Hankesuunnitelma ameu 2008-2010_final
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
794
On Slideshare
794
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
8
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. 1(16)HANKESUUNNITELMA vuosille _2008_ - _2010 hankekoodi _________Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:http://global.finland.fi/jarjestoille/ x uusi hanke jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_________, alkamisvuosi___ x hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina__1996-2005_____ hankkeen valmisteluun on saatu UM:n x hankevalmistelumatkatukea, vuonna__2007___Järjestö:1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry 1.2 Hankkeen nimi suomeksi Luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan maaseudun mayayhteisöissä 1.3 Hankkeen nimi englanniksi Building capacity for disaster prevention, preparedness and response in rural Maya communities of Guatemala 1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla Capacitación de comunidades mayas para la prevención kielellä de y preparación para desastres naturales 1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Guatemala, Alta Verapazin (San Juan Chamelco, San kylä/kunta) Cristóbal ja Cobán) ja El Quichén (Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chajul ja Sacapulas) maakunnat 1.6 Yhteistyökumppanin nimi Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU) 1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU) 6 calle 4-17 zona 1 Edificio Tikal, A la Sur, Oficina 506. Ciudad de Guatemala C.A. GUATEMALA puhelin: (502) 2251-0470 sähköposti: ameu@ameu.org.gt 1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta - Victoriano Pablo Ahilón, hallituksen puheenjohtaja vastuulliset henkilöt sekä heidän sähköposti: pabloahilon@yahoo.es yhteystietonsa, jos eri kuin - Obisbo Pablo Puac Puac, toiminnanjohtaja yhteistyökumppanin yhteystiedot sähköposti: konache@yahoo.com 1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen www.ameu.org.gt mahdollisten kotisivujen osoite 1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja Tammikuu 2008 – joulukuu 2010 päättymisajankohdatVastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun oletvastannut muihin kysymyksiin: 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä:
  • 2. 2(16) Guatemalalaisten elämää vaikeuttavat Keski-Amerikan kannakselle ominaiset luonnonkatastrofit kuten hirmumyrskyt ja tulvat. Erityisesti Guatemalan maya-valtaiset alueet ovat riskialttiita luonnonkatastrofien tuhoille. Näiden alueiden valmiudet luonnonkatastrofien kohtaamiseen ovat heikot. Hankkeen välittömänä tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille ja kehittää näiden kriisivalmiuksia seitsemässä kunnassa Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa. Tavoiteltavina tuloksina on luoda mayayhteisöille kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat, tehostaa toimijoiden verkostoitumista kuntien ja maakuntien sisällä ja välillä sekä lisätä yhteisöjen tietoisuutta kriisien tukimuodoista ja näiden hyödyntämisestä. Koulutustapaamisissa opitaan asiantuntijoiden johdolla luonnonkatastrofien ehkäisyä sekä tuhovaikutusten minimoimista ja kootaan yhteisöjen kokemuksia katastrofeihin valmistautumisesta sekä kokemuksia katastrofeista toipumisesta. Yhteisöille laaditaan kattavat riskianalyysit, kriisisuunnitelmat sekä best practices-listat. 1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset.1.13 Budjettitiivistelmä. vuosi 2008 2009 2010 Järjestön omarahoitus 8 515 7 637 8 146 Haettava hanketuki 48 266 43 272 46 146 Kulut yhteensä 56 781 50 909 54 292 1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde. Määrä Lähde 900 euroa vuodessa Hankkeessa mukana olevat kunnat maksavat koulutustilojen vuokran 22 500 euroa vuodessa AMEU:n omarahoitus2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu? SYL:lla on jo vuosikymmenien pituiset perinteet kehitysyhteistyöprojekteista Keski-Amerikassa. SYL:n edustaja tapasi AMEU:n edustajia ensimmäisen kerran vuonna 1992 Keski-Amerikan vierailun aikana. Tällöin keskusteltiin molempien järjestöjen toiminnasta sekä neuvoteltiin mahdollisista yhteistyöprojekteista. Tapaamisten jälkeen yhteistyöhankkeista on käyty säännöllistä kirjeenvaihtoa. Vuonna 1992 alkaneen tiiviin yhteydenpidon seurauksena SYL ja AMEU ovat toteuttaneet useita Ulkoasiainministeriön rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita vuodesta 1996 lähtien. AMEU on yhteistyövuosien aikana osoittautunut luotettavaksi ja osaavaksi kumppaniksi kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa. Paitsi että AMEU:lla on kehitysyhteistyöhankkeissa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta, organisaatiolla on runsaasti kokemusta ulkomaisista rahoittajista. SYL pitää AMEU:n toiminnassa erityisesti siitä, että järjestö vastaa edunsaajiensa tarpeista ja pystyy toistuvasti kehittämään hankkeita, jotka palvelevat guatemalalaista mayayhteisöä. AMEU on tukenut yli viisitoista vuotta ympäri maata tulevia mayaopiskelijoita stipendein ja omaa siten maanlaajuiset siteet mayayhteisöihin. Kaikissa hankkeen kunnissa on AMEU:n stipendiaatteja. 2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista? Ulkoasiainministeriön tuella on toteutettu seuraavat hankkeet: - Stipendiaattihankkeessa (1996–2000) tuettiin vähävaraisten guatemalalaisten mayojen korkeakouluopintoja paikallisessa yliopistossa. - Yliopistohankkeen (2001–2003) tavoitteena oli pitkällä aikavälillä saada perustettua Popol Wuj - niminen yliopisto, jonka opetuslähtökohdat ovat mayakulttuurissa. Hankkeen tarkoituksena oli
  • 3. 3(16) tarjota Guatemalan mayanuorille korkea-asteen opetusta ensimmäistä kertaa heidän omalla kielellään ja heidän omasta kulttuuritaustastaan lähtien. - Seminaarihankkeessa (2004–2005) edistettiin mayojen oman kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja vahvistettiin osallistujien valmiuksia vaikuttamistyön tekemiseksi. Hankkeen tausta-ajatuksena oli antaa osallistujille lisää valmiuksia Popol Wuj -yliopiston perustamisen puolesta toimimiseksi. Järjestettyjen seminaarien teemat olivat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, naisten asema, mayakulttuuri sekä globalisaatio.Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n järjestämän kaksipäiväisen alkuperäiskansojen kansainvälisenkorkeakoulutuskonferenssin toteuttamista.2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanistaAMEU:n perustivat San Carlosin yliopistossa (Guatemalan valtion yliopisto) opiskelevat mayat.Järjestön säännöt hyväksyttiin helmikuussa 1990 pidetyssä yleiskokouksessa. AMEU on alun perin ollutmaya-yliopisto-opiskelijoiden järjestö, mutta vuosien myötä se on kasvanut laajemmaksi mayojenetujärjestöksi. AMEU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteenaon koota maan mayat etsimään vaihtoehtoja mayojen taloudelliselle, poliittiselle ja kulttuurisellekehitykselle. Nykyisin järjestöön kuuluu noin 2 800 opiskelijaa.2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima,taloudellinen panos, muu)?AMEU:n panos hankkeen toteuttamisessa on merkittävä sekä henkilöresursseilla että taloudellisillaindikaattoreilla mitattuna. AMEU:n vapaaehtoisesti toimivien jäsenten työpanoksen merkitys korostuuerityisesti organisoitaessa koulutustilaisuuksia Alta Verapazin ja El Quichen mayavaltaisissa, syrjäisissäyhteisöissä.AMEU osallistuu hankkeen toteuttamiseen myös taloudellisin panostuksin. AMEU:n taloudellinenpanos koostuu koulutustilaisuuksien ruokailun sekä kuljetusten järjestämisestä. AMEU maksaa myöstoimiston vuokran, sähkön, puhelinkulut, kopioinnin, toimistovälineet sekä hankkeen käyttööntarvittavan videotykin ja digitaalikameran itse. Lisäksi AMEU maksaa puolet sihteerin jataloudenhoitajan palkoista sekä hallituksen kokouskuluista. Järjestön oman taloudellisen panoksen arvoon noin 22 500 euroa vuodessa.2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensahankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)? - Hankkeen kohdekuntien hallinnolliset elimet ja kuntien mayayhteisöt toimivat yhteystahona ja auttavat hankkeen markkinoinnissa sekä hankkeen toteuttamisen osalta relevanttien ihmisten yhteen saattamisessa. - CONRED (Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres) (valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus) antaa hankkeen käyttöön luonnonkatastrofeihin liittyvän tilastotiedon, kriisisuunnitelmat ja toimii hankkeessa konsulttiapuna. - GuateAmala (guatemalalainen kansalaisliike) auttaa vapaaehtoistensa avulla hankkeen osallistujavalinnassa, itsetunto- ja asennemuutosteemaisissa koulutuksissa, sekä ryhmädynamiikan tiedoillaan pienryhmäkeskustelujen suunnittelussa. - CONJUVE:n (Consejo Nacional de la Juventud) (valtiollinen nuorisoneuvosto) tietopankin avulla saadaan yhteyttä järjestön jäseniin, jotka avustavat seminaarien järjestämisessä ja tukevat paikallista kuntien sisäistä verkostoitumista. - Universidad del Vallen (guatemalalainen yksityinen yliopisto) viisi opiskelijaa tukee hanketta tekemällä tutkimuksia ja lopputöitään luonnonkatastrofien ehkäisyyn liittyvistä aiheista. - Universidad de San Carlos (USAC) (Guatemalan valtion yliopisto) antaa koulutuksiin tarvittavaa akateemista tukea. Noin viisi yliopiston opiskelijaa suorittaa tutkintoon liittyvän työharjoittelua hankkeen kohdeyhteisöissä. - DEMI (Defensoría de la Mujer Indígena) (Alkuperäisväestöön kuuluvien naisten suojelujärjestö)
  • 4. 4(16) jakaa tietoa naisten oikeuksista, naisten kokemuksista luonnonkatastrofien ehkäisemisessä sekä luonnonkatastrofien hallinnassa. DEMI:n edustajat osallistuvat myös seminaareihin. - Mayayhteisöjen hallinnot (alcaldía) jakavat tietoa luonnonkatastrofien ehkäisemisestä sekä niiden hallinnasta mayakulttuurin näkökulmasta. Mayayhteisöjen hallinnot antavat myös panoksensa yhteisöjen väliseen verkostoitumiseen. - Mayayhteisöjen jäsenet osallistuvat seminaareihin. - SYL hallinnoi hanketta Suomessa, tiedottaa hankkeesta ja kerää hankkeen rahoituksen omavastuuosuuden ylioppilaiden maksamilla vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla. SYL:n rooli on rahoittajan lisäksi toimia aitona yhteistyökumppanina, joka kannustaa, tukee, ehdottaa ja kritisoi toisen kumppanuusosapuolen toimintaa rakentavasti. SYL voi projektin toteutuksessa tarjota apua käytännön tietojen jakamisessa esimerkiksi vaikuttamistyön tekemisestä, järjestäytymisen ja verkostoitumisen merkityksestä, asioiden valmistelusta sekä hankesuunnittelusta.3. Hankkeen tausta ja kestävyys3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaahankekokonaisuutta?Vuonna 2005 päättyneen seminaarihankkeen jälkeen SYL:lla ja AMEU:lla ei ole ollutkehitysyhteistyöhanketta, jolle olisi haettu kansalaisjärjestöjen hanketukea Ulkoasiainministeriöltä.Yhteistyö AMEU:n ja SYL:n välillä on kuitenkin ollut katkeamatonta. Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:njärjestämän korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista. Samana vuonna SYL ja AMEU alkoivatvalmistella uutta, kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta. AMEU teki aloitteen uudesta hankkeestakesällä 2006 ja syksyllä 2006 aloitimme tiiviit hankeneuvottelut sähköpostin välityksellä. Hankkeenvalmistelu huipentui SYL:n edustajien tekemään Ulkoasiainministeriön rahoittamaanhankevalmistelumatkaan huhtikuussa 2007.3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.Keski-Amerikan maakannakselle tyypilliset luonnonkatastrofit ovat vaikeuttaneet Guatemalantaloudellista, poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä. Ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneettrooppiset myrskyt, hurrikaanit ja tulvat ovat viime vuosina vaatineet tuhansia kuolonuhreja ja jättäneetsatojatuhansia guatemalalaisia ilman asuntoa. Guatemalan pohjois-, länsi- ja keskiosat, joiden asukkaatovat valtaosin mayoja, ovat kärsineet suurimmat menetykset. Näillä alueilla lukuisat ihmiset ovathallituksen ja kansainvälisten järjestöjen avustuksesta huolimatta yhä ilman asuntoa ja kärsivät muunmuassa epidemioista ja psyykkisistä vaivoista.Luonnonkatastrofien tuhovaikutusta on lisännyt guatemalalaisten heikko tietämys siitä, kuinkakatastrofeihin tulisi varautua ennalta ja kuinka luonnonmullistusten yhteydessä pitäisi toimia. Koskatarvittavaa tietoa luonnonkatastrofituhojen ennaltaehkäisemisestä ei ole systematisoitu ja levitetty,ihmiset ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet myrsky-, tulva-, maanvyörymä- ym. tuhojenlisääntymistä. Nykyisin asumuksia rakennetaan liian riskialttiille paikoille, metsähakkuita suoritetaaneroosioherkillä alueilla ja perusinfrastruktuurin suunnittelussa mahdollisten luonnonkatastrofienvaikutukset jätetään huomioimatta. Jos epäkohtia ei tuoda esille, nykyisen toimintakulttuurinmuutostarvetta on vaikea ymmärtää. Koulutuksen turvin ihmisten tietotaitoa luonnonkatastrofienvaikutusten pienentämisessä voitaisiin lisätä helposti ja tehokkaasti.Guatemala on jaettu 22 maakuntaan (departamentos) ja kahdeksaan eri kehitysalueeseen (regiones).Poliittisesti jaotelluista maakunnista poiketen kehitysalueiden (regiones) rajat on määritetty maakuntienkehitystason perusteella. Maakunnat puolestaan jakautuvat kuntiin. Guatemalassa on yhteensä 332kuntaa. Kuntien paikallishallinnon rinnalla toimivat mayojen omat hallintojärjestelmät, alcaldíat.Hanke kohdistuu Alta Verapazin ja El Quichén maakuntiin. Alta Verapaz ja El Quiché lukeutuvatGuatemalan köyhimpien ja kehitystasoltaan matalimpien maakuntien joukkoon. Hankkeen kohdealueetvalittiin SYL:n edustajien tekemällä hankevalmistelumatkalla yhteistyössä AMEU:n kanssa.Kohdealueiden valinnassa painotettiin alueiden mayavaltaisuutta, matalaa kehitystasoa ja korkeaa
  • 5. 5(16)riskialttiutta luonnonkatastrofeille, pitkiä välimatkoja maan valtateille, AMEU:n vapaaehtoistentuntemusta kyseisistä alueista sekä CONRED:in resurssien riittämättömyyttä valituilla alueillatoimimiseen. Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa avunsaanti on luonnonkatastrofien yhteydessäosoittautunut vaikeaksi pitkistä välimatkoista, keskushallinnon piittaamattomuudesta sekä kuntienheikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen.Luonnonkatastrofien riskitaso Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa on korkea alueiden läpivirtaavien jokien ja jyrkkäreliefisen pinnanmuodostuksen vuoksi. El Quichén alueella sijaitseeGuatemalan suurin mannerlaatan siirros (Falla Chixoy-Polochic) ja alue on seismisesti aktiivinen.Pelkästään Nebajin kunnassa, El Quichéssä, elää 140 perhettä alueella, joka on määritelty riskitasoltaankorkeaksi.Hankkeen kohdealueilla asuu eri kulttuuritaustaisia mayayhteisöjä. Näiden yhteisöjen sisällä onhallinnollinen organisaatio, jota johtaa ”kyläpäällikkö” (alcalde). Kyläpäällikön tehtävänä on palvellayhteisöään toimimalla arvostetun auktoriteetin lisäksi tuomarina ja neuvonantajana. Hän ei saa työstäänpalkkaa, vaan tarjoaa palvelujaan vuoden ajan ad honorem. Hän toimii linkkinä yhteisönsä ja kunnallisenpaikallishallinnon välillä. Toinen tärkeä ryhmittymä mayayhteisössä on niin sanottu cofradía, jonkatehtävät ovat pääosin uskonnollisia ja ottavat huomioon mayakulttuurin vanhat tietämykset luonnonsekä ihmisen välisestä tasapainosta. Iäkkäimpien mayojen rooli yhteisöissä on tärkeä, sillä he osaavattulkita luonnon käyttäytymistä ja he tuntevat mekanismeja, joilla luontoon liittyviä riskejä voidaanennaltaehkäistä. Vanhukset esimerkiksi tietävät, mitkä paikat ovat riskialttiita talonrakentamiselle jamaanviljelylle.Mayayhteisöjen viranomaisten ja uskonnollisten johtajien avulla voidaan organisoida ja kehittäämekanismeja, jotka ottavat huomioon mayakulttuurin luonnonkatastrofien ehkäisytyössä sekä niidenhallinnassa.Katso liitteet:- Hankkeen toimintaympäristön olosuhteet- Paikallishallintojärjestelmä ja luonnonkatastrofien hallinto Guatemalassa3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallintotällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tairajoittaa sitä?Tällä hetkellä Guatemalassa on katastrofisuunnitelma kansallisella tasolla, mutta se ei kata kaikkia maanmayavaltaisia syrjäseutuja. Paikallishallinnon (kunnat) katastrofien ehkäisyyn liittyvä toiminta syrjäisissämayayhteisöissä on satunnaista ja rajoittuu katastrofien jälkeiseen minimiavun tarjoamiseen. Minimiapuei myöskään huomioi mayakulttuurin erityispiirteitä. Luonnonkatastrofien tuhojen ehkäisyyn ja niistätoipumiseen ei Guatemalassa ole riittävästi resursseja. Valtiollinen CONRED tekee työtä katastrofienehkäisemiseksi, mutta sen vaikutuspiiri ei ulotu maan syrjäseuduille. Hanke toteutetaan yhteistyössäCONRED:n kanssa.AMEU:n kanssa suunniteltu hanke kohdistuu valtion syrjäisille alueille ja Guatemalan hallinto suhtautuuhankkeeseen sekä CONRED:n, Conjuven ja USAC:n väliseen institutionaaliseen koordinointiinluonnonkatastrofien ehkäisyssä ja hallinnassa myönteisesti.3.4 Miten hanketta on suunniteltu?Hanketta on suunniteltu vapaaehtoistyönä suomalaisten ylioppilaskuntien edustajista koostuvanKehitystyöasian neuvottelukunnan (KENKKU) toimesta yhteistyössä kumppanijärjestön (AMEU)kanssa sähköpostin välityksellä. Vapaaehtoistyö KENKKU:ssa jakautuu toimiin Guatemalan, Sambianja Mongolian maaryhmissä sekä SYL:n kehitysyhteistyötiedotuksesta vastaavassa tiedotusryhmässä.KENKKU:ssa hankesuunnittelusta on vastannut ennen kaikkea Guatemalan maaryhmä. Guatemalanmaaryhmässä hanketta ovat suunnitelleet Lotta Staffans (Åbo Akademis Studentkår), Mikko Vesa(Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Katri Suhonen (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta), JohannaJärvelä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Kati Ylinampa (Oulun yliopiston ylioppilaskunta) sekäSYL:n puolipäiväinen hankekoordinaattori Teemu Sokka. Muut KENKKU:n jäsenet ovat osallistuneethankkeen suunnitteluun KENKKU:n kuukausittaisten kokousten yhteydessä ja sähköpostin välityksellä,
