• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010
 

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010

on

  • 600 views

Työmarkkinapoliittisesta mielipideilmastosta selviää, että 94 prosenttia suomalaisista vastustaa eläkkeiden ja 82 prosenttia sosiaalietuuksien leikkauksia. 75 prosenttia vastaajista vastustaa ...

Työmarkkinapoliittisesta mielipideilmastosta selviää, että 94 prosenttia suomalaisista vastustaa eläkkeiden ja 82 prosenttia sosiaalietuuksien leikkauksia. 75 prosenttia vastaajista vastustaa eläkeiän nostamista.

SAK, STTK ja Akava teettivät tutkimuksen TNS Gallupilla keväällä 2010.

Statistics

Views

Total Views
600
Views on SlideShare
598
Embed Views
2

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

1 Embed 2

http://www.sak.fi 2

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010 Document Transcript

    • 1 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2010 TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAKn, STTKn ja AKAVAn toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta sekä mielipiteitä sopimustoiminnasta, yritysten yhteiskuntavastuusta, työtaisteluista sekä julkisen sektorin palveluiden ja talouden turvaamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis-huhtikuussa 2010. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1021. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa. Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ainakin melko tarpeellista Valtaosa suomalaisista (88 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista kaksi viidesosaa (41 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on kutakuinkin samaa tasoa kuin edellisessä tutkimuksessa. Vuosi sitten luku oli 89 %. SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 7t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO TARPEEL- TARPEELLISTA LISTA EI OSAA SANOA MELKO TARPEETONTA ERITTÄIN TARPEETONTA 4/2010 41 47 2 9 1 4/2009 49 40 2 7 2 4/2008 43 46 1 8 1 4/2007 44 43 1 11 1 4/2006 46 44 2 7 2 3/2005 49 43 0 6 2 9/2004 46 43 2 7 2 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 2 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 7. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO TARPEEL- TARPEELLISTA LISTA EI OSAA SANOA MELKO TARPEETONTA ERITTÄIN TARPEETONTA Kaikki 41 47 2 Naiset Miehet 9 1 47 43 3 7 1 35 51 1 10 2 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 27 39 37 47 53 55 48 52 44 37 6 11 1 1 9 2 1 10 1 1 7 1 2 6 3 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 36 44 38 44 49 45 51 45 5 8 1 8 1 9 0 11 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 40 36 36 44 53 30 38 45 54 48 37 55 5 15 2 0 18 2 0 10 0 2 5 1 3 5 2 4 9 2 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 2 2 2 0 38 52 1 8 1 41 41 3 12 2 45 42 3 8 1 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 41 45 40 45 27 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 45 45 48 41 67 2 10 3 2 7 0 4 6 1 2 10 2 1 5 0 43 44 0 10 2 44 43 2 10 1 35 55 2 6 1 KESK KOK SDP VAS VIHR PS 26 28 58 64 46 38 61 51 39 32 48 55 2 9 2 0 16 4 1 2 0 0 3 0 1 4 0 0 6 1 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 58 41 45 5 32 53 27 29 40 55 49 79 51 38 67 43 0 1 1 0 4 0 0 6 0 2 14 0 5 12 0 1 5 3 3 3 0 2 22 3 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100
    • 3 Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien usko järjestäytymiseen on vähentynyt vuoden takaisesta. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Iän mukaisista muutoksista voi todeta, että 25-34-vuotiaat pitävät vähemmän tarpeellisena kuin vuosi sitten. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Ammattiliitot ovat turvaverkko kiihkeätempoisessa ja muuttuvassa maailmassa Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että ansiosidonnainen työsuhdeturva (87 %), palkka- ja työsuhdeturva (88 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (77 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (74 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 5. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAINKAAN Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Perinne ja maan tapa Suomessa Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Jos ei liity niin työkaverit painostavat 61 27 0 9 3 60 27 1 8 4 33 44 0 19 4 29 45 0 22 3 13 43 0 37 7 16 38 1 32 13 12 40 0 30 18 14 37 1 33 14 11 40 1 32 15 11 39 1 35 14 14 35 1 41 10 9 34 1 32 23 7 32 2 41 19 9 25 0 35 30 4 13 1 23 59 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 4 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 5t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAINKAAN Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään 4/2010 4/2008 4/2007 61 27 0 9 3 69 23 0 6 1 62 27 0 9 3 4/2010 Palkka- ja työsuhdeturva 14 35 1 41 10 4/2008 4/2007 16 45 0 31 8 15 36 0 38 10 4/2010 4/2008 4/2007 13 43 0 37 7 20 49 0 26 5 15 42 0 35 9 4/2010 29 45 0 22 3 39 45 0 13 3 31 41 0 23 5 4/2008 4/2007 4/2010 4/2008 4/2007 16 38 1 32 13 17 41 0 34 7 4/2010 4/2008 4/2007 7 32 2 41 19 12 36 0 39 13 9 27 1 47 16 4/2010 4/2008 4/2007 60 27 1 8 4 66 28 0 4 1 57 26 0 14 3 4/2010 4/2008 14 37 1 33 14 19 38 1 30 13 4/2007 13 34 0 35 17 4/2010 4/2008 4/2007 4 13 1 23 59 Jos ei liity, niin työkaverit painostavat Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 4/2010 4/2008 Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Ammattiliiton jäsenedut, mm. ostoja vakuutusedut Ansiosidonnainen työttömyysturva Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 14 40 0 32 14 7 15 2 25 51 7 13 0 20 59 9 25 0 35 30 4/2007 17 36 1 22 24 14 29 0 27 30 4/2010 4/2008 4/2007 11 39 1 35 14 18 42 1 29 10 15 41 1 28 15 4/2010 4/2008 4/2007 11 40 1 32 15 17 53 1 20 9 17 40 0 28 14 Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 4/2010 4/2008 4/2007 12 40 0 30 18 24 47 1 18 10 21 38 0 24 17 Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 4/2010 4/2008 4/2007 9 34 1 32 23 13 41 0 31 15 11 30 1 35 23 4/2010 4/2008 4/2007 33 44 0 19 4 43 42 0 11 4 36 43 0 17 4 Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Perinne ja maan tapa Suomessa Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 5 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 6t6. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (tärkeimpien syiden muutosvertailu, %). 53 51 50 55 53 48 Palkka- ja työsuhdeturva 26 22 27 23 25 28 Ansiosidonnainen työttömyysturva 7 10 11 Jäsenyys antaa yl. ottaen turvallisuutta elämään 9 6 8 04/2010 04/2009 04/2008 04/2007 04/2006 03/2005 3 3 2 3 3 3 Suur. jäsenistön ans. liitto voi ajaa tehokk. jäs. etuja 2 3 2 2 3 Liiton kautta jäsenet voivat vaik. työpaikan asioihin 5 2 3 2 1 4 1 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 0 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 20 40 60
    • 6 Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyy siten, että käytännössä kaikkien motiivien painoarvo on vähentynyt. Aiempaa hieman vähemmän merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään etenkin jäsenpalvelut, ay-liikkeen jäsenistölleen jakama tieto ja velvollisuuden tunne. Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet viime vuodesta. Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työsuhdeturva ovat jonkin verran suuremmale osalle tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. STTKn ja AKAVAn jäsenten keskuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeämpi kuin SAKn jäsenten parissa. Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa? Lähes kaikki hyväksyvät työtaistelutoimet jos työnantaja ei noudata lakeja tai pyrkii yksipuolisesti työolojen heikennyksiin Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena työtaistelun syynä pidetään tilannetta, jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lakko tai muu työtaistelutoimi on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppania vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu 88 prosentin mielestä. Lähes yhtä moni (86 %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin, kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 8. ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim. Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen Kun työntek. työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan nykyis. Kun työnantaja hoitaa huonosti yhteiskunnallisen vastuunsa Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa 88 1 10 86 2 12 78 3 19 74 3 23 64 5 31 54 5 40 53 3 43 50 5 45 40 5 56 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 7 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 8t. ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU/LAKKO OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 88 88 85 85 89 85 83 85 1 1 0 2 1 3 2 4 10 11 14 14 10 11 15 10 Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon (esim. lainsäädäntöasiat, työttömyysturva) 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 50 54 43 47 48 51 51 46 5 4 2 5 4 6 5 7 45 42 55 48 49 43 44 47 Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 53 56 45 46 48 54 51 51 3 2 2 4 2 6 4 6 43 43 53 50 49 40 45 43 Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 78 80 70 74 78 74 73 72 3 2 2 3 2 7 4 5 19 18 28 23 20 19 23 23 Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa tai järjestöä 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 40 45 41 42 45 47 45 43 5 4 3 5 4 6 5 9 56 51 56 52 51 46 50 48 Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 2/2004 2/2003 2/2002 74 75 65 64 70 67 72 68 3 2 2 3 1 5 4 5 23 23 34 34 29 28 24 27 Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja 4/2010 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 86 86 83 83 87 2 1 1 2 1 12 13 16 16 13 Kun työntekijöiden työtaisteluoikeutta (-07:lakko-oikeutta) pyritään rajoittamaan nykyisestä 4/2010 4/2008 4/2007 64 5 31 70 2 28 57 4 39 Kun työnantaja hoitaa huonosti yhteiskunnallisen vastuunsa 4/2010 4/2008 54 5 40 62 3 35 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 8 Em. kahden työtaisteluperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, että tavoitteisiin ei päästä neuvotteluteitse. 78 prosenttia katsoo siinä tilanteessa ”järeät otteet” legitiimeiksi. Kolme neljäsosaa (74 %) hyväksyy työtaistelun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Enemmistö (64 %) pitää työtaistelua oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöiden työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä. Jos työnantaja hoitaa huonosti yhteiskunnallisen vastuunsa, työtaistelutoimet koetaan aiheellisiksi (54 %). Enemmistö hyväksyy ainakin periaatteessa työtaistelutoimet myös silloin, kun yritetään vauhdittaa sopimusneuvotteluja (53 %) tai kun vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon (50 %). Suomalaisten suhtautuminen työtaisteluihin on hieman muuttunut viime vuodesta. Eräiden perusteiden hyväksyntä on vähentynyt. Aiempaa hieman pienepi osa väestöstä hyväksyy poliittiseen päätöksentekoon suunnatut työtaistelut. Aiempaa pienempi osa pitää oikeutettuna työtaistelua tilanteessa, jossa työntekijöiden työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan. Myös solidaarisuustyötaistelut saavat hieman aiempää vähemmän kannatusta. STTKn jäsenet antavat tukensa työtaisteluille tilanteessa, jossa jääty jälkeen palkkakehityksestä Eri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat työtaisteluperusteisiin melko samalla tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. STTKn jäsenet antavat keskimäärää useammin siunauksensa sellaisille työtaisteluille tilanteessa, jossa jääty jälkeen palkkakehityksestä. SAKn jäsenet hyväksyvät muita useammin poliittiseen päätöksentekoon suunnatut työtaistelut. SAKn ja AKAVAn jäsenet herkistyvät silloin kun kysymys on neuvottelujen vauhdituksesta tai yksipuolisesta työolojen heikennyksistä. Puolueiden kannattajien käsitykset ovat osaksi yllätyksettömiä. Vasemmistoliiton, SDPn ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman työtaistelumyönteisemmän ajattelutapansa johdosta. Keskustalaisten ja kokoomuslaisten ymmärtämys on vähäisempää etenkin silloin, kun työtaisteluun liittyy määreitä ”poliittinen painostus” tai ”solidaarisuus”. Mielipiteet työtaistelu-oikeudesta Enemmistön mielestä palkansaajien työtaisteluoikeuteen ei saa puuttua Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö palkansaajien työtaisteluoikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Selvä enemmistö (65 %) suomalaisista säilyttäisi palkansaajien työtaisteluoikeuden nykyisellään. Rajoittajia löytyy nyt neljänneksen verran (28 %). Palkansaajien työtaisteluoikeuden rajoittajien määrä on lisääntyntynyt vuodesta 2007 neljällätoista prosenttiyksiköllä. Tulokset täydentävät tietoja, joita saatiin tutkimuksessa oikeutettuja työtaisteluperusteita kysyttäessä. Enemmistö (64 %) kansasta pitää työtaistelua hyväksyttävänä vastakeinona, jos työntekijöiden oikeutta työtaisteluihin yritetään rajoittaa nykyisestä. Vajaa kolmasosa (31 %) ei hyväksynyt työtaistelua tällaisessa tilanteessa. Lähes kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi työtaisteluoikeuden nykyisellään. Keskimäärää enemmän työtaisteluoikeuden rajoittajia löytyy Keskustan (48 %) ja Kokoomuksen (51 %) kannattajien parisa. Yrittäjistä vain vajaa kolmannes (31 %) rajoittaisi palkansaajien oikeutta työtaisteluihin. Työtaisteluoikeuden säilyttäjiä on keskimäärää enemmän SDPn, Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien sekä työntekijöiden keskuudesta. Ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ollaan vahvasti nykytilaan tyytyväisiä.
    • 9 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 8-8t. ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU OIKEUTETTU: KUN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTAISTELUOIKEUTTA [2007: LAKKO-OIKEUTTA] PYRITÄÄN RAJOITTAMAAN NYKYISESTÄ (%). KYLLÄ EOS EI 4/2010 4/2008 4/2007 64 25 50 75 2 28 57 0 5 31 70 4 39 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 9t. PITÄISIKÖ (TYÖTAISTELU- JA) LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%). RAJOITTÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA LAAJENTAA 4/2010 28 65 3 4/2007 14 75 1 10 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100 5
    • 10 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 9. PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU- JA LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%). RAJOITTÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA LAAJENTAA Kaikki 28 65 3 5 Naiset Miehet 26 66 3 30 63 2 5 5 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 21 27 26 30 35 66 67 66 64 59 7 2 3 0 2 7 3 5 5 4 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 25 27 27 35 66 64 70 59 4 3 1 1 6 5 2 5 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 31 37 28 22 30 24 54 59 71 71 62 64 6 0 0 2 2 7 9 5 2 5 5 5 29 65 1 24 61 5 27 64 4 4 9 5 25 24 25 29 44 2 3 3 3 2 6 5 6 3 5 29 64 1 26 66 3 30 63 3 6 5 4 KESK KOK SDP VAS VIHR PS 48 51 15 14 15 28 49 44 76 80 80 65 1 1 2 2 2 0 2 4 7 5 3 6 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 19 28 32 61 69 25 16 32 75 69 62 37 22 70 69 58 1 1 0 0 0 0 7 5 5 2 5 2 8 5 8 5 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100 68 68 66 65 49
    • 11 Suhtautuminen lakkosakkoihin on ristiriitaista Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa kuitenkin taakseen enemmistön (54 %) kansalaisista. Kaksi viidestä (39 %) asennoituu torjuvasti. Lakkosakkojen korotus saa nyt kannatusta enemmän kuin vuonna 2007, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Vuonna 2007 enemmistö (57 %) vastusti ehdotusta. Vaikka enemmistö suhtautuu myönteisesti lakkosakkojen korottamiseen, niin samaan hengenvetoon enemmistö (52 %) ilmoittaa, että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan. Tulos kielii siitä, että kansalaiset suhtautuvat lakkosakkojen korottamiseen ristiriitaisesti. Ristiriitaisesta suhtautumisesta kielii myös se, että huomattava osa ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenistä suhtautuu periaatteessa ainakin jossain määrin myötämielisesti lakkosakkojen korottamiseen laittomista työtaisteluista. Heti samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan perään, että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan. Yli puolet (54 %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamushenkilöiden aseman parantamista toivoo reilu kolmannes (36 %). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan. Niiden osuus, jotka toivovat luottamushenkilöiden aseman parantamista on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2007. SAKn jäsenistä likimain joka toine olisi halukas parantamaan luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia työpaikoilla. STTKn ja AKAVAn jäsenet tyytyvät nykytilaan. Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat muita useammin SAKn jäsenten lisäksi työttömät ja oppositiopuolueiden kannattajat. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-1. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 22 31 8 25 14 04/2007 14 25 4 35 22 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 12 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-2. "Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 18 34 7 29 12 04/2007 27 33 4 26 11 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 10t. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PARANTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%). PARANTAA PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA HEIKENTÄÄ 4/2010 36 54 4 5 4/2007 43 52 2 2 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 13 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 10. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PARANTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%). PARANTAA PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA HEIKENTÄÄ Kaikki 36 54 4 5 Naiset Miehet 36 55 4 36 54 3 5 6 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 41 47 34 35 26 52 50 55 53 64 6 2 2 2 4 6 2 10 5 5 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 40 39 33 30 48 52 63 62 6 5 0 2 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 28 21 29 47 33 36 57 71 67 46 55 55 3 12 1 7 1 3 3 3 4 8 7 2 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 35 56 2 51 44 4 34 55 6 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 44 36 34 38 17 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 49 58 59 54 57 6 5 4 7 7 1 5 2 5 4 2 6 1 5 3 2 24 47 50 1 3 37 55 5 3 30 56 4 10 KESK KOK SDP VAS VIHR PS 25 17 47 57 49 53 53 73 52 43 41 41 3 19 2 8 0 0 0 0 4 6 1 5 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 47 29 25 9 25 36 44 37 47 70 67 43 71 57 49 49 2 4 0 1 1 6 0 49 0 3 4 3 6 1 6 8 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100
    • 14 Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta – onko sitä? SAKn ja STTKn jäsenet peräänkuuluttavat vastuuta henkilöstöstä Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on maassamme keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta. Keskustelu on saanut kiihkeitä sävyjä etenkin silloin kun julkisuuteen on tullut irtisanomisilmoituksia, joiden perustelut asetettu kyseenalaisiksi. Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuuta viidessä eri asiassa. Arviot annettiin viisiportaisella asteikolla, jossa arvosana viisi tarkoitti erinomaista yhteiskuntavastuuta ja arvosana neljä heikkoa. Jos arvosanat neljä ja viisi tulkitaan yritysten yhteiskuntavastuun kannalta hyviksi arvioiksi, niin enemmistö ei anna yhdessäkään kysytyssä asiassa erinomaisia tai lähellä sitä olevia arvioita. Parhaat arvosanat suomalaiset yritykset saavat taloudellisesta vastuusta, kilpailukyvystä huolehtimisesta. Tässä asiassa reilu kaksi viidesosaa (43 %) antaa tunnustusta. Toinen asia, jossa yrityksiä kiitellään ainakin jossakin määrin, on vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu (33 %). Enemmässä määrin arvostelua yritysten suuntaan kohdentuu, kun kysytään vastuuta henkilöstöstä ja vastuuta paikallisen lähiympäristön olosuhteista ja ihmisistä. Näissä asioissa noin kolmannes antaa heikkoja arvosanoja yrityksille ja enemmän kuin kaksi viidestä enemmänkin ”välttäviä”. Suomalaisten yritysten vastuu henkilöstöstä hiertää etenkin työntekijöitä, SAKn ja STTKn jäseniä. Nuoret alle 25-vuotiaat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat asiaan huomattavasti valoisammin. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 12. MITEN ARVIOISI SUOMALAISTEN YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA ERI ASIOISSA (asteikko 1-5, jossa 5 = erinomainen, 1 = heikko; %). ERINOMAINEN (5) (4) (3) EOS (2) HEIKKO (1) Taloudellinen vastuu, kilpailukyvystä huolehtiminen Vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu Vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu Vastuu henkilöstöstä Vastuu paikallisen lähiympäristön olosuht. ja ihmisistä 10 33 38 3 13 3 3 30 39 2 22 5 3 23 48 2 18 6 3 21 44 2 25 6 1 17 45 3 27 7 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 15 Palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen löytyy luottamusta eniten nuorten ja opiskelijoiden keskuudesta Enemmistö (53 %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään ja heidän työåaikoistaan. Enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa hieman suurempaa kuin vuosi sitten. Korkeimmillaan epäluottamus on ollut vuonna 2005. Enemmistö (53 %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että ’yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Yritysten palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen uskoo enemmän kuin kaksi viidestä (42 %). Usko oikeudenmukaiseen palkitsemiseen on nyt korkeammalla tasolla kuin vuonna 2009. Työntekijät ja alemmat toimihenkilöt ovat kriittisimpiä eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen palkitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen uskovat voimakkaimmin nuoret alle 25-vuotiaat ja opiskelijat. Väittämän ’yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä’ hyväksyy 60 prosenttia suomalaisista. reilu kolmannes (37 %) torjuu väittämän. Torjuntaa ilmentävät mielipiteet ovat hieman yleistyneet vuodesta 2009. Lähes kaksi kolmesta (63 %) on sitä mieltä, että ’yritysjohdon puheet palkkamaltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja’. Mielipide ei ole yhtä voimakas kuin vuosi sitten keväällä. Kokonaisuudessaan tulokset kielivät siitä, että luottamus yritysten vastuuseen työntekijöistä olisi hivenen vahvistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-6. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoista" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 6 36 4 41 12 04/2009 4 34 3 40 19 04/2008 6 31 1 48 14 03/2005 4 28 1 48 20 09/2004 3 28 2 45 22 09/2003 4 36 3 45 12 04/2001 5 41 3 41 9 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 16 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-4. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 6 36 4 40 13 04/2009 4 30 4 45 16 04/2008 6 34 2 43 15 04/2006 6 35 3 37 19 03/2005 2 33 2 43 19 09/2004 5 29 6 35 25 09/2003 5 38 4 39 14 04/2001 5 35 6 42 12 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-5. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 21 39 3 29 8 04/2009 26 42 3 25 5 04/2008 24 43 1 28 4 03/2005 25 49 1 22 3 09/2004 34 38 3 21 4 09/2003 21 46 3 25 5 04/2001 20 46 3 28 3 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 17 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 11-3. "Yritysjohdon puheet palkkamaltista ja joustamisesta* ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 04/2010 22 41 6 26 5 04/2009 21 48 4 23 4 04/2008 22 50 2 20 6 04/2006 29 41 6 20 4 03/2005 31 48 2 17 3 09/2003 26 48 3 20 3 08/2000 34 39 6 18 3 09/1999 35 38 7 17 4 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics *Kysymysmuoto osittain muuttunut. 2009 tutkimuksessa: 'maltista ja uhrauksista', 2008: 'palkkamaltista ja joustamisesta' ja 2006 ja 2005: 'maltista'; 2003: 'maltista ja uhrauksista'.
    • 18 Millä tasolla asioista tulisi vastaisuudessa sopia Irtisanomissuojasta, tasa-arvosta ja muutosturvasta sovittava keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työsuhteen ehtoja koskeviin asioihin. Arvioitavat luonnehdinnat sivusivat palkkausta, palkankorotuksia ja työaikoja. Arvioitavia asioita oli kaikkiaan kolmetoista. Vastaajien tehtävä oli sanoa, millä tasolla eri asioista tulisi vastaisuudessa sopia. Tuloksista käy ilmi, että kansalaisilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, millä tasolla asioista tulisi sopia. Mikä kelpaisi yhdelle, ei kelpaa toiselle. Löytyy neljä asiaa kolmestatoista, joissa enemmistö sopisi asioista joko keskusjärjestötasolla tai ainakin alakohtaisesti. Nämä asiat ovat irtisanomissuoja, tasa-arvo, muutosturva ja luottamushenkilöiden asema. Monet asiat kysytyistä ovat sellaisia, joissa kansalaisten enemmistö hyväksyy sopimisen joko työpaikkatasolla tai henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken. Tällaisia asioita, joita voitaisiin sopia työpaikoilla ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat, lomat, työhyvinvoinnin kehittäminen, palkansaajien koulutus sekä työaika ja työajan joustot. Puolet kansasta sopisi palkankorotuksista työpaikoilla, toinen puoli keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti Merkillepantavaa tuloksissa on se, että palkankorotuksista sopiminen synnyttää mielipidehajontaa. Puolet (48 %) sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Toinen puoli (50 %) katsoo, että palkankorotuksista tulee sopia työpaikoilla. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten enemmistö sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Etenkin STTKn ja AKAVAn jäsenet ovat tätä mieltä. Sensijaan SAKn jäsenet eivät ole aivan yhtä vakuuttuneita asiasta. SAKn jäsenistä enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) hoitaisi palkankorotuksista sopimisen tavalla tai toisella työpaikoilla. STTKn ja Akavan jäsenten keskuudessa työpaikkatasoiseen sopimiseen on vähemmän suosittua kuin SAKn jäsenten parissa.
