• Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
589
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
1
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. YTHS:n mielenterveystyön ajankohtaiskuulumiset 11.10.2011 Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen
  • 2. YTHS:n mielenterveystyö peruskysymysten äärellä syksystä 2010
    • Elokuussa 2010 eduskunnan oikeusasiamies päätti, että hoitotakuulainsäädännön määräajat ja velvoitteet ovat sitovia myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön osalta
    • VALVIRAN kanssa käydyissä hoitotakuun soveltamiseen liittyneissä neuvotteluissa määriteltiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyssektorin palvelut perusterveydenhuoltoon kuuluviksi opiskeluterveydenhuollon erityispalveluiksi
      • Tiukensi aiempia tulkintoja hoitotakuun määräajoista mielenterveyssektorin osalta siten, että kiireetöntäkin hoitoa tarvitsevien osalta hoidontarpeen arvio tuli toteuttaa 3 arkipäivän kuluessa (puhelimitse ) ja hoitoon pääsy tuli 3 kk:n sisällä.
    • Syyskuussa 2010 mielenterveyssektorille jonotti yhteensä 476 opiskelijaa
      • yli 3 kk jonossa olleita oli 145
      • yli 6 kk jonottaneita oli 62 (vaikein jonotilanne oli Hki-Espoossa ja Jyväskylä-Kokkolassa).
      • Sopeuttamisvaiheen alkupuolella huhtikuussa 2009 jonossa oli 603 opiskelijaa (yli 3 kk 209 ja yli 6 kk 130 opiskelijaa)
      • sopeuttamisvaiheen henkilöstövähennykset mt-sektorin kliinistä työtä tekevien osalta hieman alle 8%
  • 3. Mitä syksyn 2010 hoitotakuu linjauksista seurasi?
    • Määrittely tiukensi hoitotakuun määräaikoja, mutta mahdollistaa säätiön mielenterveyspalvelujen kehittämisen opiskelijaväestön tarpeiden mukaisesti ainutlaatuisena kokonaisuutena , jossa samassa opiskeluterveydenhuollon organisaatiossa tuotetaan
        • perustason mielenterveyspalvelut yleislääkäreiden ja terveydenhoitajien vastaanotoilla
        • erikoistuneet psykoterapiaosaamista edellyttävät mielenterveyspalvelut mielenterveyssektorilla .
  • 4. Mitä muuta syksyn 2010 hoitotakuu linjauksista seurasi?
    • Välittömän yhteydensaannin mahdollistavista toimenpiteistä ja hoidontarpeen arvioinnin toteuttamisesta sovittiin seuraavaa:
      • Akuuttitilanteissa tai kiireellistä hoitoa (YTHS 1-7 pv) tarvittaessa otetaan ensisijaisesti yhteyttä yleisterveyden sektorin palveluihin (kuten aiemminkin on toimittu). Tästä poikkeuksena yksiköittäin sovitut kriisityön käytännöt.
      • Päivystysvastuu kuuluu kuten aiemminkin kuntasektorille (psykiatriset päivystyspoliklinikat).
      • Ei-kiireellistä selvittelyä ja hoidontarpeen arviota (toteutettava 3 vrk:n sisällä yhteyden otosta ) tarvitsevat opiskelijat ohjataan sovitun työnjaon pohjalta joko yleisterveyden- tai mielenterveyssektorille pääosin puhelimessa tapahtuvaan hoidontarpeen arviointiin. Hoidontarpeenarviointi prosessi pyritään luomaan opiskelijan kannalta mahdollisimman sujuvaksi (mm. takaisinsoitto)
      • Tarpeelliseksi todettu e i-kiireellinen hoito järjestetään sovitun työnjaon pohjalta kolmessa kuukaudessa joko yleisterveyden- tai mielenterveyssektorilla ( ” potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa”)
  • 5. Hoidontarpeen arvioinnissa ja varhaisvaiheen hoitojaksoissa sovellettava työnjako mielenterveyspalvelujen osalta
    • A ) Alle 23-vuotiaat , joiden kohdalla hoitokäytännöt poikkeavat aikuisväestön vastaavista, ohjataan hoidontarpeen arviointiin ja alkuvaiheen selvittelyjaksolle ensisijaisesti mt-sektorin erikoistuneiden mielenterveyspalvelujen piiriin , ellei jokin muu palvelu osoittaudu tarkoituksenmukaisemmaksi.
      • pyritään turvaamaan mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen alkuvaiheen hoito.
    • B) ≥ 23vuotiaat mielenterveysongelmien vuoksi yhteyttä ottavat opiskelijat ohjataan hoidontarpeen arviointiin ja alkuvaiheen selvittely / hoitojaksolle ensisijaisesti yleisterveyden sektorin terveydenhoitajien ja yleislääkäreiden tarjoamien palvelujen piiriin, ellei jokin muu opiskelijaväestölle soveltuva palvelu osoittaudu tarkoituksenmukaisemmaksi.
      • Yleisterveyden sektorilla tarjottavissa mielenterveyspalveluissa noudatetaan opiskelijaväestölle soveltuvin osin mm. STM:n kiireettömän hoidon järjestämiseen liittyvissä suosituksissa esitettyä hoidon porrastusta (perusterveydenhuolto / perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana / perustason erikoissairaanhoitoa mistä YTHS:ssä vastaa mielenterveyssektorin erikoistuneet palvelut / erikoissairaanhoito)
  • 6. Hoidontarpeen arvioinnissa ja varhaisvaiheen hoitojaksoissa sovellettava työnjako mielenterveyspalvelujen osalta (jatkoa)
    • Erityisen tärkeää olisi löytää:
      • ≥ 23 vuotiaat opiskelijat, jotka tulisi ilman turhia viiveitä ohjata yleisterveydensektorilta erikoistuneisiin palveluihin joko
        • mielenterveyssektorille (psykoterapeuttiset interventiot ja kuntoutuspsykoterapiaan ohjaaminen, psykologinen / psykiatrinen arvio osana hoitosuunnitelmaa, psykiatrinen hoito)
        • suoraan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tässä huomioitava opiskelukyvyn menetyksen uhka/menetys
      • opiskelijat, joiden hoitoprosessit voitaisiin toteuttaa sektoreiden välisenä yhteistyönä (esim. psykologi / yleislääkäri, terveydenhoitaja/yleislääkäri, terveydenhoitaja / psykologi)
      • Opiskelijat, joiden hoito kuuluu psykiatriseen erikoissairaanhoitoon (vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden tutkimus ja hoito, moniammatilliset tiimit, osastohoidon tarve, tässä rajanvedossa Stm:n kriteerit keskeisiä)
    • Edellyttää terveyspalveluyksikkötasolla keskustelua hoidon sisällöistä ja toimivien konsultaatio- ja lähetekäytäntöjen luomista (toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2012 toiminnan suunnittelussa ja seurannassa)
  • 7. Mielenterveyssektorin peruspalvelut
      • Yhteisöllinen mielenterveystyö opiskeluympäristössä
      • Matalan kynnyksen 1-5 käynnin psykologinen neuvontajakso / tutkimusjakso
        • Ensisijainen alle 23-vuotiaille; oikea-aikaisesti toteutettuna mahdollistaa mielenterveysongelmien vaikeutumisen ennaltaehkäisyn kannalta keskeisen psykologisen avun ohella myös asiantuntevan arvion (tutkimusjakso; mielenterveydenhäiriöiden varhainen tunnistaminen) ja alkuvaiheen hoidon / hoitoon ohjaamisen.
      • Omana palveluna tuotettavat alkuvaiheen psykoterapeuttiset hoitojaksot (kriisiterapia, lyhyet psykoterapeuttiset interventiot eri muodoissaan) sekä ohjaus Kelan kuntoutuspsykoterapiaan (noin 20 %) ovat tärkeä osa YTHS MT-sektorin toimintaa.
      • Käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisuus toteuttaa tarvittaessa myös pidempää kertaviikkoista psykoterapiaa (1-2v, muiden vaihtoehtojen poissulkemisen jälkeen, opiskelukyky keskeistä )
      • Psykiatrinen / psykologinen konsultaatio ja arvio (mm. diagnostiikka, lääkehoidon tarve, psykoterapiatarpeen arvio, ohjaus kunnallisten palvelujen piiriin, Kelan kuntoutuspsykoterapian edellyttämät tutkimukset ja tarvittavat lausunnot)
  • 8. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suosituksia kiireettömän hoidon perusteista
    • Oireiden ja toimintakyvyn perusteella arvioitu kiireetön erikoissairaanhoito diagnoosista
    • riippumatta 13-22 vuotiailla nuorilla (STM suositus)
    • Perusterveydenhuollon tehtävät
    • • Häiriöiden tunnistaminen sekä jatkohoidon toteuttaminen erikoissairaanhoidon
    • ohjeistuksen mukaisesti
    • • Diagnostiset tutkimukset tehdään lähes yksinomaan erikoissairaanhoidossa (millä
    • paikkakunnalla toteutuu??)
    • Ohjeistuksen kirjaimellinen noudattaminen ei vastaa opiskelijaväestön tarpeita eikä mahdollista
    • terveydenhuoltolain – ja vuoden 2009 asetuksen mukaisen opiskeluterveydenhuollon toteuttamista
    • - erikoissairaanhoito ei kykene vastaamaan opiskelijaväestön tarpeisiin.
    • STM:n suosituksia voidaan käyttää pohjana suunniteltaessa YTHS:n mielenterveystyön työnjakoa
    • Ja konsultaatiokäytäntöjä
    • - osa YTHS:n mielenterveyssektorin erikoistuneista palveluista suunnataan suoraan nuorten tarvitsemiin
    • psykoterapeuttisesti painottuneisiin neuvonta- ja tutkimusjaksoihin sekä tarpeenmukaiseen hoitoon.
  • 9. Esimerkki 1: Ahdistuneisuushäiriöiden kiireetön hoito (STM suositus ≥ 23 V)
    • ICD-tautiluokitus
    • F40 - 48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja elimellisoireiset häiriöt (DSM-IV)
    • Perusterveydenhuolto (yleislääkärin johtama toiminta)
    • • Ahdistuneisuushäiriöpotilaan tavanomainen hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon.
    • Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana
    • • Mikäli tavanomainen hoito (lääkitys ja/tai keskusteluhoito) ei ole selkeästi lievittänyt ahdistuneisuutta yhden kuukauden
    • kuluessa, pyydetään psykiatrin konsultaatio (YTHS:n toiminnassa myös muut mielenterveystyön ammattilaiset).
    • • Mikäli konsultaation jälkeen toteutettu hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta kolmen kuukauden aikana, harkitaan
    • potilaan lähettämistä arvioon erikoissairaanhoitoon. (YTHS:ssä hoito toteutetaan sektoreiden välisenä yhteistyönä tai
    • opiskelija lähetetään mt-sektorille /erikoissairaanhoitoon)
    • Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot ja läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon:
    • Pois suljetaan kiireellisen hoidon indikaatiot, kuten vakava itsetuhoisuus
    • • Ahdistuneisuus ei ole korjautunut huolimatta kolmen kuukauden mittaisesta hoidosta, joka on toteutettu psykiatrian
    • erikoislääkärin konsultaation perusteella. Potilas lähetetään arvioon psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, mikäli
    • sellaista ei voida tehdä perusterveydenhuollossa.
    • • Potilaalla on samanaikainen persoonallisuushäiriö pitkäaikaisen ahdistuneisuushäiriön kanssa.
    • • Potilaan työkykyisyys ei ole palautunut kolmen tai viimeistään kuuden kuukauden aikana.
    • • Erikoissairaanhoidon tekemää arviota tulee harkita myös silloin, jos potilaan ahdistuneisuus selkeästi haittaa hänen
    • työkykyään, toimintakykyään ja ihmissuhteitaan (GAS < 55).