  • 6. 6(16)erityisesti hankesuunnitelman viimeistelyvaiheessa.AMEU:ssa hanketta ovat olleet suunnittelemassa järjestön toiminnanjohtaja Obisbo Pablo Puac Puacyhdessä AMEU:n hallituksen ja projektipäällikkö Romeo Giatz Batzin kanssa.Huhtikuussa 2007 SYL teki ulkoasiainministeriön tuella kahden viikon hankesuunnittelumatkanGuatemalaan (matkaraportissa lisätietoja). Hankesuunnittelumatkalle osallistuivat Lotta Staffans (ÅAS),Teemu Sokka (SYL) ja Mikko Vesa (HYY). Matkan aikana hanketta suunniteltiin yhdessä AMEU:nkanssa. Tällöin myös tutustuttiin aiotun hankkeen yhteistyökumppaneihin, toimintaympäristöön sekäluonnonkatastrofien vaikutuksiin Guatemalassa. Matkan aikana kirjoitettiin hankesuunnitelma, looginenviitekehys ja laadittiin hankkeelle budjetti. Mainitut dokumentit kirjoitettiin huhtikuussa 2007 espanjaksiPablo Puacin, Romeo Giatz Batzin, Lotta Staffansin, Teemu Sokan ja Mikko Vesan toimesta.Toukokuussa 2007 Lotta Staffans, Mikko Vesa ja Teemu Sokka käänsivät hankesuunnitelman, loogisenviitekehyksen, budjetin ja muut valmistelumatkan aikana tehdyt asiakirjat espanjasta suomeksi.Taustatietoa hankkeen toimialasta on kerätty kirjallisesta aineistosta ja sähköisistä dokumenteista.Keskeisenä materiaalina hankkeen suunnittelussa ovat toimineet muun muassa seuraavat: - Guatemalalainen virtuaalikirjasto terveydestä ja katastrofeista (Biblioteca Virtual en Salud y Desastres Guatemala) http://desastres.usac.edu.gt/ - Dokumentti paikallisten guatemalalaisten hallintorakenteiden vahvistamisesta katastrofien hallintaa varten (Proyecto Fortalecimiento de Estructuras Locales para la Mitigación de desastres) http://desastres.usac.edu.gt/documentos/sistematizacion.pdf - Dokumentti sukupuoliulottuvuudesta riskien paikallisessa hallinnassa Guatemalassa (Dimensión de género en la Gestion Local de Riesgo) http://desastres.usac.edu.gt/documentos/genero.pdf - YK:n ”Elämää riskien kanssa” -raportti katastrofien vähentämisaloitteista. (Vivir con el Riesgo: Informe mundial sobre iniciativas para la reducción de desastres) http://www.unisdr.org/eng/about_isdr/bd-lwr-2004-spa.htm - Karttakirja Guatemalan maantieteestä (Geografía Visualizada Guatemala)Kirjallisen materiaalin lisäksi hankesuunnittelun apuvälineenä ovat toimineet guatemalalaisteninstituutioiden, kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen internetsivut (CONRED, GuateAmala, Conjuve,AMEU, USAC, Universidad del Valle) sekä näillä oleva monipuolinen materiaali. Valmistelumatkanaikana näiden edustajien kanssa keskusteltiin kasvotusten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa neuvoja onpyydetty myös Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta.3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritäänvaikuttamaan?Tulvat, hirmumyrskyt, maanjäristykset, maanvyörymät sekä näiden tuhovaikutukset, kuten talojentuhoutumiset, sadonmenetykset, toimeentulokeinojen menetykset, haavoittumiset, kuolonuhrit jaepidemiat ovat suuri ongelma mayavaltaisilla syrjäseuduilla. Osin tietämättöminä oman toimintansavaikutuksista (esim. hakkuut), ihmiset ovat lisänneet luonnonkatastrofeista aiheutuneita tuhoja.Guatemalan hallinto on polarisoitunut, mikä näkyy keskushallinnon taipumuksena jättää maaseudun jaerityisesti mayavaltaisten alueiden kehitysongelmat huomioimatta. Katastrofitilanteissa Guatemalankeskus- ja paikallishallintojen (kunnat) välinen yhteistoiminta on ollut kankeaa, mikä on näkynyt muunmuassa syrjäisten ja vaikeakulkuisten alueiden avunsaannin estymisenä kriisien aikana. Perifeeristenalueiden valmiudet luonnonkatastrofien kohtaamiseen ja niiden vaikutusten minimoimiseen ovatkinnykyisellään heikot.Paikallishallinnoilta puuttuu taloudelliset resurssit luonnonkatastrofien haittavaikutusten minimoimiseenliittyvän tietotaidon keräämiseen. Paikallishallinnoilla ei ole myöskään kattavia riskianalyysejä taitoimintasuunnitelmia luonnonkatastrofeista johtuvien kriisitilanteiden varalle. Kuntien toimintasuhteessa toisiinsa ei ole verkostoitunutta, eikä koordinaatio kuntien välillä toimi kriisitilanteissa. Samapätee kuntien sisäisten toimijoiden työn- ja vastuunjakoon. Mayayhteisöillä on kollektiivistaperinnetietoa luonnonkatastrofien ehkäisystä, mutta näitä tietoja ei nykyisellään hyödynnetä.Hanke on suunniteltu siten, että se vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille jakehittää yhteisöjen kriisivalmiuksia. Kouluttamalla mayayhteisöjen ja kuntien edustajia, hanke antaa
  • 7. 7(16)guatemalalaiselle paikallishallinnolle valmiuksia luonnonkatastrofien haittavaikutusten minimoimiseen.Keskeisenä välineenä paikallisten kapasitoimisessa toimivat osallistavat PRA-menetelmät. Saattamalla erimaakuntien, kuntien ja mayayhteisöjen edustajia yhteen koulutustilaisuuksissa hanke parantaaverkostoitumismahdollisuuksia hallinnon eri tasoilla. Verkostoitumisen avulla voidaan lieventääyhteiskunnan polarisaatiota.3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumistapyritään ennaltaehkäisemään? Hankkeen onnistuminen riippuu siitä, onnistutaanko luonnonkatastrofeihin liittyvä perinnetieto systematisoimaan, saadaanko mainittu perinnetieto ja akateeminen tieto yhdistettyä ristiriidattomassa muodossa, sekä siitä kyetäänkö hankkeen puitteissa muodostettu tietotaito siirretyksi riskialueiden mayayhteisöjen ja kuntien käyttöön helposti omaksuttavassa muodossa. Yhteiskunnan eri osien erilaatuiset valmiudet yhteistoimintaan tuottavat hankkeen onnistumiseen omat kysymysmerkkinsä. Ovatko yhteiskunnan eri osat (maakunnat ja kunnat) ja eri mayayhteisöt valmiita keskinäiseen yhteistyöhön? Kuinka hyvin paikallishallinnon, alcandíojen ja cofradíojen välinen yhteistyö sujuu? Onko koulutustilaisuuksiin kutsutuilla henkilöillä välineitä saavutetun, luonnonkatastrofeihin liittyvän tietotaidon levittämiseen? Näiden riskien minimoimiseksi hanke tehdään yhteistyössä CONRED:n ja USAC:n kanssa. AMEU:n pitkä asiantuntemus koulutushankkeiden toteuttamisessa, työryhmän vahvistaminen kasvatustieteiden ja mayatiedon asiantuntijoilla sekä fasilitaattoreiden käyttö koulutustilaisuuksissa vähentänevät tiedonsiirron onnistumiseen sekä dokumentointiin liittyviä riskejä. Koulutustilaisuuksissa kiinnitetään huomiota osallistujien motivointiin. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää että poliittinen toimintaympäristö säilyy suotuisana.3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassaolevaa? Selvitä. Hanke täydentää olemassa olevia mekanismeja. Hallituksella ja CONRED:lla on suuria vaikeuksia ulottaa toimintojaan syrjäisille seuduille, joten hanke täyttää tämän tarpeen. Hanke luo täysin uudenlaisen luonnonkatastrofien ehkäisymekanismin, sillä se yhdistää mayojen perinnetietoja ja akateemista tietoa aiheesta. Hankkeen tuloksina syntyvät kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat ovat uusi rakenne, joka guatemalalaisilta kunnilta ja näiden mayayhteisöiltä tällä hetkellä puuttuu.3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle taihyödynsaajille itselleen?AMEU on vastuussa hankkeen toteutuksesta. Koulutustilaisuuksissa sekä näiden välillä koottavatriskianalyysit, kriisisuunnitelmat ja best practices -listat antavat paikallisille (kunnat, mayayhteisöt)selkeitä välineitä luonnonkatastrofisidonnaiseen riskienhallintaan. Paikallishallinnon ja mayayhteisöjenedustajien kouluttaminen riskien kartoittamisessa sekä kriisisuunnitelmien valmistamisessa mahdollistaasen, että vastuu hankkeen kehitystavoitteiden saavuttamisesta siirtyy vähitellen yhteisöille japaikallishallinnoille itselleen, hankkeen ollessa vielä toteutusvaiheessa. Hankkeen päättyessä vastuukriisianalyysien ja -suunnitelmien tekemisestä on siirtynyt kokonaan kohdekunnille itselleen.Koulutustilaisuuksissa kerätyt tiedot siirretään systematisoiduissa, painetuissa ja sähköisissä muodoissapaikallishallintojen hyödynnettäväksi sekä näiden riskienhallinnan tueksi. Tuotettujen dokumenttienavulla hankkeen tuloksista ja kehitetyistä menettelytavoista voidaan tiedottaa kunnissa, jotka eivät oleolleet hankkeen kohdealueita. Hankkeen valmiuksia antavan luonteen vuoksi järjestetytkoulutustapaamiset hyödyntävät yhteisöjä vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen.4. Hyödynsaajat4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)? Välittömiä hyödynsaajia ovat Alta Verapazin (Cobán, San Cristóbal Verapaz ja San Juan Chamelco) ja
  • 8. 8(16) El Quichén (Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chajul y Sacapulas) kunnat sekä mayayhteisöt, jotka hyötyvät luonnonkatastrofien haittojen minimoimisesta. Kuntien asukkaista välittömiä hyödynsaajia ovat erityisesti ne, jotka asuvat, työskentelevät ja saavat toimeentulonsa erityisen riskialttiilla vyöhykkeillä tai ovat muutoin alttiita poikkeaville luonnonilmiöille sosiaalisen asemansa tai vähäisten tulojensa vuoksi. Hankkeen välittömät hyödynsaajat pitävät sisällään 350 koulutukseen osallistuvaa paikallishallinnon ja kansalaisryhmien edustajaa. Järjestettäessä koulutustilaisuuksia huomioidaan osallistujien tasapuolinen sukupuolijakauma. Hankkeen kuntien asukasmäärät: Alta Verapaz: El Quiché: San Juan Chamelco: 18 000 Nebaj: 25 000 Cobán: 94 000 San Juan Cotzal: 20 000 San Cristóbal Verapaz: 20 000 San Gaspar Chapul: 19 000 yhteensä 132 000 asukasta Sacapulas: 23 000 yhteensä 87 000 asukasta yhteensä: 219 000 4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat? Välillisiä hyödynsaajia ovat AMEU:n, CONRED:n, GuateAmalan ja Conjuven järjestöaktiivit. Kymmenkunta USAC:n ja Universidad de Vallen opiskelijaa hyötyvät hankkeesta välillisesti tehdessään työharjoittelun tai lopputyönsä hankkeen aihepiiristä. Välillisiin hyödynsaajiin lukeutuvat Alta Verapazin ja El Quichen muut kunnat sekä muut Guatemalan alueet (kunnat ja maakunnat), joihin hankkeen tuloksia voidaan soveltaa.Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen. Riskialueiden kuntalaiset osallistuvat hankkeeseen ottamalla osaa heille suunniteltuihin koulutustilaisuuksiin. Koulutustilaisuuksissa kuntalaisia kapasitoidaan aktiivisesti käyttämällä Participatory Rural Appraisal -menetelmiä. Osallistavilla PRA-menetelmillä ja työkaluilla kuntalaisilta kerätään tietoa, analysoidaan tilannetta, vertaillaan vaihtoehtoja ja synnytetään keskustelua. PRA- menetelmien avulla pyritään löytämään luonnonkatastrofien tuhovaikutusten minimoimiseen ja kriiseistä selviytymiseen uusia ja monipuolisia näkökulmia. Esille tulleista asioista keskustellaan ulkopuolisen (fasilitaattorin) avulla. Keskustelujen ja analyysien päämääränä on aktiivinen toiminta vallitsevan tilanteen muuttamiseksi. PRA-menetelmien käyttö on perusteltua, sillä hanke tähtää siihen että mayayhteisöissä ymmärrettäisiin nykyisen toimintakulttuurin muutostarve. AMEU:n järjestöaktiivit ja mayayhteisöjen viranomaiset osallistuvat koulutustilaisuuksien toteuttamiseen ja tiedonvälitykseen. Koulutustapaamisissa saatu tieto välitetään relevanteille toimijoille, kuten hankkeen kohdealueiden paikallishallinnoille sekä mayayhteisöjen hallinnolle. Kymmenkunta yliopisto-opiskelijaa tekee työharjoittelunsa ja lopputyönsä hankkeen aiheesta.5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seurantaTavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite? Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite on luonnonkatastrofien haittavaikutusten vähentäminen.