    • 19 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 13. MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDESSA* (%). KESKUSJÄRJESTÖTASOLLA ALAKOHTAISESTI EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa Luottamushenkilöiden asema Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat Palkankorotukset Työajat ja työajan joustot Palkansaajien koulutukseen ja osaam. liitt. parannukset Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat Lomat Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat 40 34 2 17 7 49 22 4 17 8 32 35 4 21 8 29 36 4 24 6 23 31 3 28 15 21 31 4 38 6 21 31 5 38 5 20 28 2 29 21 20 24 2 39 14 17 24 3 43 13 18 21 3 47 11 17 18 1 40 24 14 11 3 33 39 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics *Vastausvaihtoehdot täydellisinä: - Palkansaajia ja työnantajia edustavat keskusjärjestöt ja sopivat raamit kaikkia aloja koskien - Yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat asiasta omalla alallaan - Asiasta sovitaan työpaikka- tai yritystasolla työantajan ja henkilöstön edustajien kesken - Asiasta sovitaan henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken 100
    • 20 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 13-3. MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: PALKANKOROTUKSET (%). KESKUSALAJÄRJESTÖ- KOHTAITASOLLA SESTI EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Kaikki 20 28 2 29 21 Naiset Miehet 20 29 3 29 19 20 26 1 28 24 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 15 19 19 22 26 24 33 30 26 25 4 1 1 1 4 30 30 26 26 34 27 17 24 25 11 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 21 19 18 22 19 31 31 33 5 1 1 1 32 26 28 27 22 23 22 17 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 8 18 21 19 28 14 21 36 40 29 24 24 6 1 0 1 3 2 32 28 22 27 30 30 33 17 17 25 14 30 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 17 31 1 29 23 19 29 2 24 26 24 24 3 30 19 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 19 29 30 16 6 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 29 23 34 22 41 1 2 1 4 1 29 22 18 41 25 22 24 17 18 27 20 31 1 29 20 22 28 3 27 20 17 26 2 32 23 KESK KOK SDP VAS VIHR PS 17 12 27 41 15 17 21 28 31 27 35 24 2 0 1 2 1 1 31 35 24 17 29 33 29 24 17 13 20 25 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 26 24 24 2 5 32 11 15 29 38 42 33 6 28 29 20 0 1 1 0 0 2 2 4 24 20 15 33 69 25 38 33 21 16 18 32 20 13 19 29 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100
    • 21 Mielipiteet keinoista turvata julkisen sektorin talous Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden ja sosiaalietuuksien leikkaamisen Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, miten julkisen sektorin talous turvataan tulevaisuudessa. Asiaa lähestyttiin seuraavalla kysymyksenasettelulla. ”Julkiset menot, pitää kattaa tavalla tai toisella. Pääosa julkisista menoista kohdentuu hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Taloustaantuma on heikentänyt valtion ja kuntien taloutta. Lisäksi ihmisten eliniän kasvu ja työikäisen väestönosan pieneminen aiheuttaa suuria ongelmia julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi vastaisuudessa. Mitkä seuraavista keinoista turvata julkisen sektorin talous ovat sellaisia, jotka hyväksyisitte?” Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti suurimpaan osaan esitetyistä keinoista turvata julkisen sektorin talous. Vain kolme keinoa kahdestatoista hyväksytään. Enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen työhyvinvointia parantamalla (73 %), opiskeluun hakeutumisen nopeuttamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen (73 %) ja julkisen omaisuuden myymisen (62 %). Kaikki muut keinot maistuvat enemmistölle pahalta. Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden (94 %) ja sosiaalietuuksien (82 %) leikkaamisen keinoina turvata julkisen sektorin talous. Selvä enemmistö suhtautuu kielteisesti myös siihen, että valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja alennettaisiin (76 %), velkaantumista lisättäisiin (76 %) tai työuria pidennettäisiin eläkeikää korottamalla (75 %). Käyttömaksujen ja verojen korotukset jakavat kansan kahtia Enemmän hajontaa mielipiteisiin syntyy silloin kun kysytään verojen korottamisesta tai käyttömaksujen ja taksojen korottamisesta. Puolet (47 %) väestöstä hyväksyy käyttömaksujen korotukset ja puolet (52 %) vastustaa. Verojen korotuksiin suostuu enemmän kuin kaksi viidestä (43 %). Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenillä on hieman erilaisia painotuksia näkemyksissä keinoista turvata julkisen sektorin talous. SAKn jäsenet suhtautuvat moniin keinoihin varauksellisemmin kuin kansa keskimäärin. AKAVAn jäsenet puolestaan suhtautuvat useisiin keinoihin pääsääntöisesti myötämielisemmin kuin SAKn ja STTKn jäsenet. Kuitenkin asiat, joita valtaosa kansasta vastustaa, kuuluvat myös akavalaisten inholistan kärkeen.
    • 22 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 14. MITKÄ SEURAAVISTA KEINOISTA TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS OVAT SELLAISIA, JOTKA ITSE HYVÄKSYISI (%). HYVÄKSYY EI OSAA SANOA EI HYVÄKSY Työurien pidentäminen työhyvinvointia parantamalla Opiskeluun hakeutumisen nopeutt. , opiskeluaikojen lyhent. Valtion ja kuntien omaisuuden myyminen Käyttömaksujen tai taksojen korotukset Verojen korottaminen Valtion ja kuntien (...) henkilöstön vähentäminen Palveluiden säästöt tai karsinta Työurien pidentäminen eläkeikää korottamalla Velkaantumisen lisääminen Valtion ja kuntien (...) henkilöstön palkkojen alentaminen Sosiaalietuuksien ja -tukien leikkaaminen Eläkkeiden leikkaaminen 73 57 2 69 30 2 68 21 4 75 21 3 76 16 2 82 4 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 54 3 30 100 52 2 40 75 34 1 43 50 24 4 47 25 24 3 62 0 3 73 2 94
    • 23 Miten kansalaiset loisivat uusia työpaikkoja maahamme? Työsuhteen eduista saa päättää enemmän työpaikoilla, mutta työttömyysturvaa ei saa heikentää eikä saavutetuista eduista luovuta Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, miten he suhtauvat eri keinoihin aikaasaada uusia työpaikkoja maassamme. Kaikkiaan vastaajat ottivat kantaa yhdeksään eri keinoon. Enemmistö kansasta kannattaa seitsemää keinoa yhdeksästä esitetystä. Eniten kannatusta saa työntekijöiden osaamisen ja taitojen kehittäminen (94 %). Valtaosan mielestä paikallisen, yritystasoisen sopimisen edistäminen siten, että palkoista ja työsuhteen eduista päätetään enemmän työpaikoilla, olisi hyvä asia (72 %). Enemmistö olisi valmis myös verojen alentamiseen, julkisten investointien lisäämiseen ja työn jakamiseen, jos sillä tavalla saataisiin aikaan uusia työpaikkoja. Kaksi asiaa on sellaisia, jotka kansalaiset tyrmäävät. Työttömyysturvaa ei saa heikentää (88 %) eikä saavutetuista eduista (esim. lomarahat) olla valmiita luopumaan (79 %) edes siinä tapauksessa, että uusia työpaikkoja syntyisi. Yritysten tukeminen julkisin varoin on asia, joka jakaa kansan kahtia. Puolet (50 %) kannattaa ja vajaat puolet (45 %) epäilee keinon hyödyllisyyttä. Yritysten tukeminen julkisista varoista viehättää nuorta osaa väestöstä ja heikommin koulutettuja kansalaisryhmiä. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 15. MITEN SUHTAUTUU ERILAISIIN KEINOIHIN AIKAANSAADA UUSIA TYÖPAIKKOJA MAASSAMME (%). KANNATTAA EI OSAA SANOA EI KANNATA Työntekijöiden osaamisen ja taitojen kehittäminen Palkoista ja työsuhteen eduista päätetään enemmän työpaikalla Palkkatyön verotuksen keventäminen Julkisten investointien lisääminen Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä Työsuhteen perustamisen, muuttamisen ja lopett. helpottaminen Yritysten tukeminen julkisin varoin Saavutetuista eduista luopuminen, esim. lomarahat Työttömyysturvan heikentäminen 94 36 4 41 6 45 20 2 79 11 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 28 2 50 100 29 8 55 75 3 61 50 25 64 25 6 3 69 0 1 72 2 88
