17 halltoke2010

2,006 views
1,911 views

Published on

Published in: Sports, Lifestyle
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,006
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

17 halltoke2010

  1. 1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 1/51 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN1 LIITTOKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA 1.1.-15.10.2010 SEKÄ2 HALLITUKSEN VASTAUKSET LIITTOKOKOUKSEN 20093 HYVÄKSYMIIN PONSIIN4 (loppuvuoden 2009 kertomus sisältyy toimintakertomukseen vuodelta 2009)5 1. HALLINTO6 1.1 Jäsenyhteisöt7 Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2009 oli 138 330. Jäsenmäärät ennen8 yhdistymisiä:9 10 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) 3 21811 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29 55512 Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) 6 66513 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11 91214 Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) 4 72115 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 22916 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4 11817 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4 47018 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12 79619 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1 21120 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY)21 Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1 97722 Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) 1 75023 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 8 70324 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11 93525 Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 33526 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY) 10 93727 Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (TuKY) 2 15328 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 13 02829 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 3 85030 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4 76731 32 Liittokokouksessa 2009 ilmoittivat jatkavansa SYL:n jäseninä Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Turun33 kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskuntana sekä Helsingin34 kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teknillisen35 korkeakoulun ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskuntana. Vuoden alussa Kuopion yliopiston36 ylioppilaskunnan ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan perustama Itä-Suomen yliopiston37 ylioppilaskunta vastasi liittokokouksen tekemään jäsenyyspäätökseen, ilmoittamalla olevansa SYL:n38 jäsen.39 1.2 Hallitus40 Vuoden 2009 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Matti Parpala (KY) ja muiksi hallituksen41 jäseniksi Ville Impiö (OYY), Hannu Jaakkola (KYY), Laura Keski-Hakuni (HYY), Juha Töyrylä (HYY),42 Anni Vesa (LYY) ja Jukka Vornanen (TYY).43
  2. 2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 2/51 Järjestäytymiskokouksessaan 15.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Laura Keski-Hakunin sekä44 sopi seuraavasta työnjaosta:45 Matti Parpala: puheenjohtaja46 Laura Keski-Hakuni: varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö47 Ville Impiö: sosiaalipolitiikka, opiskelijan toimeentulo48 Hannu Jaakkola: työelämäasiat49 Juha Töyrylä: kansainvälinen koulutuspolitiikka, kaksikielisyys50 Anni Vesa: opiskelukyky ja opiskelijan hyvinvointi51 Vornanen: kansallinen koulutuspolitiikka, ympäristö52 Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti:53 Impiö: OYY, LTKY54 Jaakkola: ISYY, VYY55 Keski-Hakuni: HYY, Tamy56 Töyrylä: TTYY, AYY57 Vesa: LYY, JYY, SKY, SAY58 Vornanen: TYY, ÅAS, SHS, KUVYO, TEYO59 Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko. Hallituksen kokousten lisäksi60 pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja61 tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus on pitänyt 15.10. mennessä 26 kokousta.62 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta63 Pääsihteeri: Tuomas Viskari64 Koulutuspoliittiset sihteerit: Juhana Harju ja Juuso Leivonen (28.2. asti), Jarmo Kallunki (1.3. alkaen)65 Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9. alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila66 ja Lauri Pakkanen (21.6. asti, alkuvuoden opintovapaalla) sijaisena Timo Lehtinen ja 21.6. alkaen67 vakinaisena68 Kansainvälisten asioiden sihteeri: Elena Gorschkow-Salonranta 2.10. asti69 Tiedottaja: Markku Seppänen70 Kehitysyhteistyökoordinaattori: Anni Vihriälä71 Projektisihteeri (Kehitysyhteistyöjuttupankki): Kirsi Koivuporras72 Suunnittelija (KYKY-projekti): Johanna Kujala73 Toimistonhoitaja: Seija Pyökeri74 Häirintäyhdyshenkilöt: Juhana Harju ja Elena Gorschkow-Salonranta75 1.4 Tilintarkastajat76 Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt:77 Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT)78 Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia79 Valvontatilintarkastajana toimii Pekka Räisänen.80 81
  3. 3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 3/51 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat82 Taloustoimikunta83 Matti Parpala (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Katja Sauvola84 ja Tuomas Viskari (sihteeri)85 Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU86 lukuvuosi2009–201087 Elina Silkelä (HYY), Terhi Paikkala (HYY), Ilkka Tiensuu (Tamy), Saara Simonen (Tamy), Anni88 Wallenius (JYY), Johanna Harjunpää (JYY), Laura Mäkelä (TYY) ja Johanna Ursin (TKY) sekä jatkavat89 jäsenet: Saila Tykkyläinen (TYY), Annica Moore (JYY), Satu Nieminen (Tamy), Minttu Naarminen90 (TYY), Lauri Lakeasuo (LYY), Tanja Pirhonen (HYY) ja Niina Niemi (KY). Puheenjohtajana toimi91 Laura Keski-Hakuni (v. 2010) ja sihteerinä Anni Vihriälä.92 lukuvuosi 2010-201193 Laura Ronkainen (TYY), Anni Mäkelä (Tamy), Minna Ala-Orvola (Tamy), Ilona Kalliola (HYY),94 Pauliina Paananen (HYY), Minna Syrjä (JYY), Raita Huhta (LYY), Annukka Pesonen (LYY) ja Laura95 Pitkänen (ISYY) sekä jatkavat jäsenet Saila Tykkyläinen (TYY), Laura Mäkelä (TYY), Satu Nieminen96 (Tamy), Ilkka Tiensuu (Tamy) ja Terhi Paikkala (HYY)97 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen98 2.1. Yleistä99 Vuotta 2010 ovat hallinneet hyvin ennalta arvatut teemat: vuoden 2011 eduskuntavaaleihin100 valmistautuminen, opintotuen kehittämisen johtoryhmän toiminta ja opintotukivaikuttaminen,101 työurien pidentämiseen ja maksuttomaan koulutukseen liittyvä vaikuttaminen ja keskustelu. Lisäksi102 järjestöllisistä projekteista viestinnän kehittäminen niin verkossa kuin yleisestikin on näkynyt103 toiminnassa vuoden aikana.104 Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä on ollut ainakin SYL:n näkökulmasta luontevaa ja105 saatu palaute pääosin positiivista. Kummitoimintaa on pidetty aktiivisesti yllä ja kaikesta toiminnasta106 on pyritty viestimään mahdollisimman avoimesti. Työtä on ollut tavalliseen tapaan paljon, eikä107 kaikissa tavoitteissa olla onnistuttu, mutta yleinen meininki niin toimistolla kuin kentälläkin on ollut108 vastoinkäymisistä huolimatta positiivinen. Poliittisten tavoitteiden osalta parannettavaa tulee jäämään109 ensi vuodelle vielä merkittävässä määrin, sillä opintotuen osalta kehittämistyöryhmän esitykset110 jyrättiin budjettiriihessä.111 Järjestöllistä kehittämistä on tehty paljon ns. päivittäisen toiminnan tasolla, osittain myös112 viimevuotista järjestöllisen kehittämisen raporttia hyödyntäen. Loppuvuoden aikana tarkoitus on113 kirjata aiempaa tarkemmin ylös hyviä käytäntöjä seuraavien toimijoiden avuksi.114 2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen115 SYL on pystynyt edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla:116 - Opintotuen kehittämisryhmän esitys: saatiin aikaan hyväksyttävä kokonaisratkaisu ja torjuttiin117 negatiivisimmat esitykset. Paketin toteuttaminenhan tunnetusti jäi hallituksen budjettikäsittelyn118 jälkeen puolitiehen, joten asiaan palataan hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä.119 - Budjetin osana ateriatukeen saatiin 10 sentin korotus (1,6 milj. euroa), YTHS:n vuokra-avustus120 täysimääräisenä (0,7 milj. euroa), korkoavustuksen tulorajat nousevat (0,8 milj. euroa) ja121 tulevaisuudessa harjoittelusta saatava palkka on osa opintotuen normaalia tulonvalvontaa. (jatkossa122 3,5 milj. euroa)123
  4. 4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 4/51 - Puolueet ovat antaneet lupaukset maksuttoman koulutuksen puolustamisesta124 - Työurien alkupää -keskustelussa huomiota on kiinnitetty paljon erityisesti välivuosien vaikutuksiin,125 ja esimerkiksi opintotuen ja pääsykoejärjestelmän merkityksestä ja parantamismahdollisuuksista on126 käyty paljon keskustelua ja aloitettu toimenpiteitä127 - Työurakeskustelussa on viime aikoina käytetty yleisempiäkin puheenvuoroja myös128 sukupolvinäkökulmasta, mm. pääministeri otti kantaa sukupolvivaikutusten arvioinnin lisäämisestä129 - Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) on lieventynyt130 merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista, joskin erityisesti opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta131 siinä on edelleen parannettavaa132 - Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmän uudistus pitkälti oikeissa lähtökohdissa (kesken)133 - Yliopistojen palautejärjestelmähanke (nk. YOPALA) myötätuulessa134 - Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa135 - YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi myötätuulessa136 - Opiskelukyky -käsite on saanut enemmän tunnettuutta ja jalansijaa; onnistuttiin saamaan hankkeelle137 jatko ESR-rahoitettuna (0,5 milj. euroa)138 - EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilulle saatiin hyvät139 arviointikriteerit140 2.3. OSS-toiminta141 OSS-toimistolla yhteistyö on toiminut pääosin hyvin. Yhteistyötä tavallisessa142 edunvalvontatoiminnassa tehdään erityisesti SAMOK:n kanssa aktiivisesti ja samojen vastuualueiden143 toimijat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Muutamissa työryhmissä SYL:lla ja SAMOK:lla on yhteinen144 edustaja, ja tältäkin osin aktiivinen koordinaatio on tarpeen. Kuluneena vuonna SAMOK:n kanssa on145 tehty myös muutamia yhteiskannanottoja, ja samoin kevään mielenosoitus oli yhteinen. Edelleen146 kehitettävää on mm. aikataulujen ja toimintatapojen yhteensovittamisessa. OLL:n osalta yhteistyö on147 siinä mielessä haasteellisempaa, että toiveet yhteistoiminnan muodoista eivät aina kohtaa, sillä148 liikunta on varsin pieni osuus SYL:n toiminnan kokonaislaajuudesta.149 Vuoden aikana on edelleen edistetty tieto- ja taloushallinnon integraatiota OSS-järjestöjen kesken.150 Taloushallinto on siirretty kokonaisuudessaan OSS:n hoidettavaksi vuoden 2010 tilinpäätöksien151 jälkeen. OSS-yhteistoiminnassa kuluneena vuonna on lisäksi kartoitettu mahdollisuuksia järjestää152 käännös- ja muita viestintäpalveluita osaksi yhteistyössä, ja jatkettu taloushallinnon integraation153 syventämistä. Ensi vuonna tapahtuva henkilöstömuutos SYL:n hallinnossa siirtää näillä näkymin154 OSS:n toimitusjohtajan tehtävät SYL:n tulevan hallintopäällikön tai vastaavan toimen sisään.155 2.4. Sidosryhmäyhteistyö156 SYL on tavannut laajasti eri yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset ovat luonnollisesti keskittyneet157 enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä on158 tavattu aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL,159 ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit,160 poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM),161 eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat,162 puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto,163 työmarkkinakeskusjärjestöt, UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on164 pidetty aktiivisesti yhteyttä. Uutena yhteistyökumppanina on toiminut TTL, jonka kanssa järjestettiin165 marraskuun alussa työseminaari liittyen nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.166 SYL kävi luomassa ja syventämässä suhteita myös Brysselissä, tavaten suurimman osan Suomen167 mepeistä ja osan myös avustajakunnasta. Totesimme puolin ja toisin, että yhteyttä kannattaa pitää168 säännöllisin väliajoin.169