  • 9. 9(16)5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)Hankkeen välitön tavoite on vähentää mayayhteisöjen alttiutta luonnonkatastrofeille sekä kehittääyhteisöjen kriisivalmiuksia (varautuminen ja toipuminen) Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissaGuatemalassa.Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän)5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?1) Opetusmateriaalit.On tehty paikallisten mayayhteisöjen käyttötarkoituksiin soveltuva opetusmateriaali - kerätty mayojen perinnetietoa luonnonkatastrofeista - analysoitu akateemista tietoa luonnonkatastrofeista2) Paikallishallinnon parantunut tietotaito luonnonkatastrofeistaYhteisöillä on tarvittavat tieto-taidot katastrofien ennaltaehkäisemisestä ja toiminnasta kriisitilanteissa.Yhteisöt tuntevat luonnonkatastrofien vaikutukset ja ymmärtävät nykyisen toimintakulttuurinmuutostarpeen (esim. hakkuiden ja riskipaikoille rakentamisen vähentäminen). Paikallishallinnot jayhteisöt ovat selvillä olemassa olevista valtion ja kansainvälisten järjestöjen tukimuodoista ja hätäavusta.3) Verkostoituneet toimijatToimijat ovat verkostoituneet: - kunnan sisällä - maakunnan sisällä - Alta Verapazin ja El Quichen välillä - mayayhteisöjen ja paikallishallinnon kesken kaikissa yllä olevissa4) Kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmatKattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat on tehty jokaiselle hankkeen paikkakunnalle. Molemmatottavat huomioon yhteisöjen haavoittuvimmat ryhmät ja alueet.Toteutus5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikälimahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.Tulos 1: Hanke alkaa kolmen kuukauden suunnitteluvaiheella josta vastaa kolmen hengen työryhmä,joka koostuu maya-yhteisön edustajasta, ympäristöasiantuntijasta sekä kasvatustieteilijästä. Työryhmäkartoittaa kohdealueiden erityispiirteet, selvittää millaisia tekijöitä riskianalyysia valmistettaessa tulisiottaa huomioon ja pohtii kuinka luonnonkatastrofeja voitaisiin ehkäistä kohdealueilla. Työryhmäkoostaa virallisten tahojen (CONRED ja USAC) ja alueiden perinnetiedoista mayayhteisöjen käyttöönsoveltuvan koulutusmateriaalin. He selvittävät myös olemassa olevat valtion ja kansainvälistenjärjestöjen tukimuodot.Tulokset 2 – 3: Hankkeen tärkein toimenpide on koulutustilaisuuksien järjestäminen paikallishallintojenedustajille sekä mayayhteisöjen jäsenille jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa.Koulutustilaisuudet valmistellaan hankkeen kohdealueiden tarpeisiin soveltuviksi alkuvaiheessa kerättyjätietoja hyödyntämällä. Hankkeen ensimmäisenä vuonna järjestetään koulutustilaisuuksia kolmessa AltaVerapazin maakunnassa sijaitsevassa kunnassa (kolme jokaisessa kunnassa eli kaikkiaan 9koulutustilaisuutta, joista kuhunkin kutsutaan 50 osallistujaa). Hankkeen toisena vuonna järjestetäänkoulutustilaisuuksia neljässä El Quichen maakunnassa sijaitsevassa kunnassa (kolme jokaisessa kunnassaeli kaikkiaan 12 koulutustilaisuutta, joista kuhunkin kutsutaan 50 osallistujaa). Hankkeen viimeisenävuonna järjestetään ensin koulutustilaisuuksia, joihin osallistuvat kootaan hankkeen aikaisemmassavaiheessa (ensimmäinen vuosi) mukana olleista Alta Verapazin kunnista. Seuraavaksikoulutustilaisuuksia järjestetään hankkeen seuraavassa vaiheessa (toinen vuosi) mukana olleille ElQuichen maakunnan kuntalaisille. Lopuksi järjestetään kaksi yhteistä koulutustilaisuutta El Quichen jaAlta Verapazin toimijoille.
  • 10. 10(16) Kaikki koulutustilaisuudet ovat kaksipäiväisiä. Ne toteutetaan siten, että ensimmäisenä päivänä asiantuntijat pitävät esitelmiä alueeseen kohdistuvista luonnonriskitekijöistä sekä tavoista, joilla luonnonkatastrofien seurauksiin voidaan varautua. Esitelmien jälkeen osallistujat jaetaan pienryhmiin. Ensisijaisena välineenä pienryhmien osallistamisessa toimii Participatory Rural Appraisal -menetelmä. Toisena päivänä pienryhmissä käytyjä keskusteluja analysoidaan koulutustilaisuuksiin osallistuvien fasilitaattoreiden avulla. Samalla fasilitaattorit kokoavat osallistujien tietoja ja kokemuksia luonnonkatastrofeista. Koulutustapaamisissa ja erityisesti pienryhmäkeskusteluissa korostetaan naapurikuntien välisen koordinoinnin ja yhteistyön vahvistamisen merkitystä luonnonkatastrofitilanteessa. Jokainen koulutustilaisuus arvioidaan erikseen, jotta koulutustilaisuuksia voidaan kehittää hankkeen edetessä. Sisällöltään alueellisesti vaihtelevissa koulutustilaisuuksissa kerrotaan kohdealueiden erityispiirteistä, siitä millaisia luonnonkatastrofeja alueille saattaa kohdistua, paikallisten viranomaisten tiedoista ja taidoista, alueen infrastruktuurista sekä ekosysteemistä ja sen vaikutuksista riskeihin. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat: a) Fasilitaattoreiden valinta (2 kpl) b) Yhteistyösopimusten allekirjoittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa (USAC, Conjuve, GuateAmala) c) Temaattisen oppisuunnitelman laatiminen d) Temaattisen sisällön valmistaminen e) Koulutusohjelmien ja arviointilomakkeiden laatiminen f) Kohderyhmän määrittäminen ja seminaariin kutsuminen g) Tapaamisten toteuttaminen ja arviointi h) Osallistumistodistusten jakaminen Koulutustilaisuuksien jälkeen tapahtumissa kerätyt tiedot ja kokemukset kootaan ja systematisoidaan. Tuotettu materiaali toimii paikallishallintojen välineenä luonnonkatastrofeihin varauduttaessa. Yhtälailla systematisoitu materiaali helpottaa oikeanlaisten, tehokkaiden toimintamallien valitsemista luonnonkatastrofitilanteissa. Koulutustapaamisten tulokset asetetaan säännöllisesti päivitettäville AMEU:n internetsivuille. Loppuraportti jaetaan osallistujille sekä monisteina että sähköpostitse. Materiaalit tehdään hankkeen paikallisilla mayakielillä. Oppimateriaalia päivitetään koulutustilaisuuksissa kerätyillä tiedoilla (Tulos 1). Tulos 4: Jokaisen paikallisen koulutustilaisuuden välissä (ensimmäisenä ja toisena vuonna) on kolme kuukautta, jona aikana hankkeen kohdekunta kehittää omaa kriisianalyysiään sekä kriisisuunnitelmaansa. Jokaiseen kuntaan nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa kunnan kriisisuunnitelman teon koordinoinnista sekä toimii yhteyshenkilönä kunnan ja AMEU:n välillä. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat: a) Yhteisöjen haavoittuvaisten alueiden määrittäminen b) Haavoittuvaisten ryhmien erityistarpeiden huomioonottaminen kriisitilanteissa c) Vastuuhenkilöiden nimeäminen kriisisuunnitelman eri osille d) Ryhmien perustaminen (ensiapu, pelastus, arviointi, ruoka-apu, tietoisuuden lisääminen)Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?