    • 24 Mikä on etujärjestöjen arvostus? Kevään 2010 tapahtumat eivät ole syöneet etujärjestöjen arvostusta Enemmistö suomalaisista arvostaa kaikkia etujärjestöjä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) sanoo arvostavansa SAKn työtä - 14 prosenttia arvostaa paljon, 52 prosenttia melko paljon. SAKn jälkeen arvostuksessa kakkosena tulee Suomen yrittäjät (63 %). AKAVA on arvostuslistalla kolmantena (57 %) ja käytännössä samalla tasolla on STTK (56 %). EK (54 %) ja MTK (54 %) nauttivat jokseenkin samantasoista arvostusta. Enemmistön arvostamia on myös Kunnallinen työmarkkinalaitos (50 %). Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista tietty sahausliike. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pitkään. Nyt AKAVAn, Suomen yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton, MTKn ja ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvostus on suurempaa kuin vuosi sitten. SAKta ja STTKta arvostavien osuus on kutakuinkin ennallaan. Kevään 2010 työmarkkinaselkkaukset eivät näytä syöneen keskeisten etujärjestöjen arvostusta. Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK Suomen Yrittäjät ry. AKAVA Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK Elinkeinoelämän keskusliitto - EK Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT 14 52 6 24 3 16 47 10 24 4 13 44 10 29 4 9 47 12 28 3 9 45 13 30 4 12 42 10 31 5 8 42 13 33 4 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 25 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 1t1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PALJON SAK STTK AKAVA MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 14 18 19 16 14 17 15 17 13 18 14 22 20 15 20 20 16 18 52 50 50 47 50 54 54 45 52 48 48 52 50 56 42 45 41 43 6 6 4 4 6 3 6 8 5 7 7 6 6 5 5 6 10 9 24 23 23 29 26 25 22 26 26 22 25 19 20 21 27 24 27 26 3 4 4 3 4 2 3 4 4 4 6 1 3 3 5 5 6 4 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 9 9 13 11 7 10 9 7 7 9 8 13 10 9 10 13 8 11 47 47 46 40 51 46 42 38 44 45 43 51 46 47 41 43 37 43 12 12 8 10 12 6 13 14 10 13 14 9 12 12 10 10 17 14 28 27 28 35 26 33 32 35 34 28 30 25 28 27 31 28 30 27 3 5 5 4 5 6 4 5 5 5 6 1 4 5 7 5 9 6 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 13 10 15 11 10 12 10 9 11 11 9 13 11 11 10 13 9 12 44 43 40 36 45 41 41 36 40 42 38 48 43 43 39 38 32 40 10 11 8 9 11 6 13 13 11 12 13 11 11 11 11 11 16 15 29 29 31 39 31 34 30 35 32 30 32 27 29 30 31 32 32 28 4 7 6 5 4 6 6 7 6 6 7 2 6 6 8 7 11 6 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100
    • 26 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 1t2. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PALJON MTK SY/SYKL EK/TT KT MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 12 10 14 11 9 10 12 10 12 10 10 13 10 11 11 10 9 10 42 42 42 43 40 40 36 36 38 41 35 46 40 41 36 38 27 38 10 11 7 9 12 7 13 12 10 13 13 9 11 10 11 10 16 15 31 30 30 32 33 36 31 33 32 30 33 28 31 31 33 33 34 31 5 7 7 6 6 7 7 9 7 6 9 4 8 7 9 8 14 7 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 16 15 18 16 13 13 13 11 14 13 10 15 12 13 13 14 10 13 47 44 42 45 45 45 41 42 42 42 39 47 44 43 41 42 34 40 10 11 8 9 11 5 13 13 11 13 15 11 13 12 12 11 17 17 24 25 26 25 26 32 26 28 27 26 28 25 25 27 27 27 29 25 4 6 5 4 5 5 7 6 6 6 7 3 5 5 7 7 10 4 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 1/1999 9 8 8 10 7 7 7 7 7 8 7 9 9 8 8 10 7 9 45 43 45 42 41 42 39 36 41 43 38 50 44 46 39 41 31 39 13 13 10 11 13 8 14 13 11 14 16 11 12 10 12 12 17 16 30 30 32 32 31 36 33 36 36 30 33 28 29 31 32 30 33 31 4 7 5 5 9 7 8 7 6 6 7 3 7 4 9 7 12 5 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 8 6 10 7 7 42 41 44 38 38 13 15 10 10 14 33 31 32 40 33 4 6 5 6 7 0 25 50 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 75 100
    • 27 Ylemmät toimihenkilöt arvostavat AKAVAn työtä aiempaa enemmän SAKta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keskimäärää enemmän SAK saa arvostusta osakseen ikääntyneiltä, ylemmiltä ja alemmilta toimihenkilöitä sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta. SAKn ja STTKn jäsenet arvostavat SAKn työtä. Yrittäjät ja opiskelijat ovat ryhmiä, joissa näkyvä vähemmistö suhtautuu varauksellisesti SAKn työhön. Akavalaiset ovat kääntäneet vuoden sisällä kelkkansa suhteessa SAKhon ja arvostavat nyt aiempaa vähemmän. STTKn työn arvostus on suurta alempien toimihenkilöiden (73 %) keskuudessa. Etenkään yrittäjät eivät noteeraa STTKta kovinkaan korkealle, kuten eivät muitakaan palkansaajien keskusjärjestöjä. Kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat STTKta varsin paljon. SDPn kannattajat suhtautuvat järjestöön myönteisimmin; 69 prosenttia arvostaa sitä vähintään melko paljon. Keskustan kannattajista vastaavasti ajattelee 58 % ja Kokoomuksen kannattajista 54 %. AKAVAn arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa AKAVAn arvostus on lisääntynyt vuoden takaisesta. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat järjestön toimia nyt jopa enemmän kuin SAKn työtä. Eri puolueiden kannattajista AKAVA saa eniten pisteitä Kokoomukselta ja vihreiltä. STTKn ja AKAVAn jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä enemmän kuin vuosi sitten Taulukkoon 1. on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot ”omasta” organisaatiosta on lihavoitu. Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjestöä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. SAKn jäsenten omaan keskusjärjestöön kohdistama arvostus on samalla tasolla kuin vuosi sitten. STTKn ja AKAVAn jäsenten arvostus omaa keskusjärjestöä kohtaan on lisääntynyt. Tällä haavaa STTKn ja AKAVAn jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään ainakin yhtä paljon kuin SAKn jäsenet.
    • 28 Taulukko 1. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina 2003-2010 (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet). SAK STTK AKAVA • SAK 2003 ....................... +53 +49 +32 • SAK 2004 ....................... +67 +54 +40 • SAK 2005 ....................... +72 +57 +59 • SAK 2006 ....................... +55 +38 +34 • SAK 2007 ....................... +65 +43 +60 • SAK 2008 ....................... +74 +51 +32 • SAK 2009 ....................... +71 +41 +61 • SAK 2010 ....................... +69 +68 +42 • • • • • • • • STTK 2003 ..................... +21 STTK 2004 ..................... +18 STTK 2005 ..................... +22 STTK 2006 ..................... +14 STTK 2007 ..................... +15 STTK 2008 ..................... +23 STTK 2009 ..................... +23 STTK 2010 ..................... +38 +48 +61 +67 +50 +63 +53 +58 +70 +30 +18 +44 +51 +50 +23 +24 +55 • • • • • • • • AKAVA 2003 .................. +14 AKAVA 2004 .................... +3 AKAVA 2005 .................... +9 AKAVA 2006 .................. +13 AKAVA 2007 ................... -11 AKAVA 2008 .................... +9 AKAVA 2009 .................... +5 AKAVA 2010 .................. +26 +27 +42 +40 +22 +29 +20 +23 +39 +50 +65 +62 +64 +51 +53 +66 +80 Miten palkansaajien keskusjärjestöt ajavat jäsenkunnan etuja? Keskusjärjestöjen arvosanat jäsentensä etujen ajamisessa ovat aiempaa parempia Haastatellut arvioivat palkansaajakeskusjärjestöjen SAKn, STTKn ja AKAVAn onnistumista jäsenkunnan etujen ajamisessa. Kutakin järjestöä arvioitiin neliportaisella asteikolla - kiitettävästi, hyvin, tyydyttävästi tai heikosti. Kaikkien keskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi. Heikkoja arvosanoja annetaan erittäin vähän. Mikäli tarkastellaan kiitettävän ja hyvän arvosanan antaneiden osuutta, niin vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta SAKlle antaa 53 prosenttia vastaajista ja AKAVAlle 48 prosenttia. STTK onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi kuin AKAVAn ja SAKn. Reilu kaksi viidesosaa (44 %) arvioi STTK:n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin.
    • 29 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 3. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%). KIITETTÄVÄSTI HYVIN EI OSAA SANOA TYYDYTTÄVÄSTI HEIKOSTI SAK AKAVA STTK 8 45 8 33 5 7 41 15 33 5 4 40 17 34 5 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 3t. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%). KIITETTÄVÄSTI AKAVA SAK STTK HYVIN EI OSAA SANOA TYYDYTTÄVÄSTI HEIKOSTI 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 7 7 8 7 6 7 11 41 37 40 41 31 36 39 15 12 16 9 20 22 17 33 38 31 36 36 29 27 5 6 5 6 7 5 6 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 8 7 7 8 6 7 11 45 44 41 41 37 41 43 8 8 10 5 12 16 13 33 35 36 39 38 31 28 5 7 7 7 7 4 5 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 4 4 3 4 3 2 4 40 38 39 37 30 35 37 17 13 16 8 20 25 18 34 40 37 45 41 32 35 5 5 5 6 6 5 5 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 100
    • 30 Vuodesta 2007 mielikuvat ovat muuttuneet jonkin verran. Kaikki keskusjärjestöt saavat kiitosta jäsentensä etujen ajamisesta hieman aiempaa enemmän. SAKn jäsenet suhtautuvat suhtautuvat oman keskusjärjestönsä tuloksellisuuteen varauksellisemmin kuin STTKn ja AKAVAn jäsenet. SAK.n jäsenten varauksellisuus on lisääntynyt. Sensijaan STTKn ja AKAVAn jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä. Vierasarvioista käy ilmi se, että STTKn ja AKAVAn jäsenet ihastelevat SAKta. SAKn jäsenet ovat kriittisiä kaikkia keskusjärjestöjä arvioidessaan. Taulukko 2. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten käsitykset siitä, miten keskusjärjestöt ovat onnistuneet jäsenkunnan etujen ajamisessa. Niiden osuus, joiden mielestä onnistuminen on kiitettävää tai hyvää tasoa. SAK STTK AKAVA -07 -10 -07 -10 -07 -10 % % % % % % • SAK ........................ 49 44 64 64 74 64 • STTK ...................... 41 36 53 57 50 56 • AKAVA ................... 42 42 57 55 51 60 Etujärjestöjen imagot Etujärjestöt eivät kansalaisten mielestä puutu asioihin, jotka eivät niille kuulu Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin tutkimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Järjestöjen ominaisuusprofiilia selvitettiin ns. attribuuttitekniikkaa käyttäen. Vastaajien tuli ilmoittaa kaikki ne ominaisuudet, jotka sopivat kuvaamaan ao. järjestöjä. Järjestöjen kuvaa voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suhteessa muihin järjestöihin. Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jollekin järjestölle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä raportissa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin. Myös muutostarkastelussa vertailua on hyvä suorittaa. Joskus saattaa kaikkien järjestöjen imago olla parantunut. Tärkeäksi tällaisessa tilanteessa tulee se, kuka on kohottanut kasvojaan kaikkein eniten. Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten keskuudessa on vakaa. SAKn voimakas asema heijastuu tuloksiin siten, että siihen liitetään kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet, ovatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. AKAVA hengittää SAKn niskaan Kun järjestöjä vertaillaan toisiinsa, voidaan tämä tehdä vertailemalla järjestöjä ominaisuuksittain. Toinen mahdollisuus on rakentaa ominaisuuksien kautta kullekin ”kokonaisimago”. Seuraavassa on järjestöille annettu pisteitä sen mukaan, miten ne ovat selviytyneet keskinäisessä kilpailussa suuren yleisön silmissä. Lisäksi vertailussa on huomioitu ykkössijojen summa.
    • 31 Jokaisen myönteisen ja kielteisen ominaisuuden kohdalla järjestöille on annettu pisteitä 1-6 välillä. Myönteisen ominaisuuden kohdalla on kuusi pistettä annettu järjestölle, johon on liitetty enemmän ominaisuutta kuin muihin järjestöihin. Tämän jälkeen viisi pistettä on saanut se, johon on liitetty toiseksi eniten ao. ominaisuutta jne. Kielteisten ominaisuuksien osalta eniten pisteitä saa järjestö, johon vastaajat ovat liittäneet ao. ominaisuutta kaikkein vähiten.
    • 32 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 2. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysymys, %). Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja SAK SY EK AKAVA STTK KT 46 21 16 15 13 6 SAK KT AKAVA EK STTK SY 31 22 12 11 7 7 SAK AKAVA EK STTK SY KT 59 21 20 12 9 5 SAK AKAVA EK SY STTK KT 35 19 18 18 15 12 SAK EK STTK AKAVA KT SY 27 14 9 8 8 8 SAK SY STTK AKAVA EK KT 35 23 21 20 19 14 SAK AKAVA EK STTK SY KT Toimii etujeni vastaisesti 9 EK SAK SY KT AKAVA STTK Pätevä johto 39 17 17 15 14 SAK AKAVA EK STTK SY KT 11 10 8 7 6 5 36 23 19 19 18 9 0 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 20 40 60 80
    • 33 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 2pj. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT (monivalintakysymys, %). Etujärjestönä vaikutusvaltainen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Pätevä johto Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Yhteistoimintakykyinen Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti 59 46 39 36 35 35 31 27 SAK 10 Yhteistoimintakykyinen Pätevä johto Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Etujärjestönä vaikutusvaltainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimintatavoiltaan vanhakantainen Toimii etujeni vastaisesti 21 19 15 15 13 12 STTK 9 7 5 Pätevä johto Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteistoimintakykyinen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti 23 21 20 19 17 AKAVA 15 12 8 6 0 20 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 40 60 80
    • 34 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 2p2. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA 2008 JA 2010 (%). 46 49 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 31 32 Toimintatavoiltaan vanhakantainen 59 62 Etujärjestönä vaikutusvaltainen 35 Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 42 27 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu SAK 32 35 Yhteistoimintakykyinen 42 39 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja 43 10 13 Toimii etujeni vastaisesti 36 Pätevä johto 45 13 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 17 7 6 Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 2010 2008 12 15 15 14 9 10 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu STTK 21 20 Yhteistoimintakykyinen 15 18 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja 5 5 Toimii etujeni vastaisesti 19 17 Pätevä johto 15 18 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 12 14 Toimintatavoiltaan vanhakantainen 21 22 Etujärjestönä vaikutusvaltainen 19 19 Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 8 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu AKAVA 11 20 21 Yhteistoimintakykyinen 17 17 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja 6 6 Toimii etujeni vastaisesti 23 25 Pätevä johto 0 20 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 40 60 80
    • 35 Taulukko 3. Etujärjestöjen imagot 2010. Pistevertailu. Järjestöille on annettu jokaisen ominaisuuden kohdalla pisteitä paremmuudesta. Negatiivisen ominaisuuden kohdalla pisteitä eniten saa järjestö, johon kansalaiset liittävät ao. ominaisuutta kaikkein vähiten. Tehokas ja aikaansaava Vanhakantainen Vaikutusvaltainen Yhteiskunnal. vastuuntuntoinen Puuttuu asioihin, jotka eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Järkeviä työmarkkinapol. ehdotuksia Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto Järjestyssijojen summa Ykkössijojen summa SAK 6. 1. 6. 6. 1. 6. 6. 2. 6. 40 6 STTK AKAVA 2. 3. 6. 3. 3. 5. 2. 5. 3. 6. 4. 3. 3. 5. 6. 5. 3. 5. 32 40 2 1 SY 5. 6. 2. 3. 6. 5. 2. 3. 2. 34 2 EK 4. 4. 4. 4. 2. 2. 5. 1. 4. 30 0 KT 1. 2. 1. 1. 6. 1. 1. 4. 1. 18 1 Etujärjestöt asettuvat kokonaisimagon mukaan seuraavaan järjestykseen kun otetaan huomioon sekä järjestyssijapisteytys että ykkössijojen määrä: SYKSY 2004 KEVÄT 2005 KEVÄT 2006 KEVÄT 2007 1. SAK 2. STTK 3. AKAVA 4. Suomen Yrittäjät 5. TT 6. KT 1. SAK 2. STTK 3. AKAVA 4. Suomen Yrittäjät 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Suomen Yrittäjät 3. AKAVA 4. STTK 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Suomen yrittäjät 3. AKAVA ja STTK 4. EK 5. KT KEVÄT 2008 KEVÄT 2010 1. SAK 2. AKAVA 3. STTK 4. Suomen Yrittäjät 5. EK 6. KT 1. SAK 2. AKAVA 3. Suomen Yrittäjät 4. STTK 5. EK 6. KT Tuloksia voi verrata aiempien tutkimusten tuloksiin. Merkittävimmät muutokset vuoteen 2008 jokaisen palkansaajien keskusjärjestön osalta erikseen ovat seuraavat. SAK • STTK • SAK.n julkinen kuva on hieman heikompi kuin vuonna 2008. Aiempaa pienempi osa väestöstä arvioi johdon päteväksi. SAKhon liitetään myös vastuuntoa aiempaa jonkin verran vähemmän kuin vuonna 2008. Kuitenkin samanaikaisesti aiempaa pienempi osa sanoo, että SAK puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu. STTKn kohdalla on heikennystä tapahtunut etenkin tehokkuudessa ja järkevien työmarkkina- ja tulopoliittisten ehdotustten esittämisessä. Johto saa kuitenkin aiempaa enemmän kiitosta. AKAVA • AKAVAn julkinen kuva on likimain ennallaan. AKAVAan liitetään kuitenkin aiempaa vähemmän kielteisiä ominaisuuksia kuten vanhakantaisuutta tai puuttumista asioihin, jotka eivät sille kuulu.
    • 36 Etujärjestöjen kannanottojen uskottavuus on vähentynyt? Kun vastaajilta kysytään, mitkä kaikki etujärjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja, niin kaksi viidesosaa väestöstä kokee SAKn sanomiset järkeviksi työmarkkina- ja tulopolitiikassa. Muut keskusjärjestöt kamppailevat suhteellisen tasapäisesti jäljelle jäävistä ’äänistä’. STTKn, AKAVAn, Suomen Yrittäjien ja EKn keskinäinen mittelö päätyy tällä kertaa AKAVAn ja EKn tasapeliin. Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2008 jonkin verran. Lähes kaikkien etujärjestöjen sanomaan työmarkkina- ja tulopolitiikassa uskotaan vähemmän kuin vuonna 2008. KTn uskottavuus on tässä asiassa samalla tasolla kuin aiemmin. Taulukko 4. Mitkä järjestöt esittävät sia/kannanottoja? • • • • • • järkeviä 2004 % SAK .............................................. 43 EK ................................................. 12 AKAVA.......................................... 14 STTK ............................................ 16 Suomen Yrittäjät ........................... 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos........ 8 työmarkkina2005 % 46 12 16 16 16 9 2006 % 39 17 16 15 20 9 ja tulopoliittisia 2007 % 44 14 14 18 20 9 2008 % 43 20 17 18 17 9 ehdotuk2010 % 39 17 17 15 14 9 Ekn vaikutusvallan koetaan lisääntyneen Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa nousevat kolmen kärkeen SAK, EK ja AKAVA. Vähiten vaikutusvaltaiseksi koetaan Kunnallinen työmarkkinalaitos. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden 2008 keväästä jonkin verran. EKhon liitetään aiempaa enemmän vaikutusvaltaisuutta. SAKn ja STTKn vaikutusvoimaisuus on kansan keskuudessa jonkin verran heikentynyt. Taulukko 5. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? 2004 2005 % % • SAK .............................................. 65 70 • EK ................................................. 22 18 • AKAVA.......................................... 21 24 • STTK ............................................ 14 15 • Suomen Yrittäjät ............................. 7 9 • Kunnallinen työmarkkinalaitos........ 5 7 2006 % 64 22 23 14 15 6 2007 % 56 21 23 11 12 5 2008 % 62 17 22 15 9 5 2010 % 59 20 21 12 9 5
    • 37 Palkansaajien keskusjärjestöt – minkälaisia ne ovat? Palkansaajien keskusjärjestöt ovat tarpeellisia, mutta enemmistö uskoo niiden olevan markkinoiden talutushihnassa Pelkistävä vastaus otsikon kysymykseen saadaan palkansaajajärjestöjen ”kokovartalokuvaa” hahmottelevasta kysymyssarjasta. Siinä vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin palkansaajien keskusjärjestöjä (SAK, STTK ja AKAVA) koskeviin luonnehdintoihin ja uudistusehdotuksiin. Arvioitavat luonnehdinnat olivat sisällöltään moniaineksisia – aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Yleiskuva tuloksista on yksiselitteisesti palkansaajien keskusjärjestöjä arvostava. Keskusjärjestöt nähdään ennen muuta ”palkansaajien hyvinvoinnin keskeiseksi takaajaksi” (88 % yhtyy näkemykseen ainakin jossain määrin). Samalla ne koetaan tarpeellisina vastavoimina työnantajille (83 %). Hyvin pieni osa (22 %) väestöstä sanoo keskusjärjestöjen olevan aikansa eläneitä ja joutavat lopetettavaksi. Kun listaan lisätään vielä vertailussa korkealle kohoavat määreet ”ovat talouden muutoksessa entistä tarpeellisempia” (80 %) ja ”jäsenten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä” (69 %) kansalaismielipide ei jätä sanottavaa tulkinnanvaraa. Kuitenkin eräät keskusjärjestöjä kritisoivat näkökohdat nousevat tuloksissa esille. Niitä, jotka katsovat palkansaajien keskusjärjestöjen joutuvan toimimaan liiaksi markkinoiden ehdoilla on erittäin runsaasti (66 %). Samaan hengenvetoon yli puolet (55 %) ilmoittaa, että keskusjärjestöt ottavat liian vähän kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Em. lausuntojen perusteella on ymmärrettävää, että enemmistö (56 %) arvioi keskusjärjestöjen etääntyneen jäsenistään ja heidän tarpeistaan. Kansalaisten toiveet laukkaavat todellisuuden edellä. Tästä kielii se, että vain kaksi viidesosaa (40 %) kansalaisista arvioi palkansaajien keskusjärjestöjen kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan. Väestön sisäiset suhtautumiserot ovat kokonaisuutena niukkoja. Järjestelmän toiminnan ”kokovartalokuva” piirtyy verrattain yhdenmukaiseksi eri väestöryhmien arvioinneissa. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat keskusjärjestöihin pitkälle samansuuntaisesti. Erot ovat pääasiassa painotus- tai aste-eroja. Palkansaajien keskusjärjestöjen aseman otaksutaan säilyvän ennallaan Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin vielä sitä, mihin suuntaan palkansaajien keskusjärjestöjen asema muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kysymys esitettiin koskien yleensä palkansaajien keskusjärjestöjä, että erikseen kustakin järjestöstä. Likimain joka toinen (46 %) suomalainen ajattelee, että palkansaajien keskusjärjestöjen asema yleisesti ottaen yhteiskunnassamme säilyy ennallaan. Kolmannes uskoo palkansaajien keskusjärjestöjen aseman heikkenevän ja kuudesosa luottaa vahvistumiseen. Kun vastaajat ottavat kantaa yksittäisiin keskusjärjestöihin käy ilmi, että aseman ennallaan säilymiseen uskovia löytyy enemmän kuin yleensä keskusjärjestöihin. Tämä selittyy sillä, että keskusjärjestöjen omat jäsenet eivät usko oman keskusjärjestön aseman ainakaan heikkenevän tulevaisuudessa.
    • 38 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 16. MILLÄ TAVOIN ERILAISET PALKANSAAJIEN KESKUSJÄRJESTÖJÄ KOSKEVAT MIELIPITEET JA LUONNEHDINNAT VASTAAVAT OMIA NÄKEMYKSIÄ (%). TÄYSIN JOSSAIN MÄÄRIN EI OSAA SANOA EI JUURIKAAN EI MITENKÄÄN Ovat tarpeellisia palkansaajien hyvinvoinnin takaajina Tarpeellisia vastavoimia työnantajille Ovat talouden muutoksessa entistä tarpeellisempia Jäsenten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä Toteuttavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Joutuvat toimimaan liiaksi markkinoiden ehdoilla Toimivat vastuuntuntoisesti koko yhteisk. edun huomioonottaen Etääntyneet jäsenistään ja heidän tarpeistaan Ottavat liian vähän kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin yleensä Luisuneet liiaksi asiantunt. hallintaan, luott.hlöt vailla tod. valtaa Ovat liian joustavia ja helläkätisiä poliittisia päättäjiä kohtaan Kaventavat liiaksi yritysten ja markkinoiden vapauksia Tulisi yhdistää yhdeksi palkansaajien keskusjärjestöksi Kehittyneet viime vuosina parempaan suuntaan Yritysten ja työnantajien toiveiden tahdottomia toteuttajia Juoksevat liiaksi jäsenten mielipiteiden perässä Aikansa eläneitä, joutavat lopetettavaksi 35 53 3 8 1 34 49 4 11 2 27 53 4 15 2 10 59 6 22 3 11 58 6 20 5 11 55 7 23 3 6 51 8 29 6 5 51 10 30 4 9 46 9 30 5 8 47 10 30 5 11 37 9 38 6 3 37 8 43 8 11 30 7 33 20 3 37 12 42 6 4 35 11 41 9 5 27 8 45 16 5 17 5 35 38 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 17. JOS AJATTELEE ASIAA KYMMENISEN VUOTTA ETEENPÄIN, NIIN MIHIN SUUNTAAN PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖJEN ASEMA TULEE MUUTTUMAAN (%). EI OSAA VAHPYSYY VISTUU ENNALLAAN SANOA HEIKKENEE Yleensä keskusjärjestöjen asema AKAVAn Suomen Ammattiliittojen Keskusjärj. SAKn Toimihenkilökeskusjärjestö STTKn 16 46 3 35 15 53 6 26 20 45 4 31 15 52 6 27 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 39 Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita? Kaikki puolueet saavat aiempaa heikompia arvosanoja palkansaajien asioiden edistäjinä Työmarkkinailmastotutkimuksissa suoranaiset kytkennät poliittisiin ryhmittymiin ovat syntyneet puolueiden palkansaajaidentiteettiä koskevassa kysymyksenasettelussa. On kysytty, mitkä puolueet kansalaisten mielestä kunnostautuvat palkansaajia koskevissa asioissa. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan erikseen kahdeksaa puoluetta ja kertomaan, kuinka hyvin tai heikosti ne heidän mielestään hoitavat palkansaajan asemaa koskevia asioita. Vastaukset on annettu neliportaisella asteikolla. Suomalaisten mielestä palkansaajien asiaa edistää parhaiten Sosialidemokraattinen Puolue. Enemmistö (53 %) on valmis tunnustamaan, että sen hoidossa asiat edistyvät vähintään melko hyvin. Vasemmistoliittoa (41 %) pidetään toiseksi useimmin hyvänä palkansaajien asioiden hoitajana. Vasemmistoliiton jälkeen tulevat Kokoomus (40 %), Keskusta (37 %) ja Perussuomalaiset (37 %). Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 18. KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA SANOA MELKO HEIKOSTI ERITTÄIN HEIKOSTI Suomen Sosialidem. Puolue - SDP Vasemmistoliitto - VAS Kansallinen Kokoomus - KOK Suomen Keskusta - KESK Perussuomalaiset - PS Vihreä Liitto - VIHR Kristillisdemokraatit - KD Ruotsalainen Kansanpuolue - RKP 7 46 11 32 5 6 35 14 37 9 4 36 11 35 13 2 35 12 41 10 5 32 16 36 11 2 24 16 46 13 1 21 17 46 15 2 18 18 45 17 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics Edellisen kerran nämä kysymykset esitettiin tutkimuksessa vuonna 2008. Tulokset ovat muuttuneet kahden vuoden aikana. Kaikki puolueet saavat palkansaajaidentiteetissä aiempaa heikompia arvosanoja. Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien palkansaajaidentiteetti on heikentynyt eniten. Tuntuvaa palkansaajaidentiteetin heikentymistä on havaittavissa myös Keskustan, vihreiden, RKPn ja perussuomalaisten kohdalla. Kokoomus ja SDP ovat selviytyneet vähemmin kolhuin. Suurten puolueiden palkansaajaidentiteetti on heikentynyt johdonmukaisesti kahdessa viime mittauksessa.
    • 40 Puolueiden kannattajien luottamus oman puolueensa palkansaajaidentiteettiin on suurta. Kaikkein voimakkainta se on Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Kaikkien puolueiden, paitsi Kokoomuksen, kannattajien usko siihen, että oma puolue hoitaa hyvin palkansaajien asioita, on vähentynyt vuodesta 2008. Kannattajien uskon heikentyminen selittää osaltaan näiden puolueiden arvosanojen huonontumista koko väestön keskuudessa. Kokoomuksen osalta lukema on korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Taulukko 6. Kuinka suuri osa puolueiden kannattajista arvioi kannattamansa puolueen hoitavan hyvin palkansaajien asioita? KESK KOK SDP VAS VIHR % % % % % • 2003.............................................. 65 61 70 68 64 • 2004.............................................. 63 58 74 72 66 • 2006.............................................. 65 66 81 65 62 • 2007.............................................. 81 83 81 77 46 • 2008.............................................. 79 76 78 86 60 • 2009.............................................. 71 80 65 75 50
    • 41 Työmarkkinailmasto 2010 Kuvio 18t. KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA SANOA MELKO HEIKOSTI ERITTÄIN HEIKOSTI Suomen Keskusta - KESK 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 2 2 4 2 2 2 1 2 35 42 46 37 33 37 32 40 12 12 9 13 15 8 13 12 41 37 35 40 40 40 44 38 10 7 6 7 10 12 10 8 Kansallinen Kokoomus - KOK 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 4 6 5 5 3 2 2 2 36 37 41 37 28 29 29 34 11 12 8 14 14 9 13 11 35 33 35 32 40 44 43 41 13 12 11 12 15 17 13 12 Suomen Sosialidem. Puolue - SDP 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 7 8 7 7 8 6 4 7 46 48 53 53 48 50 50 56 11 10 8 11 13 7 12 10 32 28 28 22 26 30 29 25 5 6 4 6 6 7 5 3 Vasemmistoliitto - VAS 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 6 10 6 5 5 5 4 5 35 40 37 34 36 37 38 45 14 12 11 17 16 9 14 12 37 30 38 38 34 39 37 33 9 7 8 6 10 10 8 5 Vihreä Liitto - VIHR 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 2 3 3 2 1 3 1 1 24 30 29 28 27 25 27 33 16 13 12 17 17 10 15 15 46 40 44 39 39 45 42 40 13 14 13 14 16 18 16 11 Ruotsalainen Kansanpuolue - RKP 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 02/02 2 4 2 2 2 1 1 1 18 24 23 21 19 20 20 25 18 17 15 20 20 12 17 17 45 40 44 41 44 48 43 45 17 16 17 16 15 18 19 12 Kristillisdemokraatit - KD 04/10 04/08 04/07 1 21 17 46 15 2 29 16 40 13 2 28 13 42 15 Perussuomalaiset - PS 04/10 04/08 04/07 5 32 16 36 11 7 37 15 33 9 5 33 14 35 13 0 25 TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics 50 75 100
    • 42 LIITEKUVAT: