110113 syl lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta (id 2171)
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

110113 syl lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta (id 2171)

on

  • 10,512 views

SYL:n lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta.

SYL:n lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta.

Statistics

Views

Total Views
10,512
Views on SlideShare
911
Embed Views
9,601

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

11 Embeds 9,601

http://www.syl.fi 9536
http://beta.syl.fi 23
http://abtasty.com 16
http://syl.evermade.fi 7
http://translate.googleusercontent.com 7
http://survey.webstatus.v2.userneeds.dk 6
http://localhost 2
http://ranksit.com 1
http://131.253.14.66 1
http://prlog.ru 1
http://webcache.googleusercontent.com 1
More...

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft Word

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs LicenseCC Attribution-NonCommercial-NoDerivs License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

110113 syl lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta (id 2171) 110113 syl lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta (id 2171) Document Transcript

  • Opetus- ja kulttuuriministeriölle 11.1.2013 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta koulutuksellisen tasa-arvon strategiaksi. Lausuntomme rakenne on seuraava: 1. Yleisiä huomioita 2. Kannattamamme esitykset ja niihin liittyvät lisäys- tai muutosehdotukset 3. Vastustamamme esitykset 4. Esitykset, joihin on vaikea ottaa kantaa 5. Uudet teema- ja toimenpide-ehdotukset1. Yleisiä huomioitaSYL on pääsääntöisesti tyytyväinen esitettyyn strategiaan. Strategia pyrkii tarttumaan erittäin keskeisiinasioihin yhteiskunnassamme eli koulutuksen periytyvyyden ja sukupuolittuneen segregaationvähentämiseen, koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmienkouluttautumisen vahvistamiseen. Näkemyksemme mukaan strategia onnistuu tässä työssä melko hyvin.SYL pitääkin erittäin tärkeänä, että strategian toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Tarvittavatmäärärahalisäykset on valtion ja kuntien budjeteista löydyttävä. On myös välttämätöntä, että kaikkikeskeiset tahot sitoutuvat strategian toimenpiteisiin.Haluamme kiinnittää huomiota ohjelman nimeen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassavuosille 2011 – 2016 linjataan, että laaditaan toimenpideohjelma koulutuksellisesta tasa-arvosta. SYLedellyttää, että tämän strategian toimenpiteet ovat yhtä sitovia ja konkreettisia kuin ne olisivat, jos kyseessäolisi toimenpideohjelma.Toivomme lisäksi, että strategian toimenpiteitä voidaan vielä muotoilla niin, että ne ovat ymmärrettäviäitsenäisesti luettuina. Näin strategiasta saisi jonkinlaisen kokonaiskuvan lukemalla pelkät toimenpiteet jayksittäisen toimenpiteen lukemalla saisi ymmärryksen, mistä siinä puhutaan ja mitä toimenpiteellätavoitellaan. Tällä hetkellä näin ei kaikkien toimenpiteiden kohdalla ole. Esimerkiksi toimenpide 29 alkaa“Osana mainittua työryhmätyötä laaditaan esitykset...”. Jos ei ole lukenut leipätekstiä, ei ymmärrä, mistätyöryhmätyöstä on kyse. Tällaisia muotoiluja on syytä välttää.2. Kannattamamme esitykset ja niihin liittyvät lisäys- ja muutosehdotuksetNostamme tässä esiin joukon toimenpiteitä, joita erityisesti kannatamme. Näemme, että näillä toimenpiteillävastataan hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Kunkin kohdan jälkeen esitämme lyhyet perustelut kannallemme.Osassa toimenpiteitä esitämme myös lisäys- tai muutosesityksiä, jotka ovat tekstissä tummennettuina.
  • Toimenpide 1. Saatetaan kaikki lapset esiopetuksen piiriinSYL pitää esitettyä toimenpidettä hyvänä ja tärkeänä. Esiopetus luo hyvän pohjan koulutielle ja on tärkeää,että kaikki lapset saavat tässä suhteessa tasa-arvoisen lähtökohdan opinnoilleen. Usein juuri eniten tukeatarvitsevat jäävät tällä hetkellä esiopetuksen ulkopuolelle. Tämä pätee esimerkiksimaahanmuuttajataustaisiin lapsiin.Toimenpide 2. Kehitetään varhaiskasvatuksen sisältöjäSYL kannattaa esitystä. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja tuleviin opintoihin ja on tärkeää, että jovarhaiskasvatusvaiheessa panostetaan varhaiseen tukeen, sukupuolisensitiivisyyteen sekä kiusaamisenehkäisyyn.Toimenpide 4. Perusasteen rahoitusta ja toimintalainsäädäntöä kehitetään tukemaan koulutuksellisen tasa-arvontoteutumista koulujen välilläSYL tukee vahvasti tehtyä esitystä. Pidämme erittäin tärkeänä, että kaikki saavat tasa-arvoiset lähtökohdatjatkokoulutukseen sekä tarvitsemaansa tukea. Tämä edellyttää erityistukea ns. haastavammille alueille.Muodollinen tasa-arvoisuus ei riitä vaan todellinen tasa-arvo saavutetaan usein erityistoimin. SYL toivoo,että tämän esityksen sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet toteutuvat. Koulujen lähialuekuvaajankäyttäminen valtionosuusjärjestelmässä perusrahoituksen määräytymisperusteena on kannatettava tavoite,joka on syytä toteuttaa.Toimenpide 5. Sukupuolittuneiden käytäntöjen purkaminen varhaiskasvatuksessa ja perusasteellaSYL pitää tehtyä esitystä hyvänä ja tärkeänä. Koulutuksen ja työelämän segregaatiota luodaan pitkälti jovarhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Segregaatioon puuttuminen vaatii merkittäviä toimia ja sitoutumista.Toimenpide-esitys sisältää hyviä asioita. Näemme kuitenkin, että se on osin riittämätön. Toimenpidettäedeltävässä leipätekstissä käsitellään myös koulukiusaamista, kouluviihtyvyyttä sekä eri oppiaineidenyhteistyötä segregaation lieventämiseksi. Näihin ei kuitenkaan kohdenneta toimenpiteitä. Esitämme, ettätoimenpide laajennetaan kattamaan myös kouluviihtyvyyden sukupuolittuneisuuden vähentämisen jakouluviihtyvyyden parantamisen, koulukiusaamiseen puuttumisen ja esimerkiksi KiVa Koulu -hankkeen sekä eri oppiaineiden yhteistyön segregaation lieventämiseksi ja sukupuolisensitiivisyydenlisäämisen aineenopettajien koulutukseen.Toimenpide 6. Perusasteen päättävien toiselle asteelle siirtymisen tukeminenSYL pitää tehtyä esitystä hyvänä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeä saada koko ikäluokka toisenasteen koulutukseen. Esitetyistä vaihtoehdoista todennäköisesti toimivampana pidämmeoppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella. Näemme, että pelkkä koulutusoikeuden laajentaminenei riitä. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee erityistukea ja myös yhteiskunnalle kohdistuviavelvoitteita, joita oppivelvollisuus voisi tuoda mukanaan. Pidämme välttämättömänä, että toisen asteenkoulutuksen järjestäjille osoitetaan lisää resursseja oppivelvollisuuden toteuttamista varten.Toimenpide 10. Opintojen ohjauksen kehittäminen lukioissaSYL kannattaa tehtyä esitystä. Toimivalla opinto-ohjauksella on iso merkitys jatko-opintoihinhakeutumiselle. SYL pitää kuitenkin välttämättömänä, että lukiolakiin sisällytetään kirjaus oikeudestahenkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Esitämmekin, että tätä ei pidetä arviointikohteena vaan jo nyttoteutettavana toimenpiteenä. Suomen lukiolaisten liiton Lukio 2.0 -tutkimuksen (2011) mukaan vain puolet
  • lukiolaisista kokee saaneensa opinto-ohjaajalta riittävästi tietoa jatko-opinnoista. Kuitenkin opinto-ohjauksella on keskeinen rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen parantaisi mahdollisuutta saada riittävästi tietoa opintovaihtoehdoista ja tehdä jatko-opintovalinta oikein tiedoin. Tämä voisi vähentää virhevalintoja, parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja myöspidentää työuria, kun siirtymäaika lukiosta toiselle asteelle lyhenisi.Toimenpide 13. Sukupuolittuneiden käytäntöjen purkaminen lukioissaJAToimenpide 17. Sukupuolittuneisuuden vähentäminen ammatillisessa koulutuksessaSYL kannattaa toimenpiteitä 13 ja 17. Toisella asteella tehdään valinnat jatko-opinnoista, jotka määrittävätpitkälti työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. On välttämätöntä saada segregaatiota purettua jokoulutusvalinnoissa. Panostamalla toisen asteen sukupuolittuneiden käytäntöjen purkamiseen helpotetaanlisäksi lukuisten nuorten elämää, kun sukupuolia ja sukupuolten ilmaisua opitaan kunnioittamaan jaymmärtämään laajemmin.Toimenpide 18. Koko tutkinnon suorittamisen tukeminenSYL pitää hyvänä toimenpiteessä esitettyä opiskelijan subjektiivista oikeutta palata suorittamaan tutkintoloppuun mahdollisen työssäolon tai muun keskeytyksen jälkeen. Emme kuitenkaan ota kantaa siihen, onkotutkintojen modulaarisuuden kehittäminen oikea tapa ratkaista keskeyttämisten vähentäminen. Selvää on,että tämä uudistus vaatii rinnalleen lisää ohjausta ja tukipalveluja opiskelijoille ja näin ollen myös lisääresursseja.Toimenpide 20: Opiskelijavalintojen kehittäminenSYL kannattaa esitettyä selvitystä kahteen hakuun siirtymisestä. Toimenpide edellyttää kuitenkintodennäköisesti sellaista lisäresursointia, että sen toteutuminen tässä taloustilanteessa on epätodennäköistä.SYL kannattaa lämpimästi toimenpiteen jälkimmäistä esitystä aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsynparantamiseksi.Toimenpide 21 Tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminenSYL kannattaa esitystä. On tärkeä toteuttaa laajalla kirjolla toimia, joilla voidaan parantaa koulutuksessaaliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen. Esitämme lisäksi, että korkeakoulujen tulisi lopettaaopiskelijoiden houkuttelu mielikuvamainonnalla. Korkeakouluja tulisi ohjeistaa markkinoinnissaanpohjaamaan tosiasioihin, kuten opetussuunnitelmiin ja kunkin alan työllistymismahdollisuuksiin,mielikuvilla pelaamisen sijaan. Todellisen tiedon jakamisella mahdollistetaan opiskelijoiden tasa-arvoisempilähtökohta opinnoilleen ja alavalinnalleen ja estetään vääriä valintoja.Toimenpide 22 Opetuksen tuen ja saavutettavuuden edistäminenSYL pitää esitystä erittäin tärkeänä. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielikoulutuksella voidaanparantaa opintoihin kiinnittymistä ja opinnoissa edistymistä. Opintopsykologeilla on keskeinen tehtäväosana korkeakoulujen ohjauspalveluja. He tukevat sekä opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä ettäosallistuvat korkeakoulun ja opetuksen kehittämiseen. On olennaista, että kaikissa korkeakouluissa onsaatavilla riittävästi opintopsykologipalveluja. Tällä hetkellä tilanne vaihtelee suuresti: paikoinopintopsykologeja on opiskelijamäärään nähden kohtuullisesti, paikoin riittämättömästi ja paikoin palveluaei ole lainkaan saatavilla.
  • SYL:n mielestä koulutuksen saavutettavuuden lisääminen on erittäin keskeinen tavoite. Saavutettavuudentulee läpäistä koko korkeakoulu strategiatasolta yksittäisiin opetustilanteisiin. Pidämme erittäin tärkeänä,että ESOK-hankkeen sekä Hitaasti mutta varmasti? -raportin suositukset toteutetaan pikimmiten. Mikälikoulutuksen saavutettavuutta ei paranneta, suljetaan automaattisesti osalta opiskelijoita pääsy kokokoulutukseen tai vähintään opintojen tosiasiallinen suorittaminen. Riittämätön tiedonsaanti, esteellisetrakennukset, yhteisöllisyyden puute, materiaalit, joita ei voi lukea lukulaitteella tai opetussuunnitelma, jokaei sovi yhteen lasten päivähoidon kanssa, voivat kaikki estää opiskelun.Toimenpide 23 Korkeakouluopinnoissa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edistäminenKannatamme tehtyä esitystä. Aliedustettujen ryhmien parempi pääsy korkeakoulutukseen sekäkorkeakoulujen tasa-arvosuunnittelu ovat kannatettavia toimenpiteitä. SYL suhtautuu suopeasti myösesitykseen siitä, että selvityshenkilö tekee ehdotuksen kasvatukseen ja sosiaalialaan liittyvien alojensukupuolittuneen segregaation vähentämisestä. Ehdotetuista toimenpiteistä pidämme lisäpisteitäparempana kuin erillistä valintakiintiötä.Toimenpide 30 Sora-lainsäädännön seurantaNs. Sora-lainsäädännössä on lukuisia ongelmakohtia, jotka voivat muodostaa ristiriidan koulutuksellisentasa-arvon kanssa. Siksi on lämpimästi kannatettavaa, että lainsäädännön toteutumista ja vaikutuksiaseurataan ja arvioidaan. Pitkän aikavälin seurannan lisäksi SYL edellyttää, että Sora-lainsäädännönvaikutukset vammaisten opiskelijaksi hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn on arvioitava välittömästi.Saavutettavuuden toteutumiseksi lainsäädännön soveltamisen ongelmallisuuteen ja epäkohtiin onpuututtava välittömästi ennen epäonnistuneiden soveltamiskäytäntöjen syntymistä ja vakiintumista.Toimenpide 31 Opiskeluhuollon toimivuuden turvaaminenSYL kannattaa lämpimästi sitä, että opiskeluhuoltoon panostetaan. Opiskeluhuollolla voidaanennaltaehkäistä monia ongelmia ja osaltaan katkaista esimerkiksi syrjäytymiskehitystä. Näemmekin, ettäpelkkä opiskeluhuollon uudelleensuuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön ei riitä vaan opiskeluhuoltoontulee kohdentaa lisää resursseja, jotta opiskeluhuollon toimivuus todella voidaan turvata. Esitämme, ettäopiskeluhuollon lisäresurssit kirjataan strategiaan.Toimenpide 35 Kansallisen yhteistyöhankkeen käynnistäminenPidämme hyvänä sitä, että työelämään liittyviä sukupuolimielikuvia pyritään purkamaan. Toivomme, ettäyhteistyöhanke ei jää vain yhdeksi hankkeeksi muiden joukossa vaan että siihen todella sitoudutaan ja ettäsillä saavutetaan todellisia tuloksia.3. Vastustamamme esityksetToimenpide 28. Avoimen korkeakoulun kehittäminenSYL ihmettelee toimenpide-ehdotuksen ensimmäisen virkkeen muotoilua. Korkeakoulututkinnonsuorittaneiden osuutta avoimen korkeakoulun opiskelijoista pienentämällä ei aliedustettuja ryhmiäedustavien opiskelijoiden määrä lisäänny. Ainoastaan niiden suhteellinen osuus kasvaa, joskorkeakoulutettujen määrä vähenee, eikä SYL pidä tällaista suhteelliseen osuuteen liittyvää tilastokikkailuatarkoituksenmukaisena eikä kannatettavana. Mikäli taas korkeakoulutettujen pääsyä avoimenkorkeakouluopetuksen piiriin hankaloitetaan, sillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi tutkinto-opiskelijoiden opintoaikoihin. Laadukas ja helposti saavutettavissa oleva avoin korkeakoulutus voi osaltaan
  • vähentää opiskelijoiden tarvetta opiskella liian laajoja tutkintoja varmuuden vuoksi. Avoin korkeakouluauttaa myös purkamaan sitä painetta, joka aikuisten suunnalta kohdistuu kokonaisten tutkintojensuorittamiseen. Kirjauksen muotoilu on negaation kautta esitettynä ristiriidassa toimenpide-ehdotuksen 19jälkimmäisen ehdotuksen kanssa: “Lisätään mahdollisuuksia korkeakoulutasoiseen opetukseen myöstutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella.” sekä osin myös sinänsä kannatettavan toimenpide-ehdotuksen 29 kanssa siltä osin, kun halutaan avoimen korkeakoulutuksen tarjoavan myöskorkeakoulutetuille mahdollisuuksia täydentää osaamistaan. Mikäli tavoite on ennemmin lisätäaliedustettujen ryhmien osallistumista kuin vähentää korkeakoulutettujen osallistumista, niin SYLihmettelee, miksei asiaa voisi muotoilla niin. Toimenpide-ehdotukseen on kuitenkin erittäin vaikeakommentoida kovin kattavasti, kun siitä ei käy ilmi se tapa, jolla oikeasti tavoitteeseen korkeakoulutettujenosuuden vähentämisestä pyrittäisiin.SYL vastustaa ns. avoimen väylän laajentamista, sillä tutkintoon johtava koulutus on Suomessa maksutonta.Mikäli tietyn pistemäärän avoimessa suorittamisesta seuraisi automaattisesti paikka tutkintoon johtavassakoulutuksessa, olisi opiskelija suorittanut osan tutkinnostaan maksullisessa koulutuksessa. Koulutuksellisentasa-arvon parantamista ei ole se, että maksuttoman tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänotonaloituspaikkoja muutetaan avoimen väylän paikoiksi niin, että se toimisi maksullisena sisäänheittoväylänäkorkeakoulutukseen. Maksullinen väylä ei myöskään voi olla opiskelijavalinnoissa tehtävien uudistustenseurannainen niin, että se jatkossa toimisi pääsyväylänä korkeakoulutukseen muille kuin ensimmäistäpaikkaa hakeville. SYL näkee avoimen korkeakoulun roolin tärkeänä sekä yksilöiden, yhteiskunnan ettäyritystenkin näkökulmasta nimenomaan turvaamassa sivistystä sekä mahdollisuuksia vastata muuttuviintarpeisiin. Mikäli avoimen korkeakoulun tehtävään kohdistuu merkittäviä muutostarpeista, olisi niistäkäytävä laaja keskustelu.Joka tapauksessa virkkeen “Samassa yhteydessä selvitetään ns. avoimen väylän nykyistä laajemmatkäyttömahdollisuudet tutkintoon johtavana koulutuksena.” muotoilu on SYL:n näkemyksen mukaanharhaanjohtava, sillä avoimen korkeakoulun koulutus ei ole tutkintoon johtavaa eikä väyläkäänautomaattisesti tarkoita tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan mahdollisuutta siihen. Korkeakouluilla onoikeus käyttää harkintaa siinä, keitä se valitsee opiskelijoikseen. Näin ollen SYL vastustaa kyseisenkirjauksen sisältöä. Mikäli kirjaus kuitenkin strategiaan jää, olisi se joka tapauksessa muotoiltavatodenmukaisemmin, esimerkiksi muotoon “Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet laajentaa ns.avoimen väylää tutkintoon johtavaan koulutukseen.”.Edellä mainituista syistä SYL ehdottaa toimenpiteen 28 kuuluvan seuraavasti:Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii yhdessä korkeakoulujen kanssa tavoitteetavoimen korkeakoulun kehittämisestä siten, että korkeakoulututkintoa suorittamattomien opiskelijoiden määrä kasvaa.4. Esitykset, joihin on vaikea ottaa kantaaToimenpide 19. Korkeakoulutuksen tutkintorakenteen tarkasteluEhdotetun toimenpiteen ensimmäiseen osaan on vaikea ottaa kovin tarkasti kantaa olemassa olevanpuutteellisen tiedon ja lukuisten avointen kysymysten valossa. Keskustelussa olleiden short cycle -tyyppisten tutkintojen osalta ei esimerkiksi ole käyty SYL:n näkemyksen mukaan riittävän laajaakeskustelua siitä, kuka sellaista koulutusta järjestäisi. Uusien tutkintojen suunnittelu on myösresursointikysymys eikä SYL näe, että siihen olisi tällä hetkellä osoitettavissa olevia resursseja. Mikälikeskustelua asiasta jatketaan, on SYL sitä mieltä että lyhyen tutkinnon olisi oltava aidostityöelämälähtöinen, työelämän tarpeisiin suunnattu ja opiskelijalle maksuton tutkinto, jonka suoritettuaanvoisi siirtyä suoraan työelämään tai jatkaa opintojaan. Uusia tutkintotyyppejä ei ole syytä perustaa
  • pelkästään korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien “kevennetyiksi korkeakoulututkinnoiksi”. SYLolisi toivonut, että asiaa pohtivan ns. koulutuksen rakennemuutostyöryhmän tarkempaa selvitystä olisivoitu odottaa ennen tämän toimenpide-ehdotuksen muotoilua.Toimenpiteen toista ehdotusta SYL kannattaa.5. Uudet teema- ja toimenpide-ehdotuksetSeuraavassa esittelemme muutamia teemoja, jotka mielestämme puuttuvat ohjelmasta ja jotka kuitenkinovat tärkeitä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Toivomme, että näistä voidaan vielä lisätä toimenpiteetohjelmaan. Haluamme lisäksi huomauttaa, että on erikoista, ettei ohjelmassa kertaakaan edes mainitaromaneja, vaikka romanien vähäinen kouluttatuneisuus on keskeinen ongelma koulutuksellisen tasa-arvonkannalta.1. KiusaaminenStrategiassa esitetään toimia kiusaamiseen puuttumiseksi vain varhaiskasvatuksessa, vaikka kiusaaminenon merkittävä ongelma kaikilla koulutusasteilla. Vielä korkeakoulussakin Opiskelijoidenterveystutkimuksen (2009) mukaan neljännes opiskelijoista on kokenut kiusaamista. Kiusaaminen aiheuttaamonia ongelmia kohteelleen, kuten psykosomaattisia oireita, opiskeluun liittyviä pelkoja, jopamielenterveysongelmia. Pahimmillaan opinnoista jättäydytään pois kiusaamisen takia. Esitämme, ettästrategiaan sisällytetään uusi toimenpide kiusaamisen vähentämisestä:Kiusaamiseen puututaan kaikilla koulutusasteilla sekä valtakunnallisin ohjeistuksin että paikallisin toimin.Oppilaitoksille luodaan sisäiset ohjeet kiusaamiseen puuttumisesta. KiVa Koulu -hanketta jatketaan.2. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valmentavat koulutuksetTällä hetkellä maahanmuuttajataustaisille nuorille on valmentavaa koulutusta vain toisen asteenammatillisessa koulutuksessa. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että maahanmuuttajien jamaahanmuuttajataustaisten määrä myös lukioissa ja korkeakouluissa lisääntyy. Valmentava koulutus onyksi keino parantaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä jatko-opintoihin.Metropolia-ammattikorkeakoulussa on kokeiltu maahanmuuttajataustaisille suunnattuja valmentaviakoulutuksia ja tämä kokeilu tulisi vakinaistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluja.Samalla tavoin myös yliopistoissa tulisi ottaa käyttöön valmentavat koulutukset. Strategiassa viitataankin josiihen, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan lukioihin luodaan valmentavatkoulutukset ja tämä on syytä panna täytäntöön.Toimenpiteessä 7 puhutaan valmentavista koulutuksista. Toimenpiteessä ei kuitenkaan huomioidavalmentavan koulutuksen sisältöjä. Sisäministeriön Maahanmuutto 2020 -strategiansuunnitteluseminaarissa kesällä 2012 nousi kuitenkin esille, että valmentavissa opinnoissa on sisällöllisiäongelmia. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on ohjattu kiinnostuksista riippumatta hoitoalalle,koska on oletettu hoitoalan kiinnostavan naisia. Valmentavat opinnot eivät saa muodostua koulutuksensegregaatiota vahvistavaksi välineeksi.Esitämme uutta toimenpidettä valmentavista opinnoista:Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten valmentavat opinnot otetaan käyttöön lukioissa sekä korkea-asteella.Valmentavien opintojen sukupuolisensitiivisyyteen kiinnitetään huomiota ja sukupuolisensitiivisyys otetaan osaksiopettajankoulutusta.
  • 3. Nimettömän tenttimisen ja nimettömien valintakokeiden käyttöönotto korkeakouluissaJotta tällä hetkellä aliedustettujen ryhmien osuutta koulutuksessa saadaan nostettua, tulee päästä eroonvähemmistöihin liittyvistä ennakkoluuloista ja odotuksista. Valitettavasti korkea-asteellakaan ei olla vapaitamaahanmuuttajiin liittyvistä ennakkoluuloista. Aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksiaparantaisi nimetön tenttiminen sekä nimettömät valintakokeet. Näin valituiksi tulisivat aidosti pätevimmätilman, että nimi ohjaa valintaa tai arvostelua millään tavalla. Nimettömyys auttaisi samalla kaikkiaopiskelijoita, kun ns. pärstäkertoimesta päästäisiin eroon. Samalla on syytä panostaa siihen, kuinkahenkilökuntaa opastetaan neuvomaan opiskelijoita ja antamaan heille palautetta muutenkin kuintenttimisen keinoin.Esitämme tästä uutta toimenpidettä:Korkeakouluissa otetaan käyttöön nimettömät valintakokeet aliedustettujen ryhmien kouluttautumisenvahvistamiseksi. Korkeakouluopinnoissa siirrytään käyttämään nimetöntä tenttimistä.4. Monipuoliset opetusmenetelmät ja oppijakeskeinen oppiminenJotta opiskelu aidosti soveltuu mahdollisemman monelle, tulee opetusmenetelmien olla monipuolisia.Ihmiset oppivat hyvin eri tavoin eikä yksi opetustapa sovellu kuin aina kerrallaan osalle oppijoista. Hyvätapa monipuolistaa opetusmenetelmiä on siirtyä oppijakeskeiseen oppimiseen, jossa oppijoita tuetaanoppimisessa, heille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, yhteistyöhön kannustetaan ja opetustilanne onmahdollisimman vuorovaikutteinen. Näin vastuu oppimisesta siirtyy opettajalta oppijalle itselleen jaopettaja toimii tässä tukena ja fasilitaattorina. Näin parannettaisiin myös koulutuksellista tasa-arvoa, kunmahdollisimman moninaiset oppijat voisivat edetä opinnoissaan haluamallaan alalla ja niin pitkälle kuintoivovat.Esittämämme uusi toimenpide:Opetusmenetelmiä monipuolistetaan nykyisestä. Opettajankoulutukseen sisällytetään laajemmin eriopetusmenetelmien opettamista ja opettajia tuetaan erilaisten oppimistyylien huomioimisessa. Opetuksessa siirrytäänkaikilla koulutusasteilla kohti oppijakeskeistä oppimista.5. Koulutuksen keskeyttämisen vähentäminenKolmannes ammatilliset opinnot aloittaneista keskeyttää opinnot ensimmäisen vuoden aikana. Myöskorkea-asteella tapahtuu opintojen keskeyttämistä eivätkä kaikki saa peruskoulunkaan päättötodistusta.Tämä on keskeinen ongelma koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Ei riitä, että opinnot aloitetaan vaan neon myös saatava käydyiksi kunnialla läpi. Koulutus on yksi parhaita keinoja ehkäistä syrjäytymistä: pelkänperusasteen käyneiden syrjäytymisriski on lähes kolminkertainen ammatillisen koulutuksen suorittaneisiinverrattuna. Samoin koulutuksen pituus korreloi työuran pituuden kanssa. Tilastokeskuksenkehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan pelkän perusasteen suorittaneiden työura on useita vuosialyhyempi kuin korkea-asteen suorittaneiden työura. Näin koulutuksen läpäisyä tukemalla voidaan sekäparantaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä että pidentää työuria.Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen ei ole yhtä ihmekeinoa. Koulutuksen keskeyttämistä voidaanehkäistä tukemalla opiskelijoiden työkykyä eli opiskelukykyä. Oppilaitosten on mahdollista edistääopiskelukykyä vaikuttamalla opiskelijan terveyteen ja voimavaroihin, opiskelutaitoihin sekä opetukseen,ohjaukseen ja opiskeluympäristöön. Aiemman toimenpide-ehdotuksemme oppijakeskeinen oppiminen onyksi keino, jolla opiskelumotivaatio pysyy paremmin yllä. Myös opinto-ohjauksella, opiskeluhuollolla sekä
  • riittävällä henkilöstömäärällä on osansa. Usein tarvitaan myös erityistoimia. Esimerkiksi korkeakouluissaon hyviä kokemuksia siitä, että opintojen loppuvaiheessa oleviin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä jalaaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.Esitämme seuraavaa toimenpidettä:Koulutuksen keskeyttämistä ehkäistään kaikilla koulutusasteilla. Tässä hyödynnetään muun muassa opinto-ohjausta,opiskelijahuoltoa, henkilökohtaisia kontakteja sekä oppijakeskeistä oppimista.Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ryMarina Lampinen Matti Parpalapuheenjohtaja pääsihteeri