Pohjoismaiden ministerineuvostolle                                       LAUSUNTO                                         ...
suunnittelun,  toteuttamisen,  arvioinnin  ja  kehittämisessä,  jotta  järjestelmän                         kokonaisuus on...
NOM:n  avulla  voisi  koordinoida  opiskelijaedustuksen  jatkossa  Nordic  Master                          ‐ohjelman kehit...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta

20,039 views
20,064 views

Published on

SYL hyväksyi kokouksessaan 18.1.2013 lausunnon Pohjoismaiden ministerineuvostolle Nordic Master -ohjelman pilottikokeilun loppuraportista. Lausunnossa tarkastellaan raportin toimenpide-ehdotuksia liikkuvuuden, rahoituksen ja laadunvarmistuksen näkökulmista sekä teemme lyhyen huomion Nordic Master -opiskelijoiden jäsenyydestä suomalaisissa ylioppilaskunnissa.
SYL:n mukaan ohjelma voi parhaimmillaan lisätä sekä pohjoismaisen korkeakoulualueen kansainvälistä vetovoimaa sekä pohjoismaisten opiskelijoiden omia mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
20,039
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
19,285
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta

  1. 1. Pohjoismaiden ministerineuvostolle      LAUSUNTO  18.1.2013        LAUSUNTO NORDIC MASTER ‐RAPORTISTA   Suomen  ylioppilaskuntien  liitto  (SYL)  ry.  kiittää  mahdollisuudesta  lausua  Nordic  Master ‐pilottiohjelman loppuraportista. Lausunnossamme tarkastelemme raportin  toimenpide‐ehdotuksia  liikkuvuuden,  rahoituksen  ja  laadunvarmistuksen  näkökulmista  sekä  teemme  lyhyen  huomion  Nordic  Master  ‐opiskelijoiden  jäsenyydestä suomalaisissa ylioppilaskunnissa.   SYL  kannattaa  lämpimästi  tavoitetta  pohjoismaisen  korkeakoulutuksen  kansainvälistämisestä  Nordic  Master  ‐ohjelman  avulla.  Ohjelma  voi  parhaimmillaan  lisätä  sekä  pohjoismaisen  korkeakoulualueen  kansainvälistä  vetovoimaa sekä pohjoismaisten opiskelijoiden omia mahdollisuuksia suorittaa osa  opinnoistaan ulkomailla.   Ohjelman rahoitus    SYL  tervehtii  ilolla  ehdotusta  Nordic  Master  ‐ohjelman  rahoituksen  vakinaistamisesta.  Rahoitusehtojen  muuttaminen  siten,  että  budjetista  voidaan  tukea myös ohjelman toimintakustannuksia ja erityisesti opiskelijaliikkuvuutta, on  erityisen tärkeää ohjelmien toimivuuden ja houkuttelevuuden varmistamiseksi.    Rahoitettavien  ohjelmien  vähimmäismäärän  lisäksi  olisi  syytä  tarkastella  myös  enimmäismäärän  asettamista.  Uhkakuvana  on  tilanne,  jossa  korkeakoulut  alkavat  tehtailla  yhteistutkinto‐ohjelmia  rahoituksen  toivossa.  Uusien  ohjelmien  laadun  varmistamiseksi tulisi niiden syntyä ennen kaikkea koulutuksellisesta tarpeesta ja  tutkimukseen pohjautuvasta tiedosta.    Jotta  tavoite  pohjoismaisen  korkeakoulutuksen  kansainvälistämisestä  Nordic  Master  ‐ohjelman  avulla  toteutuisi,  on  ehdotus  EU‐  ja  ETA‐alueen  ulkopuolisten  opiskelijoiden  lukukausimaksuista  luopumisesta  erittäin  kannatettava.  Stipendijärjestelmän  luominen  on  turhan  hankala  vaihtoehto  ongelman  ratkaisemiseksi,  sillä  kun  EU‐  ja  ETA‐alueen  ulkopuolisia  opiskelijoita  ohjelmissa  on  lukumääräisesti  melko  vähän,  tulee  stipendijärjestelmästä  helposti  kallis  ja  vaikeasti hallinnoitava suhteessa tuottamaansa tulokseen.  Laadunvarmistus    SYL  pitää  ehdotuksen  luvussa  11  esitettyjä  ajatuksia  ohjelmien  laadunvarmistuksen  kehittämisestä  pääosin  hyvinä.  Esimerkiksi  erilaiset  ohjeet  ja  ohjauspalvelut ovat opiskelijoiden kannalta keskeisiä opiskelukokemuksen laatuun  vaikuttavia  asioita.  Laadunvarmistuksen  menettelyiden  suunnittelu  esityksessä  mainitun NOQAn työskentelyn pohjalta on hyvä lähtökohta, ja myös suunnitellun  käsikirjan hahmottelussa NOQAn raportissa on paljon hyödynnettävää. SYL pitää  erittäin  tärkeänä,  että  laadunvarmistuksen  dokumentoinnissa  on  selkeästi  hahmoteltu  ne  laatua  varmistavat  käytännöt  mitkä  ovat  käytössä  toiminnan 
  2. 2. suunnittelun,  toteuttamisen,  arvioinnin  ja  kehittämisessä,  jotta  järjestelmän  kokonaisuus on selkeästi hahmoteltavissa, esimerkiksi visuaalisesti.    Luvussa  11  mainitaan  erilaisten  opiskelijakyselyiden  tärkeys,  eikä  niitä  voikaan  liikaa  painottaa  koulutusohjelmien  ollessa  kyseessä.  SYL  kuitenkin  kannattaa  lämpimästi,  että  opiskelijoiden  asiantuntemusta  opiskelusta  hyödynnetään  myös  toiminnan suunnittelussa ja kehittämistoimenpiteistä päätettäessä, ja opiskelijoihin  suhtaudutaan  kehitystyössä  kumppaneina  eikä  pelkästään  palautetiedon  tuottajina.  Edelleen  luvussa  11  listataan  luetteloksi  laadunvarmistuksen  kannalta  keskeisiä asioita. Edellä mainittuun viitaten SYL toivoo ensimmäiseen kohtaan “All  parties  must  commit  to  the  partnership  at  different  levels:  the  academic  staff,  administrative  personnel  and  the  management  of  the  institution”  lisättäväksi  opiskelijat.    Luvussa  9  esitettyjä  ehdotuksia  ohjelmien  akkreditoinnista  pitäisi  vielä  pohtia  suhteessa  maiden  yleisesti  suhteellisen  samankaltaiseen,  mutta  joiltain  osin  erilaiseen  kansalliseen  laadunvarmistuksen  tapaan.  Kuten  tekstissäkin  todetaan,  Suomessa  ei  varsinaista  kansallista  koulutusohjelmien  akkreditointijärjestelmää  sinällään ole. Etenkin ehdotus 14 “Harmonise the accreditation process so that the  accreditation  of  an  NMP  programme  in  one  country  leads  to  automatic  accreditation in  the  other  Nordic  countries.”  on  tämän  suhteen  hankala,  eikä SYL  kannata  maiden  akkreditointijärjestelmien  harmonisointia,  mikäli  kirjauksella  sitä  tarkoitetaan.  Sen  sijaan  SYL  toivoo,  että  maiden  erilaiset  kansalliset  laadunvarmistuksen  tavat  tunnustetaan,  ja  ohjelmaa  koordinoivan  yliopiston  sijaintimaan  mukainen  laadunvarmistustapa  itsessään  tunnustetaan  muissa  ohjelmassa mukana olevissa maissa.    Ylioppilaskunnan jäsenyys    Nordic  Master  ‐ohjelmien  opiskelijoiden  suhteen  lienee  syytä  noudattaa  SYL:n  ylioppilaskunnille antamaa suositusta Erasmus Mundus ‐ohjelmien opiskelijoiden  jäsenyydestä.   “Erasmus  Mundus  ‐opiskelijat  voivat  hakea  vapautusta  jäsenmaksusta  ylioppilaskunnalta  mikäli  opiskelu  tapahtuu  lukukauden  aikana  toisessa  maassa.  Maksun palauttaminen edellyttää sitä, että opiskelijalta otetaan pois mahdollisesti  jo  annettu  lukuvuositarra.  Ulkomaalainen  Erasmus  Mundus  ‐opiskelija  otetaan  Suomessa  opiskelunsa  aikana  jäseneksi  yhteen  suomalaiseen  ylioppilaskuntaan  myös siinä tapauksessa, että konsortioon kuuluu useampia suomalaisia yliopistoja,  joissa opiskelija opiskelee Suomessa oleskelunsa aikana (vrt. JOO‐opinnot).”    Lopuksi    SYL  ehdottaa,  että  rahoitettavien  koulutusohjelmien  kiinnostavuuden  ja  houkuttelevuuden  varmistamiseksi  yhtenä  rahoituskriteerinä  käytetään  opiskelijoiden osallistumista ohjelmien suunnitteluun ja hallinnointiin.    Pohjoismaiset  kansalliset  opiskelijaliitot  tekevät  yhteistyötä  Nordiskt  Ordförandemöte  (NOM)  ‐verkostossa,  joka  on  toiminut  vuodesta  1946  lähtien. 
  3. 3. NOM:n  avulla  voisi  koordinoida  opiskelijaedustuksen  jatkossa  Nordic  Master  ‐ohjelman kehittämiseen.    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n puolesta      Marina Lampinen    Matti Parpala  puheenjohtaja    pääsihteeri    Lisätietoja: kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä, juha.toyryla@syl.fi, 041 515 2229 

×