  5. 5. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 5/51 SYL ei tänä vuonna järjestänyt itse paneelia SuomiAreenassa, mutta puheenjohtaja oli vetämässä170 STTK:n paneelia liittyen sukupolvien väliseen tulonjakoon. Mukana SuomiAreenassa oli muutamia171 hallituksen puheenjohtajia ja aktiiveja eri ylioppilaskunnista ja SYL:sta, ja y-liiketoimijoiden172 näkymisestä tapahtumassa saatiin paljon positiivista palautetta.173 Vuoden alussa kartoitettiin mahdollisuutta ottaa SYL:n käyttöön jonkinlainen nykyistä tehokkaampi174 kontaktinhallintajärjestelmä. Selvitystä asiasta ei kuitenkaan saatu vietyä täysipainoisesti loppuun asti,175 ja pidemmälle kevättä mentäessä projektin jatkamista ei nähty järkeväksi. Vuoden alusta olisi jälleen176 mahdollista kartoittaa, olisiko SYL:n tarpeisiin löydettävissä jonkinlainen järjestelmä, joka voisi tukea177 tiedonsiirtoa ja tapaamisten hallintaa.178 2.5. SYL mediassa179 SYL vastaa varsin usein toimittajien kyselyihin, kun uutisissa on korkeakouluopiskelijoita koskettavia180 teemoja. Tämä vuosi ei siinä tehnyt poikkeusta edellisistä. Yleisesti ottaen voi todeta, että mm. YLE181 uutisoi erittäin aktiivisesti opiskelijoihin liittyviä kysymyksiä, sen sijaan esimerkiksi MTV3 ja Nelonen182 eivät ole niin aktiivisia. Painetuista medioista suhteessa näkyvyyteen Helsingin Sanomat on183 perustoiminnassa hankala saavutettava, vaikka sinnekin on hyvät mahdollisuudet saada läpi hyvin184 suunnitellut ulostulot. SYL:n toimijoita lähestyttäessä suhtautuminen on pääosin varsin positiivista.185 Valtaosa SYL:a koskevista mediaosumista on ollut lyhyitä tai lyhyehköjä uutisjuttuja.186 Toimintasektoreistamme eniten esillä on ollut koulutuspolitiikka ja toiseksi eniten sosiaalipolitiikka.187 Aiempiin vuosiin verrattuna SYL:n toimistolaiset ovat näkyneet poikkeuksellisin tiiviisti televisiossa,188 kun peräti kaksi sylliläistä on kuulunut YLE:n Aamu-TV:n vakiokastiin; kv-sihteeri Gorschkow-189 Salonranta Jälkipörssissä ja Parpala Jälkiviisaissa kesästä asti.190 2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen191 Vuoden 2009 liittokokous päätti SYL:n toimintasuunnitelman pääprojektiksi vuodelle 2010192 eduskuntavaalitavoitteiden määrittelyn ja vaikuttamisen puolueiden sekä muiden sidosryhmien193 tavoitteisiin. Vuoden 2010 aikana tehdään merkittävä määrä valmistelevaa työtä vaaleihin ja194 mahdollisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistauduttaessa. Hallitusohjelma on viime195 hallituskausien aikana ollut erittäin merkittävä koko hallituskauden toimintaa ohjaava dokumentti, ja196 siksikin siihen vaikuttaminen on oleellista. Liittokokous linjasi tavoitteiksi, että maksuton koulutus on197 turvattava, opintotuki saatava riittäväksi, ja että työurien pidentäminen ei saa heikentää198 opiskelijahyvinvointia.199 Helmikuun alussa järjestetyssä SYL:n avausseminaarissa kerättiin teemoja ja ideoita200 hallitusohjelmatavoitteiksi. Seminaariin osallistujat jaettiin linjapaperin pääotsakkeiden mukaisiin201 työryhmiin, joiden vetäjinä toimi SYL:n hallituksen jäseniä ja sihteeristöä. Ideat kerättiin ylös ja niiden202 pohjalta SYL:n hallitus linjasi viisi kärkitavoitetta kevään vaikuttamistyöhön. Tavoitteita olivat:203 - Suomi ottaa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen vetonaulaksi yhteiskunnan204 houkuttelevuuden lisäämiseksi ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksut205 poistetaan. Panostetaan yhteiskuntaan ja henkiseen ympäristöön niin, että koulutuksen saaneet206 kokevat Suomeen jäämisen mahdollisimman houkuttelevana.207 - Korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu voimakkaasti. Kaikille208 korkeakouluopiskelijoille pitää saada kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai Suomessa.209 Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan entistä voimakkaammin.210 - Toisen asteen ja korkeakoulutuksen välivuodet vähintään puolitetaan, ja että opiskeluaikoja211 lyhennetään korkeakoulutuksen joustoja ja laatua parantamalla. Jokainen opiskelija kokee212
  6. 6. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 6/51 kuuluvansa yliopistoyhteisöön, jokainen huomioidaan yksilönä ja jokainen saa tukea opintojen213 etenemiseen.214 - Opiskelijoiden toimeentuloasioissa tehdään päätökset opintotukiryhmän joulukuussa esittämän215 raportin mukaisesti.216 - Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan työnantajien kesken ja perhevapaamalli217 uudistetaan ns. 6+6+6 –malliin.218 Kevään vaikuttamistyön tavoitteena oli saada läpi SYL:n kantoja puoluekokouksissa käsiteltäviin219 poliittisiin ohjelmiin. Tapasimme kierroksella merkittävän määrän keskeisiä vaikuttajia ja220 yhteistyötahoja. Vastuu tapaamisista oli jaettu pitkälti vastuupuolueiden mukaan. Kohderyhmänä oli221 vaaliohjelmien kannalta keskeisten henkilöiden tapaaminen. Saimme tavoitteista pääosin hyvää222 palautetta ja vaikuttamistyö vaaliohjelmien sisältöön ja puoluekokouksissa käytävään keskusteluun223 onnistui hyvin.224 Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset225 valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja226 nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien227 puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten228 työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto ja työmarkkinakeskusjärjestöt.229 Maksuton koulutus nousi keväällä julkiseen keskusteluun. SYL haastoi puolueiden puheenjohtajia230 esittämään selkeän kantansa maksuttomaan koulutukseen huhtikuussa järjestetyssä231 mielenosoituksessa. Kyllä maksuttomalle koulutukselle –mielenosoitus keräsi paikalle parisen tuhatta232 opiskelijaa ympäri Suomen. Eduskuntatalon portailla kantansa asiaan ilmaisivat Vasemmistoliiton233 puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, Perussuomalaisten234 kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner, Vihreiden puheenjohtaja ja työministeri Anni Sinnemäki,235 Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja236 opetusministeri Henna Virkkunen ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj237 Wideroos.238 Opintotukivaikuttamista tapahtui alkuvuodesta lähinnä ministeri Stefan Wallinin erityisavustaja239 Marcus Rantalan alaisessa opintotuen rakenteellista uudistusta pohtineessa työryhmässä. SYL:n240 edustajana työryhmässä oli sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva. Työryhmä perustettiin241 Vanhasen toisen hallituksen puolivälikatsauksen yhteydessä, tavoitteena täyspäiväiseen opiskelun242 edellytysten edistäminen. Työryhmä julkaisi ensimmäiset esityksensä joulukuussa 2009, sekä toisen ja243 lopullisen esityksensä elokuussa budjettiriihen alla. Esityksessä oli mukana SYL:lle tärkeät opintotuen244 sitominen indeksiin ja huoltajakorotus.245 SYL valitsi strategiakseen pitää opintotukityöryhmän kokonaisesitystä vahvasti esillä. SYL tapasi246 elokuun aikana kaikki oleellisimmat tahot, mm. keskeisiä ministereitä ja näiden esikuntia,247 tavoitteenaan saada kokonaispaketin osana opintototuen indeksiin sitominen mukaan seuraavan248 vuoden talousarvioon. Tavoite sai huomattavan määrän positiivista palautetta ja poliittista tukea,249 mutta positiiviset ratkaisut jäivät tällä erää tekemättä.250 Jälkeenpäin on käyty keskustelua siitä, olisiko SYL:n tullut valita eri strategia ja kenties pyrkiä251 enemmänkin luomaan julkista painetta tavoitteiden läpi saamiseksi. Keskeinen kysymys on, olisiko252 erilainen toimintatapa kuitenkaan vaikuttanut lopputulokseen – tästä voi toki spekuloida. Tiedossa253 on, että asiasta vastaava ministeri on puolustanut asiaa vahvasti julkisuudessa asti, joten asia254 epäilemättä käsiteltiin myös budjettiriihessä huolellisesti. Varmasti jatkossa on kuitenkin arvioitava255 vakavasti sitä, missä määrin vastaaville työryhmämietinnöille annetaan luottamusta ja painoarvoa.256
  7. 7. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 7/51 Tätä kirjoitettaessa opintotuen indeksiin sitominen on aktiivisesti poliittisessa keskustelussa257 eduskunnassa mm. sivistysvaliokunnassa, ja asiasta on tehty lakialoite. Lienee selvää, että258 indeksitavoite kannattaa pitää SYL:n yhtenä kärkitavoitteena ensi kevään eduskuntavaaleissa.259 Loppuvuoden vaikuttamistyön tueksi päätettiin tehdä loppuvuoden aikana kattava julkaisu SYL:n260 hallitusohjelmatavoitteista. Julkaisun tavoitteena on koota laajemmin tavoitteita ensi vaalikaudelle ja261 antaa myös vähemmän korkeakoulupolitiikkaan perehtyneille ehdokkaille taustoittavaa materiaalia.262 Hallitusohjelmatavoitteiden laaja paketti perustuu SYL:n linjapaperilinjoihin, avausseminaarissa263 käytyihin keskusteluihin ja hallituksen linjauksiin. Julkaisun tekemistä on hankaloittanut264 samanaikainen liittokokousmateriaalien valmistelu. Tätä kirjoittaessa julkaisun taitto on265 loppusuoralla. Julkaisun sisältöä on tähän mennessä esitelty muutamille keskeisille sidosryhmille.266 SYL on ollut lisäksi mukana Allianssin Nuorisovaalit 2011 –hankkeessa. Yksi osa projektia on267 toteuttaa Allianssin erityisesti nuorille tarkoitettu vaalikone kevään 2011 eduskuntavaaleihin.268 Numeraalisina tavoitteina on saada 80 % eduskuntavaaliehdokkaista täyttämään vaalikone ja 180 000269 käyttäjää löytämään ehdokkaan vaalikoneen avulla.270 2.7. Järjestöllinen kehittäminen271 Vuoden 2009 liittokokous päätti järjestöllisen kehittämisen toimenpiteistä, joiden toteutumista vuoden272 2010 arvioidaan seuraavassa:273 1. Varataan SYL:n tapahtumakalenteriin ajankohta, jolloin voidaan pitää tarvittaessa ylimääräinen liittokokous.274 Vuoden alussa kalenteriin ei varattu erillistä ajankohtaa tätä varten, mutta muiden tapaamisten275 aikataulua suunniteltiin siten, että ne voitaisiin kohtuullisella vaivalla muuttaa yleisemmäksi276 ylioppilasliikkeen tapaamiseksi. Sinänsä säännöt mahdollistavat jo tällä hetkellä liittokokouksen277 koolle kutsumisen koska tahansa sekä hallituksen että ylioppilaskuntien tarpeen mukaan. Ei278 välttämättä ole taloudellisesti tai toiminnallisesti tarkoituksenmukaista varata joka vuodelle279 ennakkoon riittävän suurta tilaa sillä oletuksella, että ylimääräinen liittokokous joka vuosi pidettäisiin.280 Tilan peruuttaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun viimeinen hetki281 kutsua liittokokous koolle umpeutuu.282 2. Valmistellaan sääntömuutos, joka mahdollistaa yhdelle kokousedustajalle useamman liittokokousäänen käytön283 kokouksessa.284 Toimenpiteen mukainen sääntöesitys tulee liittokokouksen käsiteltäväksi ISYY:n aloitteena. Hallitus ei285 esitä muutoksen tekemistä aloitevastauksessa mainituilla perusteilla.286 3. Parannetaan toimijoiden työajan käyttöä ja ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksia perustamalla287 ajankohtaisia teematyöryhmiä sekä profiloimalla tapaamiset niiden tarkoituksen mukaan.288 Vuonna 2010 on järjestetty tapaamisia muun muassa asumisen ja opiskelijajärjestövaikuttamisen289 teemoista . Lisäksi sektoritapaamisia valmisteltaessa on kiinnitetty tarkemmin huomiota290 ajankohtaisiin teemakokonaisuuksiin. Kokemukset tarkemmin teemoitelluista tapaamisista ovat olleet291 hyviä, joten niitä jatkettaneen myös jatkossa kuitenkaan luopumatta sektoritapaamisista, joilla koetaan292 olevan tietyn toimialan toimijoita kokoava tärkeä tehtävä.293 4. Päivitetään ja laajennetaan sidosryhmäkäsikirjaa ja sen toteutusta osana normaalia toiminnan kehittämistä.294 Vuoden 2009 hallitus käsitteli sidosryhmäkäsikirjaa ja käsittelyn perusteella siihen on tehty joitakin295 tarkennuksia, joita täsmennetään loppuvuodesta 2010 kokemusten perusteella.296