  • 11. 11(16)Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako AMEU:n hallitus SYL:n hallitus Sihteeri Hankekoordinaattori & SYL:n hankekoordinaattori Kirjanpitäjä assistentti SYL:n Guatemalan maaryhmä Asiantuntijat (3) Fasilitaattorit (2) Seminaarit ja koulutustapaamiset - AMEU:n hallitus on ylin elin, joka antaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintaohjeita AMEU:n hallitus osallistuu myös hankkeen toimintojen seurantaan - Hankekoordinaattori vastaa koulutustilaisuuksien käytännönjärjestelyistä ja hankkeen paikallishallinnosta. - Hankekoordinaattorin avustaja auttaa hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa. Assistentti systematisoi myös koulutustilaisuuksien tulokset. - Sihteeri vastaa toimistotöistä AMEU:n toimistolla sekä sisäisistä ja ulkoisista yhteyksistä. - Kirjanpitäjä vastaa budjetoinnista, budjetin toimeenpanosta sekä talousseurannasta. - Asiantuntijoiden tehtävänä on temaattisen sisällön kehittäminen. - Fasilitaattorit vastaavat opetuksesta koulutustapaamisissa. - Seminaarit ja koulutustapaamiset ovat maya-yhteisöille suunnattuja koulutustilaisuuksia luonnonkatastrofiteemasta. - SYL:n hankekoordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta Suomessa, avustaa kumppania hankkeen toteutuksessa ja raportoin SYL:n hallitukselle hankkeen tilanteesta. - SYL:n Guatemalan maaryhmä koostuu espanjan kielentaitoisista ylioppilaskuntien vapaaehtoisista. Maaryhmä seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta, tiedottaa hankkeesta ylioppilaskunnissa ja avustaa tarvittaessa SYL:n hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa. - SYL:n hallitus seuraa hankkeen edistymistä SYL:n hankekoordinaattorin raporttien pohjalta. Se tarkistaa ja hyväksyy ulkoasiainministeriölle lähetettävät vuosiraportit.Seuranta5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekäosallistuvat hankkeen toteutukseen?SYL seuraa hanketta säännöllisen sähköpostitse tapahtuvan kirjeenvaihdon lisäksi neljännesvuosi- javuosiraporttien avulla. Seurantaan osallistuu puolipäiväisen hankekoordinaattorin lisäksi vapaaehtoisistaylioppilaskuntien edustajista koostuva KENKKU ja erityisesti KENKKU:n Guatemalan maaryhmä.SYL antaa AMEU:lle institutionaalista tukea järjestönä kehittymisessä.5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?Hankekoordinaattori ja assistentti osallistuvat jokaiseen koulutustapaamiseen. Tilaisuuksissa kerätäänpalautetta palautekeskusteluin ja –lomakkein. Kouluttajat raportoivat koulutuksistahankekoordinaattorille. Hankekoordinaattori kirjoittaa selvityksen jokaisesta koulutustapaamisestaAMEU:n hallitukselle. Neljännesvuosittain kouluttajat, hankekoordinaattori, assistentti ja AMEU:nhallitus kokoontuvat hankkeen seurantapalaveriin.AMEU:n hallitus seuraa hanketta seuraavin toimenpitein: a) Tarkistaa hankekoordinaattorin raportit b) Tarkistaa hankkeen toimintobudjetin c) Tarkistaa laskut ja kustannusten vastaavuuden budjetin kanssa
  • 12. 12(16)5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään? INTERVENTIO- TARKISTAMISEN MITTARIT LOGIIKKA VÄLINEET HANKKEEN Luonnonkatastrofien KEHITYS- haittavaikutukset paikallisesti TAVOITE ovat vähentyneet 1. Alta Verapazin ja El - 350 mayayhteisöjen edustajalla on - Haastattelut Quichén mayayhteisöt tietotaitoa luonnonkatastrofien - Vierailut yhteisöissä huomioivat alttiuden ehkäisemisestä sekä niiden hallinnasta - Koulutusten katastrofeille ja toimivat evaluointilomakkeet ennaltaehkäisevästi. - Yhteisöt ja muut sidosryhmät soveltavat käytännössä tietämyksensä ja HANKKEEN - Haastattelut 2. Alta Verapazin ja El organisoituvat eri tahoilla ja ryhmissä. - Vierailut yhteisöissä VÄLITTÖMÄT Quichén mayayhteisöt TAVOITTEET - Katastrofitiedotteet omaavat toiminta- ja - Paikallishallinnon politiikka- ja kriisivalmiudet toimintalinjaukset katastrofitilanteissa sekä toimivat aktiivisesti korjatakseen tuhot 1.1 Oppimateriaalin sisältö - Opetusmateriaali (akateeminen/perinnetieto) - Haastattelut 1.2 Oppimateriaalin vastaavuus - Koulutusten tarpeisiin evaluointilomakkeet 1.3 Oppimateriaalin ymmärrettävyys - Yhteistyösopimukset 2.1 Koulutetuista vähintään 80 - Opetusmateriaali ja prosentilla on lisääntynyt tietoisuus opetussuunnitelma luonnonkatastrofien syntytavoista, - Osallistujaluettelot vaikutuksista ja ehkäisystä - Best Practices-lista 2.2 Kaikkien kohdekuntien hallinto on - Haastattelut tietoinen olemassa olevista valtion ja - Hakkuukartat kansainvälisten järjestöjen - Maistraatti tukimuodoista ja hätäavusta vuoteen - Rekisteri uusista taloista 2011 mennessä - Pää- ja sivuteiden raivaustiedot 2.3 Hakkuiden määrä kohdekuntien - Evakuoitujen määrä ja 1. Paikallisten mayayhteisöjen vuorten rinteillä on vähentynyt 30% evakuoinnin kesto käyttötarkoituksiin soveltuva vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 - Katastrofien rahalliset vahingot opetusmateriaali on tehty mennessä - Toimitetun ruoka-avun määrä 2.4 Kohdekuntien riskialttiille paikoille (kiloina/perheinä) 2. Yhteisöillä ja ei rakenneta uusia taloja vuoteen 2011 - Pelastustöiden laajuus ja paikallishallinnoilla on mennessä nopeus lisääntynyt tieto-taito 2.5 Luonnonkatastrofien aiheuttamat - Kriisitiedotus katastrofien taloudelliset vahingot ovat vähentyneet - Muut katastrofien jälkityöt HANKKEELLA ennaltaehkäisemisestä ja 20% aikaisempien vastaavien (aika/laatu) TAVOITEL- toiminnasta kriisitilanteissa TAVAT katastrofien tuhoista vuoteen 2016 mennessä - Sidosryhmähaastattelut TULOKSET 3. Alueen yhteisöt ja - Sähköpostilistojen aktiivisuus sidosryhmät ovat 2.6 Yhteisöt toipuvat luonnonkatastrofeista huomattavasti - Kontaktipankkien laajuus verkostoituneet hallinnon eri tasoilla. nopeammin verrattuna vastaaviin - Tuotetut suunnitelmat aikaisempiin katastrofeihin vuoteen - Vastuuhenkilöiden haastattelut 4. Kattavat riskianalyysit ja 2016 mennessä - Yhteisöissä ja kriisisuunnitelmat on tehty paikallishallinnoissa tehdyt uudet 3.1 Yhteydenpito ja yhteistyö toimijoiden välillä on lisääntynyt aloitteet merkittävästi vuoteen 2011 mennessä - Kriisisuunnitelmissa 3.2 Tietoisuus muiden yhteisöjen määriteltyjen toimenpiteiden toimintamuodoista täytäntöönpanon määrä ja aste kriisitilanteissa 4.1 Kuntien riskialueet identifioitu alueen ensimmäisenä hankevuotena 4.2 Vastuuhenkilöt nimitetty ja tehtävät määritelty alueen ensimmäisenä hankevuotena 4.3 Ryhmät muodostettu ja toimintavalmiita vuonna 2010 (ensiapu, pelastus, evakuointi, ruoka-apu, tiedotus ja valistus 4.4 Kriisisuunnitelmat integroituneet osaksi yhteisöjen ja paikallishallintojen suunnittelua ja toimintaa vuonna 2011
  • 13. 13(16)5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?Paikanpäällä oleva kirjanpitäjä ja tilintarkastustoimisto hoitavat.5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin mitenarviointi tai arvioinnit toteutetaan?Hankkeen loppuevaluointi suoritetaan joulukuussa 2010, ennen mahdollista jatkohanketta.Väliarvioinnit suoritetaan joka vuosi hankeseurantamatkojen yhteydessä.6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta(vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeenkuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelmaHankkeen budjetti 2008 2009 2010 Yhteensä1. Henkilöstökulut (Liite 1)Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0 0 0Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 0Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 14 840 15 630 16 485 46 955Muut henkilöstökulut 1 275 1 305 1 135 3 715Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0Henkilöstökulut yhteensä 16 115 16 935 17 620 50 6702. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)Ostetut asiantuntijapalvelut 18 258 11 875 12 295 42 428Muut kulut 4 518 6 000 7 350 17 868Toimintokulut yhteensä 22 776 17 875 19 645 60 2963. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)Laite- ja materiaalihankinnat 840 0 0 840Rakentaminen 0 0 0 0Muut hankinnat 0 0 0 0Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 0Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 840 0 0 8404. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)Käyttökulut 0 0 0 0Kunnossapitokulut 0 0 0 0Käyttö ja kunnossapito yhteensä 0 0 0 05. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)Henkilöstökulut ja ostopalvelut 0 0 0 0Matka- ja majoituskulut 5 024 5 100 5 180 15 304Muut kulut 4 157 3 844 4 242 12 243Tiedotuskulut Suomessa (enint. 5% kokonaiskuluista) 2 195 2 065 2 175 6 435Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 11 375 11 009 11 597 33 981TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 51 106 45 819 48 862 145 7876. Hallintokulut (Liite 6)Hallinnon palkka- ja sivukulut 5 625 5 040 5 380 16 045Toimistokulut 50 50 50 150Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 0
  • 14. 14(16)Varainhankinnan kulut (ei tiedotuskuluja) 0 0 0 0Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0Hallintokulut yhteensä 5 675 5 090 5 430 16 195HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 56 781 50 909 54 292 161 982 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (enint. 10%) 9,99 10,00 10,00 10,00Hankkeen rahoitussuunnitelma 2008 2009 2010 Yhteensä1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 4 258 3 822 4 073 12 153 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4 257 3 815 4 073 12 145 Järjestön omarahoitus yhteensä 8 515 7 637 8 146 24 298 Omarahoitus kokonaiskuluista (vähintään 15%) 15,00 15,00 15,00 15,002. Ulkoasiainministeriön hanketuki Aiempi hanketuen myöntö HAETTAVA HANKETUKI 48 266 43 272 46 146 137 684HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 56 781 50 909 54 292 161 9828. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta: Päätavoite Osatavoite X Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen Lapsikuolleisuuden vähentäminen Odottavien äitien terveyden parantaminen HIV/AIDS:in vastainen työ Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen X Ympäristön kestävä kehitys Puhtaan veden saanti Slummien olojen kohennus Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen X Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen X Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin toimin Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muutensiirry kysymykseen 8.3.
  • 15. 15(16)8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma(PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:Hankkeen suunnitteluvaiheessa Guatemalalla ei ole ollut valmista köyhyydenvähentämisohjelmaa. Näinollen PRSP:tä ei ole voitu huomioida.8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teematKehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseenpyritään kehityspolitiikassa kautta linjan.Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan,millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteisetja haitalliset vaikutuksetVastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus + myönteinen vaikutus 0 ei vaikutusta - haitallinen vaikutusTeemat Vaikutus Perustelu/lisätiedotYmpäristövaikutukset:Puhtaan veden saanti ja haku + Paikallisten yhteisöjen valmentaminensekä sanitaatio luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niistä toipumiseen parantaa mahdollisuuksia puhtaan veden saantiin kriisitilanteissa.Ympäristökuormitus (maa, vesi, + Luonnonvarojen kestävällä käytölläilma(sto), jäte) luonnonkatastrofien haittavaikutuksia on mahdollista minimoida. Samalla ympäristökuormitus pienenee.Luonnon monimuotoisuuden + Myrskyihin, tulviin ja tuliperäisiin hasardeihinsäilyminen valmistauduttaessa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on merkittävässä asemassa.Luonnonvarojen kestävä käyttö ++ Luonnonvarojen kestävällä käytöllä(ml. energia, kulutus, eroosio) luonnonkatastrofien haittavaikutuksia on mahdollista minimoida.Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminenTyön jakaantuminen 0sukupuoleen perustuenNaisten tulonhankinta, 0omistusoikeudetNaisten osallistuminen + Hanke kannustaa naisia, vanhuksia ja muitapäätöksentekoon ”erityisryhmiä” osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon.Lisääntymisterveys, 0lisääntymisoikeudetVäkivallan vähentyminen 0Yhtäläiset 0koulutusmahdollisuudetHelposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,alkuperäisväestö, lapset)
  • 16. 16(16) Helposti syrjäytyvät ryhmät + Huomioimalla helposti syrjäytyvien ryhmien yhteisön jäseninä erityistarpeet kriisitilanteissa, hanke tukee näiden (asennoituminen helposti asemaa paikallisyhteisöjen täysivaltaisina jäseninä. syrjäytyviin ryhmiin) Helposti syrjäytyvien ryhmien ++ Hanke pyrkii aktiivisesti osallistamaan helposti osallistaminen syrjäytyviä riskiryhmiä (naiset, lapset, vanhukset) sekä ottamaan huomioon näiden erityistarpeet kriisitilanteissa. Helposti syrjäytyvien ryhmien + Huomioimalla erityisryhmien tarpeet kriisitilanteissa yhtäläiset oikeudet hanke tukee helposti syrjäytyvien ryhmien yhtäläisten oikeuksien toteutumista. Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen Korruption väheneminen 0 Paikallisen hyvän hallinnon + Suomen ylioppilaskuntien liitto antaa AMEU:lle osaamisen edistäminen institutionaalista tukea, mikä edistää paikallisten hyvän hallinnon osaamista. Taloushallinnon avoimuus ja + Hankkeen taloutta seurataan säännöllisesti. tiedonjako (toteuttajien välillä) Kansalaisyhteiskunnan ++ Hanke tukee paikallisyhteisöjen tiedonsaantia tiedonsaannin paraneminen levittämällä tietoa luonnonkatastrofeihin varautumisesta ja niiden seurausten minimoimisesta. Kansalaisyhteiskunnan ++ Hankkeessa hyödynnetään guatemalalaisten osallistumisen lisääminen kansalaisjärjestöjen tieto-taitoa. Lisäksi hanke kohdistuu Guatemalan mayavaltaisille alueille.9. AllekirjoituksetPaikka ja päivämäärä Paikka ja päivämääräAllekirjoitus AllekirjoitusNimen selvennys Nimen selvennysTehtävä TehtäväLiitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat