• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Hankesuunnitelma guatemala 2012-2013
 

Hankesuunnitelma guatemala 2012-2013

on

  • 896 views

 

Statistics

Views

Total Views
896
Views on SlideShare
896
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
8
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Hankesuunnitelma guatemala 2012-2013 Hankesuunnitelma guatemala 2012-2013 Document Transcript

    • HANKESUUNNITELMA vuosille 2012 - 2013Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:http://global.finland.fi/jarjestoille/ uusi hanke X jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi 34701601, alkamisvuosi 2008 hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______ hankkeen valmisteluun on saatu UM:n hankevalmistelumatkatukea, vuonna________Järjestö:1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry 1.2 Hankkeen nimi suomeksi Luonnonkatastrofien riskienhallintakapasiteetin vahvistaminen Guatemalan maya-yhteisöissä 1.3 Hankkeen nimi englanniksi Strengthening the capacity of Mayan communities in natural disaster risk management in Guatemala 1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla Capacidades instaladas para la gestión de riesgos kielellä naturales en comunidades mayas en Guatemala 1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Maa: Guatemala; maakunta: Chimaltenango; kylä/kunta) kunnat: Tecpán & San Andrés Itzapa 1.6 Yhteistyökumppanin nimi Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU) 1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU) 6 calle 4-17 zona 1 Edificio Tikal, Ala Sur, Oficina 403. Ciudad de Guatemala C.A. GUATEMALA s-posti: ameu2006@yahoo.es 1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta vastuulliset henkilöt sekä heidän Marvin Adolfo Guamuch Quelex, AMEU:n hallituksen yhteystietonsa, jos eri kuin puheenjohtaja yhteistyökumppanin yhteystiedot Obisbo Pablo Puac Puac, AMEU:n johtaja 1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen www.ameu.org.gt mahdollisten kotisivujen osoite 1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja tammikuu 2012 – joulukuu 2013 päättymisajankohdat 1
    • Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannutmuihin kysymyksiin. 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä. Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, jolle ovat ominaisia erilaiset luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, hirmumyrskyt ja tulvat. Usein ihmisten toimet, kuten metsien hakkuut, pahentavat luonnonkatastrifien vaikutuksia. Hankkeen välittömänä tavoitteena on parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa. Hankkeen tavoite saavutetaan kouluttamalla ihmisiä. Koska ihmisten toimet usein pahentavat katastrofien vaikutuksia, on hankkeessa mukana myös luonnonsuojelullisia elementtejä, kuten puiden istutusta. Hankkeen tavoite saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä: - Koulutetaan maya-yhteisöjen johtajia luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn ja katastrofitilanteeseen liittyvissä asioissa. Koulutusten aikana tehdään myös mm. alueiden riskikartoitukset - Myönnetään stipendejä yliopisto-opiskelijoille. Opiskelija osallistuvat myös koulutuksiin ja tarjoavat akateemista tietoa luonnonkatastrofiehin liittyen. - Perustetaan taimitarhoja. - Toteutetaan puidenistutusprojekteja yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa 1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset.Tämä hanke on jatkoa vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle ”Luonnonkatastrofien riskialttiudenvähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan maaseudun mayayhteisöissä”. Hanketoteutettiin Alta Verapazin ja Quichén maakunnissa. (Uusi hanke on tarkoitus toteuttaa erimaakunnissa)Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat: - Hankkeen ensimmäisenä vuonna toteutettiin hankealueille kriisisuunnitelmat. Hankkeen loppuessa kunnat ja yhteisöt käyttivät tehtyjä kriisisuunnitelmia ja toimivat niiden mukaan. - 750 mayayhteisöjen edustajaa (sekä miehiä että naisia) koulutettiin luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn liittyvissä teemoissa. - Stipendejä saaneista opiskelijoista syntyi monitieteinen katastrofien vaikutusten ennaltaehkäisyyn keskittynyt verkosto. Yhteensä 42 opiskelijaa sai stipendin hankkeen aikana. - Biodiversiteetti parantui ja eroosio vähentyi taimitarhojen ja puiden istutuksen myötä. Tämä 2
    • osa hankkeesta lisättiin hankkeeseen sen toisena toimintavuotena, tehtyjen kriisisuunnitelmien perusteella. Hankkeen lopussa oli toiminnassa yhteensä 7 taimitarhaa. Taimitarhat tuotivat myös hedelmiä ihmisten käyttöön.Tämän lisäksi hankkeen toiminnon lisäsivät mayayhteisöjen ja kuntien hallinnon välistä yhteistyötäluonnonkatastrofien ennaltaehkäisyssä. Eri toimijoiden välille solmittiin yhteistyösopimuksia.Koulutuksien osallistujien, opiskelijoiden ja kouluttajien välille syntyi verkosto, joka helpottaayhteydenpitoa ja tiedonsaantia jatkossa.AMEU toteutti hankkeen päättyessä itsearvioinnin, jossa käsiteltiin hankkeen hyvin ja huonomminmenneitä asioita sekä oppeja seuraavaa hanketta varten. Raportti on tämän hakemuksen liitteenä(espanjaksi). 1.13 Budjettitiivistelmä vuosi 2012 2013 Järjestön omarahoitus 8700 9120 Haettava hanketuki 49150 51465 Kulut yhteensä 57850 60585 1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde. Määrä LähdeHankkeen ulkopuolista rahoitusta ei ole. Kunnat ja koulut tarjoavat tilat koulutuksia varten.2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1 Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?SYL:lla on tehnyt yhteistyötä AMEU:n kanssa 1990-luvulta lähtien. SYL:n edustaja tapasi AMEU:nedustajia ensimmäisen kerran vuonna 1992 Keski-Amerikan vierailun aikana ja siitä lähtien järjestötovat olleet tiiviissä yhteydenpidossa. Yhteistyössä AMEU:n kanssa on toteutettu Ulkoasiainministeriönrahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita jo 15 vuotta, vuodesta 1996 lähtien.AMEU on osoittautunut luotettavaksi ja osaavaksi kumppaniksi kehitysyhteistyöhankkeidentoteuttamisessa. AMEU:lla on sekä hankkeissa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta että runsaasti 3
    • kokemusta ulkomaisista rahoittajista.SYL haluaa tukea erityisesti järjestöjä, jotka toteuttavat koulutushankkeita. AMEU:n tavoitteena onparantaa mayojen asemaa Guatemalan yhteiskunnassa. Tässä yhtenä tärkeänä osana on heidänkouluttaminen. Esimerkiksi AMEU on tukenut jo lähes 20 vuoden ajan eri puolilla maatamayaopiskelijoita stipendien avulla. 2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?Ulkoasiainministeriön tuella on toteutettu seuraavat hankkeet:– Stipendiaattihankkeessa (1996–2000) tuettiin vähävaraisten guatemalalaisten mayojen korkeakouluopintoja paikallisessa yliopistossa.– Mayayliopistohankkeen (2001–2003) tavoitteena oli pitkällä aikavälillä saada perustettua Popol Wuj -niminen yliopisto, jonka opetuslähtökohdat olisivat mayakulttuurissa. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota mayanuorille korkeakouluopetusta ensimmäistä kertaa heidän omalla kielellään ja heidän oman kulttuuritaustansa huomioon ottaen.– Seminaarihankkeessa (2004–2005) edistettiin mayojen oman kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja vahvistettiin osallistujien valmiuksia vaikuttamistyön tekemiseksi. Hankkeen tausta-ajatuksena oli antaa osallistujille lisää valmiuksia Popol Wuj -yliopiston perustamisen puolesta toimimiseksi. Järjestettyjen seminaarien teemat olivat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, naisten asema, mayakulttuuri ja globalisaatio.– Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n järjestämän kaksipäiväisen alkuperäiskansojen kansainvälisen korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista.– Vuosina 2008–2010 toteutettiin luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentämiseen ja kriisivalmiuksien kehittämiseen keskittynyt hanke maaseudun mayayhteisöissä. 2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista.AMEU on alun perin San Carlosin yliopiston (Guatemalan ainoa valtiollinen yliopisto)mayaopiskelijoiden perustama järjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1990 ja se keskittyi ensimmäisinätoimintavuosina mayayliopisto-opiskelijoihin ja heidän asemansa parantamiseen, mutta vuosien myötäse on kasvanut laajemmaksi, yhteiskunnan eri tasoilla toimivaksi mayojen etuja puolustavaksijärjestöksi. AMEU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena onkoota Guatemalan mayat etsimään vaihtoehtoja taloudelliselle, poliittiselle, kulttuuriselle jaympäristöön liittyvälle kehitykselle. AMEU:lla on maassa laaja yhteistyöverkosto erilaisten järjestöjenja mayayhteisöjen kanssa. Toiminnassaan AMEU haluaa edistää erityisesti mayakulttuurin, -identiteetin ja -arvojen tutkimusta ja analysointia. AMEU on myös Guatemalan maya-organisaatioidenneuvoston jäsen (Consejo de Organizaciones mayas de Guatemala).Nykyään AMEU:lla on n. 200 jäsentä, osa heistä on kannatusjäseniä ja osa toimii aktiivisemminjärjestön hyväksi. Palkattua henkilökuntaa on neljä henkilöä. Tällä hetkellä (vuonna 2011) AMEU:llaon pieniä hankkeita kolmen kansainvälisen järjestön / valtiollisen kehitysaputoimijan kanssa (SaveChildren, Catolic Relief Services ja saksalainen Deutsche Gesellschaft für InternationaleZusammenarbeit, GIZ). Hankkeet keskittyvät nuorten ja lasten oppimateriaalien kehittämiseen, lastenhyväksikäytön vähentämiseen liittyvän materiaalin tuottamiseen ja paikallisneuvostojenuudistamiseen. 4
    • 2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen panos, muu)?AMEU vastaa hankkeen toimeenpanosta, seurannasta ja paikallisesta hallinnoinnista, työtekijöidenohjauksesta, kouluttajien rekrytoimisesta sekä yhteistyöstä paikallisten ympäristö- jaluonnonkatastrofiaiheisiin perehtyneiden tahojen kanssa.AMEU tarjoaa hankkeen toteuttamiseen vaadittavat laitteet, kuten tietokoneet ja tulostimet. 2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?Hankkeen kohdekuntien hallinnolliset elimet ja mayayhteisötRooli: toimivat yhteyistyötahona ja auttavat hankkeesta tiedottamisessa sekä hankkeen toteuttamisenkannalta tärkeiden henkilöiden tavoittamisessa. Hankkeen aikana/loppuessa ottavat vastuun hankkeentoiminnoista. Hallinnollisiin elimiin ja mayayhteisöihin kuuluvat seuraavat tahot: - Las Oficinas Forestales Municipales (kuntien metsätoimistot, hallinnointiin liittyvä elin) Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnissa Rooli: auttavat taimitarhojen perustamisessa/laajentamisessa tarjoamalla teknistä tietotaitoaan taimien ja siemenien valinnassa, istutuksessa ja kasvatuksessa. – COLRED (Consejos Locales para la Reducción de Desastres) Paikallisneuvostot katastrofien vähentämiseksi). - COCODES (los Consejos Comunitarios de Desarrollo), yhteisöjen kehitysneuvosto COCODES toteuttaa yhteisöjen kehityshankkeita. Osa COCODESin jäsenistä osallistuu myös koulutuksiin.– Alcaldía Indígena, alkuperäisyhteisöjä edustava elin, jolla ei ole poliittista valtaa.Muut kuntatason toimijat– PROMUDEL (Programa Municipios Para el Desarrollo Local) eli kuntien paikallisen kehityksen ohjelma Rooli: Osallistuu hankkeessa toteuttaviin koulutuksiin yhteänä kouluttajana ja vastaa hanketta varten valittujen kuntien luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien arvioinnista.– Escuelas Abiertas (Avoimet koulut) Rooli: auttaa koulutusten järjestämisessä (tilat, ihmisten kutsuminen yms.).Valtiolliset toimijat– CONALFA (Comité Nacional de Alfabetización, kansallinen lukutaitoisuuden edistämisen komitea) Rooli: Komitealla on mayayhteiöjen johtotason henkilöiden yhteystiedot ja heidän avulla luodaan yhteyksiä kuntien mayayhteisöjen johtajiin ja voidaan välittää tietoa koulutuksista ja muista tapahtumista.– CONAP (El Consejo Nacional de Áreas Protegidas), valtiollinen luonnonsuojelualueneuvosto Rooli: Neuvostolla on laaja siementiedosto ja listaus suojelluista alueista, näin heiltä saa tietoa taimien ja siementen valinnasta ja sopivista metsänistutuspaikoista.– CONRED (Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres), valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus Rooli: tarjoaa AMEU:lle institutionaalista tukea sekä tietoa luonnonkatastrofeihin liittyen. Toimii mahdollisena kouluttajana koulutuksissa.– INSIVUMEH (El Instituto Nacional de Sismología, Vulcanología, Meteorología e Hidrología) valtiollinen seismologian, tulivuorten tutkimuksen, meteorologian ja hydrologian laitos 5
    • Rooli: tuottaa tutkimustietoa eri alueiden haavoittuvuudesta, jota voidaan hyödyntää hankkeessa.– MAGA, (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería, maa- ja karjatalouden, sekä ravitsemuksen ministeriö) Tarjoavat mahdollisesti teknisiä laitteita taimitarhoja varten.– MINEDUC (Ministerio de Educación, Opetusministeriö) Rooli: auttaa ala-asteiden oppilaille tarkoitettujen metsänistutuspäivien järjestämisessä. Käytännössä MINEDUC:ia edustaa paikalliset koulut, jotka osallistuvat metsänistutuspäiviin.– SEGEPLAN (Secretaria de Planificación de la Presidencia, valtiollinen kehitysvirasto) Rooli: Osallistuu mahdollisesti koulutuksiin yhtenä kouluttajana.– Universidad de San Carlos (Guatemalan (ainoa) valtiollinen yliopisto) Rooli: tarjoaa tutkimustietoa luonnonkatastrofien ehkäisystä sekä katastrofiherkistä alueista.3. Hankkeen tausta ja kestävyys 3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa hankekokonaisuutta?Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle.Alun perin idea luonnonkatastrofien riskien vähentämishankkeesta sai alkunsa erään maya-opiskelijanpro gradu -tutkielman pohjalta. Tutkielma käsitteli perinteisten maya -johtajien, maan hallinnan jaluonnonresurssien suhdetta. Tutkielman johdosta AMEU sisällytti osaksi strategiaansaympäristöriskien hallinnan. SYL:n ja AMEU:n vuosina 2008–2010 toteuttama hanke pyrkivähentämään luonnonkatastrofien riskialttiutta. Tämän uuden hankkeen tarkoitus on jatkaa edellisenhankkeen toimintoja uusilla hankealueilla ja hyödyntää edellisen hankkeen oppeja entistä paremmanhankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi.Sekä AMEU että SYL näkivät hyvänä hankkeen jatkamisen. Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta oliopittu paljon, saatu hyviä käytäntöjä ja tietoja sekä myös analysoitu esiin tulleita ongelmia, joitahalutaan hyödyntää myös tässä jatkohankkeessa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana myösteeman merkittävyys mayayhteisöille oli tullut hyvin esille ja hyödynsaajat olivat osallistuneethankkeeseen aktiivisesti. Esimerkiksi alueen kunnat olivat ottaneet vastuulleen taimitarhojentoiminnan jatkumisen. 3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, neljän mannerlaatan kohtauspisteessä. Tämä tekeealueesta erittäin herkän esimerkiksi maanjäristyksille ja tulivuorenpurkauksille (Guatemalassa on 32tulivuorta, joista 3 aktiivista. Vuonna 2010 yksi tulivuorista purkautui kolmen päivän ajan syösten11 350 000m2 tuhkaa/laavaa). Aluetta ravistelevat vuosittaiset, Karibian alueelle tyypilliset,hirmumyrskyt ja rankkasateet. Guatemala kärsii myös metsien hakkuista. Metsien hakkuutyhdistettynä rankkasateisiin aiheuttavat eroosiota ja maanvyörymiä, joka on todella suuriturvallisuusriski hankealueen asukkaille. Hakkuut aiheuttavat osaltaan pohjavesien häviämistä. Tämäon erityisesti ongelma kaupunkien läheisyydessä, missä kulutetaan muutenkin paljon vettä.Guatemala on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Maailmanpankin mukaan n. 75%Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä ja lähes 58 % äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisestimaaseudulla asuvat, huonosti koulutetut ja/tai alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset kärsivät 6
    • köyhyydestä. Yli 90 % alkuperäisasukkaista elää köyhyydessä. Hankemaakunta Chimaltenangosijaitsee yhdellä Guatemalan köyhimmistä alueista, jossa 88 % alkuperäisasukkaista eläääärimmäisessä köyhyydessä. Myös alueen koulutustaso on alhainen; 15-24 –vuotiasita 12,2 % onedelleen lukutaidottomia. Luku on kuitenkin pienempi kuin aikuisväestön joukossa, joista neljäsosa onlukutaidottomia. Alkuperäisväestön keskuudessa lukutaidottomuus on suurempaa: 19,6 % nuorista onlukutaidottomia (vastaava luku ei-alkuperäisväestöön kuuluvilla nuoriilla on 7,8%). Vertailtaessakaupukien ja maaseudun eroja maaseudun lukutaidottomuus on korkeamaa: maaseudulla 18,8 % onlukutaidottomia, kun taas kaupungeissa vastaava luku on 5,5 %. Naisista 15,2 % ja miehistä 8,6 % onlukutaidottomia. Alkuperäisasukkaiden joukossa ero on vielä suurempi, alkuperäisasukasnaistenlukutaidottomuus on peräti 31,9 % ja miestenkin 14,2 %.Guatemalassa maataloudella on yhä merkittävä rooli ja hankealueella 60 % asukkaista saa elantonsamaataloudesta. Toinen merkittävä tulonansaitsemisala on vaatetusala ja tekstiiliteollisuus.Guatemala on kulttuurisesti monimuotoinen maa, jossa asuu useita eri alkuperäiskulttuurien edustajia.Tästä kertoo se, että maassa puhutaan yhteensä 22 eri alkuperäiskieltä. Hankealueella n. 32 %väestöstä puhuu Kaqchikelia ja läheskään kaikki eivät osaa espanjaa. Tämä vaikeuttaa useinalkuperäisasukkaiden elämää/toimintaa, koska virallisissa yhteyksissä käytetään pääasiallisestiespanjaa. Toisaalta espanjankielen vahva asema on heikentänyt alkuperäisväestön kielten asemaa jaosa kielistä uhkaa hävitä. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan ihminen ja luonto palautuu ainatasapainoon. Tämä vaikuttaa heidän tapaansa ajatella esimerkiksi luonnonmuutoksiin ja niidenvakavuuteen.Alkuperäsasukkaisen mahdollisuudet osallitua päätöksen tekoon ovat heikot Guatemalassa, koskapäättävissä asemissa on vain mestizoja (alkuperäisasukkaiden ja espanjalaisten jälkeläisiä).Guatemalassa on kuitenkin joitain julkisia instituutioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan heidän asemaan.Näistä esimerkkejä ovat: Fondo de Desarrollo Indígena Guatemalteco (FODIGUA, Guatemalanalkuperäisasukkaiden kehitysrahasto), la Comisión contra la Discriminación y el Racismo enGuatemala (CODISRA, diskriminaation ja rasismin castainen komissio Guatemalassa).Guatemalassa on paikallisen virallisen (poliittisen) hallinnon rinnalla perinteisiä mayayhteisöjen omiahallintoelimiä, kuten alcaldía indígena. Näillä hällintoelimillä ei ole poliittista valtaa, muttamayayhteisöissä niiden merkitys yhteisöjen hallinnossa on suuri ja he tekevät paljon yhteistyötäpoliittisen hallinnon kanssa.Tietoja hankealueista:Kunnan nimi: TecpánKieli/alkuperäisväestö: Maya KaqchiquelPinta-ala: 201 Km2Asukasluku: 59,900, joista 90% on kaqchikel-mayoja ja 10% mestitsejä.Korkeus merenpinnasta: 2,286 mKunnan nimi: San Andrés ItzapaKieli/alkuperäisväestö: Maya kaqachikel ja tzutujilPinta-ala: 90 Km2Asukkaat: 31.956, jossa 47 % on mayoja ja 53 % mestitsejä.Korkeus merenpinnasta: 1,850 m 7
    • Hanke toteutetaan Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnan alueella, Chimaltenangon maakunnassa.Alueet on valittu seuraavista syistä: 1. Kunnat ovat ns. “punaisia alueita” eli suhteessa kaikkein herkimpiä luonnonkatastrofeille. Erityisesti talvella sateiden aikana alue kärsii suuresti maanvyörymistä 2. Alueiden metsien häviämisaste on suuri, joka johtuu suureksi osaksi alueella olevien kaupunkien kasvusta. Tämä on johtanut lähteiden kuivumiseen ja pohjavesien vähenemiseen. Metsien häviäminen on lisännyt myös eroosiota. 3. Mayojen maailmankatsomus. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan luonnon ja ihmisen välillä vallitseee tasapaino, joka heilahtaessaan palautuu aina takaisin. Tämän maailmankatsomuksen yhdistäminen teoriaan on tärkeää, jotta mayat saavat ajankohtaista tietoa asioista. 4. Hankealueen Maya-yhteisöillä on jo valmiiksi hyvät yhteydet toisiinsa.Tämä auttaa AMEU:ta ja yhteisöjä yhteydenpidossa 5. Hankealueet sijaitsevat tarpeeksi lähellä pääkaupunkia ja AMEU:n keskustoimistoa (tämä opittiin edellisestä hankkeesta, hankealueille päästävyys on tärkeää käytännön toteuttamisen kannalta) 3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä?Chimaltenangon maakunta on yksi Guatemalan köyhimmistä ja alkuperäisväestörikkaimmista alueista.Alue sijaitsee myös erittäin luonnonkatastrofiriskiherkällä alueella. Alue kärsii myös suuresta metsienhävittämisasteesta ja eroosio-ongelmat ovat suuria. (ks. 3.2)Guatemalassa tiedostetaan luonnonkatastrofien riskitekijät ja niitä ehkäiseviä toimijoita on sekävaltiollisella että paikallisella tasolla. Valtion tasolla INSUMEH (ks. 2.5) vastaa luonnonkatastrofeihinliittyvän tieteellisen tutkimuksen tuottamisesta, kuten geologisista muutoksista (esim. maanjäristyksetja tulivuorenpurkaukset). La Direccón General de Bosqués (valtion metsätoimisto) puolestaan vastaametsien hoidosta ja suojelemisesta ja CONAP (ks. 2.5) on yleinen luonnonsuojeluun erikoistunutneuvosto. Eri valtiollisista toimijoista huolimatta luonnonkatastrofiriskien minimoimiseksi eri toimijoidenvälillä ei ole yhtenäisyyttä ja korruptio on ongelma, joka estää tehokasta ja järjestelmällistä toimintaa.Paikallisella tasolla on useita eri toimijoita, jotka toimivat luonnonkatastrofiriskien vähentämiseksi.Esimerkiksi yhteisötasolla toimii yhteisöjen kehitysneuvostot (COCODES), Alcaldiat ja erilaiset naistenja nuorten järjestön luonnonkatastrofeihin liittyen. Kunta- ja maakuntatasolla on myös omat toimijansa,kuten COLRED (ks. 2.5.). Kunnissa on myös omat metsätoimistot, jotka esimerkiksi pitävät yllätaimitarhoja.Paikallisen virallisen, poliittisen hallinnon (vrt. mayojen perinteiset toimijat, kuten alcaldiat.) roolihankkeessa tulee olemaan merkittävä.Se tarjoaa maa-alan ja materiaalia taimitarhojen perustamistavarten ja tukee hankkeen teknistä toteuttamista tarjoten metsätoimistojensa henkilökunnanasiantuntemusta esim. taimitarhojen käyttöön. Paikallishallinto auttaa myös eri toimijoidenyhteensaattamisessa ja tuo poliittista kestävyyttä hankkeelle. Myös maya-yhteisöjen hallintoelimillä onhankkeessa iso rooli, koska he ovat osaltaan hyödynsaajia ja osaltaan vastuussa hankkeen aikanasaatujen tuloksien ja koulutuksien oppien siirtämisestä omien yhteisöjensä jäsenille. 8
    • 3.4 Miten hanketta on suunniteltu?Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle.Joulukuussa 2010 kaksi suomalaista SYL:n / KENKKU:n (Kehitysyhteistyöasianneuvottelukunta)edustajaa oli Guatemalassa seuranta- ja evaluointimatkalla. Matkan aikana keskusteltiin paljonmahdollisuudesta jatkohankkeeseen ja edellisen hankkeen opituista asioista. Vuosien 2010–2011vaihteessa AMEU toteutti itsearvion vuosien 2008–2010 hankkeen onnistumisista, haasteista jaopeista. Hankeseurantamatkalla käytyjen keskustelujen ja AMEU:n itse arvion pohjalta AMEU alkoityöstää hanke-ehdotusta, jonka se esitteli SYL:lle tammikuussa 2011. Tästä lähtien hanketta onsuunniteltu yhdessä sähköpostien ja SKYPE:n välityksellä. Hankesuunnittelu on ollut tiivistävälimatkasta huolimatta.Hankkeelle ei haettu jatkoa vuodesta 2011 lähtien, koska vuonna 2010 SYL uudisti omaakehitysyhteistyöstrategiaansa. Ennen strategian valmistumista SYL ei halunnut hakea uusiahankkeita. 3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään vaikuttamaan?Hyödynsaajien kannalta keskeinen ongelma on suuret luonnonkatastrofiriskit heidän elinaluillaan jatiedon puute siitä, miten riskejä voidaan välttää. Nämä riskitekijät muodostuvat seuraavista asioista: 1. Maanvyörymille ja tulville herkät alueet, erityisesti talviaikaan. Useat asumukset sijaitsevat vuorten rinteillä tai jokien reunoilla, jotka ovat erityisen riskiherkkiä alueita. 2. Metsien ja pohjavesien häviäminen. Vuosittain Guatemalassa häviää 73,148 hehtaaria metsää. 3. Vähäiset luonnonkatastrofien riskienhallintamekanismit. Suuri osa luonnonkatastrofeista johtuvista kuolemista johtuu siitä, että asumuksia rakennetaan riskialueille. Myös teiden rakentamisessa ei oteta huomioon riskiherkkiä alueita. 4. Luonnonkatastrofiriskeistä kertovan opetusmateriaalin ja opetusmetodien puute, erityisesti alkuperäiskulttuurien parissa (kieli, sosiaalikulttuuriset tekijät) 5. Pitkän aikavälin riskinhallinta-aloitteiden ja visioiden puute. Valtiolla ei ole koherenttia luonnonkatastrofiriskeihin liittyvää politiikkaa ja tämä on johtanut siihen, että katastrofien kohdalla keskitytään enemmän jälki- kuin ennaltaehkäisyyn. 6. Huono yhteydenpito yhteisöjen johtajien, paikallishallinnon ja väestön välillä koskien riskien hallintaa. Myös ammatti- ja akateeminen tieto riskienhallinnasta on keskittynyt maan pääkaupunkiin (enemmän töitä, paremmat palkat). 3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään?Hankkeen pitkän aikavälin onnistumiseen vaikuttavia riskejä voi vähentää kouluttamalla ihmisiävarautumaan luonnonkatastrofeihin ja lisäämällä tietoa eri tahoista, jotka auttavat katastrofinsattuessa. Katastrofin sattuessa oikeaa toimintaa voi edistää esim. simulaatioharjoituksillakatastrofista. Tämä voidaan toteuttaa yhteistyössä AMEU:n, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa.Pitkällä aikavälillä luonnonkatastrofiherkkyyttä vähentävien toimien toimeenpano, esimerkiksi 9
    • metsitykset maanvyörymäalueilla, on tärkeää. Myös talojen/asumusten rakentamista riskiherkillealueille, kuten vuorien rinteille tai jokien varsille, on vältettävä.Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa voidaan vaikuttaa: - Paikallishallinto vaihtuu vaalien seurauksena ja politiikka muuttuu Ennaltaehkäisy: Yhteydenpito hallintoelimiin vaalikauden aikana, jotta saadaan tietoa paikallishallinnon suhtautumisesta ympäristöasioihin. Ennen vaaleja on tärkeää lisätä ehdokkaiden tietoisuutta luonnonkatastrofeihin liittyvistä asioista. Tiivis yhteydenpito hallintovirkamiehiin. - Sopivan opiskelualan ja -taustan omaavia opiskelijoita on vaikea löytää. Ennaltaehkäisy: Stipendeistä ja niiden ehdoista tiedotetaan selkeästi ja hyvissä ajoin eri yliopistoissa. - Kouluttajien alkuperäiskielien kielitaito on puutteellinen. Tämä johtaa huonoon käännökseen koulutusten aikana ja sitä kautta opiskelijoiden motivaation vähenemiseen. Ennaltaehkäisy: Kouluttajat on valittava niin, että myös heidän kielitaitonsa testataan. Stipendiaatteja käytetään koulutusten aikana käännösapuna. - Koulujen henkilökunnalla on negatiivinen suhtautuminen metsitysprojektien toteuttamiseen, johon oppilaat osallistuvat. Ennaltaehkäisy: Neuvottelut koulujen kanssa ja opettajien tiedonlisääminen aiheen tärkeydestä. - Pula tarvittavista siemenistä taimitarhoja varten Ennaltaehkäisy: siemeniä täytyy hankkia hyvissä ajoin etukäteen saatavuuden varmistamiseksi. - Paikallishallinto ei allokoi määrärahoja luonnonkatastrofien hallintaprojekteihin, vaan enemmän omien intressiensä mukaan tai allokoivat määrärahoja niille yhteisöille, jotka ovat äänestäneet heitä Ennaltaehkäisy: tätä on vaikeaa ennaltaehkäistä. Yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa ja toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää. Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa ei voi vaikuttaa: - Ilmasto-ongelmat; hallat ja jää voivat vaikuttaa osaan taimitarhojen kasveista korkeilla aluilla. Ilman kylmenemiseen ei voida vaikuttaa, mutta kasveja voidaan yrittää suojella esim. harsoin. - Myrskyt, tulivuorenpurkaukset ja maanvyörymät voivat katkaista teitä ja sähköjä. Tämä voi vaikuttaa esim. koulutusten aikatauluihin myöhästyttämällä niitä. - Taimia ja puita tuhoavat hyönteiset ja eläimet - Lakot: Guatemalassa järjestetään usein lakkoja eri aiheista. Tämä voi vaikuttaa koulutuksiin osallistujien osallistumisasteeseen. Esim. tiet voivat olla lakkojen takia katkaistu. 3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa olevaa? Selvitä.Hankkeen puitteissa ei luoda uutta toimintatapaa, vaan hankkeessa jatketaan jo edellisessähankkeessa toimineita käytäntöjä. Hanke ei myöskään luo uusia rakenteita, vaan vahvistaa joolemassa olevia rakenteita. Näistä rakenteista on tärkeimpiä COCODES:n ja COLRED:nvahvistaminen. (ks. 2.4). Nämä tahot ovat sekä hankkeen yhteistyökumppaneita että hyödynsaajia,kun niiden jäsenet voivat osallistua hankkeen aikana järjestettäviin koulutuksiin. Ajatuksena on, ettäkouluttamalla näitä paikallistason toimijoita he voivat jakaa tietonsa yhteisöjensä jäsenten kanssa ja 10
    • kehittää toimintaansa. Hankkeen aikana tuetaan myös luonnonvarojen säilyttämistä japaikallishallinnon toimia luonnonkatastrofiriskien ehkäisemisessä.Uutena asiana edelliseen hankkeeseen on, että tässä hankkeessa halutaan osallistaa koulujenoppilaat puidenistutuksiin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonkatastrofiriskeistä ja niidenennaltaehkäisystä jo varhaisessa vaiheessa. 3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai hyödynsaajille itselleen?Hanke toteutetaan Guatemalassa yhteistyössä AMEU:n ja muiden toimijoiden kanssa. Vastuuhankkeen toteuttamisesta on AMEU:lla heti alusta lähtien. Hankkeen loppuessa toimintoja ei voidajatkaa AMEU:n puolesta sellaisina kuin ne ovat hankkeen aikana. Hankkeen jatkuvuus varmistetaansiirtämällä vastuut eri toimijoille ja kouluttamalla ihmisiä niin, että he hyötyvät tiedosta myös hankkeenjälkeen.Hankkeen aikana sen toimintoja ja vastuita pyritään siirtämään erityisesti paikallishallinnolle (sekäpoliittinen että perinteinen). Yhtenä tavoitteena on, että paikallishallinnot ottaisivat ympäristöasiatentistä paremmin huomioon politiikassaan ja toiminnassaan. Tavoitteena on myös se, että vastuutaimitarhoista ja puiden istutuksista siirtyy kuntien taimitarhoille. Tähän päästään neuvottelemallakuntien kanssa heti hankkeen alussa taimitarhojen siirtämisestä heidän vastuulleen ja teknisen tuenjatkamisesta hankkeen jälkeen. Tästä on hyviä kokemuksia edellisestä hankkeesta: kunnat ovatottaneet asiasta vastuun kaikissa hankekunnissa. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä myös muidenpaikallisten järjestöjen/toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on esimerkiksi neuvotella paikalliset naistenryhmät huolehtimaan taimitarhojen käytännön hoitamisesta.Koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat välittävät koulutuksissa saaneita oppeja ja tietoja omissayhteisöissään. Näin yhteisöt saavat tarpeellista tietoa luonnonkatastrofiriskeihin varautumiseen. Myösstipendejä saavat opiskelijat vievät omalta osaltaan yliopistoissa saatuja tietoja eteenpäin. Opiskelijatpyritään valitsemaan alkuperäisyhteisöistä. Näin he voivat tarjota yhteisöilleen teknistä tukealuonnonkatastrofeihin ja niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyn osalta.4. Hyödynsaajat 4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?Kahden hankevuoden aikana hankkeen välittöminä hyödynsaajina ovat 200 yhteisöjohtajaa, 15stipendiaattia ja 200 lasta Tecpán Guatemalan kunnan 35 kylästä ja 15 pienemmästä yhteisöstä sekäSan Andrés Itzapan kunnan 9 kylästä ja lukuisista pienemmistä yhteisöistä. Tämän lisäksihyödynsaajina ovat taimitarhoja hoitavat ihmiset. Seuraavassa hyödynsaajat on jaoteltu toiminnoittain.KoulutuksetKoulutuksissa koulutetaan hankkeen molempina toimintavuosina 100 yhteisöjohtajaa.Yhteisöjohtajat ovat mayayhteisöjen hallinnon, kuten kehitysneuvostojen (COCODES) ja alcaldíojenedustajia. Iältään he ovat 25–50 -vuotiaita, sekä naisia että miehiä. Hankkeessa koulutetaannimenomaan yhteisöjohtajia, koska heillä on paremmat mahdollisuudet levittää tietoa eteenpäinomissa yhteisöissään ja heillä on asemansa takia paremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötäpaikallisten viranomaisten kanssa. 11
    • StipendiaatitStipendiohjelmassa hyödynsaajina on 15 opiskelijaa. Stipendiaateiksi valitaan sekä miehiä että naisia.Stipendiaattien valinnassa suositaan yliopisto-opiskelijoita, jotka opiskelevat ympäristöön liittyväätutkintoa Guatemalan yksityisissä ja valtion omistamissa yliopistoissa. Myös hankkeen kohdealueeltapyritään valitsemaan stipendiaatteja mahdollisuuksien mukaan. Stipendit myönnetään kahdeksivuodeksi.TaimitarhatTaimitarhojen suorina hyödynsaajina ovat ihmiset, jotka hoitavat niitä. Taimitarhojen hoitamiseenosallistuvat kuntien metsätoimistot (2 kpl) ja koulutuksiin osallistuvat ihmiset. Hankkeen aikana myösmuut paikalliset toimijat, kuten naisryhmät, osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen.Puiden istutuksetPuiden istutuksessa suorina hyödynsaajina ovat hankkeen molempina vuosina noin 100 13–15-vuotiasta koululaista. He ovat alakoulun kuudennen luokan oppilaita. Tecpán Guatemalan kunnassamukana ovat 25 de julion koulu ja Iximchen koulu. San Andres Itzapan kunnassa mukana ovat MiguelGarcía Granadosin koulu ja San Vicente de Paúlin koulu. Koululaisten lisäksi hankkeen tässätoiminnossa ovat mukana edellä mainittujen koulujen johtajat ja opettajat. 4.2 Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat? - Alueen kunnat - 12 koulutuksiin palkattavaa kouluttajaa - AMEU:n henkilökunta - n. 75 stipendiaattien perheenjäsentä - Koulutuksiin osallistuvien 200 henkilön perheenjäsenet, 1000 perheenjäsentä. - Istutuksissa mukana olevien 200 lapsen sisarukset ja vanhemmat, n. 1000 perheenjäsentä - Paikallinen väestö - SYL, erityisesti kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU)Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 12
    • 4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.Suorat hyödynsaajatYhteisöjohtajat: osallistuvat koulutuksiin ja saavat tietoa siitä kuinka tulee toimia kriisitilanteissa. Hesaavat tietoa myös siitä, miten ehkäistä luonnonkatastrofiriskien vaikutuksia. Koulutusten aikana heverkostoituvat muiden toimijoiden kanssa. He myös auttavat taimitarhojen hoitamisessa ja muidentaimitarhoja hoitavien tahojen rekrytoinnissa (naisryhmät)Stipendiaatit: Stipendiaatit osallistuvat koulutuksiin, auttavat kouluttajia koulutusten järjestämisessä jaosallistuvat AMEU:n muihin toimintoihin. Koulutuksissa he toimivat muun muassa kääntäjinäkaqchikelin kielelle. AMEU:n toiveena/tavoitteena on, että opiskelijat voisivat hankkeen aikana tehdäopinnäytetyönsä hankkeen teemoihin liittyenKuntien metsätoimistot: antavat teknistä tukea taimitarhojen toteuttamiseen ja ottavat vastuun niidenhuolehtimisesta hankkeen aikana.Paikalliset naisryhmät: osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen. Tämä hyödynsaajaryhmävarmistuu hankkeen aikana.Oppilaat: Osallistuvat taimien istutukseen touko-kesäkuussa. Istutuksia ennen he oppivat koulussakuinka heidän tekemänsä työ estää eroosion etenemistä ja suojelee yhteisöjä luonnonkatastrofienhaitoilta.Epäsuorat hyödynsaajatAlueen kunnat: Hankealueiden kunnat osallistuvat hankkeen toimeenpanoon antaen sille poliittisentukensa ja maata taimitarhojen laajentamiseen.Kouluttajat: Valmistelevat koulutukset ja vastaavat koulutusten asiasisällöstäAMEUn henkilökunta: vastaa hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta ja arvioinnista. He valitsevatkouluttajat ja stipendiaatit, sopivat yhteistyöstä eri tahojen kanssa ja valmistelevat arviointityökalut.Hankkeen aikana myös heidän kapasiteettiaan vahvistetaan koulutuksien avulla.Koulutuksiin osallistujien, koululaisten ja stipendiaattien perheenjäsenet sekä paikallinen väestö: eivätosallistu hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen. Osa paikallisesta väestöstä, esim. naisryhmät, voivatosallistua taimitarhojen hoitamiseen.SYL:n kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU) vastaa hankkeen Suomen päänhallinnoinnista ja seurannasta yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa. 13
    • 5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma, seuranta ja tiedotusTavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite?Vähentää luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Guatemalassa. 5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)Parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä luonnonkatastrofien haittavaikutuksia TecpánGuatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa.Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän) 5.3 Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?Tulokset:1. Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimia katastrofinsattuessa2.Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettu stipendein3. Uusia taimitarhoja on perustettu4. On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueillaToteutus 5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.Tulos 1: Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimiakatastrofin sattuessaTämä tulos saavutetaan järjestämällä yhteisöjohtajille koulutuksia luonnonkatastrofienennaltaehkäisemiseen ja katastrofeihin liittyviin toimenpiteisiin. Koulutuksia järjestetään kumpanakinhankevuonna.Koulutuksia on vuodessa yhteensä 12 (kahtena vuotena yhteensä 24), joista puolet toteutetaanTecpán Guatemalan kunnassa ja puolet San Andrés Itzapan kunnassa (6 koulutusta / kunta / vuosi).Koulutukset järjestetään kahden kuukauden välein. Odotuksena on että yhdessä kunnassa saadaankoulutettua 50 henkilöä vuodessa. Koulutettavat osallistuvat kaikkiin kuuteen koulutukseen.Jokaisessa koulutuksessa on mukana palkattujen kouluttajien ja AMEUn henkilökunnan lisäksi kaksistipendiaattia. Materiaaleina koulutuksissa käytetään luonnonkatastrofien haittavaikutuksienehkäisemiseen liittyviä monisteita ja muuta AMEU:n tarjoamaa materiaalia. Koulutukset ovat päivänmittaisia ja alkavat kello 8 aamulla jatkuen iltapäivään kello 17 asti. Koulutukset ovat osallistujille 14
    • ilmaisia ja niiden aikana tarjotaan myös päivän ateriat.Hankkeen aikana solmitaan yhteistyösopimuksia yhteisöjen hallintoelimien kanssa. Sopimustentarkoituksena on taata, että yhteisöt, erityisesti koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat, ottavat vastuuntiedon siirrosta omiin yhteisöihinsä koulutusten jälkeen ja toimeenpanevat koulutuksissa saamiansaoppeja käytäntöön. Tiedonsiirron varmistamiseksi ja vahvistamiseksi AMEU osallistuu yhteisöjenkuukausittaisiin kokouksiin tarjoten tukeaan luonnonkatastrofien ennaltaehkäisevään toimintaan.Ensimmäisen vuoden aikana palkataan 6 asiantuntijaa suunnittelemaan 6 koulutuskertaa jatoteuttamaan ne. Kouluttajat ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tulevat esim. INSUMEH:stä jaMAGA:sta. Heidät valitaan sitä varten tehdyn kriteeristön avulla. Kouluttajat haastatellaan ennenvalintaa.Koulutusten teemat liittyvät alueen ympäristösuunnitteluun, kriisisuunnitelmiin ja riskianalyyseihin,riskialueiden kartoitukseen, mayafilosofiaan, luonnonilmiöiden tulkintaan ja luonnonkatastrofiensimulaatioihin. Teemojen moninaisuuden vuoksi jokaiselle koulutuskerralle palkataan omaasiantuntija, joka suunnittelee koulutuksen sisällön. Jokainen asiantuntija pitää vuodessa kaksikoulutusta omasta aiheestaan, toisen Tecpán Guatemalassa ja toisen San Andrés Itzapassa.Koulutusten teemat:Teema 1: YmpäristösuunnitteluTeemaan sisältyy yhteisöjen sijainnin hahmottaminen suhteessa luonnonkatastrofiherkkiin alueisiin,yhteisöjen haavoittuvuuden kartoittaminen ja oletukset ympäristön tulevasta kehityksestä. Teemantoteutuksessa on mukana SEGEPLAN:n työntekijät.Teema 2: Riskienhallintasuunnitelmat ja riskianalyysitRiskianalyysien teko on alueilla tärkeää, jotta investointeja tehtäisiin pidemmän aikavälinsuunnitelmalla. Kriisisuunnitelmia tehdään yhteistyössä PROMUDEL:n kanssa.Teema 3: Riskialueiden kartoitusKartoitetaan ne alueet, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia luonnonkatastrofin sattuessa. Tässämukana voivat olla esimerkiksi INSIVUMEH, MAGA tai CONAP.Teema 4: MayafilosofiaMayafilosofia kunnioittaa ympäristön monimuotoisuutta ja sen suojelua. Teemassa toteutetaanmayojen omasta kulttuurista lähtevää ympäristökasvatusta. Mayakulttuurin omia hengellisiä oppaitaon mukana koulutuksissa.Teema 5: Luonnonilmiöiden tulkintaTutustutaan luonnon antamiin merkkeihin katastrofien lähenemisestä ja niiden tulkintaan.Koulutuksissa on mukana mayakulttuurin hengellisiä oppaita.Teema 6: SimulaatiotKoulutuksessa tehdään simulaatiot siitä, mitä kunkin aluetta uhkaavan luonnonkatastrofin sattuessatulisi toimia. Esimerkkeinä simulaatioista voi olla toiminta maanjäristysten yhteydessä tai väestönevakuointi tulva-alueelta. Mukana koulutuksessa on CONRED.Koulutusten tavoitteena on, että osallistujat saavat tärkeää tietoja luonnonkatastrofienennaltaehkäisemisestä ja myös toimimisesta katastrofin sattuessa. Heidän tulee oppia koulutustenaikana mm. seuraavat asiat: eri tyyppisten katastrofien tunteminen, tietää minne kannattaa rakentaataloja ja minne ei, osata simuloida katastrofitilanne ja toimia oikein katastrofin sattuessa (mm.evakuointi, turvapaikat, yhteydenpito) 15
    • Tulos 2: Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettustipendeinTämän toiminnon tavoitteena on tukea luonnontieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttienalojen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia stipendein. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijoitavalitaan hankealueilta, kuitenkin valintakriteerit täyttäen.Opiskelijat osallistuvat koulutustilaisuuksiin ja taimitarhojen perustamiseen. Tavoitteena on, että hekirjoittavat loppututkielmansa aiheeseen liittyvistä teemoista. Opiskelijoiden osallistamisellayhteisöjohtajien koulutukseen halutaan edistää uusimman tieteellisen tiedon ja perinnetiedonyhdistämistä sekä luoda hyviä yhteistyöverkostoja hankkeen hyödynsaajien välille.Stipendiaattien valintaan perustetaan erillinen valintatoimikunta, joka muodostuu yhdestähengellisestä oppaasta, kahdesta AMEU:n hallituksen jäsenestä ja hankkeen koordinaattorista.Stipendit myönnetään kahdeksi vuodeksi kerralla. Tammi-helmikuussa stipendiaattiehdokkaat hakevatstipendejä sähköisesti. Hakemuksien perusteella valitaan ehdokkaat haastatteluihin. Heitähaastatellaan maaliskuussa ja lopulliset valinnat ja niistä tiedottaminen hoidetaan maaliskuun lopulla.Stipendit myönnetään yhteensä 15 opiskelijalle.Stipendien saajien opintoja seurataan, jotta nähdään täyttävätkö he heille asetetut odotukset ja voikostipendin myöntää myös toiselle vuodelle. Opintosuoritusten lisäksi seurataan stipendiaattienosallistumista koulutustilaisuuksiin.Tulos 3: Uusia taimitarhoja on perustettuHankkeen ensimmäisenä vuotena perustetaan kaksi taimitarhaa, yksi kummankin hankekunnanalueelle. Taimitarhat perustetaan kuntien/yhteisöjen maille jo olemassa olevien taimitarhojenläheisyyteen. Taimitarhojen tavoitteena on kasvattaa puita, joita voidaan istuttaa taimien kasvaessataimitarhojen ulkopuolelle ja näin ehkäistä eroosiota ja maanvyörymiä. Istutettavia puulajeja on mm.sitruuna-, avokado-, persikka- ja omenapuut.AMEU vastaa taimitarhojen perustamisesta apunaan kunnallisten metsätoimistojen työntekijät jastipendiaatit. Perustamisvaiheen jälkeen vastuu siirtyy vähitellen metsätoimistojen työntekijöille japaikallisille ihmisille. Ideana on, että hankkeen loppuessa metsätoimistojen työntekijät antavat teknistäasiantuntija-apua taimitarhoille ja paikalliset huolehtivat taimien hoidosta. Tässä koulutuksiinosallistuvilla yhteisöjen edustajilla on tärkeä rooli, koska he osallistuvat osaltaan taimien hoitoon javoivat tarvittaessa siirtää vastuuta muilla yhteisöjen jäsenille, kuten paikallisille naisryhmille.Taimitarhoissa työskentelevät saavat puiden tuotot (hedelmät) itselleen, joka myös motivoi heitäpitämään taimitarhoista huolta. Tästä on hyviä kokemuksia vuoden 2008–2010 hankkeesta. Myöstaimitarhojen vastuunsiirrosta sovitaan eri toimijoiden kanssa sopimuksin.Taimitarhoja varten ostetaan välineitä ja siemeniä hankkeen kumpanakin vuonna. Laitteidenhankinnasta neuvotellaan MAGA:n (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería) kanssa.Tulos 4: On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueilla.Puiden istutusten tavoitteena on vähentää eroosio- ja maanvyörymäherkkiä alueita sekä kasvattaapaikallisten asukkaiden, erityisesti koululaisten tietoisuutta aiheeseen liittyvistä teemoista. 16
    • Puiden istutukset toteutetaan hankkeen kumpanakin vuonna, kahtena istutuspäivänä kesäkuussa,kummassakin hankekunnassa. Mukana istutuksessa ovat Tecpán Guatemalan kunnan koulut 25 dejulio ja Iximche sekä San Andres Itzapan kunnan koulut Miguel García Granados ja San Vicente dePaúl. Molemmissa kunnissa mukana on 50 alakoulun kuudennen luokan 13–15-vuotiasta oppilasta /vuosi.Hankkeen ensimmäisen kuukauden aikana AMEU neuvottelee yhteistyösopimuksen Guatemalanopetusministeriön (käytännössä koulujen) kanssa. Ennen puidenistutuksia opettajat käsittelevätkoulussa puidenistutuksiin ja eroosioon liittyviä teemoja, jotta oppilaat ymmärtävät asian tärkeyden joennen istutuspäiviä.Ensimmäisenä vuonna taimitarhojen taimet ovat vielä liian pieniä istutettavaksi muualle, jotenhankkeeseen on budjetoitu rahaa puiden taimille. Toisena vuotena tälle ei ole enää tarvetta, kuntaimet saadaan taimitarhoista.AMEU:n työntekijöiden koulutusHankkeen tavoitteeseen tähtäävien toimintojen lisäksi hankkeen ensimmäisenä vuonna on tarkoituskouluttaa AMEU:n henkilökuntaa heidän toimintakapasiteettinsa vahvistamiseksi.Koulutus pitää sisällään hallinnollisten prosessien kehittämistä sekä graafisen suunnittelun liittyvänkoulutuksen. Jälkimmäisen avulla AMEU voi pienentää materiaalien tuottamiseen liittyviä kuluja.Toimintojen aikataulutus hankkeen ensimmäisenä vuotena:Toiminnon kuvaus Aika (12 kuukautta)1. KoulutuksetTeemojen viimeistelyKouluttajien valintakriteereidenlaadintaKouluttajien valinta ja työsopimuksetKutsujen lähettäminen jatyösuunnitelman tekoKoulutusten toteuttaminenArviointi ja raportit2. TaimitarhatTarhojen valintaTarvikkeiden hankintaTaimitarhojen rakentaminenTaimitarhojen ylläpitoTaimien siirto istutuspaikalle (2.vuosi)3. Stipendit yliopisto-opiskelijoille 17
    • Valintakriteereiden päivittäminenKuluanalyysiStipendisopimusten tekoArviointi ja seuranta4. IstutuspäivätYhteistyösopimuksen valmistelukoulujen hallinnon kanssaYhteistyösopimuksen tekoIstutuspäivien toimeenpanoArviointi ja seuranta5. Ameun työntekijöiden koulutusKouluttajien valintaKoulutusten järjestäminenRaportitJos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.5 Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako.AMEU ja SYL koordinoivat yhdessä hanketta. SYL:n tehtävänä on hankkeen seuranta ja raportointiministeriöön Suomessa. Käytännön toimeenpano tapahtuu Guatemalassa.AMEU: hallitus vastaa hankkeen seurannasta Guatemalassa. Hankkeen projektikoordinaattori LilianAracely Icú Cuzcal on vastuussa hankkeen käytännön toteuttamisesta. Hänen kanssaankeskustoimistolla toimivat hankkeen assistentti Marvin Guamuch Quelex ja sihteeri-kirjanpitäjä.Hankkeen koordinaattori ja assistentti vastaavat koulutusten järjestämisestä, kouluttajien valinnasta,stipendien mainostamisesta, yhteistyösopimusten neuvottelemisesta ja muista käytännön tehtävistä.Sihteeri-kirjanpitäjä vastaa hankkeen kirjanpidollisista tehtävissä sekä avustaa myös hankkeen muissatehtävissä. Kouluttajan vastaavat asiasisällön tuottamisesta koulutuksiin ja toimivat niissä kouluttajina. 18
    • AMEU:n hallitus SYL:n hallitus Sihteeri Hankekoordinaattori & SYL:n hankekoordinaattori Kirjanpitäjä assistentti KENKKU / Guatemalan maaryhmä Stipendiaatit Kouluttajat 5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä osallistuvat hankkeen toteutukseen?SYL:n hallitus vastaa hankkeen toteuttamisesta Suomessa. Käytännössä SYL:nkehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar vastaa suunnittelusta, toteuttamisesta jaseurannasta yhdessä yhdessä KENKKU:n kanssa. KENKKU:ssa on lisäksi erikseen Guatemalanmaaryhmä, joka keskittyy juuri Guatemalan hankkeen seurantaan. Koordinaattori ja KENKKUseuraavat hankkeen toimintaa jatkuvasti sähköpostin, neljännesvuosiraporttien ja vuosiraporttienvälityksellä (myös budjettiraportit). Guatemalaan tehdään kahden viikon mittainenhankeseurantamatka vuosittain. SYL tukee AMEU:ta myös sen järjestöllisessä kehittämisessä. 5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?Hankkeesta vastaavat AMEU:n henkilökunnan jäsenet ja kouluttajat seuraavat kuukausittaintalousarvion toteutumista. Jokaisen tulee raportoida toiminnastaan suunnitteluvaiheesta toteutukseenja lopullisiin raportteihin asti. Koordinaattorin avustaja lukee raportit. Koordinaattori ja hallituksenpuheenjohtaja antavat raporteille lopullisen hyväksynnän.Organisaatiotasolla AMEU toteuttaa myös muita hankkeita kuin SYL:n ja AMEUn yhteistä. Hankkeitaarvioidaan suunnitteluvaiheessa, toteutuksen aikana ja niiden lopussa.AMEU raportoi SYL:lle hankkeen edistymisestä neljännesvuosittain, sekä toimintojen että budjetintasolla. 5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään?AMEU seuraan hankkeen etenemistä koko hankkeen ajan ja raportoi SYL:lle säännöllisesti senetenemistä neljännesvuosiraportein ja vuosiraportein. Raporteissa kerrotaan monipuolisestijärjestetyistä toiminnoista, osallistujamääristä, onnistumisista ja haasteista. Seuraavassa esitetäänindikaattorit tavoitetasolla ja tulostasoittain.Hankkeen välitön tavoite: 19
    • 1. Myrskyjen aiheuttamien kuoleminen määrä on laskenut nollaan vuoteen 2014 mennessä Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. (aikaisemmissa myrskyissä kuolleiden määrä on kolmekymmentäviisi. Kuolemat on aiheutunut pääasiallisesti siitä, että talot on rakennettu esim. maanvyörymä- tai tulvaherkille alueille) Lähde: Kuntien tietokannat 2. Luonnonkatastrofeista aiheutuneet taloudelliset tuhot ovat vähentyneet 10 % hankealueella vuoteen 2014 mennessä. Lähde: Kunnan tietokannat, hankkeen loppuevaluaatioTulos 1: 3. Hankkeen loppuun mennessä hankealueille on tehty riskikartoitukset ja on tuotettu kirjoitettua materiaalia eri katastrofityypeistä ja kuinka toimia katastrofin sattuessa. Lähde: AMEU:n hankeseuranta. 4. Vuoden kuluttua koulutuksesta 90 % osallistujista käyttää koulutuksissa opittuja taitoja luonnon katastrofien haittavaikutusten estämiseksi ja 80 % osallistujista jakaa oppimiansa tietoja eteenpäin muihin yhteisöihin. Lähde: Loppuevaluaatio, AMEU:n henkeseuranta.Tulos 2: 1. Ensimmäisenä vuonna viidestätoista stipendin saaneesta opiskelijasta kaksitoista opiskelijaa jatkaa stipendiphjelmassa myös toisena vuotena. Lähteet: AMEU:n hankeseuranta ja yliopistojen opintotietokanta. 2. 80 % stipendiaateista on kytkös yhteisöihin, jotta he voivat antaa akateemista tukea katastrofiriskien hallinnassa. Lähde: AMEU ja stipendihakemuksetTulos 3: 1. Istutetuista taimista 80 % selviytyy ilmaston, tuhoeläinten ja ihmisten aiheuttamista uhista jatkoistutusvaiheeseen. Lähde: Kuntien metsätoimistot, COCODES, Alcaldiat ja AMEU. Neljästä taimitarhasta kolme toimii hyvin hankkeen loppuessa. Lähde: Kuntien metsätoimistot ja AMEU:n hankeseurantaTulos 4: 2. Kymmenelle maanvyörymille alttiille alueelle on istutettu eri puulajien puita hankkeen loppuun mennessä. Lähde: Kunnan metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta. 3. Metsänistutustuten ansioista 70 % lähteistä ei ole kuivunut vuoteen 2020 mennessä hankealueilla. Lähde: Kuntien metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta. 4. Maissin ja herneiden viljelyn menetykset ovat vähentyneet 10 % vuoteen 2016 mennessä Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. Lähde: AMEU:n hankeseuranta.Edellisten lisäksi AMEU seuraa myös laadittujen yhteistyösopimusten määrää ja koulutustentoteuttamista. Koulutusten jälkeen opiskelijat täyttävät arviointilomakkeen, jonka avulla arvioidaankoulutuksia välittömästi. Tämän avulla koulutuksia pyritään kehittämään edelleen ja saadaan tärkeäätilastotietoa, kuten tietoa koulutuksiin osallistuneiden sukupuolesta ja iästä. 5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?AMEU vastaa hankkeen kulujen seurannasta ja kirjanpidosta. Vuoden 2008–2010 AMEU:nkirjanpitojärjestelmää uudistettiin, ja sen tuloksena AMEU:lla on nykyään kunnon tietokoneohjelma,jonka avulla kirjanpito voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti. Jokainen kuluerä kulkee johtoportaan ja 20
    • hallituksen puheenjohtajan ja rahastonhoitajan kautta.Myös paikalliskulujen tilintarkastus toteutetaan Guatemalassa. Tästä vastaa Mibzar Castañon – CPA.Edellisen hankkeen aikana tämä tilitoimisto on osoittautunut todella päteväksi ja tarkkaan tilittarkastavaksi tilitoimistoksi. 5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi tai arvioinnit toteutetaan?Hankkeen viimeisenä vuotena hankkeessa toteutetaan loppuevaluaatio ulkopuolisen evaluoijanpuolesta. Evaluaation tavoitteena on selvittää hankkeen tavoitteen ja tulosten toteutumista.Tarkoituksena on evaluoida myös vuosien 2008–2010 tuloksia, jotta hankkeen pidemmän aikavälinkestävyyttä voi arvioida paremmin.Tiedotus5.12 Selvitä, miten hankkeesta tiedotetaan. Tuo esille tiedotuksen tavoitteet, kohderyhmät,tiedotusaineistot ja niiden jakelukanavat.SYL:n tiedotuksen kohderyhminä ovat ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöaktiivit ja muut jäsenet.Tiedotuksen tavoitteena on kertoa SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta, lisätä opiskelijoiden tietoisuuttaja mielenkiintoa kehitysyhteistyötä kohtaan. SYL:n kehitysyhteistyönettisivujen lisäksi tietoa jaetaanneljästi vuodessa järjestettävissä ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden tapaamisissa. MyösKENKKU:n jäsenet viestivät SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta omissa ylioppilaskunnissaan.AMEU tiedottaa hankkeesta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ulkoisesti hankkeesta viestitäänyhteistyökumppaneille ja stipendeistä tiedotetaan yliopistojen opiskelijoille. Myös AMEU:n internet -sivuilla tiedotetaan hankkeesta. Tavoitteena on tehdä hanke tunnetuksi hankealueella. Sisäisestihankkeesta ja sen edistymisestä tiedotetaan AMEU:n hallitukselle ja hyödynsaajille. 6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta (vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma Vuosi VuosiHankkeen budjetti 2012 2013 Yhteensä1. Henkilöstökulut (Liite 1)Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 8320 8320 8320Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 23501 24392 47893 21
    • Muut henkilöstökulut 0 0 0Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0Henkilöstökulut yhteensä 31821 32712 562132. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)Ostetut asiantuntijapalvelut 7311 5945 13256Muut kulut 681 681 1362Toimintokulut yhteensä 7992 6626 146183. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)Laite- ja materiaalihankinnat 2243 1643 3886Rakentaminen 0 0 0Muut hankinnat 0 0 0Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 2243 1643 38864. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)Käyttökulut 2286 2286 4572Kunnossapitokulut 0 0 0Käyttö ja kunnossapito yhteensä 2286 2286 45725. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)Henkilöstökulut ja ostopalvelut 4350 4560 8910Matka- ja majoituskulut 4976 4976 9952Muut kulut 4082 7682 11764Tiedotuskulut Suomessa (enint. 5% kokonaiskuluista) 0 0 0Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 13408 17218 30626TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 57750 60485 1182356. Hallintokulut (Liite 6)Hallinnon palkka- ja sivukulut 0 0 0Toimistokulut 100 100 200Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0Varainhankinnan kulut (ei tiedotuskuluja) 0 0 0Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0Hallintokulut yhteensä 100 100 200HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 57850 60585 118435 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (enint. 10%) 0,17 0,165 0,169Hankkeen rahoitussuunnitelma Vuosi Vuosi Yhteensä1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 4350 4560 8910 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4350 4560 8910 Järjestön omarahoitus yhteensä 8700 9120 17820 Omarahoitus kokonaiskuluista (vähintään 15%) 15,04 15,052. Ulkoasiainministeriön hanketuki Aiempi hanketuen myöntö HAETTAVA HANKETUKI 49150 51465 100615HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 57850 60585 118435 22
    • 8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta: Päätavoite Osatavoite Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen x (Perus)koulutuksen ulottaminen kaikille Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen Lapsikuolleisuuden vähentäminen Odottavien äitien terveyden parantaminen HIV/AIDS:in vastainen työ Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen x Ympäristön kestävä kehitys x Puhtaan veden saanti Slummien olojen kohennus x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten (ja taloudellisen vuorovaikutuksen) lisääminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin toimin Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä? 23
    • Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten siirrykysymykseen 8.3. 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:Guatemalalla ei ole varsinaista köyhyydenvähentämisohjelmaa. Hallituksella on ohjelma ”el ProgramaMi Familia Progresa”, jonka avulla pyritään vaikuttamaan köyhyyden vähentämiseen. Tämä ohjelmakeskittyy kuitenkin enemmän perheisiin ja ei esimerkiksi ota huomioon köyhyyden historiallisia taustojaja sitä, että alkuperäisväestöyhteisöt ovat herkkiä ympäristön muutokselle.Guatemalalla on oma kansallinen elin katastrofien torjuntaan (La Coordinadora Nacional para laReducción de Desastres, CONRED). CONRED vastaa luonnonkatastrofiriskien ehkäisystä ja riskienhuomioimisesta. CONRED ei ole operatiivinen toimija, vaan operatiivisella tasolla toiminnasta vastaariskienvähentämisen paikallisneuvostot (los Consejos Locales para la Reducción de Riesgos,COLRED). COLREDien toiminnan haasteena on määrärahojen puute ja ajoittain myös poliittistenpäättäjien kiinnostuksen puute allokoida toiminnalle määrärahoja. 8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseen pyritään kehityspolitiikassa kautta linjan. Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan, millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja haitalliset vaikutukset Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus + myönteinen vaikutus 0 ei vaikutusta - haitallinen vaikutus Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot Ympäristövaikutukset: Puhtaan veden saanti ja haku x sekä sanitaatio 24
    • Ympäristökuormitus (maa, vesi,ilma(sto), jäte)Luonnon monimuotoisuuden xsäilyminenLuonnonvarojen kestävä käyttö xx(ml. energia, kulutus, eroosio)Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminenTyön jakaantuminensukupuoleen perustuenNaisten tulonhankinta,omistusoikeudetNaisten osallistuminenpäätöksentekoonLisääntymisterveys,lisääntymisoikeudetVäkivallan vähentyminenYhtäläiset xkoulutusmahdollisuudetHelposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,alkuperäisväestö, lapset)Helposti syrjäytyvät ryhmät xyhteisön jäseninä(asennoituminen helpostisyrjäytyviin ryhmiin)Helposti syrjäytyvien ryhmien xxosallistaminenHelposti syrjäytyvien ryhmien xxyhtäläiset oikeudetHyvä hallinto ja demokratian edistäminenKorruption väheneminenPaikallisen hyvän hallinnon xosaamisen edistäminenTaloushallinnon avoimuus jatiedonjako (toteuttajien välillä)Kansalaisyhteiskunnan xxtiedonsaannin paraneminenKansalaisyhteiskunnan xosallistumisen lisääminen 25
    • 9. AllekirjoituksetPaikka ja päivämäärä Paikka ja päivämääräAllekirjoitus AllekirjoitusNimen selvennys Nimen selvennysTehtävä TehtäväLiitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat X Guatemalan kartta hankealueineen X AMEU:n itsearviointi vuosien 2008–2010 hankkeesta 26