  8. 8. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 8/51 5. Kootaan ja koordinoidaan SYL:n järjestöpalvelut ja toteutetaan järjestöpalveluiden helpdesk.297 Järjestöpalveluiden järjestämistä tutkitaan tarkemmin vuonna 2011 tapahtuvan hallinnon uudistuksen298 myötä.299 6. Selvitetään mahdollisuudet liiton pääsihteerin toimenkuvan keventämiseen ja fokusoimiseen esimerkiksi OSS-300 yhteistyön ja erillisen hallintopäällikön toimen perustamisen avulla.301 Hallintopäällikön tehtävä esitetään perustettavaksi vuoden 2011 talousarviossa siten, että302 hallintopäällikkö aloittaa tehtävässään huhtikuussa 2011. Toimenkuva valmistellaan loppuvuoden303 2010 aikana siten, että haku voidaan käynnistää viimeistään helmikuussa 2011. Hallintopäällikölle304 siirretään päsihteeriltä hallinnollisia valmistelutehtäviä hallinto- ja talousvastuun säilyessä edelleen305 pääsihteerillä. Vastaavasti nykyisiä toimistonhoitajan tehtäviä siirretään yhteisesti OSS:n306 toimistopalveluihin. Hallintopäällikön työajasta on tarkoitus varata 20% Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n307 toimitusjohtajan tehtäviin.308 2.7.1. Sivusektoritoiminnan kartoitus309 Liittokokouksessa 2009 määritellyn toimintasuunnitelmakohdan mukaisesti SYL selvitti kuluneena310 vuonna ylioppilaskunnissa tapahtuvaa sivusektoritoimintaa. Helmikuussa SYL sai viiden311 ylioppilaskunnan allekirjoittaman vetoomuksen kulttuurin sivusektoritapaamisen puolesta. SYL312 vastasi vetoomukseen sivusektorikyselyn valmistuttua, myöhemmin keväällä.313 Sivusektoritoiminnan kartoitus aloitettiin lähettämällä ylioppilaskunnille kysely niiden tekemän314 sivusektoritoiminnan laajuudesta ja toimintamalleista. Samaisessa kyselyssä ylioppilaskunnat saivat315 myös priorisoida toivomiensa sivusektoreiden tapaamista. Tässä kyselyssä eniten toivottiin järjestö- ja316 tuutorisektoreille tapaamista. Koska keskustoimistolla ei ole tarpeeksi tietotaitoa kyseisten317 sektoreiden toimintaan liittyen, SYL ei järjestänyt kyseistä tapaamista, vaan sitä toivottiin318 ylioppilaskuntien järjestettäväksi.319 Kyselyn perusteelta tehtiin liittokokoukseen tiedoksi menevä sivusektorimuistio. Keskeisessä320 sisällössä eritellään keskustoimistolla tapahtuva, säännöllinen ja suunniteltu sivusektoritoiminta sekä321 ylioppilaskuntien ja SYL:n roolit muiden kuin keskustoimistolla tapahtuvien sivusektoreiden322 tapaamisissa. Pääsääntönä voitaneen pitää, että jos ylioppilaskunnat toivovat tapaamista jollain323 sektorilla, jolla ei ole toimintaa SYL:ssa, on tapahtuman järjestelyvastuu ylioppilaskunnilla. Tämä324 koettiin mielekkääksi, koska keskustoimistolla ei ole tällaisissa tapauksissa tarpeeksi tietoa ja325 perehtyneisyyttä, jotta antoisa tapahtuma voitaisiin järjestää. SYL kustantaa tapaamisen kuluja samaan326 tapaan kuin ns. pääsektoreiden tapaamisiin.327 2.7.2. Pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisprojekti328 Toimintasuunnitelman mukaisesti aloitimme alkuvuodesta pienten ylioppilaskuntien toiminnan329 kehittämisen projektin kahden hallituksen jäsenen voimin. Kummiylioppilaskuntia jaettaessa jaoimme330 kyseiset ylioppilaskunnat kahdelle hallituksen jäsenelle, Vesalle ja Vornaselle. Tämä nähtiin331 tarkoituksenmukaiseksi erityisesti toteutettavan projektin työmäärän vuoksi.332 Alkukeväästä kävimme tapaamassa kaikkia projektiin kuuluvia ylioppilaskuntia (SHS, TEYO, SAY,333 SKY, KUVYO), ja tarkoituksena oli keskustella projektin sisällöistä, toiveista ja ylioppilaskuntien334 omasta panostuksesta projektiin. Kaikki ylioppilaskunnat olivat hyvin innostuneita tulemaan335 projektiin mukaan, ja yhdessä ylioppilaskuntien kanssa jokaiselta etsittiin 1-2 erityispistettä, johon336 kehittämistä ensiksi kohdistetaan. Ongelmat olivat melko perustavanlaatuisia, ja SYL:llä tuntui olevan337 tarvittavaa järjestöllistä osaamista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.338
  9. 9. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 9/51 Kesän aikana oli tarkoitus kirjoittaa käsikirja ylioppilaskuntatoiminnan peruspyörittämiseen.339 Projektin ylioppilaskunnat toivoivat käsikirjaa, ja myös projektin aikana esiin tulleet yleisimmät340 ongelmat tukivat sitä, että jonkinlainen perusopas olisi syytä tuottaa. Kuitenkin aikatauluongelmien341 vuoksi käsikirjan tuottaminen jäi syksyyn, ja siirtyi yhä eteenpäin liittokokousasiakirjojen342 aiheuttamien kiireiden vuoksi. Käsikirja on kuitenkin tarkoitus tuottaa vielä tämän vuoden puolella.343 Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa keväällä käytyjen keskustelujen perusteella yksi suurimpia344 ongelmia pienissä ylioppilaskunnissa on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä perustoiminnan345 pyörittämistä auttavien asiakirjojen kuten toimintasuunnitelman tekeminen ja erityisesti sen346 toteuttaminen. Tähän nojaten syksyllä projektiin kuuluviin ylioppilaskuntiin otetaan yhteyttä ja347 käydään yhdessä läpi tulevaa vuotta ja menneen vuoden raportointia.348 2.8. Viestintä ja verkkosivu-uudistus349 Verkkosivu-uudistuksen kanssa tehtiin koko vuoden ajan tiukasti töitä. Alkuvuonna käytiin läpi pitkä350 valmistelu- ja tarjouspyyntöprosessi, jossa oli myös mukana SAMOK ja OLL. Tämän prosessin aikana351 kävi ilmi, että järjestöjen tavoitteet ja sen myötä myös kunkin järjestön sitoutuminen laajempaan352 verkkosivu-uudistukseen olivat kovin erilaisia. Keskustelujen jälkeen SYL päätti 2.7. toteuttaa353 verkkosivujen uudistuksen ilman muita OSS-järjestöjä. Suurin syy tälle oli järjestöjen erilaiset tarpeet354 ja resursointivalmiudet. Yhteistyökumppaniksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen mediatalo Bolder355 Helsinki. Projektin tulisi olla pääosin valmis liittokokoukseen 2010 mennessä, jolloin uudet356 verkkosivut saadaan otettua käyttöön.357 Verkkosivu-uudistuksen kantava idea on ollut, että sivuista rakennetaan Suomen paras paikka358 osallistua ja seurata korkeakoulupoliittista keskustelua. Tämän johdosta sosiaalisen median359 työkaluille ja menetelmille on varattu suuri osa sivun toiminnallisuudesta, ja intrasivuista (Sylinteri)360 luovutaan kokonaan avoimuuden edistämiseksi. Tämä uudistus vaatii suurta toiminnan kulttuurin ja361 tapojen muutosta, joka voi tapahtua vain ajan kanssa. Läpinäkyvyydelle ja keskustelevuudelle on362 yritetty luoda parhaita mahdollisia rakenteita, mutta ne vaativat SYL:n ja ylioppilaskuntien363 toimijoiden hyväksyntää ja käyttöönottoa.364 2.9. Tutkimustiedon hyväksikäyttö edunvalvonnassa365 OTUS rs:n kanssa kehitettiin vuoden mittaan yhteistyössä Päivystävä tutkija-projektia, joka saatiin366 käynnistettyä syyskuussa 2010. Projektin tarkoituksena on edistää yhteistyötä SYL:n ja OTUS:n välillä367 edunvalvonnallisesti tärkeän tutkimustiedon käyttöön saattamiseksi. Projektin yhteydessä selvitetään368 mm. opiskelijoiden työmarkkinatilanteeseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Projekti toimii syksyn 2010369 pilottina, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan vuodenvaihteessa.370 Päivystävä tutkija –projekti on kokoelma työkaluja ja käytäntöjä, jolla voidaan systematisoida OTUS:n371 henkilöresurssien käyttöä SYL:n tarpeisiin. Päivystävä tutkija on käytettävissä esim. kannanottoja372 tehtäessä tuomassa tutkimustietoa ja aineistoa edunvalvontatyön tueksi. Sähköisellä373 kysymyslomakkeella voidaan esittää kohdennettuja kysymyksiä OTUS:n tutkijoille, joiden374 selvittämiseen on varattu viikottaista työaikaa. Projektiin käytetään koko syksyllä yksi375 tutkijatyökuukausi, joka jakautuu viikoittaiseen päivystykseen. Lisäksi näin kerättyjä kysymyksiä ja376 tiedontarpeita käytetään hyödyksi suunniteltaessa OTUS:n tulevia suurempia tutkimushankkeita.377 Päivystävä tutkija-projekti toimii myös valmisteluna vuodelle 2011 esitetylle projektille378 opiskelijabarometrista. Tämä olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä379 erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten380 muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja osarahoittajana.381
  10. 10. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 10/51 3. KOULUTUSPOLITIIKKA382 3.1. Yliopistouudistuksen seuranta383 Uusi yliopistolaki ja sen voimaantulo määrittivät monin tavoin vuoden 2010 toimintaa. Uudistuksen384 vaikutusten hahmottamiseksi koulutuspoliittinen sektori laati vuoden alussa selvitykset yliopistojen385 uusista hallintorakenteista sekä strategisista painopistealueista.386 Hallintorakenteiden osalta selvitys osoitti yliopistojen välisten erojen lisääntyneen ja etenkin387 laitostasoilla oli toteutettu laajoja uudistuksia. Opiskelijaedustuksen näkökulmasta uusi tilanne oli388 monitulkintainen, sillä vaikka paikkamäärien ja kollegiaalisen päätöksenteon osalta oli paikoitellen389 otettu takapakkia, koettiin uudet ratkaisut jokseenkin kelvollisiksi. Avausseminaarin yhteydessä390 aiheesta keskusteltiin keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kopo-sektorin kesken eikä suurille391 mielenilmaisuille nähty tarvetta.392 Strategisten painopistealueiden, eli yliopistojen profiilien osalta, alkuvuoden selvitys oli aikaansa393 edellä. Syksyn 2009 tulosneuvottelujen jälkeen osa yliopistoista vielä päivitti strategioitaan ja useiden394 yliopistojen painopisteet olivat hyvin yleisluontoisia. Profiilimuistion tietojen perusteella SYL:n395 koulutuspoliittinen sektori päätti, ettei jatkotoimenpiteille ollut seurantaa lukuun ottamatta tarvetta.396 Jatkoa ajatellen pidettiin tärkeänä tieteenalojen välisen tasa-arvon kansallista tarkkailua.397 Hallintorakenteiden ja profiileiden lisäksi yliopistojen uusi taloudellinen asema herätti keskustelua398 kevään aikana ja mm. Kajaanin opettajainkoulutuslaitoksen siirtoa Ouluun seurattiin399 Lapinrinteelläkin tarkasti. Huolta herättivät myös muutamien yliopistojen tukipalveluihin400 kohdistamat säästötoimenpiteet. Työurakeskustelun keskeltä ura- ja rekrytointi- sekä401 opintopsykologipalveluihin kohdennetut leikkaukset tuntuivat käsittämättömiltä. Asianosaisten402 ylioppilaskuntien kanssa tilanteista käytiin kopo-sektorin ja vastaavien kummien toimesta403 keskustelua, eikä erityisiin toimenpiteisiin SYL:n toimesta ryhdytty.404 Kevään päätteeksi ylioppilaskuntien kopo-sektoreille toimitettiin Webropol-kysely ajankohtaisista405 kysymyksistä ja kyselyn yhteydessä tiedusteltiin kokemuksia opiskelijoiden huomioinnista uudessa406 hallinnossa. Kevään aikana tämänkaltaisista pienistä ongelmista oli keskusteltu parin407 ylioppilaskunnan kanssa, mutta uusia tapauksia ei kopo-kyselyssä ilmaantunut.408 Loppuvuodesta yliopistouudistuksen seuranta tasoittui läpileikkaavaksi koulutuspoliittisen409 keskustelun osaksi. Yliopistojen taloustilanne, varainkeruukampanjat, koulutusjärjestelmän410 rakenteellinen kehittäminen sekä haku- ja valintajärjestelmien uudistaminen olivat kaikki osaltaan411 sidoksissa uuteen yliopistoon.412 3.2. Lukukausimaksukokeilu ja koulutusvienti413 3.2.1. Lukukausimaksukokeilu414 Yliopistouudistuksen osa-alueista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattu415 lukukausimaksukokeilu vaati SYL:ltä kevään aikana kaikkein konkreettisimmin työtä. OKM:n416 asettamana maksukokeilutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu maksukokeilun arviointikriteerien417 suunnittelu kevään loppuun mennessä. SYL:n edustajana työryhmässä toimi alkuvuodesta Juuso418 Leivonen ja Jarmo Kallunki jatkoi tehtävässä hänen jälkeensä. Ylioppilasliikkeen näkökulmasta419 työryhmän työskentely osoittautui kevään mittaan miellyttävän kivuttomaksi kokemukseksi ja420 lopullisiin kriteereihin sisällytettiin toivomamme elementit. KKA:n puheenjohtajan Riitta Pyykön421 vetämä työryhmä laati maksukokeilulle kaiken kaikkiaan varsin tarkan ja yksityiskohtaisen422
  11. 11. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 11/51 seurantasuunnitelman, jonka perusteella kokeilun vaikutukset korkeakoulujen kansainvälistymiseen423 ovat hyvin arvioitavissa.424 Arviointikriteerien valmistelun edetessä kävi samaan aikaan kuitenkin hyvin selväksi, että yliopistojen425 halukkuus maksullisten koulutusohjelmien järjestämiseen oli vähäistä. Lokakuun loppuun mennessä426 yksikään yliopisto ei ole saanut valmiiksi stipendijärjestelmiään, eikä maksullisten koulutusohjelmien427 aloittamisesta ole edelleenkään tarkkaa tietoa. OKM:n osalta kokeilua alettiinkin syksyn myötä pitää428 jo jossain määrin epäonnistuneena. Kesäkuun lopussa, lomatunnelmien varjoissa,429 Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto (ARENE) toimitti puolestaan OKM:lle kannanoton,430 jossa he vaativat maksullisiin koulutusohjelmiin kohdistuvien rajoitteiden purkamista ja431 maksukokeilun vakiinnuttamista.432 Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lopussa näyttääkin siltä, että hyvistä arviointisuunnitelmista433 huolimatta maksullinen koulutus laukkaa jo uusilla radoilla. Kauhuskenaariossa maksullisten434 koulutusohjelmien osalta tehdään ratkaisuja jo ennen maksukokeilun päättymistä vuonna 2014.435 3.2.2. Koulutusvienti436 Valtioneuvosto päätti vuonna 2009 hallitusohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä aloittaa437 hankkeen koulutusviennin edistämiseksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmä sai esityksensä438 koulutusvientistrategiaksi valmiiksi helmikuussa 2010. Tuolloin strategiassa mainittu maksullisen439 koulutuksen kotimarkkinoiden kehittäminen herätti kohua ja vastustusta, ja SYL sekä440 ylioppilaskunnat alkoivat valmistautua kampanjointiin maksuttoman koulutuksen puolesta.441 Strategian keskeisintä sisältöä, koulutusviennin edistämistä, ei kuitenkaan unohdettu, vaan SYL:ssä442 alettiin laatia omaa näkemystä siitä, millainen koulutusvientitoiminta sopii suomalaisiin443 korkeakouluihin. Valtioneuvosto hyväksyi koulutusvientistrategiansa huhtikuun lopulla, ja SYL:n444 muistio koulutusviennistä valmistui kevään aikana. Muistiossa asetetaan koulutusvienti laajempaan445 koulutuspoliittiseen kontekstiin ja esitetään selkeitä esimerkkejä siitä, miten koulutusvientiä tulisi ja ei446 tulisi harjoittaa. Pääpiirteissään muistiossa vaaditaan, että Suomen korkeakouluissa harjoitetun447 koulutusvientitoiminnan tulee olla lisäarvoa tuottavaa ja korkeakoulun perustoimintaa tukevaa eikä448 siitä tule koitua maksuja yksilöille. Erikseen todetaan, että kehitysyhteistyörahoja voidaan449 koulutustoimintaan käyttää vain niin sanottujen ODA-kriteerien puitteissa.450 SYL:n näkemystä toimivasta ja oikeudenmukaisesta koulutusviennistä on edistetty eri tapaamisissa451 muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton edustajien kanssa.452 Lisäksi SYL:n näkemyksiä on esitelty korkeakoulujen kv-hallinnon edustajille muun muassa CIMO:n453 järjestämillä Kv-kevätpäivillä toukokuussa. Muistiota on myös välitetty puolueiden454 koulutuspoliittisille päättäjille.455 CIMO selvitti korkeakoulujen näkemyksiä tilauskoulutuslaista, joka säätelee koulutusvientiä.456 Selvityksen perusteella tilauskoulutusta tai koulutusvientiä kaavaillaan seitsemässä yliopistossa.457 3.3. Korkeakoulujärjestelmä458 SYL:n liittokokouksissa vuosina 2008 ja 2009 ylioppilasliike kävi kaikin puolin perusteellisen459 keskustelun suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja erityisesti duaalimallin tulevaisuudesta.460 Keskustelun lopputuloksena liiton poliittiseen linjapaperiin kirjattiin vuoden 2009 liittokokouksessa461 selvä duaalimallia tukeva kanta. Vuoden 2010 aikana kävi kuitenkin auttamatta selväksi, että liiton462 duaalimallilinja vaati tietyiltä osin tarkennuksia. Pääsyitä tähän olivat ammattikorkeakoulujen ja463 yliopistojen lisääntyvä yhteistyö, joka esim. Lapissa oli johtanut Lapin korkeakoulukonsernin syntyyn.464 Vastaavaa kehitystä alkoi olla näkyvissä myös muutamilla muilla paikkakunnilla ja lisäksi mm. Åbo465
  12. 12. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 12/51 Akademi oli alkanut ammattikorkeakoulua ylläpitävän osakeyhtiön omistajaksi. SYL:n voimassa ollut466 linjapaperikirjaus ei huomioinut tällaista yhteistyötä ja niinpä hallitus päätyi jälleen duaalimallin467 pariin.468 Omalta osaltaan lisäpaineita keskustelulle asettivat Unifin (Suomen yliopistot ry, entinen Yliopistojen469 rehtorien neuvosto) ja ARENE:n lientyneet duaalimallikannat, joita ARENE esitti jo keväällä470 Helmikuun manifestissaan ja Unifi syksyllä seuraavaa hallitusohjelmaa koskevissa tavoitteissaan.471 Korkeakoulujen rehtorit osoittivat siis halukkuutta tai vähintään valmiutta duaalimallin472 uudelleenmuotoilulle.473 Tilanteen kehittyessä SYL:n hallitus aloitti heti elokuun alussa sisäiset keskustelunsa duaalimallilinjan474 tarkentamisesta ja asiaa esiteltiin ylioppilaskuntien pääsihteereille ja hallitusten puheenjohtajille475 Villingin kesätapaamisessa. Keskustelujen perusteella linjapaperiin päätettiin esittää tarkennusta ja476 liittokokousmateriaaleihin valmisteltiin aiheesta taustoittava muistio.477 Duaalimallin lisäksi korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen keskittyi vuoden 2010478 aikana keskusteluun ammattikorkeakouluverkon tiivistämisestä sekä taideyliopiston perustamisesta.479 Molempien keskustelujen osalta kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut tulevat olemaan merkittävä480 suunnannäyttäjä.481 3.4. Jatko-opiskelijat482 Sen jälkeen kun jatko-opiskelijat vuonna 2009 rajattiin YTHS:n palveluiden ulkopuolelle, on jatko-483 opiskelijoiden edunvalvonta ollut ylioppilasliikkeelle entistä vaikeampi kenttä. Yliopistouudistuksen484 jälkimainingeissa suomalainen tohtorikoulutuskin on uudistusten edessä. Tältä pohjalta SYL:n hallitus485 päätti vuonna 2010 lisätä toimintasuunnitelman toteutussuunnitelmaan myös jatko-opiskelijoiden486 edunvalvonnallisen tilanteen selvittämisen. Tieteentekijöiden liiton edustajien kanssa järjestettiin487 tapaaminen jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta ja mm. työterveydenhuollosta toukokuussa, mutta488 sen jälkeen prosessi eteni valitettavan hitaasti. Projektin keskeneräisyyden tähden SYL:n hallitus489 esittää jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan kehittämistä myös vuoden 2011 toimintasuunnitelman490 osaksi.491 Kansallisten kysymysten rinnalla, tai oikeastaan niiden yläpuolella, jatko-opiskelijoiden asemaa ja492 eurooppalaista edunvalvontaa pohdittiin ESU:n Doctoral Workin Groupin (DWG) työssä. DWG:n493 tehtävänä oli vuoden 2010 aikana valmistella jatko-opiskelijoita ja tutkijakoulutettavia käsittelevä494 politiikkapaperi ESU:n syysliittokokoukselle. SYL:n tehtävänä oli toimia työryhmän puheenjohtajana495 ja käytännössä suurin osa kirjoitustyöstä tehtiin koulutuspoliittisen sihteerin Jarmo Kallungin496 toimesta. Tätä toimintakirjoitusta laadittaessa ESU:n liittokokousta ei ole vielä pidetty, eikä497 linjapaperin lopullisesta muodosta ole tietoa. Liittokokousmateriaaleihin lähetettyyn pohjaesitykseen498 oltiin Lapinrinteellä kuitenkin tyytyväisiä.499 3.5. Valintajärjestelmät500 Työurakeskustelun myötä korkeakoulujen valintajärjestelmien uudistaminen nousi julkiseen501 keskusteluun heti vuoden alusta alkaen. Työurien pidentämistä pohtinut ns. Ahtelan työryhmä esitti502 helmikuun alussa, että tutkinto-oikeudettomat opiskelijat tulisi asettaa etusijalle opiskelijavalinnoissa.503 SYL kommentoi esitystä toteamalla, että ”Ensi kuulemalta ajatus on hyvä, mutta on syytä huomioida,504 että ehdotus vaikeuttaisi alan vaihtamista ja siten nopeaa valmistumista tilanteissa, joissa opiskelija505 huomaa päätyneensä väärälle alalle.”506 Helmikuun loppupuolella Ahtelan esitykset painuivat hetkeksi taka-alalle, kun OKM:n ”Ei507 paikoillanne, vaan valmiit –Hep!”-muistio julkaistiin. Tämän opintojen nopeuttamismuistion508
  13. 13. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 13/51 keskeisin esitys opiskelijavalintojen osalta oli pääsykokeiden vähentäminen ja todistusvalintojen509 lisääminen. Ahtelan esitykseen verrattuna OKM:n esitys herätti huomattavasti enemmän julkista510 kuohuntaa.511 Maan hallituksen maaliskuisen kehysriihen jälkeen opiskelijavalintojen uudistamisen valmistelu512 annettiin OKM:n opiskelijavalintatyöryhmän tehtäväksi. SYL:n edustajana työryhmässä toimi Jarmo513 Kallunki. Työryhmätyön painopisteeksi otettiin korkeakoulujen yhteisen haku- ja valintajärjestelmän514 luominen, sekä Ahtelan esityksen jatkojalostaminen. Todistusvalintoja koskevat kysymykset todettiin515 yliopistojen autonomian piiriin kuuluviksi. Tutkinto-oikeudettomien opiskelijoiden osalta oltiin516 lokakuussa 2010 päätymässä tilanteeseen, jossa tutkinto-oikeudettomille suositeltiin omia517 valintakiintiöitä. Valintakiintiöiden koko katsottiin koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaiseksi518 autonomian piiriin kuuluvaksi päätökseksi. Alanvaihtojen vaatimien väylien turvaamiseksi SYL piti519 kiintiöjärjestelmään siirtymisen edellytyksen riittävän joustavien koulutusjärjestelmän sisäisten520 siirtymäkäytänteiden luomista ja niiden sisällyttämistä osaksi korkeakoulujen uutta haku- ja521 valintajärjestelmää. Työryhmän esityksessä korkeakoulujen väliset siirtymät on kirjattu osaksi haku- ja522 valintajärjestelmän toiminnallisuutta.523 3.6. Tutkinnonuudistuksen ja Bolognan prosessin edistäminen524 Tutkinnonuudistukseen ja Bolognan prosessiin liittyvä työ on edennyt normaaliin tahtiin vuoden525 aikana. Juhana Harju on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) jäsen, ja keväällä Jarmo Kallunki526 korvasi Juuso Leivosen Suomen Bologna-asiantuntijaryhmässä. Koulutuspoliittiset toimijat tapasivat527 muun muassa KKA:n sihteeristöä aiheenaan tutkinnonuudistuksen arviointi. Arviointiryhmässä528 opiskelijoita on edustanut Henna Juusola (SAMOK). Arvioinnin esiselvitys valmistui maalikuussa.529 ESU:n tekemää kansainvälistä työtä Bolognan prosessin edistämiseksi on seurattu ja siihen on530 vaikutettu lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta. Matti Parpala ja Elena Gorschkow-Salonranta531 osallistuivat opetusministeriön Bolognan prosessi -konferenssiin Budapestissä ja Wienissä. Bolognan532 prosessin implementaation jatkamista on pidetty esillä lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta.533 3.7. Laatu ja palautejärjestelmät534 Yliopistokoulutuksen laatutyön puolella vuonna 2010 jatkettiin tiivistä yhteistyötä Korkeakoulujen535 arviointineuvoston (KKA) kanssa. Yliopistojen osalta vuoteen mahtui joitain uudelleen auditointeja,536 mutta käytännössä ensimmäinen auditointikierros saatiin vuoden aikana päätökseen. Korkeakoulujen537 auditointien lisäksi vuodelle ajoittui KKA:n oma ulkoinen auditointi, jonka KKA läpäisi kunnialla.538 Toisen kierroksen auditointien osalta SYL osallistui valmistelevaan keskusteluun.539 Palautejärjestelmien puolella jatkettiin yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA)540 edistämistä. OKM:n ja UNIFIn kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen YOPALA päädyttiin541 toteuttamaan osana yliopistojen jo olemassa olevia palautejärjestelmiä. YOPALAn kehitystyö jatkuu542 vuonna 2011.543 4. SOSIAALIPOLITIIKKA544 4.1. Yleistä toimeentulovaikuttamisesta545 Liittokokous 2009 valitsi yhdeksi vuoden 2010 kolmesta eduskuntavaalien kärkitavoitteesta546 opintotuen riittävän tason saavuttamisen. Liittokokous 2009 linjasi myös vuoden 2011547 budjettivaikuttamisen tärkeimmiksi tavoitteiksi 1. Opintotuen elementit sidottava indeksiin, 2.548 Opintorahan huoltajakorotus palautettava ja 3. Ateriantuen taso seurattava opiskelijaruoan549 enimmäishinnan nousua. Vuoden aikana hallitus piti opintotuen sitomista indeksiin ”ykköskärkenä”.550
  14. 14. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 14/51 Suunnitellessaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman (tosu) toteutussuunnitelmaa (tosun tosu) hallitus551 päätti, että hallitusohjelmatavoitteiden toimeentulokirjauksen puolesta tehdään melkeinpä552 mittaamaton määrä työtä, jotta vallitsevaan tilanteeseen saataisiin muutos. Hallituksen sisällä vastuu553 toimeentuloasioista on ollut Ville Impiöllä ja vaikutustyötä on tehty paljon yhteistyössä pääsektorin554 kanssa. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana käydyissä tapaamisissa kartoitettiin puolueiden,555 yhteistyötahojen ja eri vaikuttajaryhmien kantoja erityisesti opintotuen indeksiin sitomiseen, sekä556 opintorahan huoltajakorotukseen. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen toimintaa kuvasi myös557 osallistuminen vuonna 2009 alkaneeseen OKM:n opintotuen kokonaisuudistusta pohtineeseen558 työryhmään. Työryhmän tuotos julkaistiin elokuun alussa.559 Toimeentuloon liittyen SYL harjoitti aktiivista toimintaa ja asiaa pidettiin aktiivisesti keskustelussa560 koko vuoden. Erityisesti SAMOK:n, mutta myös muiden opiskelijajärjestöjen kanssa tehtiin paljon561 yhteistyötä. SYL toi oman kantansa aina tarpeen tullen ripeästi esiin.562 Syksyllä hallitus kirjasi liiton hallitusohjelmatavoitepaperiin opiskelijan toimeentulon osalta563 opintotuen indeksiin sitomisen, huoltajakorotuksen palauttamisen opintorahaan, sekä otti564 linjapaperiesityksessä kantaa sen puolesta, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen tulisi siirtää565 Kelalle.566 Sosiaalipoliittisen sihteerin Johanna Nuortevan jäätyä äitiyslomalle syyskuun alussa, hänen567 sijaisekseen valitun Antti-Jukka Huovilan työnkuvaan kuuluivat myös toimeentuloasiat.568 Sihteerivaihdos sujui hyvin, eikä vaihdoksesta aiheutunut minkäänlaisia ongelmia sektorin toimintaan569 tai edunvalvontaan.570 4.2. Hallitusohjelma- ja budjettivaikuttaminen571 Koko hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä kartoitettiin laajasti myös puolueiden ja572 yhteistyötahojen kantaa opiskelijoiden toimeentuloon. Käydyt tapaamiset tehtiin osittain limittäin573 maaliskuussa aloitetun budjettivaikuttamisen kanssa ja näin saatiin tapaamisista kaikki hyöty irti.574 Talven ja kevään tapaamissa tarkoituksena oli saada opiskelijaliikkeen ajatuksia läpi etenkin575 puolueiden alkukesästä käymiin puoluekokouksiin. Mielipiteet ja tavoitteemme kyllä huomioitiin,576 mutta vaihtelevilla painotuksilla, ja monesti sai todeta, että yleinen taloustilanne ja muut intressit577 menivät opiskelijoiden asioiden edelle. Käydyissä keskusteluissa pidettiin esillä joulukuussa 2009578 tullutta opintotukityöryhmän raporttia ja sen esityksiä opiskelijoiden toimeentulosta.579 Budjettivaikuttamiseen panostaminen aloitettiin sektorilla hyvissä ajoin maalis-huhtikuussa. Yhdessä580 pääsektorin kanssa luotiin strategia siitä keitä tavataan ja minkälaisilla reittimerkeillä edetään. Talven581 aikana tehdyn eduskuntavaalivaikuttamistapaamisten myötä hallitus päätyi siihen tulokseen, että582 SYL:n merkittävin tavoite valtion vuoden 2011 budjettiin ja sitä myöten valtioneuvoston elokuun583 budjettiriiheen on opintotuen sitominen indeksiin. Samalla kun hallitus päätti tavoitteiden584 priorisoinneista, käytiin myös paljon keskustelua siitä, miten toimitaan tilanteessa jossa585 budjettitavoitteemme eivät mene läpi. Merkittävää roolia vaikuttamistyössä näytteli myös OKM:n586 opintotukityöryhmä ja sen tulokset. Tästä työstä enemmän kohdassa Opintotukityöryhmä.587 Keväällä tehty budjettivaikuttaminen oli etenkin sitä, että veimme tavoitteitamme erityisesti588 puolueiden valtionvarainvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsenten, erityisavustajien ja589 valmistelevien virkamiesten tietoisuuteen ja kävimme heidän kanssa asiasta keskustelua. Ennen590 juhannusta ja lomien alkua sektori tapasi vielä toiseen otteeseen joitain puolueiden edustajia.591 Kesäkuulla lyötiin myös lukkoon elokuun budjettiriihen ympärillä tehtävä vaikuttamistyö.592 Valtionvarainministeriön julkaistua oman esityksensä budjetiksi reagoimme yhdessä SAMOK:n593 kanssa siihen toteamalla, että opintotuen uudistaminen tulee mahtua jo valtion vuoden 2011594 talousarvioon, eikä päätöstä tule enää siirtää maaliskuun 2011 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.595
  15. 15. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 15/51 Budjettiriihessään valtioneuvosto päätti olla ottamatta huomioon elokuussa julkaistun OKM:n596 työryhmän raportin esityksiä, ja opiskelijoiden toimeentuloa ei esitetty kiinnitettäväksi seuraamaan597 indeksiä. Budjettilakien yhteydessä päätettäneen mm. nostaa opintopisterajoja, kehittää opintuen598 seurantaa yhdenmukaisemmaksi, muutti pelkän asumislisän nostamisen opintotukikuukausia599 kuluttavaksi ja opintotuen saaminen muutetaan kaksiportaiseksi siten, että sitä myönnetään ensin600 alempaan ja sitten ylempään korkeakoulututkintoon. Vähäisten parannusten puolelle voitaneen laskea601 erityisesti ateriatuen 10 sentin nosto ja se että harjoittelusta saatu palkka on tulevaisuudessa osa602 normaalia tulovalvontaa.603 SYL ja SAMOK ilmaisivatkin tyytymättömyytensä näihin ratkaisuihin, koska opintotukityöryhmän604 työ jäi liittojen mielestä nyt merkityksettömäksi.605 SYL:n hallitus päättikin jo aikaisempien keskusteluiden pohjalta, että aikaisemmista606 budjettitavoitteista tehdään ensi vuoden hallitusohjelman kärkitavoitteita, eikä opintotuen607 indeksisidonnaisuuden ja opintorahan huoltajakorotuksen tavoittelusta luovuta.608 Syksyn 2010 aikana sosiaalipoliittinen ja pääsektori tekevät kuitenkin paljon työtä sen osalta609 minkälaisen näkemyksen eri valiokunnat antavat opintotukilakiluonnokseen. Tätä työtä on tehty mm.610 valiokuntakuulemisen ja normaalin vaikuttamistyön kautta. Tulokset selviävät myöhemmin tämän611 vuoden aikana.612 Toimeentulo ja budjettivaikuttamistyötä tehtiin vuoden aikana kiinteänä osana myös613 ylioppilaskuntien toimintaa. Siitä suuri kiitos heille. SYL osallistui vuoden aikana aktiivisesti yo-614 kuntien ja yhteistyötahojen seminaareihin ja paneeleihin. Yo-kunnat organisoivat myös omia615 tempauksiaan ja paikallisentason vaikuttamistyötä elo-syyskuulla. Toimeentuloasiat olivat esillä myös616 sektorin vuoden jokaisessa tapaamisessa, kevätkaudella käytiin paljon keskustelua mm.617 kaksiportaisuuden vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon ja siitä kuinka suureen618 opiskelijajoukkoon kaavaillut muutokset vaikuttavat. Vuoden 2009 ja alkutalven 2010 aikana esillä619 ollut opintotuen vähimmäisopiskelun määritelmä saatiin kuitenkin kitkettyä pois keskusteluista.620 4.3. OKM:n opintotukea pohtineeseen työryhmään osallistuminen621 OKM:n opintotuen rakenteellista kehittämistä pohtinut työryhmä julkaisi väliraporttinsa joulukuussa622 2009 ja SYL otti asiaan kantaa lausunnossaan heti tammikuun 2010 alussa. Kommentoimme erityisesti623 kaksiportaisuuden, seurannan tehostamisen, asumislisäkuukausien käytön ja indeksisidonnaisuuden624 vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Työryhmän osalta etenkin opiskelijoiden asumisen tuen625 järjestelmää pidettiin esillä vuoden toisessa sosiaalipoliittisen sektorin valtakunnallisessa626 tapaamisessa. Työryhmän työ jatkui aina elokuulle saakka jolloin työryhmän raportti julkaistiin. SYL627 piti kokonaisesitystä hyväksyttävänä. Opiskelijaliike toivoi, että maan hallitus olisi päätynyt elokuun628 budjettiriihessään ratkaisuun, jossa työryhmän koko esitys olisi otettu yhteisesti huomioon. Ei siis niin629 kuin budjettiesityksessä lopulta tehtiin, kun esityksistä huomioitiin lähinnä kiristykset.630 Työryhmätyöskentelyn osalta sektori tapasi vuoden aikana mukana olleita opiskelijatahoja ja pyrki631 löytämään heidän kanssa yhteisiä linjoja. Yhteistyötä haettiin myös muiden osapuolten kanssa ja632 etenkin OKM:n ja VM:n edustajia tavattiin aktiivisesti koko ajan.633 4.4. Opiskelija-asuminen634 Vuonna 2010 SYL:n tekemä vaikuttamistyö opiskelija-asumisen suhteen painottui etenkin syksylle.635 Keväällä hallitus nimitti SYL:n edustuksen OKM:n kansainvälisten opiskelijoiden asumista636 käsittelevään työryhmään. Ryhmän on tarkoitus antaa mm. suosituksia siihen, miten kansainvälisten637 tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumisjärjestelyt tulisi hoitaa.638
  16. 16. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 16/51 Syksyllä osallistuttiin Helsinki Education and Research Area (HERA) järjestämään kv-asumisen639 seminaariin. Oma ylioppilaskunnille suunnattu asumistapaaminen järjestettiin lokakuun alussa.640 Asumistapaaminen oli osa tammikuussa sovittua toimintatapaa, joka mahdollisti tietyn teeman641 ympärille rakennetut tapaamiset. Saatujen kokemusten myötä huomattiin, että teemojen ympärille642 rakennetut tapaamiset ovat hyvä keino saada kohdennettua tietoa eteenpäin. Syksyn linjausten ja643 vuoden 2011 toiminnan suunnittelun yhteydessä tehtiin myös joitain opiskelija-asumiseen liittyviä644 linjauksia.645 Vuoden 2010 tilastoista huomattiin jälleen, että yleisen taantuman aikana opiskelija-asumisen suosio646 kasvaa ja siitä saattaa aiheutua ongelmia etenkin paikallisella tasolla.647 4.5. Yhdenvertaisuus648 Suoraan yhdenvertaisuus-teeman alle sijoittuvia toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman649 kohtia määriteltiin vuodelle 2010 kaksi kappaletta. Suunnitelman mukaan tarkoitus oli rekrytoida650 toimistolle esteettömyysasiantuntija sekä osallistua ESOK-verkoston toimintaan. Näiden lisäksi651 keskustoimiston perustoimintaan kuuluu osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin yhdessä652 muiden opiskelija- ja vammaisjärjestöjen kanssa.653 Alkuvuonna kävi ilmi, että Kyky-hankkeeseen olisi mahdollista saada jatkoa ESR-rahoituksen kautta.654 Tämä tarkoittaisi lisätyövoiman rekrytointia toimistolle ja hankkeen laajentamista. Koska Kyky-655 hanketta pidettiin erittäin tärkeänä hankkeena, johon jatkorahoituksen hankkiminen koettiin656 esteettömyysasiantuntijaa mielekkäämmäksi, päätettiin asiantuntijan sijaan keskittyä tulevaan Kyky-657 hankkeen jatkohankkeeseen. Tämän lisäksi koettiin rahoituksellisena riskinä hakea samalta658 ministeriöltä rahoitusta kahteen eri hankkeeseen samaan aikaan. Lisäksi toimistolla on jo nyt hyvin659 rajalliset työskentelytilat, eikä kunnollisia työtiloja olisi riittänyt kahdelle uudelle SYL:n työntekijälle.660 Näin ollen päätettiin jättää esteettömyysasiantuntijan rekrytoiminen myöhempään ajankohtaan ja661 panostaa Kyky-hankkeen jatkoon. Tulevassa Kyky-ESR-hankkeessa päätettiin myös painottaa aiempaa662 enemmän esteettömyysasioita.663 ESOK-hankkeen oli tarkoitus toimia itse hankkeen loputtua verkostona. Kuitenkin hyvin pian keväällä664 kävi valitettavan selväksi, että kyseinen verkosto ei ole kovinkaan aktiivinen. Verkostolla on665 koordinointitaho, joka tosin on jo nykyisellään niin työllistetty, että verkoston toiminnan666 ylläpitäminen on jäänyt taustalle. Koska SYL:ssa oli vahva konsensus siitä, että keskustoimiston ei ole667 mielekästä alkaa verkoston koordinaattoriksi, on verkoston toimintaan osallistuminen jäänyt varsin668 pieneksi vuoden aikana. Verkostosta ja sen toiminnasta on keskusteltu opiskelija- ja669 vammaisjärjestöjen yhteisessä verkostossa, joka on varsin aktiivinen toimija.670 Yleisistä ja ajankohtaisista yhdenvertaisuuden teemoista on käyty aktiivista keskustelua opiskelija- ja671 vammaisjärjestöjen verkoston kokouksissa sekä teemoittain on tehty töitä myös yksittäisten672 vammaisjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi SYL osallistuu myös ESOK- ja DfA (Design for All)-673 verkostojen toimintaan.674 4.6. YTHS675 YTHS:n uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Alkuvuonna käytettiinkin aikaa uuden676 hallituksen perehdyttämiseen ja tutuiksi tulemiseen. Luontevien välien luominen onnistui varsin677 hyvin, ja yhteistyö keskustoimiston kanssa on ollut luontevaa. Myös välit toimitusjohtaja Männistöön678 ovat olleet vuoden aikana hyvät ja tiiviit.679 Vuonna 2009 alkanut YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt kuluvana vuonna680 kitkattomasti. Alun takeltelut on jääneet taakse, ja sopeuttaminen on edennyt suunnitelmien mukaan.681
  17. 17. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 17/51 Opiskelijamäärien laskemisesta johtunut taloudellinen sopeuttaminen jatkuu vielä tulevanakin682 vuonna, ja sen sujumiseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikka kulunut vuosi onkin ollut varsin hyvä.683 SYL:n liittokokouksen 2009 liittokokouskannanoton mukaan SYL suhtautuu myönteisesti YTHS:n684 palveluiden avaamiseen myös AMK-opiskelijoille. Liittokokous katsoi kuitenkin, että palveluiden685 avaaminen ei saa heikentää nykyistä palvelutarjontaa tai palvelun laatua, ja uudistus ei saa tulla686 yliopisto-opiskelijoiden maksettavaksi. Ensimmäisenä askeleena palveluiden laajentamiseksi nähtiin687 toiminnan pilotointi kahdella paikkakunnalla. YTHS:llä oli vahva näkemys siitä, että päätös pilotin688 aloittamisesta on tehtävä ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja, jottei asia unohdu seuraavalla689 hallituskaudella. SYL tuki tavoitetta, vaikka kantoikin välillä huolta pilotin kiireellisestä aikataulusta.690 SYL:n näkemyksen mukaan pilotti olisi tehtävä kaikilla YTHS:n linjoilla, jotta siitä saataisiin validia691 dataa. Vaikka pilotin onnistuminen näytti elokuun budjettiriihen jälkeen hyvin epätodennäköiseltä,692 lokakuun puolessa välissä saatiin kuitenkin tieto, että ministeri Risikko on halukas aloittamaan693 toimenpiteet YTHS-pilottia varten. Pilotin tarkempi suunnittelu ajoittuu vuodelle 2011.694 YTHS:n taloudellinen tilanne oli lähellä kokea kolauksen valtion budjettiriihen yhteydessä elokuussa.695 Monivuotisen yhteisymmärryksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut säätiön696 toimintaa rahoittamalla vuokrakustannukset kokonaisuudessaan. Vuokrakustannuksiin oli697 odotettavissa lisäystä Töölön toimitilan laajennuksen ja Jyväskylän toimitilamuutoksen vuoksi,698 tarvittiin vuokra-avustukseen aiempia vuosia suurempi korotus. Korotus piti olla jo keväällä selvä,699 mutta alkukesästä tilanne aukesi jälleen. Valtion tiukentuneen budjetin vuoksi korotetun vuokra-700 avustuksen saaminen vaikutti yllättävän vaikealta, ja keskustoimiston budjettitiimi joutuikin701 tekemään asian suhteen paljon työtä yhdessä YTHS:n johdon kanssa. Lopulta hallitus päätti esittää702 valtion budjettiin YTHS:n vuokrakuluja korotuksineen.703 YTHS sai loppukesästä myös virallisen päätöksen hoitotakuun toteuttamiseen liittyen. YTHS toteuttaa704 kuntien kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa julkista tehtävää, ja siksi hoitotakuuehtoja on pyritty705 alusta saakka noudattamaan myös säätiön palvelutuotannossa. Asian juridinen pohja on kuitenkin706 ollut avoin, ja siksi kysymys hoitotakuun velvoittavuudesta YTHS:n kohdalla on ollut epäselvä.707 Eduskunnan oikeusasiamies on 27. elokuuta 2010 antanut päätöksen yksittäiseen YTHS:n suun708 terveydenhoidon jonotilannetta koskevaan kanteluun. Päätöksessä todetaan yksiselitteisesti että709 hoitotakuu koskee myös YTHS:n palveluja, ja säätiön palvelut on pystyttävä tarjoamaan hoitotakuun710 puitteissa. Päätös ei kuitenkaan muuta juurikaan säätiön nykyistä toimintaa, sillä hoitotakuun711 toteutumista on seurattu jo aiemmin, ja potilaat on pyritty hoitamaan sen puitteissa.712 4.7. KYKY713 SYL:n vuonna 2009 OKM:n rahoituksella aloittama Kyky-hanke sai jatkorahoitusta myös vuodelle714 2010. Kuluneen vuoden jatkohankkeessa erityisenä painopisteenä oli suositusten jalkauttaminen ja715 levittäminen. Tämä työ on onnistunut hyvin, vaikka työtä onkin tehty hyvin vahvasti yhden kyky-716 hankkeen suunnittelijan voimin. Kyky-hanke on ollut erittäin pidetty, ja sen viesti on koettu tärkeäksi.717 Suunnittelijalle on tullut yhteydenottoja kaikista yliopistoista, ja myös ammattikorkeakoulujen718 puolella on erittäin suurta kiinnostusta hanketta kohtaan.719 Viime vuoden lopulla järjestetyssä Kyky-seminaarissa tuli ilmi, että ESR-rahoitukseen on lisätty720 omaksi kohdakseen hankkeet, jotka edistävät opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Tämän jälkeen SYL sai721 vahvan viestin päättäviltä tahoilta, että hankkeelle kannattaisi hakea jatkoa ESR-rahoitteisena. Hanke722 saikin oman paikkansa koordinoivana tahona toimivan, tamperelaisen Campus Connexus-hankkeen723 alta. Kyky-ESR-hanketta tukee vahvasti myös Aalto-yliopisto, joka kustantaa hankkeen724 omarahoitusosuuden. Aalto on halukas myös rakentamaan omia tukirakenteitaan vahvasti kyky-725 hankkeen suositusten perusteelta.726
  18. 18. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 18/51 Lopullinen päätös rahoituksesta tulee myöhemmin tänä syksynä, mutta tällä hetkellä on hyvin727 epätodennäköistä, että rahoitus jostain syystä kaatuu. Rahoituksen varmistuessa uudelle hankkeelle728 rekrytoidaan myös toinen työntekijä.729 Edellisen vuoden tapaan myös vuoden 2010 lopulla järjestetään kyky-seminaari. Tänä vuonna730 seminaari järjestetään Dipolissa, ja seminaarin puitteet tarjoaa Aalto-yliopisto. Puhujina ovat muun731 muassa opetusministeri Henna Virkkunen sekä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.732 Vuoden aikana kyky-toiminta on omalta osaltaan saanut vakiintuneemman paikan myös SYL:n733 keskustoimiston arjessa. Hallituksesta valittiin oma kyky-vastaava, joka on osallistunut aktiivisesti734 suositusten jalkauttamiseen. Koko hallitus on ollut sitoutunut hankkeeseen, ja pitänyt teemaa useissa735 eri yhteyksissä esillä.736 4.8. OLL737 Opiskelijoiden liikuntaliitto pyysi SYL:n hallituksen liikuntavastaavan mukaan OLL:n738 liikuntapoliittisen linjapaperin työryhmää. Työryhmän työskentely käynnistyi varsin myöhään739 keväällä, ja alkoikin rivakasti toimeen. Pohjat dokumenteille (liikuntapoliittinen linjapaperi ja740 toteuttamissuunnitelma) tehtiin OLL:ssa kahden työryhmätapaamisen ideoinnin pohjalta741 sihteerityönä. Työryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida papereita. Syksyn alussa lipo-lipa-742 työskentely käynnistyi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lausuntokierroksella, jolloin myös SYL743 lausui virallisesti paperiin. SYL:n ja ylioppilaskuntien linjat olivat samansuuntaisia: huippu-urheilun744 ei haluttu nousevan liiallisesti paperista esille, sillä sekä keskustoimiston että ylioppilaskuntien745 mielestä tärkeimpänä kohderyhmänä on oltava tavalliset opiskelijat, joista erityisryhmänä terveytensä746 kannalta vähän liikkuvat opiskelijat. Työryhmän varsinainen työskentely on loppunut, ja seuraavan747 kerran kyseistä paperia käsitellään OLL:n liittokokouksessa. SYL:n näkemykset linjapaperiin on otettu748 vaihtelevasti huomioon.749 4.9. Nuorten työkyvyttömyysseminaari750 Huhtikuussa Kauppalehti kirjoitti Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten751 työkyvyttömyydestä aiheutuu julkiselle taloudelle merkittävät taloudelliset kustannukset, mistä752 syystä TTL:n pääjohtaja Harri Vainio toivoi artikkelissa jonkun tarttuvan haasteeseen järjestää753 ”nuorten Korpilampi” asian ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja tarttui syöttiin ja otti yhteyttä Vainioon754 selvittääkseen, olisiko TTL mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä SYL:n kanssa nuorten755 työkyvyttömyyden torjunnassa. Vainio oli erittäin kiinnostunut ideasta, ja siitä lähti ajatus yhteisestä756 seminaarista. Seminaarin suunnittelu aloitettiin toukokuussa (suunnitteluryhmässä ja seminaarissa757 mukana SYL:sta Vesa, Parpala ja Kujala), ja itse seminaari pidetään 1.11.2010 valikoidun joukon758 työseminaarina. Seminaarin tarkoituksena on löytää ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, ja759 seminaarin tuloksista tuotetaan mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna hallitusohjelmaneuvotteluja760 varten esite. Vainio tulee esittelemään tuloksia myös Kyky-seminaariin.761 4.10. SORA762 Vuoden 2009 yksi opiskelijajärjestöjä vavisuttavimmista uudistuksista oli ns. soveltumattomuuden763 ratkaisuja -työryhmän esitykset mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyseisen työryhmän764 työskentely jatkui tämän vuoden puolelle, ja lopulliset esitykset hallitukselta uudeksi lainsäädännöksi765 saatiin lokakuussa.766 Toiminta SORAn kanssa on ollut pitkälti odottelua. Alkuvuodesta työryhmä esitti oman, lopullisen767 lakiehdotuksensa, johon myös SYL jätti erittäin kriittisen lausunnon. Tämän jälkeen SORA-lakipaketti768
  19. 19. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 19/51 siirtyi hallituksen käsiteltäväksi, ja sieltä lopullinen esitys sora-lainsäädännöksi saatiin siis lokakuun769 alussa.770 Keväällä asiasta käytiin paljon keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkostossa. Verkostossa771 löydettiin yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, että suunniteltu lainsäädäntö on huonosti valmisteltua,772 ja heikentää merkittävästi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Asiasta kirjoitettiin Vammaisfoorumin773 kanssa yhteinen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin kesäkuussa. SYL laittoi asiasta myös oman774 kannanottonsa maaliskuussa.775 Hallituksen esityksen jälkeen SYL laittoi jälleen oman kannanottonsa, jossa korostettiin erityisesti776 edelleen esityksestä puuttuvaa ns. Ruotsin mallin mukaista sitoutumatonta asiantuntijalautakuntaa ja777 sen tarpeellisuutta. Tämän jälkeen asian hallitusvastaava yhdessä vastaavan sihteerin kanssa aloitti778 aktiivisen tapaamiskierroksen, joka oli suunnattu erityisesti sivistysvaliokuntaan sekä779 perustuslakivaliokuntaan. SYL:n tavoitteiden eteneminen sivistysvaliokunnan kautta näyttää780 kuitenkin epätodennäköiseltä. Näin ollen asian toivotaankin etenevän perustuslakivaliokunnan781 kautta, ja siihen kohdistetaan aiempaa suunniteltua enemmän panoksia. Joka tapauksessa esityksen782 uumoillaan venyvän pitkälle ensi vuoden puolelle tai mahdollisesti jopa eduskuntavaalien yli.783 Asia herätti myös mukavasti kiinnostusta mediassa, ja tätä on tarkoitus käyttää hyväksi myös784 myöhemmässä vaikutustyössä. Tarpeen tullen asiasta järjestetään myös näkyvämpiä tempauksia785 yhdessä Vammaisfoorumin tai alakohtaisten opiskelijajärjestöjen kanssa.786 5. TYÖELÄMÄASIAT787 5.1. Työurien pidentäminen788 Työurien pidentämiskeskusteltua on käyty viime vuosina runsaasti, ja se on alkanut vaikuttaa yhä789 enemmän myös korkeakoulupolitiikkaan. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä painetta pidentää790 työuria alkupäästä on koko ajan enemmän. Lisäksi korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys on791 tuonut uusia haasteita korkeakouluille ja niistä valmistuville.792 Liittokokous 2009 linjasi, että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia.793 Tammikuussa hallitus kävi tältä pohjalta poliittista linjakeskustelua, jonka pohjalta mm. hallitukseen794 luotiin järjestäytymisen yhteydessä työelämäasioiden päävastuualue. Tavoitteeksi asetettiin, että795 saataisiin yleiseen tietoisuuteen positiivinen malli siitä, miten työuria pidennetään alkupäästä ja että796 vaaliohjelmissa ei ole opiskelijan kannalta huonoja avauksia työurien pidentämiseen. Lisäksi SYL:n797 sisäisesti haluttiin saada selkeytynyt kuva siitä, miten keskustelu työurien pidentämisestä vaikuttaa798 toimintaympäristöön ja -tapoihin.799 Työelämäasiat ovat leikanneet poikki SYL:n toimintasektoreiden, ja siten tuoneet uusia näkökulmia800 myös muuhun SYL:n edunvalvontaan.801 Teemakokonaisuuksia aiheesta mm.:802 - Valmistumisaikojen nopeuttamisen varjolla käytävä keskustelu803 - Opiskelun aloittamisen aikaistaminen804 - Nivelvaiheiden helpottaminen (toinen aste-kandi-maisteri-tohtori-työelämä)805 - Opiskelukyky, hyvinvointi ja niiden vaikutus tulevaan työkykyyn806 - Pätkätyöt ja opiskelijan urakehitys807 - Opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelumahdollisuudet808 - Työelämävalmiuksien kehittyminen opiskeluaikana809 - Työelämään siirtymisen haasteet810 - Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen811 - Opintojen joustavuus ja mahdollisuus kesäopintoihin812
  20. 20. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 20/51 - Opiskeluedellytysten edistäminen813 Tammikuun ja helmikuun aikana valmisteltiin ns. Kreisiryhmän kanssa opiskelijajärjestöjen yhteistä814 ulostuloa. Kreisiryhmään koostui toisen asteen, korkea-asteen ja työmarkkinajärjestöjen815 opiskelijajärjestöjen edustajista. 24.2. järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus työurien pidentämisen816 keinoista. Tilaisuus sai runsaasti julkisuutta ja nosti ehdotukset julkiseen keskusteluun, mm. 25.2.817 eduskunnan kyselytunnille. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa muiden opiskelijajärjestöjen kanssa818 eduskuntavaalivaikuttamista ajatellen.819 Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn kanssa järjestettiin maaliskuussa seminaari, jossa käsiteltiin820 korkeakoulutettujen kesätyö- ja harjoitteluasioita. Samassa yhteydessä julkistettiin OTUS:n tutkimus821 samasta aiheesta.822 Työurien pidentämisen työkalupakki päivitettiin, ja sitä jaettiin useissa sidosryhmätapaamisissa.823 Kevään aikana käytiin keskusteluja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja työmarkkinajärjestöjen824 edustajien kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin laajalti työurien pidentämistä opiskelijanäkökulmasta.825 Yleisellä tasolla suurin työelämäpoliittinen kysymys, eläkejärjestelmän kehittäminen, ei edennyt826 mainittavasti. Luultavimmin asiasta tehdään päätöksiä 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tämän827 johdosta poliittinen paine työurien alkupäähän tehtäville toimenpiteille kasvoi, joka on ollut828 huomattavissa mm. opintotuen kehittämiskeskusteluissa.829 Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen on tullut monissa yhteyksissä esiin, mm. TEM kysyi830 epävirallisesti opiskelijajärjestöjen mielipiteitä asiaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden edistäminen voi831 muodostua kanavaksi vaikuttaa työnantajajärjestöihin ja niiden korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin.832 Kesän jälkeen aloitettiin valmistelemaan uutta poliittista linjapaperia liittokokouksen käsiteltäväksi,833 jotta SYL voisi toimia tulevaisuudessa pitkäjänteisesti työelämäasioiden edunvalvonnassa.834 Epätyypillisten työsuhteiden opiskelijoille aiheuttamia ongelmia käsitellään tarkemmin syksyn835 aikana, loppuvuoden tavoitteena on nostaa opiskelijanäkökulmasta työmarkkinoiden epäkohdat836 poliittiseen keskusteluun.837 5.2. Linjapaperin päivittäminen838 Työelämäasioihin panostaminen ja sieltä kautta nousevat edunvalvontakysymykset nähtiin niin839 suurena asiakokonaisuutena, että hallitus päätti asian vaativan uutta politiikkapaperia.840 Politiikkapaperin otsikoiksi tuli ”Koulutus ja työmarkkinat” ja ”Työurat ja eläkejärjestelmä”. Tämä841 politiikkapaperi käsitellään liittokokouksessa 2010, jossa sitä esitetään lisättäväksi osaksi SYL:n842 linjapaperia.843 Hallitus joutui vuoden aikana poliittisessa vaikuttamisessa asettamaan linjoja ja reagoimaan moniin844 työmarkkinoihin liittyviin asioihin. Koska työurakeskustelun nähdään jatkuvan ja845 korkeakoulutettujen työttömyys on suurimmalla tasolla koskaan, haluttiin selkeyttää SYL:n linjoja.846 Ylioppilaskuntien yhteistä näkemystä tarvitaan, jotta opiskelijat otetaan huomioon työmarkkina- ja847 eläkepolitiikan ratkaisuissa.848 Linjapaperi on selkeä laajennus edunvalvonta-alueeseen, jolla SYL on perinteisesti toiminut.849 Työmarkkinoilla ja eläkejärjestelmissä tehdään kuitenkin niin kauaskantoisia muutoksia, että ne850 vaikuttavat myös koulutusjärjestelmiin ja siten opiskelijoihin. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat851 hoitavat edunvalvontaansa myös työmarkkinakysymyksissä.852 5.3. Asevelvollisuuden ja opintojen yhteensovittaminen853
  21. 21. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 21/51 Asevelvollisuuden, mukaan lukien siviilipalveluksen, ja opintojen yhteensovittamisen kehittyminen854 on ollut SYL:n edunvalvontatavoitteena pitkään. Vuonna 2010 on oltu yhteydessä Puolustusvoimiin ja855 poliittisiin päätöksentekijöihin asian edistämiseksi. Esillä on pidetty mm. mahdollisuutta valmistautua856 pääsykokeisiin palvelusaikana ja hakumahdollisuuksia korkea-asteen opintoihin. TTY järjesti857 seminaarin aiheesta 24.9., jossa käsiteltiin erityisesti opinto-ohjauksen kohdistamista niihin858 opiskelijoihin, joilla on eniten vaikeuksia siirtyä opintoihin kotiutumisen yhteydessä.859 Siilasmaan työryhmä teki työtä koko vuoden selvittääkseen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia860 vaikutuksia, ja julkaisi 28.9. loppuraporttinsa aiheesta. Loppuraportissa on yhteensä 77 suositusta, ja861 sitä luultavimmin käytetään ensi hallitusneuvotteluissa asevelvollisuuden kehittämisen pohjana.862 Selvitysryhmän sihteeri Vesa Virtanen kävi 18.3. SYL:n toimistolla keskustelemassa aiheesta, jolloin863 saimme alustavaa kuvaa siitä, että Puolustusvoimilla oli selkeä tavoite turvata perustoimintaansa864 mukautumalla paremmin yhteiskunnan muihin tarpeisiin.865 6. KANSAINVÄLISET ASIAT866 Kansainvälisten asioiden sihteeri Elena Gorschkow-Salonranta sai uusia töitä ja lopetti SYL:ssä867 alkusyksystä kunniakkaan y-liikeuran jälkeen. Uudeksi sihteeriksi valittiin Hanna Laitinen, joka868 aloittaa marraskuussa.869 6.1. Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta870 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asema on nostettu esille lukuisissa sidosryhmätapaamisissa871 pitkin vuotta. SYL jatkoi projekteja koskien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suosituksia ja872 erityisesti sairausvakuutuskysymystä. Lisäksi kartoitettiin uusia edunvalvonnallisia tarpeita erityisesti873 työllistymiseen ja asumiseen liittyen.874 6.1.1. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suositukset875 Vuonna 2009 toiminut kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista koostunut työryhmä sai valmiiksi876 suositukset, joissa ohjeistetaan muun muassa korkeakoulujen, ylioppilaskuntien ja eri ministeriöiden877 toimintaa. Suosituksia on käytetty vaikuttamistyön pohjana vuoden 2010 aikana.878 Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on sovittu, että ministeriö antaa suositukset korkeakouluille879 keinoina edistää Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa. Vuonna 2009 sovitun mukaisesti880 ministeriö ei kuitenkaan ole valmis antamaan suosituksille kansallisten suositusten virallista asemaa,881 sillä ne koskevat muidenkin hallinnonalojen asioita.882 Ministeriö on pyytänyt selvittämään, voimmeko luoda yhteiset suositukset SAMOK:n kanssa. Tämä883 työ ei ole edennyt, joten loppuvuonna levitettäneen SYL:n suosituksia erityisesti yliopistoille.884 6.1.2. Sairausvakuutuskysymys885 EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden sairasvakuutusasia on edunvalvonnallisesti886 keskeinen. EU:n direktiivin mukaan oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on, että saapujalla on887 kattava sairasvakuutus. Tällä hetkellä suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät voi vakuutuslain mukaan888 myydä vakuutuksia ulkomaan kansalaisille, joten opiskelijat hankkivat sadoilta erilaisilta ulkomaisilta889 yhtiöiltä vakuutuksensa, joiden kattavuus kuitenkin vaihtelee laidasta laitaan ja hinnat ovat hyvinkin890 korkeat. Tilanne on hallinnollisesti hankala viranomaisille, opiskelijoille ja terveydenhuoltoyksiköille,891 ja on johtanut ikäviin tilanteisiin opiskelijan sairastuttua tai muuten tarvittua892
  22. 22. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 22/51 terveydenhoitopalveluita. Vuoden 2009 aikana selvitettiin, että esimerkiksi korkeakoulu voi ottaa893 opiskelijoilleen ryhmävakuutuksen, jolloin vakuutuslain ongelma saadaan kierrettyä.894 Suunnitellun mukaisesti vuonna 2010 tätä ryhmävakuutusmallia on esitelty korkeakoulusektorille.895 Alkuvuodesta myös SAMOK alkoi kannattaa mallia, josta yhdessä kerroimme muun muassa CIMO:n896 järjestämillä korkeakoulujen Kv-kevätpäivillä toukokuussa.897 Erityisesti ryhmävakuutusmallia on edistetty esittelemällä sitä yliopistojen UNIFI:lle ja898 ammattikorkeakoulujen ARENE:lle. Molemmat rehtorien neuvostot ovat suhtautuneet ajatukseen899 erityisen positiivisesti. Loppuvuonna täytyy vielä miettiä ne keinot, joilla saamme yhdessä rehtorien ja900 SAMOK:n kanssa kannustettua korkeakoulut tarttumaan ryhmävakuutuksiin.901 Vakuutusyhtiöpuolella on edelleen yhtiöitä, jotka ovat valmiita tarjoamaan tällaisia902 ryhmävakuutuksia korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille.903 6.1.3. Asuminen904 Uutena kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edunvalvonnan erityisteeman vuonna 2010 nousi905 asuminen. Timo Lehtinen on edustanut SYL:a Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvien906 asumispalveluiden työryhmässä.907 6.2. Kansainvälinen järjestöyhteistyö908 Kansainvälisessä järjestöyhteistyössä SYL:n keskeisimmät sidosryhmät ovat European Students’909 Union ESU ja Nordiskt ordförandemöte NOM. Lisäksi pidetään yllä joitain kahdenvälisiä suhteita.910 Lisäksi SYL:n toimijat osallistuvat kansainvälisiin seminaareihin. Kaikista matkoista kirjoitetaan911 matkaraportit, jotka myös jaetaan ylioppilaskuntien tietoon.912 6.2.1. European Students’ Union ESU913 SYL on osallistunut aktiivisesti ESU:n tapaamisiin ja kokouksiin sekä pitänyt yhteyttä ESU:n914 toimijoihin ja muihin kansallisiin liittoihin pitkin vuotta. Yhteistyö SAMOK:n kanssa ESU-asioissa on915 tiivistynyt vuoden aikana. Lisäksi NOM-yhteistyössä on panostettu paljon siihen, millaista työtä916 haluamme ESU:n tekevän.917 Keväällä osallistuttiin European Students’ Conventioniin, joka järjestettiin yhdessä opetusministerien918 tapaamisen kanssa Budapestissä ja Wienissä. Ministerikokous oli samalla Bolognan prosessin919 kymmenvuotisjuhlakokous, eikä sisältänyt tällä erää kovinkaan ihmeellisiä asioita, vaikka uusi920 European Higher Education Area (EHEA) kokouksen myötä muodollisesti käynnistettiinkin. EHEA:n921 toiminnan ajatukset noudattelevat pitkälti Bolognan prosessin linjauksia, joiden implementoinnin922 jatkoa kokouksessa puolin ja toisin vakuuteltiin. Yhteiseen korkeakoulutusalueeseen hyväksyttiin923 samalla uutena maana Kazakstan.924 Kevään lopulla SYL:n delegaatio lähti ESU:n seminaariin ja liittokokoukseen Madridiin.925 Liittokokousta värittivät erityisesti henkilövalinnat ja tiukka puheenjohtajakilpailu. Sopimattomat926 lobbausmenetelmät ja liittojen välisten suhteiden kiristyminen uhkasivat kokouksen ilmapiiriä, mutta927 onneksi kumpikaan puheenjohtajaehdokas ei itse sortunut epäasialliseen toimintaan.928 Liittokokousseminaarissa ja itse liittokokouksessa debatoitiin paljon ESU:n visiosta ja järjestöllisestä929 kehittämisestä. SYL tuki pj-ehdokasta, jonka koki juuri näissä asioissa osaavammaksi, ja onneksemme930 saimmekin hänet valittua. Lisäksi valittiin Juuso Leivonen ESU:n sisäiseen tilintarkastuskomiteaan.931
  23. 23. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 23/51 Syksyllä järjestettiin Leuvenissä vuoden toinen European Students’ Convention, jossa yhdessä932 Education Internationalin kanssa käsiteltiin opiskelijakeskeisen oppimisen teemaa.933 Opiskelijakeskeinen oppiminen oli aiheena myös EU-rahoitteisen hankkeen avausseminaarissa934 Bukarestissa toukokuussa. Marraskuussa osallistutaan ESU:n vuoden toiseen liittokokoukseen, jossa935 asialistalla on muun muassa SYL:n puheenjohtaman työryhmän esitys tohtorikoulutusta koskevaksi936 politiikkapaperiksi.937 Syksyn aikana myös päätetään, miten ESU:n visiotyötä jatketaan Vision Task Forcen työn938 epäonnistuttua. Epäonnistuminen johtui toimijoiden muista kiireistä.939 Yhteistyö ESU:n komiteoiden ja hallituksen kanssa on vuonna 2010 toiminut poikkeuksellisen hyvin.940 SYL on onnistunut luomaan hyvät suhteet kaikkiin keskeisiin ESU:n toimijoihin, mistä on ollut apua941 muun muassa visiotyön jatkon suunnittelussa sekä erilaisten politiikkapapereiden sisältöön942 vaikutettaessa.943 6.2.2. Nordiskt ordförandemöte NOM944 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijaliittojen NOM-yhteistyö alkoi vuonna 2010945 jälleen toimia viime vuosien vaikeuksien jälkeen. Tapaamisia pidettiin kaksi, keväällä Göteborgissa ja946 syksyllä Riiassa. Tapaamisissa käsiteltiin varsinaisen teeman ohella aina myös ESU:n asioita ja NOM:n947 tulevaisuutta. Molempien tapaamisten jälkeen julkaistiin yhteinen kannanotto.948 Göteborgin tapaamisen teemana oli maksuton koulutus. Ruotsissa on juuri päätetty alkaa kerätä949 maksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta. Tapaamisessa950 vertailtiin eri maiden tilanteita ja vaihdettiin ajatuksia vaikuttamistyöstä. SYL levitti tapaamisessa951 laadittua kannanottoa osana kevään Kyllä maksuttomalle koulutukselle! -kampanjaansa, ja NOM-liitot952 lähettivät tukikirjeitä huhtikuussa järjestettyyn mielenosoitukseen.953 Riian tapaamisen aiheena olivat opintotukijärjestelmät, ja tapaamisessa vertailtiin erityisesti954 Pohjoismaiden ja Baltian maiden erilaisia malleja. Lisäksi puhuttiin ESU:n historiasta SYL:n955 alustuksen pohjalta.956 Vuoden teemana on ollut NOM:n toiminnan kehittäminen. On esimerkiksi ehdotettu, että NOM:lle957 pitäisi valita kaksivuotinen puheenjohtaja tai oma sihteeri. Keskustelua on herättänyt NOM:n rooli958 ESU:ssa ja NOM:n mahdollinen oma EU-lobbaustoiminta. Lisäksi on eri tavoin avattu yhteistyötä959 ESU:ssa toimivan lähinnä keskieurooppalaisen TOPIC-blokin kanssa, mutta kuitenkin on haluttu960 varoa liiallista leimautumista tähän blokkiin.961 NOM-verkosto kokoontui myös Madridin liittokokouksen aikana useasti keskustelemaan etenkin962 valittavista henkilöistä. Lisäksi NOM-liitot pitivät haastattelutilaisuuden kaikille hallitukseen ja963 komiteoihin hakeville ainoina liittoina ESU:ssa.964 6.2.3. Kahdenvälinen järjestöyhteistyö965 SYL:n kahdenvälinen järjestöyhteistyö on perinteisesti koskenut Ruotsin SFS:ää ja Viron EÜL:ää.966 Molempia liittoja on tavattu aktiivisesti ESU:n ja NOM:n tapaamisten yhteydessä, mutta vain SFS:n967 kanssa järjestimme lisäksi erillisen tapaamisen kesän aluksi. Tapaaminen oli osa SFS:n uuden968 puheenjohtajiston koulutusta. Tapaamisessa käytiin läpi korkeakoulupolitiikan uusimmat kuulumiset969 molemmissa maissa sekä suunniteltiin yhdessä ESU:n ja NOM:n tulevaisuutta. Yhteinen tapaaminen970 myös paransi henkeä merkittävästi SYL:n ja SFS:n kannatettua eri puheenjohtajaehdokkaita ESU:n971 kevään liittokokouksessa.972
  24. 24. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 24/51 6.3. Vaikuttaminen EU:ssa973 Vuonna 2010 jatkettiin europarlamenttivaaleista alkanutta SYL:n EU-vaikuttamista. Vaikuttamisen974 keskeisimpinä kohteina olivat jälleen suomalaiset europarlamentaarikot, joita tänä vuonna975 onnistuttiinkin tapaamaan hieman viimekertaista enemmän, sillä tapaamisen suunnittelu voitiin976 aloittaa aiemmin. Europarlamentaarikkojen ohella tavattiin myös muutamia avustajia.977 Tapaamisten agenda vaihteli hieman henkilöittäin, mutta pääasiassa käsittelimme EU:n978 budjettitilannetta ja kehysneuvotteluja, EU2020-strategian jalkauttamista, liikkuvuuskysymyksiä sekä979 CULT-valiokunnan toimintaa. Hannu Takkula, Timo Soini ja Mitro Repo toimivat tässä980 koulutusasioitakin käsittelevässä valiokunnassa. Lisäksi kaikille europarlamentaarikoille kerrottiin981 myös SYL:n hallitusohjelmavaikuttamisen tavoitteista, koska monet heistä ovat aktiivisia toimijoita982 omissa puolueissaan myös Suomessa.983 Matkan ja viimevuotisten kokemusten pohjalta laaditaan lyhyt englanninkielinen muistio siitä, miten984 kansallinen opiskelijaliitto voi lobata maansa europarlamentaarikkoja. Tätä ohjemuistiota levitetään985 ESU:n kautta ja yritetään saada ESU koordinoimaan toimintaa. Leuvenissä pidetyssä European986 Students’ Conventionissa puhuttiin paljon ESU:n roolista EU-vaikuttamisessa. ESU:n uusi hallitus987 onkin tarttunut esitettyyn haasteeseen ja suunnitelmat vaikuttavat hyviltä.988 6.4. Liikkuvuuden edistäminen989 SYL on erittäin aktiivisesti pitänyt esillä ajatusta kansainvälistymisjaksosta, joka kuuluisi pakollisena990 osana kaikkiin yliopistotutkintoihin. Kansainvälistymisjaksoa esitettiin keväällä kannanotossa, ja991 lisäksi sitä on pidetty yhtenä kärkitavoitteena koko vuoden ajan hallitusohjelmavaikuttamisessa.992 Liikkuvuuden lisäämisen ohella tavoitteena on luoda kotikansainvälistymisen malleja, jotka993 mahdollistaisivat kansainvälistymisen niille opiskelijoille, jotka eivät voi syystä tai toisesta lähteä994 esimerkiksi vaihto-opintoihin. Kotikansainvälistymisen malleja on suunniteltu ylioppilaskuntien kv-995 ja kopo-toimijoiden kanssa sektoritapaamisissa, ja ehdotettujen mallien pohjalta ollaan laatimassa996 kotikansainvälistymisen esittelyä.997 Keväällä SYL osallistui yhtenä sidosryhmänä CIMO:n strategian valmisteluun. Annoimme omat998 kommenttimme lausuntomenettelyssä, mutta tapasimme lisäksi CIMO:n johtoa ja keskustelimme999 hyvin laajasti yhteisistä tavoitteistamme. SYL myös vei ylioppilaskuntien toimijat tutustumaan1000 CIMO:n toimintaan. CIMO innostui selvittämään kansainvälistymisen eri muotoja korkeakouluissa.1001 SYL osallistuu selvityksen ohjausryhmään ja pystyy hyödyntämään tuloksia omassa työssään.1002 SYL:n myötävaikutuksella CIMO:n kilpailuttama hanke nimeltä Erasmus kouluissa tuli1003 Eurooppalaisen Suomen vedettäväksi. Erasmus kouluissa -hankkeessa koulut voivat pyytää1004 kansainvälisiä opiskelijoita eri oppitunneille esimerkiksi kertomaan oman maansa kulttuurista tai1005 kielestä. Hanketta tehdään yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen, ESN Finland, SYL:n ja SAMOK:n1006 kesken siten, että päävastuu on Eurooppalaisella Suomella.1007 Suomalaisia EU-koulutuspolitiikan kantoja valmisteleva Jaosto 30, jossa SYL:a edustaa Jarmo1008 Kallunki, alkoi syksyllä käsitellä Youth on the Move -aloitetta. EU-komission tuottama tiedonanto1009 aiheesta on ensimmäinen niin sanottuun EU2020-strategiaan liittyvä ”lippulaivahanke” eli1010 osastrategia siitä, miten EU2020:n tavoitteita aletaan toteuttaa. SYL myös lausui keväällä EU2020-1011 strategiasta sivistysvaliokunnalle ja osallistui sen kommentointiin Jaosto 30:ssä.1012 SYL osallistui keskusteluun Youth on the Move -aloitteesta Jaosto 30:n kokouksessa syyskuussa ja1013 antoi palautetta Suomen kannoista myös kirjallisella menettelyllä. Korostimme liikkuvuuden1014
  25. 25. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan __________________________________________________________________________________________ 25/51 resursoinnin merkitystä ja sitä, että EU2020:n koulutuspoliittisten tavoitteiden implementoinnin tulee1015 tapahtua Bolognan prosessin toimintalinjojen ja periaatteiden mukaisesti.1016 EU2020-strategian ja opiskelijoiden liikkuvuuden rahoittamisen merkitystä pidettiin yllä myös1017 kaikissa tapaamisissa suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa Brysselin-matkalla syyskuussa.1018 6.5. Maahanmuuttoasiat1019 SYL järjesti keväällä tapaamisen Suomessa toimivien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa, ja1020 tapaamiseen tuli edustajia yli kymmenestä järjestöstä, mitä voi pitää merkittävänä onnistumisena.1021 Tapaamisessa hahmoteltiin järjestöjen näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikasta sekä puhuttiin1022 erityisesti maahanmuuttajataustaisten opintopoluista. Tapaamiseen oltiin erittäin tyytyväisiä puolin ja1023 toisin. Jatkoa varten suunniteltiin yhteistyössä järjestettävää seminaaria maahanmuuttajien1024 opintopoluista. Seminaari voitaisiin järjestää eduskuntavaalien alla.1025 Tapaamisen, linjapaperin ja hallituksen pohdinnan perusteella syksyn laajaan1026 hallitusohjelmavaikuttamisen materiaalipakettiin kasattiin oma osionsa maahanmuutosta sekä1027 yleisestä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta että koulutuspoliittisia näkökulmia painottaen. Erityisesti1028 pohdittiin sitä, miten maahanmuuttajataustaisten kouluttautumista voisi auttaa ja työllistymistä1029 edistää.1030 Kevään lopulla sisäasianministeriö pyysi SYL:lta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi1031 eduskunnalle kotouttamislain uudistamiseksi. SYL kiitti luonnoksen laaja-alaista näkemystä1032 maahanmuutosta ja vahvaa sitoutumista integraation edistämiseen. SYL kuitenkin huomautti, ettei1033 integroitumista voi edistää vain yksipuolisilla toimenpiteillä. Erikseen kiinnitettiin huomiota lapsiin ja1034 nuoriin sekä kieliopetuksen tärkeyteen. Lopuksi huomautettiin, että ilman riittäviä resursseja lain1035 implementaatio ei onnistu.1036 6.6. Palvelut ylioppilaskunnille1037 Kv-toimijoiden sektoritapaamisissa on pyritty järjestämään ylioppilaskuntien toivomaa ohjelmaa.1038 Keväällä käsiteltiin muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden ajoittain vaikeita1039 jäsenyyskysymyksiä, joista oli kertomassa Tuomas Viskari. Lisäksi sekä Elena Gorschkow-Salonranta1040 että Juha Töyrylä ovat käyneet pitkin vuotta puhumassa erilaisissa ylioppilaskuntien tilaisuuksissa.1041 Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmassa päätettiin tuottaa kolmikielinen korkeakoulu- ja1042 ylioppilaskuntasanasto ylioppilaskuntien toimintaa tukemaan. Sanastoa kerättiin kesään asti ja1043 sanasto on parhaillaan uuden kääntäjän työstettävänä. Se julkaistaneen vuoden loppuun mennessä1044 wiki-pohjaisena.1045 7. KEHITYSYHTEISTYÖ1046 Vuonna 2010 hallituksen kehitysyhteistyövastaava oli Laura Keski-Hakuni ja1047 kehitysyhteistyökoordinaattorina toimi Anni Vihriälä.1048 Vuoden 2009 liittokokous päätti, että SYL:lle tehdään kehityspoliittinen strategia, jossa määritellään1049 tavoitteet SYL:n tekemälle kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyölle. Perusteluissa todetaan: ”SYL:ssa1050 on tehty kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Laadun ja pitkäjänteisyyden takaamiseksi on syytä1051 miettiä, mihin tavoitteisiin hanketoiminnalla ja kehityspolitiikalla pyritään. Samalla päätetään SYL:n1052 kehitysyhteistyötoiminnan painopisteet järjestön voimavarat huomioon ottaen. Työssä on syytä1053 hyödyntää SYL:n kehitysyhteistyövaliokunnan KENKKU:n asiantuntemusta, mutta ottaa myös1054 ylioppilaskunnat vahvasti mukaan.”1055

×