfrastruktuu- rien kehittämisessä pyritään ottamaan johtava asema joillain aloilla, joilla Suomessa on kansainvälisesti tunnustettua osaamista. Opetusministeriö ja Suomen Akatemia vastaavat omalta osaltaan infrastruktuurien perustamiskustannuksista, ylläpidosta ja osallistumiskustannuksista tiekartasta tehtävien päätösten pohjalta. 7. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät keskinäistä yhteistyötä strategisesti merkittä- vässä tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja varmistavat hallinto-, asiantuntija- ja innovaa- tiopalveluiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön alueellisella ja kansallisella tasolla. Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät valtakunnallisen ESR-kehittämisohjelman Osaamisklustereiden kasvu ja kansainvälistyminen, jossa opetusministeriö painottaa erityisesti ammattikorkeakoulujen valmiuksia osallistua kansainväliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. 8. Korkeakoulut varmistavat, että niiden strategisilla tutkimuksen ja osaamisen alueilla on riittävästi ulkomaisia huippututkijoita. Korkeakoulut noudattavat tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä tutkijoiden työhönotosta esitettyjä periaatteita. Suomen Akatemia ja Tekes laajentavat FiDiPro -ohjelmaa sisällöllisesti ja rahoituksellisesti niin, että ohjelma tukee entistä monipuolisemmin korkeakoulujen kansainvälistymistä. 9. Korkeakoulut vastaavat yhdessä alueensa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa siitä, että niihin saapuvat ulkomaalaiset saavat keskitetysti tietoa Suomeen asettu- miseen tarvittavista palveluista kuten asumisesta, terveydenhoidosta ja työllistymis- mahdollisuuksista. Tiedottamisessa ja ohjauksessa otetaan huomioon ulkomaalaisten ja heidän perheidensä yksilölliset tarpeet. Korkeakoulut kartoittavat alueensa palvelu- tasoa ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden kanssa puutteiden korjaamiseksi.10. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintaprosesseja ulkomaisten ja maahanmuuttaja- taustaisten opiskelijoiden rekrytoinnin tehostamiseksi. Korkeakoulut hyödyntävät kansainvälisiä, standardoituja kokeita ulkomaisten opiskelijoiden valinnassa. Opetus- ministeriö, Opetushallitus ja korkeakoulut kehittävät valtakunnallisia opiskelijavalinta- järjestelmiä ja -palveluja vieraskielisten opiskelijoiden valinnan tueksi.11. Opetusministeriö lisää Fulbright Centerin vuotuista toiminta-avustusta 50 prosentilla vuoden 2010 alusta lähtien. Lisäpanostuksilla Fulbright Centerin rahoitusta suunna- taan aiempaa enemmän lahjakkaiden nuorten tutkijoiden tukemiseen, korkeakoulujen opetusyhteistyöhön ja amerikkalaisten huippututkijoiden kutsumiseen Suomeen. 37
    • 38
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 3. Osaamisen vienti Suomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka tekevät korkeatasoista ja eri osapuolia hyödyttävää kansainvälistä tutkimus-, koulutus- ja kulttuuri- yhteistyötä. Korkeakoulutus ja osaaminen on kansallisesti merkittävä vientituote. Suomalaiset korkeakoulut, tutkijat ja opettajat tekevät aktiivista yhteistyötä maailman johtavien korkeakoulu- ja tiedemaiden korkeakoulujen ja tut- kimusorganisaatioiden kanssa. Korkeakoulut ovat myös rakentaneet molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyösuhteita nousevien tiedemaiden ja kehittyvi- en maiden kanssa. Suomalaisissa korkeakouluissa on korkealaatuista osaamista, jonka tunnetuksi tekemisellä yhteistyö- mahdollisuudet parhaiden kansainvälisten korkea- koulujen kanssa kasvavat. Korkeakouluilla on myös aiempaa paremmat mahdollisuudet ja lainsäädännöl- Lack of advertising! Finland has excellent education levels, world-class researchers, businesses, and products, yet who knows this outside of Finland?Kuva: Fennopress - Yliopisto-opiskelija 39
    • Markkinoinnin tulee olla realistista ja pohjautua suomalaisen koulu- tuksen todellisiin vahvuuksiin. - Kansalaisjärjestön edustajaliset edellytykset hyödyntää osaamistaan kaupallisesti yritysten kanssa sekä markkinointi- ja vientiosaami-ja kansainvälisesti. Monissa Aasian kasvavissa talouk- sen vahvistamista korkeakouluissa.sissa, Lähi-idän maissa ja Latinalaisessa Amerikassa Osaamisen tunnetuksi tekemisen ja vienninkotimainen tarjonta ei riitä vastaamaan kasvavaan edellytys on riittävä perustieto suomalaisesta kor-korkeakoulutuksen kysyntään. Pisa-tutkimukseen ja keakoulujärjestelmästä ja sen tarjoamista mahdolli-muihin vertailumenestyksiin liittyvä hyvä maine on suuksista. Tämän tiedon kansainvälistä saatavuuttasuureksi osaksi hyödyntämättä. parannetaan. Viranomaisten vastuulla on huolehtia Tavoitteena on, että korkeakoulujen osaamisen ja suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää koske-koulutuksen viennistä tulee kansallisesti merkittävä van perustiedon saatavuudesta ja ajantasaisuudesta.vientituote ja osa suomalaista viennin edistämistä. CIMOn osaaminen ja tehtävät painottuvat erityisestiOsaamisen viennillä voidaan tukea koko korkea- liikkuvuuden edistämiseen kansallisten ja kansainvä-kouluyhteisön kansainvälistymistä, kansainvälistä listen ohjelmien avulla sekä koulutusmahdollisuuk-verkottumista sekä Suomen ja suomalaisten korkea- sista tiedottamiseen.koulujen näkyvyyttä maailmalla. Osaamisen viennin Ulkomailla asuvien suomalaisten korkeasti koulu-ja uudenlaisten koulutusyhteistyön muotojen kehit- tettujen henkilöiden osaaminen, maatuntemus sekätäminen merkitsee opiskelijan ja kuluttajan näkökul- verkostoituminen voivat merkittävästi tukea kansain-man vahvistumista korkeakoulujen toiminnassa. välistymistä ja lisätä Suomen tunnettuutta. Ulko- Korkeakouluilla itsellään on keskeinen rooli osaa- mailla jo toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiotmisensa markkinoinnissa. Maksullisesta toiminnasta tarjoavat korkeakouluille yhteistyön mahdollisuuksiasaatavat lisätulot ovat kannustimia markkinoinnin suomalaisten korkeakoulujen näkyvyyden lisäämi-tehostamiseen. Koulutuspalvelujen kehittämisen on sessä sekä verkostojen luomisessa. Monilla korkea-pohjauduttava korkeakoulujen realistiseen analyysiin kouluilla on verkostoja ulkomaille elinkeinoelämänsiitä, millaisille koulutuspalveluille on kysyntää lähi- kautta. Etenkin nousevissa tiede- ja talousmaissa läs-vuosina, mitkä ovat päämarkkina-alueet ja millaiset nä olevia suomalaistaustaisia yrityksiä voidaan hyö-tuotteet ja yhteistyömuodot luontevimmin sopi- dyntää aikaisempaa enemmän kontaktien luomisessavat suomalaisille korkeakouluille. Rajat ylittävään sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan työelämäjakso-korkeakoulutukseen ja koulutusvientiin liittyvää jen kohteina.tutkimus- ja selvitystyötä on lisättävä. Suomen kor- Kilpailu parhaista osaajista ja laadukkaista yhteis-keakoulut ovat maailmalla pieniä toimijoita. Kor- työkumppaneista korostaa tarvetta kehittää joustavia Kuva: Riitta Supperi / Gorillakeakoulujen yhteismarkkinoinnilla ja osaamisen ke- sopimus- ja yhteistyömenettelyjä. Tärkeintä on sopiahittämisellä yhteistyössä voidaan saavuttaa lisäarvoa. suoraan toimijoiden välillä yhteistyön tavoitteista,Korkeakoulutuksen vientitoiminnan kehittäminen sisällöstä, toimintatavoista ja rahoituksesta. Monissaedellyttää myös yhteistyötä vientiorganisaatioiden ja maissa korkeakouluyhteistyön edellytyksenä on kui-40
    • 41
    • Koulutusviennin osalta tarvitaan hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja olemassaolevien viennin- edistämistahojen aktivointia. - Yliopiston hallinnon edustajatenkin - organisaatioiden välisen tahdonilmauksen la. Huolimatta useiden korkeakoulujen lisääntyneestälisäksi - yhteistyöpöytäkirjalla tai muulla tavalla il- Venäjä-yhteistyöstä ja Venäjää koskevasta tutkimuk-maistu ministeriötason tuki. Opetusministeriö huo- sesta ja opetuksesta, Suomen panostus Venäjä-yhteis-lehtii joustavin ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivin työhön ja Venäjä-osaamiseen on vielä riittämätöntä.yhteistyöasiakirjoin siitä, että Suomen korkeakouluil- Kaupallisen rajat ylittävän koulutustoiminnanla on edellytykset menestyä kovenevassa kansainväli- lisääntyminen edellyttää koulutuksen tarjoajiltasessä kilpailussa. vastuullisuutta ja toimia koulutuksen laadun var- Korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön ja tun- mistamiseksi. OECD ja Unesco hyväksyivät vuonnanettuuden kehittämistä tukevat myös opetusminis- 2005 yhteiset suuntaviivat rajat ylittävän korkea-teriön valmistelemat yksittäisiin maihin tai alueisiin koulutuksen laadun varmistuksesta. Suuntaviivatkohdistuvat toimintaohjelmat ja strategia-asiakirjat. kattavat kaikki liikkuvuuden muodot. Ne sisältävätNäistä tärkeimpiä ovat olleet vuonna 2007 päättynyt suosituksia, jotka koskevat sekä palveluiden tarjoaji-Venäjä-ohjelma ja vuonna 2006 valmistunut Aasia- en kotimaita että palveluja vastaanottavia maita. Ra-toimintaohjelma, jonka toimeenpanoa jatketaan. jat ylittävän korkeakoulutuksen uudet muodot ovatAasia-ohjelman toimeenpanoon liittyy läsnäolosel- tulevaisuudessa merkittävä osa suomalaisten korkea-vitys, jonka perusteella opetusministeriö lähettää koulujen kansainvälistä toimintaa. On mahdollista,vuoden 2009 alussa Shanghain innovaatiokeskukseen että myös ulkomaiset toimijat alkavat markkinoidakorkeakoulujen Kiina-yhteistyötä avustavan erityis- laajamittaisemmin koulutuspalvelujaan Suomessa.asiantuntijan. Kaksivuotisen pilottivaiheen aikana OECD:n ja Unescon suositusten pohjalta voidaanarvioidaan toimintamallin tarkoituksenmukaisuus ja kehittää kansainvälistymistä ja koulutuspalveluidentoimivuus. laatua edistävä työväline suomalaisten toimijoiden Maamme maantieteellisen sijainnin huomioiden käyttöön.Venäjän kasvava rooli markkina-alueena ja suurenakulttuuri- ja tiedemaana edellyttää erityishuomiota.Hallitusohjelmassa on sitouduttu Venäjä-osaami-sen edistämiseen. Monet ammattikorkeakoulut jayliopistot ovat ottaneet Venäjä-yhteistyön yhdeksikansainvälisen toiminnan painoalaksi. Suomen kor-keakouluissa on hyvä perusta Venäjä-osaamiselle.Vuonna 1996 perustetusta Aleksanteri-instituutistaon tullut nopeasti näkyvä Venäjä-tutkimuksen ja-asiantuntemuksen keskus. Cross-Border Universityon ollut merkittävä avaus koulutusyhteistyön alueel-42
    • Toimenpiteet12. Korkeakoulujen koulutusviennin tukemiseksi opetusministeriö asettaa poikkihallinnol- lisen työryhmän valmistelemaan kehittämisohjelmaa, jolla tuetaan korkeakoulujen sekä vientiorganisaatioiden ja yritysten verkottumista ja koulutusviennin rakenteiden ja tietoperustan vahvistamista.13. CIMO, Suomen Akatemia ja Tekes vastaavat Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjes- telmää ja opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuudesta kehittämällä verk- kopohjaisia palveluitaan huomioiden muiden toimijoiden tarjonnan. Verkkopalveluilla tuetaan myös ulkomaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilökunnan maahan asettumista sekä suomalaisten liikkuvuutta ulkomaille. Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelu Research.fi tukee kansainvälistymistä tarjoamalla ajantasaista Suomen tiedettä, teknologiaa ja innovaatiotoimintaa kuvaavaa tietoa.14. Korkeakoulut, CIMO ja Suomen Akatemia panostavat ulkomaalaistaustaisten opiskeli- joiden, opettajien ja tutkijoiden alumnitoiminnan kehittämiseen. Suomea tuntevia asiantuntijoita hyödynnetään suomalaisten korkeakoulujen näkyvyyden lisäämisessä. Alumnitoiminnalla tarjotaan informaatio- ja vaikutuskanava myös ulkomailla asuville suomalaisille tutkijoille ja asiantuntijoille.15. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot laativat yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Opetushallituksen kanssa vuoteen 2010 mennessä Unescon ja OECD:n suuntaviivo- jen pohjalta rajat ylittävän korkeakoulutuksen laatusuositukset suomalaisille toimijoille.16. Opetusministeriö edistää korkeakoulujen yhteistyöverkostojen rakentamista nousevien talouksien ja kehitysmaiden kanssa valtiollisten viranomaisten välisten yhteistyöpöytäkir- jojen ja muiden joustavien järjestelyjen avulla. Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen läsnäoloa ja näkyvyyttä ulkomailla lisätään tukeutumalla Suomen ulkomaanedustuksen, kulttuuri- ja tiedeinstituuttien, FinNode-verkoston ja muiden jo paikalla olevien julkisten ja yksityisten organisaatioiden asiantuntemukseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.17. Cross-Border University (CBU) -hankkeesta ja sen kanssa yhteistyössä toimivasta Barents Cross Border University -hankkeesta kehitetään kansainvälisesti tunnet- tu ja vetovoimainen konsepti. Itä-Suomen yliopisto perustaa CBU-yksikön vuoteen 2012 mennessä. CBU laajentaa toimintaansa tutkijankoulutukseen sekä tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön.18. Aleksanteri-instituuttia kehitetään valtakunnallisena Venäjän tutkimuksen ja Venäjä- osaamisen laitoksena lokakuussa 2009 valmistuvan kansainvälisen arvioinnin pohjalta.19. Opetusministeriö lisää Suomen ja Venäjän opiskelijavaihto-ohjelman (FIRST) rahoitusta 500 000 euroon vuodessa. 43
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 4. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Korkeakoulut toimivat aktiivisesti monikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto- opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, joka tukee kotikansainvälistymistä. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Korkeakoulut tukevat Suomen kehitystä moni- kulttuuriseksi yhteiskunnaksi, joka tarjoaa mah- dollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutuk- seen, jossa eri väestöryhmien väliset suhteet ovat tasapainoiset ja eri sosiaaliset ryhmät voivat elää yhdenvertaisissa olosuhteissa. Ulkomaan kansa- laisten ja Suomen kansalaisuuden saaneiden maa- hanmuuttajataustaisten (1 määrän lisääntyminen näkyy yhteiskunnan kielellisenä ja kulttuurisena monimuotoistumisena. Perhesiteisiin perustuva 1) Maahanmuuttajataustainen viittaa tässä yhteydessä ensimmäisen polven maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet maahan ensisijaisesti muusta syystä kuin opiskelun tai lyhytkestoisen työskentelyn vuoksi. Lisäksi maahanmuuttajataustaisella viitataan toisen ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajiin, jotka Kuva: Matton muodostavat joltakin osin valtaväestöstä poikkeavan ryhmän.44
    • Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissähukataan suuri potentiaali, mikäli heitäei kouluteta työmarkkinoille.- Yliopisto-opiskelija 45
    • Asioita hoidetaan eri tavoin eri kult- Tarvitaan kannustusta, positiivisia tuureissa. Pelkkä kielitaito ei riitä, malleja sille, että maahanmuuttajanuori myös kulttuurieroja täytyy ymmärtää. voi valita lukion ja yliopiston. - Ammattikorkeakoulun opettaja - Julkishallinnon edustajaja työperusteinen maahanmuutto ovat kasvaneet ja ja muita kohdennettuja toimenpiteitä. Avoimenpakolaisten ja muista humanitaarisista syistä muut- korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen val-tavien määrä on suhteellisesti vähentynyt. Suomen mentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaanmaahanmuuttopolitiikka on korostanut yhteiskun- madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kyn-taan integroitumista oman kulttuurin erityispiirteet nystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaasäilyttäen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutu- sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.minen ja asenneilmapiirin kehittäminen ovat moni- Korkeakoulut edistävät ulkomaisten ja maahan-kulttuurisuuden edellytyksiä. muuttajaosaajien opintojen sujuvuutta sekä työllis- Korkeakoulut tarjoavat aktiivisesti opiskelijoille ja tymistä ottamalla huomioon erilaisten kielellistenhenkilökunnalle valmiuksia toimia monikulttuuri- ja kulttuuristen taustojen vaikutukset järjestäessäänsessa korkeakouluyhteisössä, yhteiskunnassa ja maail- koulutusta ja tarvittavia tukipalveluita sekä kehittä-manlaajuisilla koulutus-, tutkimus- ja työmarkkinoil- mällä toimivat käytännöt ulkomailla suoritettujenla sekä edistävät monikulttuurisuudelle myönteisen tutkintojen ja muualla hankitun osaamisen tun-asenneilmapiirin syntymistä. Monikulttuurisuus ja nustamiseen ja osaamisen täydentämiseen. Maa-moniarvoisuus on kaksisuuntainen prosessi, joka hanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisten työelämäänedellyttää ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä ja sijoittuminen ja yhteiskuntaan integroituminenarvostamista. Korkeakouluyhteisössä tämä tarkoittaa, edellyttävät riittävää kotimaisen kielen taitoa sekäettä siellä toimivat edistävät tasa-arvoa ja yhdenver- suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta.taisia osallistumismahdollisuuksia. Maahanmuuttaja- Parhaillaan ESR-rahoituksella kehitetään kielikoulu-taustaiset ja Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tuksen tarpeisiin verkko-opiskelumateriaalia.tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä työelämänkorkeakoulujen ulkomainen henkilöstö ovat kotikan- kanssa työelämään integroitumista tukevia harjoit-sainvälistymisen tärkeä voimavara. telukäytäntöjä, jotka edistävät myös ulkomaisten ja Maahanmuuttajataustaisilla tulee olla yhdenver- maahanmuuttajataustaisten siirtymistä suomalaisentaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa. elinkeinoelämän ja julkissektorin palvelukseen. Elin-Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakouluissa keinoelämän kanssa yhteistyössä kehitettävä harjoit-on vähäinen suhteessa maahanmuuttajataustaisten telumalli tukee opiskelijoiden yhdenvertaisia harjoit-kokonaismäärään maassamme. Osin se johtuu maa- telumahdollisuuksia.hanmuuttajataustaisten vähäisestä osallistumisestatoisen asteen koulutukseen. Maahanmuuttajien ha-keutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea joperuskoulusta ja toisen asteen koulutuksesta alkaenkehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta46
    • Toimenpiteet20. Korkeakoulut lisäävät ja suuntaavat kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta siten, että se vastaa paremmin maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten tutkinto- opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin. Opetusministeriö laajentaa opinto- seteliavustusjärjestelmää siten, että kohderyhmään kuuluvat myös korkeakouluissa opiskelevat ja työskentelevät ulkomaalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Korkeakoulut voivat hakea opintoseteliavustusta tukemaan kotimaisten kielten opis- kelua. Opintoseteliavustusjärjestelmän vuosittaisia määrärahoja lisätään miljoonalla eurolla. Opiskelija voi valita kielikoulutusta korkeakoulun oman tarjonnan lisäksi aikuiskoulutuksen tarjonnasta.21. Opetusministeriö ja korkeakoulut kehittävät yhteistyössä työelämän kanssa harjoittelu- mallin tukemaan työmarkkinoille integroitumista. Näin korkeakoulut edistävät myös ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille.22. Ammattikorkeakoulut lisäävät maahanmuuttajille suunnattua ammattikorkeakoulu- opintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäminen perusrahoituksen puit- teissa on mahdollista ammattikorkeakoululain muutoksen astuttua voimaan. Korkea- koulut kehittävät myös avoimeen korkeakouluopetukseen opintokokonaisuuksia, joilla madalletaan maahanmuuttajataustaisten ja ulkomaalaisten kynnystä hakeutua tutkinto- opiskelijaksi korkeakouluun.23. Korkeakoulut kehittävät muualla hankitun osaamisen tunnustamista ja parantavat mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen siten, että maahanmuuttajataustaisten osaaminen vastaa suomalaisten työmarkkinoiden tarpeita.24. Korkeakoulut tehostavat peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja henkilöstölle sekä maahanmuuttajaperheille suunnattua tiedottamista korkea- koulutusmahdollisuuksista.25. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen ovat opetusministeriön valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien painopisteinä tulevilla hakukierroksilla. Korkeakoulut hyödyn- tävät täysimääräisesti ESR-rahoitusta esimerkiksi valtakunnallisen korkeakoulujen ope- tus- ja tutkimushenkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksen toteuttamisessa.26. Opetusministeriö selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mahdollisuutta pidentää Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pituutta nykyisestä kuudesta kuukaudesta. 47
    • 48
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 5. Globaali vastuu Suomalaiset korkeakoulut käyttävät tutkimustaan ja asiantuntemustaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja kehitysmaiden oman osaamisen vahvistamiseen. Korkeakoulujen toiminta rakentuu eettisesti kestävälle pohjalle ja tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä ja ymmärtää oman toiminnan globaaleja vaikutuksia. Kuva: MattonSuomalaisia korkeakouluja ei voidakehittää vain omaa napaa tuijottamalla,pitää miettiä myös toiminnan vaikutustamuissa maissa.- Ammattikorkeakouluopiskelija 49
    • Kansainvälisessä yhteistyössä ei ole kyse siitä, mitä hyötyä se tuottaa meille, vaan mitä hyötyä se tuottaa kaikille osapuolille. - Kansalaisjärjestön edustajaKorkeakoulut osallistuvat globaalien ongelmien rat- valmiuksien kehittymistä. Koulutuksen sisältöjä onkaisemiseen, toimivat yhteistyössä kehitysmaiden arvioitava tätä tavoitetta vasten.kanssa niiden osaamisen vahvistamiseksi sekä raken- Globaali vastuu tarkoittaa myös kehitysmaidentavat oman toimintansa eettisesti kestävälle pohjalle. osaamispohjan vahvistamista. KorkeakoulutuksenGlobalisaation myötä maailmasta muodostuu yhä kysyntä on kasvanut maailmalla voimakkaasti. Monetkokonaisvaltaisempi järjestelmä. Toiminta globalisoi- Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat eivättuvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien kykene vastaamaan kansalliseen koulutuskysyntään.toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä tarkaste- Kansainvälinen koulutustarjonta lisää korkeakoulu-lua. Korkeakoulujen toiminta perustuu vastuullisuu- tuksen saatavuutta kehitysmaissa. Ulkoasianministe-teen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden ymmär- riöllä on käytössään instituutioiden välisen kehitys-tämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. yhteistyön rahoitusväline (IKI), jonka tavoitteena on Korkeakoulujen opetus- ja tutkimustehtävä antaa kehitysmaan tarpeista lähtevä kapasiteetin vahvistami-mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja luovasti ratkai- nen. Tätä välinettä voidaan käyttää mm. kehitysmaas-suvaihtoehtojen etsimiseksi globaaleihin ongelmiin. sa tapahtuvan tilauskoulutuksen järjestämiseen. Uu-Korkeakoulut tukevat yhteiskunnallista keskustelua den instrumentin käyttäminen on alkanut yliopistois-globaaleista kysymyksistä ja avartavat yleistä tieto- sa lupaavasti. Nykyinen lainsäädäntö rajaa yhteistyönpohjaa. Korkeakoulujen kansallisen ja kansainvälisen koskemaan vain valtion virastojen ja laitosten yhteis-tason yhteistyö vahvistaa osaamista ja lisää kor- työtä kehitysmaiden vastaavien toimijoiden kanssa,keakoulujen toiminnan vaikuttavuutta sosiaalisen, mikä sulkee ammattikorkeakoulut sekä yliopistolainkulttuurisen ja ekologisen kehityksen edistäjinä. On- uudistuksen jälkeen myös yliopistot instrumentinnistuneita esimerkkejä yhteistyön tiivistymisestä ovat ulkopuolelle. Korkeakouluille tulee luoda niidenkorkeakoulusektorien kestävän kehityksen opetusta ja hallintomuotoa vastaavasti toimivat rahoitusinstru-tutkimusta edistävät hankkeet sekä yliopistojen ke- mentit, jotka mahdollistavat esimerkiksi kehitysmaitahityspolitiikan ja kehitysyhteistyön yhteistyöverkosto palvelevan tilauskoulutuksen järjestämisen.UniPID. Kehitysmaiden korkeakoulujen toiminnan laatua Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat valmiuksia vahvistetaan lisäämällä pitkäjänteistä yhteistyötä Suo-ymmärtää globaaleja ongelmia sekä nähdä omat vai- men ja kehitysmaiden korkeakoulujen välille. Tätäkutusmahdollisuudet maailmanlaajuisen oikeuden- verkostoitumista on tuettu kehitysyhteistyövaroistamukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. rahoitetulla ohjelmalla North-South-South HigherTässä keskeistä on paitsi globaalien kokonaisuuksien Education Institution Network Programme. North-hahmottaminen myös oman alan mikrotason vaiku- South-South -ohjelmasta toteutetaan vuoden 2009tusten ymmärtäminen. Korkeakouluilla ja opiske- kuluessa arviointi, jonka pohjalta laaditaan seuraavanlijajärjestöillä on keskeinen rooli tuettaessa näiden ohjelmakauden suuntaviivat.50
    • Toimenpiteet27. Korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus- yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen 2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi.28. North-South-South -ohjelman maantieteellistä kattavuutta laajennetaan ja sen rahoitustasoa nostetaan seuraavalla ohjelmakaudella.29. Ulkoasianministeriö ja opetusministeriö tekevät tarvittavat muutokset rahoitus- ja ohjausvälineisiin siten, että ne mahdollistavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osallistumisen julkisin varoin rahoitettuun kehitysyhteistyöhön. 51
    • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015 Strategian toimeenpano ja seuranta Korkeakoulut määrittelevät kansainvälisen toimin- nan painopisteensä kansallisen strategian tavoitteiden pohjalta uudistaessaan kokonaisstrategiansa vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulut vastaavat kansain- välistymisen edellyttämistä resurssikohdennuksista ja uudelleen suuntauksista kokonaisrahoituksensa puitteissa. Sopimuskaudella 2010–2012 yliopistojen perus- rahoitukseen sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvää laskennallista rahoitusta. Kansainvälistymiseen liit- tyvät laskentakriteerit vaikuttavat rahoituksen koh- dentumiseen. Lisäksi yliopistojen perusrahoitukseen sisältyy strategiarahoitusta, jonka lähtökohtana on yliopistojen oma strategiatyö. Strategiarahoituksen yhtenä kohdennusperusteena on korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpano. Ammatti- korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kohdenta- misessa osa laskentakriteereistä liittyy kansainvälisty- miseen. Ammattikorkeakoulujen hankerahoituksella rahoitetaan ammattikorkeakoulujen omaa strategiaa tukevia kehittämishankkeita. Tässä yhtenä painopis- teenä on korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpano. Kuva: Mikkel Østergaard / Gorilla52
    • 53 53
    • Kansainvälistymisstrategian toimeenpanon seuraami- Monissa maissa on asetettu korkeakoulujärjestelmänseksi ja kehittämiseksi tarvitaan riittävä tietopohja. kansainvälisyydelle samansuuntaisia tavoitteita kuinKorkeakoulujen kansainvälisyys on monimuotoinen Suomessa. Tästä syystä korkeakoulujen kansainvä-kokonaisuus. Kansainvälisyys näyttäytyy osin erilai- listymistä on perusteltua seurata ja edistää tekemälläsena ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorilla sekä järjestelmällisiä vertailuja edistyneihin tiede- ja kor-opetuksessa ja tutkimuksessa. Kansainvälistymisen keakoulumaihin. Esimerkiksi vertailu Alankomaihinjäsentämiseen ja seurantaan ei ole tällä hetkellä kai- ja Tanskaan on perusteltua ottaen huomioon maidenkilta osin kattavaa tietopohjaa. koon, kielialueen laajuuden sekä kansainvälisyyden Kansainvälistymistä koskevaa tietopohjaa paran- merkityksen näille maille. Näissä maissa on käynnis-netaan eri toimijoiden yhteistyönä. Opetusministeriö tetty samanlaisia kansainvälistymistä tukevia toimen-kehittää kansainvälistymisen seurannan ja arvioinnin piteitä kuin Suomessa.tietopohjaa, tilastointia ja indikaattoreita yhteistyössä Yksi strategian keskeisiä tavoitteita on vieras-korkeakoulujen, Tilastokeskuksen, Suomen Akate- kielisen opetuksen laadun parantaminen. Korkea-mian ja CIMOn kanssa osana korkeakoululaitoksen koulujen arviointineuvosto arvioi korkeakoulujentietohallinnon kehittämishanketta. Seurantaa ja kansainväliset koulutusohjelmat tutkintorakenne-tilastointitapoja parantamalla pyritään tavoitta- uudistuksen arvioinnin yhteydessä vuonna 2010.maan aiempaa monipuolisemmin kansainvälisen Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen,toiminnan eri muodot. Osana tätä opetusministeriö kuinka korkeakoulujen tarjoamat palvelut tukevatkehittää tiedonkeruuta korkeakoulujen ulkomaisen kansainvälisten koulutusohjelmien ulkomaisten opis-henkilökunnan määrän seuraamiseksi. Lisäksi kehi- kelijoiden opintoja ja integroitumista suomalaiseentetään kansainvälisen liikkuvuuden tilastointitapoja. korkeakouluyhteisöön ja yhteiskuntaan. ArvioinnistaOpetusministeriö myös vahvistaa kansainvälisyyteen saatavat kehittämissuositukset auttavat korkeakoulujakohdistuvaa sektoritutkimusta. kansainvälisen opetuksen ja opiskeluympäristön edel- Strategiakauden aikana on tarpeen arvioida asetet- leen kehittämisessä.tuja strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden Strategian toteutumisesta tehdään vuonna 2016toteutumista. Kansainvälistymisstrategian toimeen- kansainvälinen loppuarviointi.panoa seurataan osana korkeakoulujen ohjausta.Osana vuonna 2011 aloittavan hallituksen ohjelmanvalmistelua tarkastellaan, miten strategian toimeen-pano on käynnistynyt. Lisäksi arvioidaan, pitääköstrategiaa ja sen toimenpiteitä suunnata joltain osinuudelleen.54
    • Toimenpiteet30. Strategian tavoitteet sisällytetään opetusministeriön ja Suomen Akatemian ja CIMOn sekä korkeakoulujen sopimuksiin sopimuskaudesta 2010–2012 lähtien.31. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi korkeakoulujen kansainväliset koulutusohjelmat ja niiden opiskelijoille tarjotut palvelut osana tutkintorakenneuudistuksen arviointia vuonna 2010.32. Opetusministeriö arvioi strategian toimeenpanon käynnistymistä osana vuonna 2011 aloittavan hallituksen ohjelman valmistelua. Strategian tavoitteiden toteutumista seurataan myös kansainvälistä vertailuanalyysiä hyödyntäen.33. Opetusministeriö teettää strategian toteutumisesta kansainvälisen loppuarvioinnin vuonna 2016. 55
    • Suomen korkeakoululaitoksen ja tutkimuksen hallinto Presidentti Eduskunta Valtioneuvosto Tutkimus- ja innovaationeuvosto Muut ministeriöt Opetusministeriö Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut Suomen Akatemia Yliopistot Kansainvälisen liikku- vuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetushallitus Suomen koulutusjärjestelmä Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA ISCED koulutusluokitus Tutkimuslaitokset Tohtorin tutkinnot 6 Lisensiaatin tutkinnot Ylemmät ammatti- Ylemmät korkea- korkeakoulututkinnot koulututkinnot 4–5 5 Työkokemus 3 v. Alemmat korkea- Ammattikorkea- koulututkinnot koulututkinnot 1–3 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Erikois- Työkokemus ammatti- 4 tutkinnot Ammatilliset Ylioppilastutkinnot perustutkinnot Ammatti- 3 Lukiot Ammatilliset oppilaitokset tutkinnot 1–3 Oppisopimuskoulutus Työkokemus 2 Lisäopetus 1 ja ISCED-luokitus 1 0 esiaste Perusopetus 7–16-vuotiaat 1 ja 2 perusaste 1–9 oppivelvollisuuskoulutus 3 keskiaste 4 ylempi keskiaste 5 korkea-aste 0 Esiopetus 6-vuotiaat 6 tutkija-asteen koulutus kesto vuosina56
    • Ammattikorkeakoulut vuonna 2008OPISKELIJATLäsnäolevia ammattikorkeakoulu- Rovaniementutkinto-opiskelijoita yhteensä 113 390 ammattikorkeakouluLäsnäolevia ylempien ammattikorkea-koulututkintojen opiskelijoita 4 382 Kemi-Tornion ammattikorkeakouluTUTKINNOTAmmattikorkeakoulututkintoja 21 089 Oulun seudunYlempiä ammattikorkea- ammattikorkeakoulukoulututkintoja 681 Kajaanin ammattikorkeakouluHENKILÖKUNTA Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluPäätoimiset opettajat 5 900Sivutoimiset opettajat 390 Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Seinäjoen Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Satakunnan Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Mikkelin Tampereen ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Hämeen Saimaan Turun ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Arcada-Nylands svenska yh Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu
    • 2OO 1809–2009 Kuva: Fennopress Oy a Bulls CompanyJulkaisumyynti / BokförsäljningYliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitetpuhelin / telefon (09) 7010 2363faksi / fax (09) 7010 2374books@yopaino.helsinki.fiwww.yliopistopaino.helsinki.fiISBN: 978-952-485-715-4 (nid.)ISBN: 978-952-485-716-1 (PDF) Station MIRISSN: 1458-8110 (Painettu)ISSN: 1797-9501 (PDF) Helsinki 2009