Your SlideShare is downloading. ×
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012

104
views

Published on

SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin …

SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.

Published in: News & Politics

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
104
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2012
  • 2. 1 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2012 TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta sekä mielipiteitä sopimustoiminnasta, yritysten yhteiskuntavastuusta, työtaisteluista sekä julkisen sektorin palveluiden ja talouden turvaamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maaliskuussa 2012. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.000. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa. Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on nyt aiempaa tarpeellisempaa Valtaosa suomalaisista (92 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista lähes joka toinen (46 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on korkeampaa tasoa kuin edellisissä tutkimuksissa. Kaksi vuotta siiten luku oli 88 %. SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 7t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO TARPEEL- TARPEELLISTA LISTA EI OSAA SANOA MELKO TARPEETONTA ERITTÄIN TARPEETONTA 3/2012 46 46 2 6 1 4/2010 41 47 2 9 1 4/2009 49 40 2 7 2 4/2008 43 46 1 8 1 4/2007 44 43 1 11 1 4/2006 46 44 2 7 2 3/2005 49 43 0 6 2 9/2004 46 43 2 7 2 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 3. 2 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 7. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO TARPEEL- TARPEELLISTA LISTA EI OSAA SANOA MELKO TARPEETONTA ERITTÄIN TARPEETONTA Kaikki 46 46 2 6 1 Naiset Miehet 51 42 1 5 0 41 49 2 7 1 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 24 47 46 52 56 65 43 46 40 38 3 2 1 1 2 7 8 4 6 4 0 0 3 1 0 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 44 45 52 47 46 47 38 49 4 1 1 0 5 6 8 5 1 1 1 0 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 36 44 46 46 59 26 43 48 49 45 35 62 0 0 0 2 2 3 17 9 3 6 3 8 4 0 1 1 1 0 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 40 50 1 8 1 54 40 0 3 3 51 42 2 4 1 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 52 44 42 53 24 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 39 50 48 38 66 1 1 3 3 0 6 4 7 5 9 1 1 0 1 1 55 38 0 7 1 45 46 2 6 1 41 52 1 5 1 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 37 61 49 42 68 43 46 39 43 50 30 52 1 0 2 1 0 0 14 0 4 7 2 2 2 0 1 0 0 3 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 56 47 45 27 42 50 23 39 42 51 51 68 53 37 64 47 1 0 0 0 0 3 2 2 1 2 5 5 6 9 12 10 0 0 0 0 0 0 0 2 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 4. 3 Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan kannattajien usko järjestäytymiseen on lisääntynyt kahden vuoden takaisesta. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Iän mukaisista muutoksista voi todeta, että 25-34- ja 35-49-vuotiaat pitävät järjestäytymistä tarpeellisempana kuin kaksi vuotta sitten. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Ammattiliitot ovat turvaverkko kiihkeätempoisessa ja muuttuvassa maailmassa Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että ansiosidonnainen työsuhdeturva (89 %), palkka- ja työsuhdeturva (87 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (76 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (74 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 5. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAINKAAN Ansiosidonnainen työttömyysturva Palkka- ja työsuhdeturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Perinne ja maan tapa Suomessa Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Ammattiliiton jäsenedut, mm. osto- ja vakuutusedut Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Jos ei liity niin työkaverit painostavat 61 28 1 7 3 60 27 0 10 3 36 40 1 19 3 33 41 1 20 6 18 38 1 31 12 17 39 1 34 9 15 39 1 34 12 18 35 1 28 18 14 37 1 31 16 13 31 1 35 19 14 30 1 35 20 9 33 2 34 21 9 32 1 40 17 14 26 1 27 31 6 12 2 25 55 0 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 25 50 75 100
  • 5. 4 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 5t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA JONKIN VERRAN EI LAINKAAN 3/2012 4/2010 4/2008 60 27 0 10 3 61 27 0 9 3 69 23 0 6 1 3/2012 4/2010 4/2008 18 38 1 31 12 14 35 1 41 10 16 45 0 31 8 3/2012 4/2010 4/2008 17 39 1 34 9 13 43 0 37 7 20 49 0 26 5 3/2012 4/2010 4/2008 33 41 1 20 6 29 45 0 22 3 39 45 0 13 3 3/2012 4/2010 4/2008 15 39 1 34 12 16 38 1 32 13 17 41 0 34 7 3/2012 4/2010 4/2008 9 32 1 40 17 7 32 2 41 19 12 36 0 39 13 3/2012 4/2010 4/2008 61 28 1 7 3 60 27 1 8 4 66 28 0 4 1 3/2012 4/2010 4/2008 14 30 1 35 20 14 37 1 33 14 19 38 1 30 13 Jos ei liity, niin työkaverit painostavat 3/2012 4/2010 4/2008 6 12 2 25 55 4 13 1 23 59 7 15 2 25 51 Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 3/2012 4/2010 4/2008 14 26 1 27 31 9 25 0 35 30 17 36 1 22 24 3/2012 4/2010 4/2008 13 31 1 35 19 11 39 1 35 14 18 42 1 29 10 3/2012 4/2010 4/2008 14 37 1 31 16 11 40 1 32 15 17 53 1 20 9 Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 3/2012 4/2010 4/2008 18 35 1 28 18 12 40 0 30 18 24 47 1 18 10 Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 3/2012 4/2010 4/2008 9 33 2 34 21 9 34 1 32 23 13 41 0 31 15 3/2012 4/2010 4/2008 36 40 1 19 3 33 44 0 19 4 43 42 0 11 4 Palkka- ja työsuhdeturva Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Ammattiliiton jäsenedut, mm. ostoja vakuutusedut Ansiosidonnainen työttömyysturva Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Perinne ja maan tapa Suomessa Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja 0 25 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 50 75 100
  • 6. 5 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 6t6. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (tärkeimpien syiden muutosvertailu, %). 45 53 51 50 55 53 Palkka- ja työsuhdeturva 30 26 22 Ansiosidonnainen työttömyysturva 27 23 25 11 7 10 11 9 Jäsenyys antaa yl. ottaen turvallisuutta elämään 6 Suur. jäsenistön ans. liitto voi ajaa tehokk. jäs. etuja 3 3 3 2 3 3 Liiton kautta jäsenet voivat vaik. työpaikan asioihin 1 2 3 2 2 3 03/2012 04/2010 04/2009 04/2008 04/2007 04/2006 3 2 3 2 1 4 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 0 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 20 40 60
  • 7. 6 Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painostus, jäsenedut ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet kahden vuoden takaisesta. Aiempaa hieman vähemmän merkittäväksi jäsenyysperusteeksi nähdään halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa. Aiempaa tärkeämmiksi jäsenyysperusteiksi nähdään jäsenpalvelut ja -edut sekä velvollisuuden tunne. Ansiosidonnainen työttömyysturva on aiempaa useammalle tärkein jäsenyysperuste Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet kahdessa vuodessa. Ansiosidonnainen työsuhdeturva ja yleinen turvallisuuden tunne ovat jonkin verran aiempaa suuremmalle osalle tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys sen sijaan näyttäisi vähentyneen. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. Akavan jäsenten keskuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on hieman tärkeämpi kuin SAK:n STTK:n jäsenten parissa. Mielipiteet työtaistelu-oikeudesta Enemmistön mielestä palkansaajien työtaisteluoikeuteen ei saa puuttua Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö palkansaajien työtaistelu- ja lakko-oikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Selvä enemmistö (71 %) suomalaisista säilyttäisi palkansaajien työtaisteluoikeuden nykyisellään. Rajoittajia löytyy nyt vain 13 prosentin verran. Palkansaajien työtaisteluoikeuden rajoittajien määrä on vähentynyt vuodesta 2010 viidellätoista prosenttiyksiköllä. Vuoden 2010 keväällä lakko-oikeuden rajoittaminen sai kannatusta poikkeuksellisen runsaasti. Kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi työtaisteluoikeuden nykyisellään (kuvio 9). Keskimäärää enemmän työtaisteluoikeuden rajoittajia löytyy Keskustan (21 %) ja Kokoomuksen (31 %) kannattajien parissa. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajien intohimot rajoittaa lakkooikeutta ovat vähentyneet vuodesta 2010 kaikkein eniten. Yrittäjistä vain neljännes (26 %) rajoittaisi palkansaajien oikeutta työtaisteluihin. Työtaisteluoikeuden laajentajia on keskimäärää enemmän SDP:n, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton sekä työntekijöiden ja työttömien keskuudessa. Ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ollaan vahvasti nykytilaan tyytyväisiä. Aiempaa useampi suhtautuu kielteisesti lakkosakkojen korottamiseen Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa taakseen noin kaksi viidesosaa (41 %) kansalaisista. Enemmistö (52 %) asennoituu torjuvasti. Lakkosakkojen korotus saa nyt kannatusta vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Vuonna 2010 enemmistö (53 %) kannatti ehdotusta. Samaan hengenvetoon enemmistö (58 %) ilmoittaa, että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan. Vertailu vuoden 2010 tuloksiin kielii siitä, että kansalaiset suhtautuvat lakkosakkojen korottamiseen aiempaa kielteisemmin.
  • 8. 7 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 9t. PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU*- JA LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI LAAJENTAA (%). RAJOITTÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA LAAJENTAA 3/2012 13 71 3 13 4/2010 28 65 3 * 4/2007 5 14 75 1 10 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-1t. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 14 27 7 31 21 04/2010 22 31 8 25 14 14 25 4 35 22 04/2007 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 9. 8 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 9. PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU- JA LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI LAAJENTAA (%). RAJOITTÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA LAAJENTAA Kaikki 13 71 3 13 Naiset Miehet 11 75 3 11 15 67 2 16 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 12 12 10 14 20 65 68 69 76 74 7 16 2 18 3 18 1 9 2 4 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 10 13 21 12 73 68 71 75 3 14 3 16 2 7 3 10 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 26 14 11 9 19 9 56 77 78 69 75 69 7 11 1 8 2 9 3 20 1 5 6 16 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 12 73 2 12 13 53 2 32 14 74 3 9 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 14 14 8 13 14 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 66 67 71 77 78 3 17 2 17 5 16 2 7 3 5 16 66 1 18 11 73 3 13 16 72 3 9 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 31 8 9 21 7 11 61 76 72 75 71 69 1 1 1 3 2 4 8 15 17 1 20 16 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 8 12 11 15 27 12 10 17 74 76 79 78 65 74 67 65 2 1 3 2 0 2 4 4 16 10 7 4 8 12 18 13 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 10. 9 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-2t. "Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 24 34 7 25 10 04/2010 18 34 7 29 12 27 33 4 26 11 04/2007 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 10t. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI PARANTAA (%). PARANTAA PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA SANOA HEIKENTÄÄ 3/2012 40 55 3 1 4/2010 36 54 4 5 4/2007 43 52 2 2 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 11. 10 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-1. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI KIN SAMAA OSAA MIELTÄ SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 14 27 7 31 21 Naiset Miehet 12 27 9 33 19 15 28 5 29 23 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 6 8 10 18 25 25 23 26 29 32 9 8 8 5 6 41 39 34 25 21 19 22 23 22 16 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 10 12 17 18 30 26 32 23 7 7 4 9 29 32 29 35 24 22 18 15 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 19 22 13 9 21 4 41 23 21 23 34 25 18 1 9 8 4 8 13 42 37 35 20 39 9 11 20 25 22 24 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 13 27 7 36 17 10 16 7 36 30 16 31 7 24 22 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 15 13 8 18 8 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 21 35 22 27 34 5 6 10 6 12 33 26 40 27 38 26 20 21 22 8 12 22 3 34 29 13 28 9 30 20 16 31 6 32 15 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 30 9 9 21 3 8 38 25 27 42 11 28 4 7 6 6 5 4 20 38 30 22 27 41 8 20 29 8 54 20 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 10 14 18 17 27 14 3 17 22 22 25 59 53 30 28 25 6 9 4 5 3 6 12 9 33 36 37 18 9 27 41 29 29 19 15 0 8 22 17 19 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 12. 11 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-2. "Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI KIN SAMAA OSAA MIELTÄ SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 24 34 7 25 10 Naiset Miehet 21 36 9 26 8 27 32 5 25 11 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 20 20 28 24 23 41 51 32 26 26 10 7 6 7 8 22 16 26 31 26 7 7 8 11 16 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 30 26 17 15 32 35 30 38 8 8 6 6 20 23 34 30 10 8 13 11 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 16 12 21 26 29 22 26 39 39 38 21 41 16 1 7 7 7 9 26 30 28 20 29 24 16 18 5 8 14 4 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 19 39 6 26 10 32 40 5 13 10 27 27 9 27 10 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 27 24 28 24 10 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 32 36 37 29 42 4 5 12 7 14 21 23 20 32 30 16 11 3 8 4 29 34 1 21 14 26 33 10 23 8 14 36 7 33 10 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 4 33 37 7 50 25 28 34 28 39 42 34 5 8 4 7 1 5 41 22 19 36 5 31 22 2 12 11 1 5 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 33 19 13 4 8 32 17 24 39 36 39 44 27 23 42 28 5 12 3 7 4 9 12 10 18 24 37 33 45 28 25 24 6 10 8 12 15 8 5 15 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 13. 12 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 10. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI PARANTAA (%). PARANTAA PITÄÄ NYKYIS. HEIKENTÄÄ EI OSAA SANOA Kaikki 40 55 3 1 Naiset Miehet 41 55 3 39 55 3 1 2 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 40 46 45 39 30 52 50 51 58 66 7 2 2 2 3 2 2 2 1 1 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 42 42 37 35 52 53 59 62 4 3 2 1 1 2 1 1 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 27 35 27 51 38 39 66 63 71 45 59 53 7 0 2 3 2 6 0 2 0 2 1 2 38 59 2 56 37 4 38 56 4 1 3 1 2 1 8 3 4 2 1 1 2 1 59 38 1 35 60 4 37 59 3 2 2 1 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 54 38 47 31 26 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 42 60 44 65 69 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 24 43 52 28 53 53 71 54 46 71 44 45 3 1 2 1 1 2 2 2 1 1 2 0 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 45 32 23 9 27 36 42 42 52 67 74 85 70 60 50 51 2 0 1 2 3 2 7 5 1 1 2 3 0 1 1 2 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 14. 13 Yli puolet (55 %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamushenkilöiden aseman parantamista toivoo kaksi viidestä (40 %). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan. Niiden osuus, jotka toivovat luottamushenkilöiden aseman parantamista on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2010. SAK:n jäsenistä likimain joka toinen olisi halukas parantamaan luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia työpaikoilla. STTK:n ja Akavan jäsenet tyytyvät nykytilaan. Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat muita useammin SAK:n jäsenten lisäksi työttömät ja työntekijät. Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta – onko sitä? Joka toinen kiittelee yrityksiä kyvystä huolehtia kilpailukyvystä Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on maassamme keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta. Keskustelu on saanut kiihkeitä sävyjä etenkin silloin, kun julkisuuteen on tullut irtisanomisilmoituksia, joiden perustelut on asetettu kyseenalaisiksi. Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuuta viidessä eri asiassa. Arviot annettiin viisiportaisella asteikolla, jossa arvosana viisi tarkoitti erinomaista yhteiskuntavastuuta ja arvosana yksi heikkoa. Jos arvosanat neljä ja viisi tulkitaan yritysten yhteiskuntavastuun kannalta hyviksi arvioiksi, niin enemmistö ei anna yhdessäkään kysytyssä asiassa erinomaisia tai lähellä sitä olevia arvioita. Parhaat arvosanat suomalaiset yritykset saavat taloudellisesta vastuusta, kilpailukyvystä huolehtimisesta. Tässä asiassa lähes joka toinen (47 %) antaa tunnustusta. Toinen asia, jossa yrityksiä kiitellään ainakin jossakin määrin, on vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu (34 %). Enemmässä määrin arvostelua yritysten suuntaan kohdentuu, kun kysytään vastuuta henkilöstöstä ja vastuuta paikallisen lähiympäristön olosuhteista ja ihmisistä. Näissä asioissa lähes kolmannes antaa heikkoja arvosanoja yrityksille ja noin kaksi viidestä enemmänkin ”välttäviä”. Suomalaisten yritysten vastuu henkilöstöstä hiertää etenkin 50-64-vuotiaita, SAK:n ja STTK:n jäseniä. Nuoret alle 25-vuotiaat, opiskelijat ja yrittäjät suhtautuvat asiaan huomattavasti valoisammin. Vuodesta 2010 tulokset ovat muuttuneet hieman. Aiempaa hieman useampi antaa tunnustusta yrityksille kilpailukyvyn ylläpidosta (43 % -> 47 %), ympäristövastuun (26 % -> 34 %) ja henkilöstövastuun (24 % -> 31 %) toteuttamisesta. Ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset eivät usko yritysten palkitsevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ponnistuksista kannattavuuden parantamiseksi Enemmistö (54 %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoistaan. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa samaa tasoa kuin kaksi vuotta sitten. Korkeimmillaan epäluottamus on ollut vuonna 2005. Enemmistö (56 %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että ’yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi’. Yritysten palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen uskoo kaksi viidestä (41 %). Usko oikeudenmukaiseen palkitsemiseen saattaa olla hieman hiipunut vuodesta 2010.
  • 15. 14 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 12. MITEN ARVIOISI SUOMALAISTEN YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA ERI ASIOISSA (asteikko 1-5, jossa 5 = erinomainen, 1 = heikko; %). ERINOMAINEN (5) (4) EOS (3) (2) HEIKKO (1) Taloudellinen vastuu, kilpailukyvystä huolehtiminen Vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu Vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu Vastuu henkilöstöstä Vastuu paikallisen lähiympäristön olosuht. ja ihmisistä 10 37 37 2 12 4 6 28 42 1 18 6 5 28 44 1 19 4 4 25 38 1 26 6 3 21 44 1 25 6 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat ehkä yllättävästi kriittisimpiä eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen palkitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen uskovat voimakkaimmin nuoret alle 25-vuotiaat ja opiskelijat. Väittämän ’yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä’ hyväksyy 61 prosenttia suomalaisista. Reilu kolmannes (35 %) torjuu väittämän. Tulos kokonaisuudessaan ei ole muuttunut vuodesta 2010. Silmiinpistävää kuitenkin verrattuna aiempiin tutkimuksiin on ylempien toimihenkilöiden ja akavalaisten kriittisyys asiassa. Kaksi kolmesta (65 %) on sitä mieltä, että ’yritysjohdon puheet palkkamaltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja’. Mielipide saattaa olla hieman voimistunut vuodesta. Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-8t. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoista" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 6 37 3 38 16 04/2010 6 36 4 41 12 04/2009 4 34 3 40 19 04/2008 6 31 1 48 14 03/2005 4 28 1 48 20 09/2004 3 28 2 45 22 09/2003 4 36 3 45 12 04/2001 5 41 3 41 9 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 16. 15 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-6t. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 5 36 4 36 20 04/2010 6 36 4 40 13 04/2009 4 30 4 45 16 04/2008 6 34 2 43 15 04/2006 6 35 3 37 19 03/2005 2 33 2 43 19 09/2004 5 29 6 35 25 09/2003 5 38 4 39 14 04/2001 5 35 6 42 12 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-7t. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 25 36 3 29 6 04/2010 21 39 3 29 8 04/2009 26 42 3 25 5 04/2008 24 43 1 28 4 03/2005 25 49 1 22 3 09/2004 34 38 3 21 4 09/2003 21 46 3 25 5 04/2001 20 46 3 28 3 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 17. 16 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-5t. "Yritysjohdon puheet palkkamaltista ja joustamisesta* ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 26 39 5 25 5 04/2010 22 41 6 26 5 04/2009 21 48 4 23 4 04/2008 22 50 2 20 6 04/2006 29 41 6 20 4 03/2005 31 48 2 17 3 09/2003 26 48 3 20 3 08/2000 34 39 6 18 3 09/1999 35 38 7 17 4 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics *Kysymysmuoto osittain muuttunut. 2009 tutkimuksessa: 'maltista ja uhrauksista', 2008: 'palkkamaltista ja joustamisesta' ja 2006 ja 2005: 'maltista'; 2003: 'maltista ja uhrauksista'.
  • 18. 17 Millä tasolla asioista tulisi vastaisuudessa sopia Etenkin irtisanomissuojasta on sovittava keskitetysti Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työsuhteen ehtoja koskeviin asioihin. Arvioitavat luonnehdinnat sivusivat palkkausta, palkankorotuksia ja työaikoja. Arvioitavia asioita oli kaikkiaan kolmetoista. Vastaajien tehtävä oli sanoa, millä tasolla eri asioista tulisi vastaisuudessa sopia. Tuloksista käy ilmi, että kansalaisilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, millä tasolla asioista tulisi sopia. Mikä kelpaisi yhdelle, ei kelpaa toiselle. Löytyy kuusi asiaa kolmestatoista, joissa selvä enemmistö sopisi asioista joko keskusjärjestötasolla tai ainakin alakohtaisesti. Nämä asiat ovat irtisanomissuoja, sukupuolten tasa-arvo, luottamushenkilöiden asema, muutosturva, määräaikaisten työsuhdeasiat ja palkankorotukset. Monet asiat kysytyistä ovat sellaisia, joissa kansalaisten enemmistö hyväksyy sopimisen joko työpaikkatasolla tai henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken. Tällaisia asioita, joita voitaisiin sopia työpaikoilla, ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkansaajien koulutus, lomat, työaika ja työajan joustot sekä työhyvinvointi. Eräiltä osin tuloksissa on havaittavissa muutosta vuodesta 2010. Nyt aiempaa useampi kannattaa sitä, että palkoista, lomista ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sovittaisiin joko keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Aiempaa pienempi osa haluaa palkankorotuksista sovittavan työpaikkatasolla Työpaikkatason sopimisen kannatus on vähentynyt etenkin palkankorotuksissa. Yli puolet (58 %) sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Kaksi viidestä (38 %) katsoo, että palkankorotuksista tulee sopia työpaikoilla. Työpaikoilla sopimisen kannatus on vähentynyt 12 prosenttiyksiköllä. Palkansaajien enemmistö sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Etenkin STTK:n ja Akavan jäsenet ovat tätä mieltä. SAK:n jäsenet eivät ole aivan yhtä vakuuttuneita asiasta. SAK:n jäsenistä reilu kolmannes (37 %) hoitaisi palkankorotuksista sopimisen tavalla tai toisella työpaikoilla. Mielipiteet keinoista turvata julkisen sektorin talous Lähes kaikki keinot turvata julkisen sektorin talous maistuvat pahalta Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, miten julkisen sektorin talous turvataan tulevaisuudessa. Asiaa lähestyttiin seuraavalla kysymyksenasettelulla. ”Julkiset menot, pitää kattaa tavalla tai toisella. Pääosa julkisista menoista kohdentuu hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Taloustaantuma on heikentänyt valtion ja kuntien taloutta. Lisäksi ihmisten eliniän kasvu ja työikäisen väestönosan pieneneminen aiheuttaa suuria ongelmia julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi vastaisuudessa. Mitkä seuraavista keinoista turvata julkisen sektorin talous ovat sellaisia, jotka hyväksyisitte?”
  • 19. 18 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 13. MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDESSA* (%). KESKUSJÄRJESTÖTASOLLA ALAKOHTAISESTI EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Luottamushenkilöiden asema Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat Palkankorotukset Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat Työajat ja työajan joustot Lomat Palkansaajien koulutukseen ja osaam. liitt. parannukset Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat 39 37 4 12 8 42 29 4 15 9 30 39 4 20 8 27 38 5 19 11 20 38 5 22 15 25 33 4 20 18 16 37 7 33 7 16 36 7 33 8 15 31 4 36 14 16 29 4 31 20 17 27 3 27 25 11 31 3 38 15 10 17 4 30 39 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics *Vastausvaihtoehdot täydellisinä: - Palkansaajia ja työnantajia edustavat keskusjärjestöt ja sopivat raamit kaikkia aloja koskien - Yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat asiasta omalla alallaan - Asiasta sovitaan työpaikka- tai yritystasolla työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken - Asiasta sovitaan henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken 100
  • 20. 19 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 13t. MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDESSA (%). KESKUSJÄRJESTÖTASOLLA ALAKOHTAISESTI EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Työajat ja työajan joustot 2012 2010 16 29 4 31 20 20 24 2 39 14 Lomat 2012 2010 17 27 3 27 25 17 18 1 40 24 Palkankorotukset 2012 2010 25 33 4 20 18 20 28 2 29 21 Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat 2012 2010 15 31 4 36 14 18 21 3 47 11 Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat 2012 2010 10 17 4 30 39 14 11 3 33 39 Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa 2012 2010 27 38 5 19 11 32 35 4 21 8 Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat 2012 2010 20 38 5 22 15 23 31 3 28 15 2012 2010 11 31 3 38 15 17 24 3 43 13 Luottamushenkilöiden asema 2012 2010 30 39 4 20 8 29 36 4 24 6 Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat 2012 2010 39 37 4 12 8 40 34 2 17 7 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen 2012 2010 42 29 4 15 9 49 22 4 17 8 Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat 2012 2010 16 36 7 33 8 21 31 5 38 5 Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat 2012 2010 16 37 7 33 7 21 31 4 38 6 Palkansaajien koulutukseen ja osaamiseen liittyvät parannukset 0 25 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 50 75 100
  • 21. 20 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 13-3. MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: PALKANKOROTUKSET (%). ALAKESKUSJÄRJESTÖ- KOHTAISESTI TASOLLA EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Kaikki 25 33 4 20 18 Naiset Miehet 25 34 4 19 18 25 32 3 22 18 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 18 25 24 26 32 29 36 32 36 30 5 0 5 2 7 24 22 17 23 15 24 17 22 12 16 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 25 21 29 32 26 37 30 37 7 2 5 1 21 20 23 18 20 21 13 11 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 28 29 23 22 29 21 20 32 50 32 33 32 4 3 0 3 6 6 29 20 17 21 18 24 19 16 10 22 15 17 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 26 36 2 21 15 17 29 2 22 29 27 31 5 20 18 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 22 26 34 19 33 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 30 31 30 35 43 1 2 1 10 0 21 22 17 20 19 25 19 17 15 5 26 33 1 24 17 23 35 4 19 18 29 28 4 20 19 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 24 32 23 31 34 22 24 37 38 37 37 26 5 2 2 2 1 8 25 10 19 18 24 28 22 19 18 12 4 16 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 22 34 37 25 31 26 19 21 40 40 34 37 29 38 29 26 1 1 0 0 0 3 6 8 19 16 24 27 14 15 25 25 18 8 4 12 25 18 21 19 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 22. 21 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 13-2. MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: LOMAT (%). ALAKESKUSJÄRJESTÖ- KOHTAISESTI TASOLLA EI OSAA SANOA TYÖPAIKKATASOLLA HENKILÖTASOLLA Kaikki 17 27 3 27 25 Naiset Miehet 17 29 3 26 26 18 26 3 29 24 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 9 15 22 19 16 27 30 25 30 24 5 0 3 2 7 26 30 24 28 30 33 24 26 21 23 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 12 17 14 29 26 25 31 31 5 2 3 2 27 32 26 19 29 25 26 19 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 20 25 24 17 16 10 19 29 37 23 24 33 8 0 0 1 6 6 35 25 23 25 32 27 18 21 16 33 21 24 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 20 29 2 26 22 11 24 0 27 38 16 26 5 29 24 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 17 25 12 15 13 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 26 19 35 20 53 1 1 2 9 0 27 33 27 26 22 29 22 24 30 11 16 31 0 30 22 18 25 4 28 26 18 29 4 25 25 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 14 20 23 23 20 13 23 23 23 30 47 26 4 2 1 2 1 3 34 28 28 20 21 29 24 27 25 25 11 28 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 21 27 28 20 22 14 12 12 30 33 35 47 39 35 27 18 2 0 1 0 0 3 7 6 24 26 27 21 9 27 32 30 23 15 9 12 31 22 23 35 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 23. 22 Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti suurimpaan osaan esitetyistä keinoista turvata julkisen sektorin talous. Vain kolme keinoa kuudestatoista hyväksytään yleisesti. Selvä enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen työhyvinvointia parantamalla (76 %), opiskeluun hakeutumisen nopeuttamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen (71 %) ja julkisen omaisuuden myymisen (60 %). Noin puolet (49 %) väestöstä on valmis myös kuntien lukumäärän vähentämiseen. Kaikki muut keinot maistuvat enemmistölle pahalta. Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden (90 %) ja sosiaalietuuksien (83 %) leikkaamisen keinoina turvata julkisen sektorin talous. Selvä enemmistö suhtautuu kielteisesti myös siihen, että sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luovuttaisiin (84 %), valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja alennettaisiin (78 %), velkaantumista lisättäisiin (75 %), verovähennyksiä (70 %) ja palveluita (70 %) karsittaisiin tai työuria pidennettäisiin eläkeikää korottamalla (68 %). Verojen korotukset jakavat kansan kahtia Enemmän hajontaa mielipiteisiin syntyy silloin kun kysytään verojen korottamisesta, käyttömaksujen ja taksojen nostamisesta sekä valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämisestä. Verojen korotuksiin suostuu lähes joka toinen (47 %), hieman suuremman osan vastustaessa (53 %). Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) väestöstä hyväksyy käyttömaksujen korotukset ja yli puolet (56 %) vastustaa. Valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämiseen suostuisi enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) enemmistön (55 %) tyrmätessä ajatuksen mahdottomana. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenillä on hieman erilaisia painotuksia näkemyksissä keinoista turvata julkisen sektorin talous. SAK:n jäsenet suhtautuvat moniin keinoihin varauksellisemmin kuin kansa keskimäärin. SAK:n jäsenet karsastavat etenkin palveluiden säästöjä, käyttömaksujen korotuksia, eläkeiän nostamista ja eläkkeiden leikkaamista. Akavan jäsenet puolestaan suhtautuvat useisiin keinoihin pääsääntöisesti myötämielisemmin kuin SAK:n ja STTK:n jäsenet. Kuitenkin asiat, joita valtaosa kansasta vastustaa, kuuluvat myös akavalaisten inholistan kärkeen. STTK:n jäsenet poikkeavat muista siinä, että he eivät hyväksyisi velkaantumisen lisäämistä. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana mielipiteet eivät ole juurikaan muuttuneet. Pääosin keinot turvata julkisen sektorin talous tuntuvat yhtä vastenmieliseltä kuin vuonna 2010. Aiempaa hieman enemmän ymmärtämystä kohdentuu ehkä verojen korottamiseen (43 % -> 47 %) sekä valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämiseen (40 % -> 44 %). Mielipiteet eläkeiästä ja jaksamisesta työelämässä Lähes kaksi viidestä arvioisi jäävänsä eläkkeelle yli 64-vuotiaana Tutkimuksessa vastaajat arvioivat, missä iässä jäisivät eläkkeelle, jos olisivat työssä ja yli 50vuotias. Kaikkien vastausten keskiarvo on 63 vuotta. Kuitenkin kaksi viidesosaa (38 %) ilmoittaa, että jäisi eläkkeelle yli 64-vuotiaana. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen sanoo, että jäisi eläkkeelle yli 64-vuotiaana. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa lukema on myös korkea (58 %).
  • 24. 23 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 14. MITKÄ SEURAAVISTA KEINOISTA TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS OVAT SELLAISIA, JOTKA ITSE HYVÄKSYISI (%). HYVÄKSYY EI OSAA SANOA EI HYVÄKSY Työurien pidentäminen työhyvinvointia parantamalla Opiskeluun hakeutumisen nopeuttam./opiskeluaik. lyhent. Valtion ja kuntien omaisuuden myyminen Kuntien lukumäärän vähentäminen Verojen korottaminen Valtion ja kuntien (...) henkilöstön vähentäminen Käyttömaksujen tai taksojen korotukset Elinkeinotukien leikkaaminen Työurien pidentäminen eläkeikää korottamalla Palveluiden säästöt tai karsinta Verovähennysten leikkaaminen, esim. asuntolainan korot ja... Rahan lainaaminen (velan lisääminen) Valtion ja kuntien (...) henkilöstön palkkojen alentaminen Sosiaalietuuksien ja -tukien leikkaaminen Sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luopuminen Eläkkeiden leikkaaminen 76 55 1 56 32 4 64 31 1 68 30 0 70 29 1 70 22 2 75 21 2 78 16 1 83 14 2 84 9 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 53 1 43 100 46 0 44 75 37 5 47 50 26 3 49 25 23 2 60 0 1 71 1 90
  • 25. 24 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 14-3. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: VEROJEN KOROTTAMINEN (%). HYVÄKSYY EI OSAA SANOA EI HYVÄKSY Kaikki 47 0 53 Naiset Miehet 43 51 0 0 57 49 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 36 46 51 52 43 1 1 0 0 0 63 53 49 48 56 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 32 46 52 67 0 0 0 0 67 54 48 33 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 53 61 57 42 46 45 0 0 0 0 0 1 47 39 43 58 54 54 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 49 47 45 0 0 0 51 52 55 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 51 57 34 44 37 1 0 0 0 0 48 43 65 56 62 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 56 45 44 1 0 0 43 55 56 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 54 47 43 50 58 58 1 1 0 0 0 0 46 53 57 50 42 42 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 47 50 67 48 63 48 47 39 0 0 1 0 0 0 1 1 53 50 31 52 37 52 52 61 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 26. 25 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 14-9. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: TYÖURIEN PIDENTÄMINEN ELÄKEIKÄÄ KOROTTAMALLA (%). HYVÄKSYY EI OSAA SANOA EI HYVÄKSY Kaikki 31 1 68 Naiset Miehet 28 34 1 1 71 65 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 34 29 27 29 40 1 0 2 1 1 65 71 71 70 59 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 29 25 35 45 1 1 3 0 70 74 62 55 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 25 52 20 27 35 34 2 3 0 0 1 2 73 45 80 73 64 64 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 32 18 33 1 0 1 67 81 66 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 34 33 23 29 32 2 1 1 0 0 64 65 76 71 68 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 32 27 38 2 1 0 66 72 62 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 48 24 24 36 26 34 0 3 0 0 1 3 52 73 76 64 73 62 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 20 29 46 33 41 32 23 36 1 1 0 0 5 0 1 2 79 70 54 67 55 68 77 61 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 27. 26 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 14-13. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: KUNTIEN LUKUMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN (%). HYVÄKSYY EI OSAA SANOA EI HYVÄKSY Kaikki 49 5 46 Naiset Miehet 43 54 6 4 51 42 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 39 46 46 56 51 3 5 7 4 5 58 49 46 40 44 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 37 43 59 69 4 4 7 6 58 53 33 24 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 48 10 42 75 5 20 56 13 31 42 4 54 52 4 45 40 2 58 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 54 38 46 6 5 4 40 57 50 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 54 51 41 50 38 2 8 6 5 5 44 41 54 45 57 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 60 45 47 3 7 2 37 48 51 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 62 2 36 56 2 41 39 3 58 43 4 53 51 12 37 59 5 36 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 43 4 52 51 10 39 78 0 22 30 14 56 52 0 48 44 6 49 47 4 49 48 6 46 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 28. 27 Hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, kiireen vähentäminen sekä työilmapiirin parantaminen vaikuttaisivat eniten työssä jatkamiseen Tutkimuksessa vastaajat arvioivat työssä jatkamista kahdesta eri näkökulmasta. Aluksi kysyttiin, miten eri tekijät vaikuttaisivat siihen, että jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään, jos olisi tai on työelämässä. Tämän jälkeen kysyttiin, mitkä olisivat tehokkaita keinoja lisätä työelämässä jatkavien ihmisten määrää. Yhdeksästätoista luetellusta asiasta peräti kuusitoista on sellaisia, joiden arvioitaisiin vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran siihen, että jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tällaisia tekijöitä ovat hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikajärjestelyihin, kiireen vähentäminen sekä työilmapiirin yleinen parantaminen. Jos tarkastellaan tekijöitä, joiden arvioidaan vaikuttavan merkittävästi, kärkeen nousevat hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot sekä kiireen vähentäminen. Suomalaiset uskovat porkkanoiden auttavan työssä jatkamiseen paremmin kuin piiskan. Eläkkeiden leikkaaminen, työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkiminen) ja eläkeiän korottaminen eivät auta jatkamaan työssä kovinkaan hyvin. Kun sitten kysytään, mitkä olisivat tehokkaita keinoja lisätä työelämässä jatkavien ihmisten määrää, nousee neljä asiaa muiden yläpuolelle. Kiireen vähentäminen, lomapäivien lisääminen iäkkäille, osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen ja hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin olisivat kansalaisten mielestä tepsiviä keinoja. Erikokoisten yritysten houkuttelevuus työnantajina Pienet ja keskisuuret yritykset houkuttavat työnantajina Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka houkuttelevina he pitävät erikokoisia yrityksiä työnantajina tilanteessa, jossa olisivat työtä ja työpaikkaa tarjottaisiin heille. Valtaosa kansasta pitää vähintäänkin melko houkuttelevana 11-100 ja alle 10 työntekijän yrityksiä. Suuremmat yritykset eivät enää vetoa ihmisiin kovinkaan merkittävässä määrin. Suuret, yli 500 työntekijän, yritykset innostavat vain vajaata kolmannesta väestöstä. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä arvostavat etenkin SAK:n jäsenet. Akavalaiset sen sijaan eivät noteeraa pikkuyrityksiä lainkaan samassa määrin. Keskusjärjestöjen jäsenten näkemykset ovat pitkälle yhdenmukaisia tarkasteltaessa 11-100 työntekijän yrityksiä. Suuret yli 500 työntekijän yritykset viehättävät keskimäärää enemmän akavalaisia ja korkeasti koulutettuja. Syy tähän voi olla se, että suurissa yrityksissä on keskimäärää enemmän tarjolla asiantuntijatehtäviä, joissa on mahdollisuus tehdä kansainvälistä uraa.
  • 29. 28 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 16. MISSÄ IÄSSÄ ARVIOISI JÄÄVÄNSÄ ELÄKKEELLE (jos on tai olisi työssä ja yli 50 vuotias, %). 50-54 v. 3 55-59 v. [keskiarvo = 63,3] 5 60-64 v. 49 65-69 v. 32 70-74 v. 4 Yli 74 v. 2 Ei osaa sanoa 6 0 20 40 60 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 17a. MITEN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAISIVAT SIIHEN, ETTÄ JAKSAISI JATKAA TYÖELÄMÄSSÄ MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN (jos on tai olisi työelämässä, %). Vaikuttaisi siihen, että jaksaisi jatkaa... MERKIT- JONKIN TÄVÄSTI VERRAN EI OSAA SANOA EI JUURIKAAN EI LAINKAAN Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön Työilmapiirin yleinen parantaminen Kiireen vähentäminen Ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen lisääminen Varmuus työpaikan säilymisestä työssäoloaikana Työterveyshuollon palveluiden parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen Lomapäivien lisääminen ikääntyville Osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen Työmäärän vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työtehtävien ja vastuiden muuttaminen Enemmän taloudellisia houkuttimia (karttumien lisääminen) Vuorottelu- tai sapattivapaan pitämisen helpottaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Vanhuuseläkeiän korottaminen Työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkiminen) Eläkkeiden leikkaaminen 57 34 2 5 2 54 37 1 6 2 54 36 2 6 2 56 34 1 7 2 51 38 1 7 2 50 37 3 7 3 49 38 2 8 3 45 41 2 9 3 51 35 1 9 4 47 38 2 9 4 42 42 2 9 4 41 42 3 11 3 32 50 2 12 4 41 40 2 13 4 40 40 2 13 4 28 44 2 20 6 22 29 3 24 22 16 26 4 26 28 17 23 3 26 31 0 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 25 50 75 100
  • 30. 29 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 16. JOS ON TAI OLISI TYÖSSÄ JA YLI 50-VUOTIAS, MISSÄ IÄSSÄ ARVIOISI JÄÄVÄNSÄ ELÄKKEELLE (keskiarvot). Kaikki 63,3 Naiset Miehet 63,2 63,4 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 63,5 63,4 62,7 63,3 64 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 63,5 62,6 63,2 64,7 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 66,7 64,4 63 62,3 63,5 63,9 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 63,4 62,1 63,5 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 64,2 63,3 61,9 63,2 62,8 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 63,8 63,1 63,4 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 64,1 62,9 63 63,4 64 63,1 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 63 63,1 64,1 63,1 64,8 62,9 64,2 63,6 40 50 60 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 70 80
  • 31. 30 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 17b. MITKÄ KAIKKI OLISIVAT TEHOKKAITA KEINOJA LISÄTÄ TYÖELÄMÄSSÄ JATKAVIEN IHMISTEN MÄÄRÄÄ (%). Kiireen vähentäminen Lomapäivien lisääminen ikääntyville Osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen Hyvät vaikutusmahdollis. työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot Työilmapiirin yleinen parantaminen Varmuus työpaikan säilymisestä työssäoloaikana Työmäärän vähentäminen Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön Vuorottelu- tai sapattivapaan pitämisen helpottaminen Ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen lisääminen Työterveyshuollon palveluiden parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen Enemmän taloudellisia houkuttimia (karttumien lisääminen) Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työtehtävien ja vastuiden muuttaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Vanhuuseläkeiän korottaminen Työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkim.) Eläkkeiden leikkaaminen Ei mikään Ei osaa sanoa 58 56 54 52 49 49 48 47 46 44 44 43 38 29 26 26 14 7 5 1 1 0 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 20 40 60 80
  • 32. 31 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 18. KUINKA HOUKUTTELEVAKSI KOKISI ERI KOKOISET YRITYKSET (jos olisi hakemassa työtä ja paikkaa tarjottaisiin, %). ERITTÄIN HOUKUTTELEVAA MELKO HOUKUTTELEVAA EI OSAA SANOA EI KOVINKAAN HOUK. EI LAINKAAN HOUK. Pieni tai keskisuuri yritys, 11-100 työntekijää Pieni, alle 10 työntekijän yritys Pieni tai keskisuuri yritys, 101-250 työntekijää Suurehko yritys, 251-500 työntekijää Suuri yritys, yli 500 työntekijää 19 57 2 18 4 30 42 2 22 5 12 40 2 30 16 10 28 2 33 27 12 20 2 29 37 0 25 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 50 75 100
  • 33. 32 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 18-1. KUINKA HOUKUTTELEVAKSI KOKISI: PIENI ALLE 10 TYÖNTEKIJÄN YRITYS (%). ERITTÄIN HOUKUTTELEVAA MELKO HOUKUTTELEVAA EI OSAA SANOA EI KOVINKAAN HOUK. EI LAINKAAN HOUK. Kaikki 30 42 2 22 5 Naiset Miehet 30 38 2 24 5 31 45 2 19 4 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 27 28 39 27 29 50 38 33 48 40 1 2 3 1 2 17 29 20 19 26 5 3 5 6 2 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 35 32 30 17 46 41 38 40 0 1 4 5 16 21 20 32 3 4 8 6 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 41 14 22 31 32 29 48 41 34 43 40 46 4 6 2 1 1 1 5 29 34 21 23 19 2 10 8 3 4 5 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 25 44 3 22 6 41 40 0 19 1 32 40 1 23 4 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 26 34 36 33 20 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 40 40 45 38 55 3 1 0 3 1 24 23 16 21 21 8 3 2 4 3 22 39 1 28 10 34 42 2 19 3 29 43 3 22 2 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 27 25 27 38 32 36 34 46 53 37 39 38 6 1 0 2 2 0 25 25 17 20 18 22 8 3 3 3 9 3 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 29 17 18 35 42 27 36 34 42 43 37 59 56 42 47 40 0 5 4 0 0 0 1 2 23 32 30 7 3 23 13 22 6 3 11 0 0 7 2 2 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 34. 33 Suhtautuminen raamisopimukseen Palkansaajat pitävät raamisopimusta tyydyttävänä Viime syksynä marraskuussa työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta sisältäen palkankorotukset ja muut työsuhteen ehdot. Teemaan liittyen vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvänä tai huonona he pitivät tätä sopimusta eri asioissa. Kokonaisuudessaan raamisopimusta piti hyvänä kaksi viidestä työnantajan kannalta. Lähes samansuuruinen joukko arvioi sopimuksen hyväksi myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. Palkansaajien kannalta sopimusta piti hyvänä vajaa kaksi viidesosaa väestöstä. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin. Aika yleinen vastaus oli kuitenkin se, että sopimus ei ollut hyvä mutta ei huonokaan, siis tyydyttävä. STTK:n ja Akavan jäsenet arvioivat raamisopimuksen hyväksi palkansaajien kannalta useammin kuin SAK:n jäsenet. SAK:n jäsenistä kolmannes sanoo, että sopimus oli palkansaajan kannalta hyvä. Sen sijaan työnantajien kannalta SAK:n jäsenistä joka toinen arvioi sopimuksen hyväksi. Mikä on etujärjestöjen arvostus? Työnantajien keskusjärjestöjä arvostetaan aiempaa hieman enemmän Enemmistö suomalaisista arvostaa kaikkia etujärjestöjä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) sanoo arvostavansa SAK:n työtä - 15 prosenttia arvostaa paljon, 49 prosenttia melko paljon. SAK:n niskaan hengittää Suomen yrittäjät (63 %). Akava on arvostuslistalla kolmantena (59 %) ja käytännössä samalla tasolla ovat STTK (59 %) ja EK (59 %). Enemmistön arvostamia ovat myös MTK (55 %) ja Kunnallinen työmarkkinalaitos (53 %). Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista tietty sahausliike. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pitkään. Tällä kertaa aiempaa enemmän arvostusta kokoavat lähinnä työnantajia edustavat keskusjärjestöt (EK ja KT). Pientä positiivista virettä kohdentuu myös Akavaan. SAK:ta arvostavien osuus oireilee ainoana hieman huonompaan suuntaan. Muutos on pieni ja voi teoriassa johtua myös sattumasta. SAK:n arvostus on ollut alimmillaan vuonna 1999. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat Akavan työtä aiempaa enemmän SAK:ta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keskimäärää enemmän SAK saa arvostusta osakseen ikääntyneiltä sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta. SAK:n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestönsä työtä. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa näkyvä vähemmistö suhtautuu varauksellisesti SAK:n työhön.
  • 35. 34 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 21. KUINKA HYVÄNÄ TAI HUONONA PITÄÄ TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN VIIME SYKSYNÄ TEKEMÄÄ RAAMISOPIMUSTA PALKOISTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA (%). ERITTÄIN MELKO HYVÄ HYVÄ EI HYVÄ EI OSAA EIKÄ H. SANOA MELKO ERITTÄIN HUONO HUONO Työnantajien kannalta Suomen kilpailukyvyn kannalta Palkansaajien kannalta Työllisyyden kannalta 6 37 29 22 5 1 4 36 32 22 5 0 5 34 29 21 10 1 4 34 33 21 7 0 25 50 75 1 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK Suomen Yrittäjät ry. Akava Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK Elinkeinoelämän keskusliitto - EK Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT 15 49 10 23 2 16 47 13 22 2 13 46 14 24 4 11 48 13 26 3 11 47 14 24 4 12 43 13 26 5 10 43 17 25 4 0 25 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 50 75 100
  • 36. 35 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1tx5. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (viisi viimeisintä mittausta, %). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN SAK 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 15 14 18 19 16 49 52 50 50 47 10 6 6 4 4 23 24 23 23 29 2 3 4 4 3 STTK 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 11 9 9 13 11 48 47 47 46 40 13 12 12 8 10 26 28 27 28 35 3 3 5 5 4 AKAVA 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 13 13 10 15 11 46 44 43 40 36 14 10 11 8 9 24 29 29 31 39 4 4 7 6 5 MTK 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 12 12 10 14 11 43 42 42 42 43 13 10 11 7 9 26 31 30 30 32 5 5 7 7 6 SY 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 16 16 15 18 16 47 47 44 42 45 13 10 11 8 9 22 24 25 26 25 2 4 6 5 4 EK/TT 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 11 9 8 8 10 47 45 43 45 42 14 13 13 10 11 24 30 30 32 32 4 4 7 5 5 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 10 8 6 10 7 43 42 41 44 38 17 13 15 10 10 25 33 31 32 40 4 4 6 5 6 KT 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 37. 36 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1t1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PALJON SAK STTK AKAVA MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 15 14 18 19 16 14 17 15 17 13 18 14 22 20 15 20 20 16 49 52 50 50 47 50 54 54 45 52 48 48 52 50 56 42 45 41 10 6 6 4 4 6 3 6 8 5 7 7 6 6 5 5 6 10 23 24 23 23 29 26 25 22 26 26 22 25 19 20 21 27 24 27 2 3 4 4 3 4 2 3 4 4 4 6 1 3 3 5 5 6 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 11 9 9 13 11 7 10 9 7 7 9 8 13 10 9 10 13 8 48 47 47 46 40 51 46 42 38 44 45 43 51 46 47 41 43 37 13 12 12 8 10 12 6 13 14 10 13 14 9 12 12 10 10 17 26 28 27 28 35 26 33 32 35 34 28 30 25 28 27 31 28 30 3 3 5 5 4 5 6 4 5 5 5 6 1 4 5 7 5 9 3/2012 4/2010 4/2009 4/2008 4/2007 4/2006 3/2005 9/2004 2/2004 9/2003 2/2003 9/2002 2/2002 9/2001 4/2001 8/2000 3/2000 9/1999 13 13 10 15 11 10 12 10 9 11 11 9 13 11 11 10 13 9 46 44 43 40 36 45 41 41 36 40 42 38 48 43 43 39 38 32 14 10 11 8 9 11 6 13 13 11 12 13 11 11 11 11 11 16 24 29 29 31 39 31 34 30 35 32 30 32 27 29 30 31 32 32 4 4 7 6 5 4 6 6 7 6 6 7 2 6 6 8 7 11 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 38. 37 STTK:n työn arvostus on suurta alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Etenkään perussuomalaisten kannattajat eivät noteeraa STTK:ta kovinkaan korkealle. Muiden puolueiden kannattajat arvostavat STTK:ta varsin paljon. Akavan arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa Akavan arvostus on lisääntynyt vuoden takaisesta. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat järjestön toimia jopa enemmän kuin SAK:n työtä. Oman keskusjärjestön arvostuksessa on havaittavissa pientä vähentymistä Taulukkoon 1. on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot ”omasta” organisaatiosta on lihavoitu. Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjestöä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. SAK:n jäsenten omaan keskusjärjestöön kohdistama arvostus on vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Myös STTK:n ja Akavan jäsenten arvostus omaa keskusjärjestöä kohtaan on hieman heikentynyt aiemmasta. Tällä haavaa STTK:n ja Akavan jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään enemmän kuin SAK:n jäsenet. Taulukko 1. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina 2003-2012 (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet). SAK STTK Akava • SAK 2006....................... +55 +38 +34 • SAK 2007....................... +65 +43 +60 • SAK 2008....................... +74 +51 +32 • SAK 2009....................... +71 +41 +61 • SAK 2010....................... +69 +68 +42 • SAK 2012....................... +58 + 56 +41 • • • • • • STTK 2006 .................... +14 STTK 2007 .................... +15 STTK 2008 .................... +23 STTK 2009 .................... +23 STTK 2010 .................... +38 STTK 2012 .................... +34 +50 +63 +53 +58 +70 +64 +51 +50 +23 +24 +55 +28 • • • • • • Akava 2006 .................... +13 Akava 2007 ..................... -11 Akava 2008 ...................... +9 Akava 2009 ...................... +5 Akava 2010 .................... +26 Akava 2012 .................... +19 +22 +29 +20 +23 +39 +48 +64 +51 +53 +66 +80 +74
  • 39. 38 Miten palkansaajien keskusjärjestöt ajavat jäsenkunnan etuja? Vajaat puolet väestöstä arvioi keskusjärjestöjen onnistuneen jäsenten etujen ajamisessa hyvin Haastatellut arvioivat palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan onnistumista jäsenkunnan etujen ajamisessa. Kutakin järjestöä arvioitiin neliportaisella asteikolla - kiitettävästi, hyvin, tyydyttävästi tai heikosti. Kaikkien keskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi. Heikkoja arvosanoja annetaan erittäin vähän. Mikäli tarkastellaan kiitettävän ja hyvän arvosanan antaneiden osuutta, niin vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta Akavalle antaa 46 prosenttia vastaajista ja SAK:lle 45 prosenttia. STTK onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi kuin. Reilu kaksi viidesosaa (43 %) arvioi STTK:n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin. Vuodesta 2010 mielikuvat ovat muuttuneet jonkin verran. SAK saa kiitosta jäsentensä etujen ajamisesta aiempaa vähemmän. Etujärjestöjen imagot Etujärjestöt eivät kansalaisten mielestä puutu asioihin, jotka eivät niille kuulu Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin tutkimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Järjestöjen ominaisuusprofiilia selvitettiin ns. attribuuttitekniikkaa käyttäen. Vastaajien tuli ilmoittaa kaikki ne ominaisuudet, jotka sopivat kuvaamaan ao. järjestöjä. Järjestöjen kuvaa voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suhteessa muihin järjestöihin. Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jollekin järjestölle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä raportissa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin. Myös muutostarkastelussa vertailua on hyvä suorittaa. Joskus saattaa kaikkien järjestöjen imago olla parantunut. Tärkeäksi tällaisessa tilanteessa tulee se, kuka on kohottanut kasvojaan kaikkein eniten. Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten keskuudessa on vakaa. SAK:n voimakas asema heijastuu tuloksiin siten, että siihen liitetään kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet, ovatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Imagovertailun kärjessä ovat palkansaajien keskusjärjestöt Kun järjestöjä vertaillaan toisiinsa, voidaan tämä tehdä vertailemalla järjestöjä ominaisuuksittain. Toinen mahdollisuus on rakentaa ominaisuuksien kautta kullekin ”kokonaisimago”. Seuraavassa on järjestöille annettu pisteitä sen mukaan, miten ne ovat selviytyneet keskinäisessä kilpailussa suuren yleisön silmissä. Lisäksi vertailussa on huomioitu ykkössijojen summa. Jokaisen myönteisen ja kielteisen ominaisuuden kohdalla järjestöille on annettu pisteitä 1-6 välillä. Myönteisen ominaisuuden kohdalla on kuusi pistettä annettu järjestölle, johon on liitetty enemmän ominaisuutta kuin muihin järjestöihin. Tämän jälkeen viisi pistettä on saanut se, johon on liitetty toiseksi eniten ao. ominaisuutta jne. Kielteisten ominaisuuksien osalta eniten pisteitä saa järjestö, johon vastaajat ovat liittäneet ao. ominaisuutta kaikkein vähiten.
  • 40. 39 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 3. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%). KIITETTÄVÄSTI HYVIN EI OSAA SANOA TYYDYTTÄVÄSTI HEIKOSTI AKAVA SAK STTK 5 41 20 29 4 5 40 15 35 6 4 39 19 33 5 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 3t. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%). KIITETTÄVÄSTI AKAVA SAK STTK HYVIN EI OSAA SANOA TYYDYTTÄVÄSTI HEIKOSTI 2012 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 5 7 7 8 7 6 7 11 41 41 37 40 41 31 36 39 20 15 12 16 9 20 22 17 29 33 38 31 36 36 29 27 4 5 6 5 6 7 5 6 2012 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 5 8 7 7 8 6 7 11 40 45 44 41 41 37 41 43 15 8 8 10 5 12 16 13 35 33 35 36 39 38 31 28 6 5 7 7 7 7 4 5 2012 2010 2007 2006 2005 2004 2003 2002 4 4 4 3 4 3 2 4 39 40 38 39 37 30 35 37 19 17 13 16 8 20 25 18 33 34 40 37 45 41 32 35 5 5 5 5 6 6 5 5 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 41. 40 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 2. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysymys, %). Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen SAK SY EK AKAVA STTK KT 43 20 16 16 14 8 SAK KT AKAVA EK SY STTK 29 19 11 10 7 7 SAK EK AKAVA STTK SY KT Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 19 18 9 7 SAK AKAVA EK STTK SY KT Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu 54 24 SAK EK SY STTK KT AKAVA Yhteistoimintakykyinen Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja 38 21 21 20 18 16 21 13 8 8 7 6 SAK STTK AKAVA SY EK KT 34 25 23 23 19 17 SAK EK STTK SY AKAVA KT Toimii etujeni vastaisesti 12 SAK SY EK KT AKAVA STTK Pätevä johto 38 18 18 17 16 SAK AKAVA EK STTK SY KT 9 8 8 7 6 6 34 24 21 21 20 14 0 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 20 40 60 80
  • 42. 41 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 2pj. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT (monivalintakysymys, %). Etujärjestönä vaikutusvaltainen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Pätevä johto Yhteistoimintakykyinen Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti 54 43 38 38 34 34 SAK 29 21 9 Yhteistoimintakykyinen Pätevä johto Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Etujärjestönä vaikutusvaltainen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimintatavoiltaan vanhakantainen Toimii etujeni vastaisesti 25 21 20 18 18 14 STTK 8 7 6 Pätevä johto Yhteistoimintakykyinen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti 24 23 21 19 16 AKAVA 16 11 6 6 0 20 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 40 60 80
  • 43. 42 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 2p2. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA 2010 JA 2012 (%). 43 46 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 29 31 Toimintatavoiltaan vanhakantainen 54 Etujärjestönä vaikutusvaltainen 59 38 35 Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 21 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu SAK 27 34 35 Yhteistoimintakykyinen 38 39 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja 9 10 Toimii etujeni vastaisesti 34 36 Pätevä johto 14 13 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 2012 2010 7 7 Toimintatavoiltaan vanhakantainen 18 Etujärjestönä vaikutusvaltainen 12 20 Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 15 8 9 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu STTK 25 Yhteistoimintakykyinen 21 18 15 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja 6 5 Toimii etujeni vastaisesti 21 19 Pätevä johto 16 15 Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava 11 12 Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen 19 21 Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen 21 19 AKAVA 6 Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu 8 23 20 Yhteistoimintakykyinen 16 17 Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja 6 6 Toimii etujeni vastaisesti 24 23 Pätevä johto 0 20 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 40 60 80
  • 44. 43 Taulukko 2. Etujärjestöjen imagot 2012. Pistevertailu. Järjestöille on annettu jokaisen ominaisuuden kohdalla pisteitä paremmuudesta. Negatiivisen ominaisuuden kohdalla pisteitä eniten saa järjestö, johon kansalaiset liittävät ao. ominaisuutta kaikkein vähiten. Tehokas ja aikaansaava Vanhakantainen Vaikutusvaltainen Yhteiskunnal. vastuuntuntoinen Puuttuu asioihin, jotka eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Järkeviä työmarkkinapol. ehdotuksia Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto Järjestyssijojen summa Ykkössijojen summa SAK 6. 1. 6. 6. 1. 6. 6. 1. 6. 39 6 STTK Akava 2. 4. 6. 3. 3. 4. 3. 5. 4. 6. 5. 4. 5. 2. 6. 6. 4. 5. 37 39 2 2 SY 5. 6. 2. 2. 4. 4. 3. 3. 2. 31 1 EK 4. 4. 5. 5. 2. 2. 5. 3. 4. 34 0 KT 1. 2. 1. 1. 5. 1. 1. 4. 1. 17 0 Etujärjestöt asettuvat kokonaisimagon mukaan seuraavaan järjestykseen kun otetaan huomioon sekä järjestyssijapisteytys että ykkössijojen määrä: SYKSY 2004 KEVÄT 2005 KEVÄT 2006 KEVÄT 2007 1. SAK 2. STTK 3. Akava 4. Suomen Yrittäjät 5. TT 6. KT 1. SAK 2. STTK 3. Akava 4. Suomen Yrittäjät 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Suomen Yrittäjät 3. Akava 4. STTK 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Suomen yrittäjät 3. Akava ja STTK 4. EK 5. KT KEVÄT 2008 KEVÄT 2010 KEVÄT 2012 1. SAK 2. Akava 3. STTK 4. Suomen Yrittäjät 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Akava 3. Suomen Yrittäjät 4. STTK 5. EK 6. KT 1. SAK 2. Akava 3. STTK 4. EK 5. Suomen yrittäjät 6. KT Tuloksia voi verrata aiempien tutkimusten tuloksiin. Merkittävimmät muutokset vuoteen 2010 jokaisen palkansaajien keskusjärjestön osalta erikseen ovat seuraavat. SAK • STTK • SAK:n julkinen kuva on kutakuinkin ennallaan verrattuna vuoteen 2010. Aiempaa pienempi osa väestöstä kuitenkin arvioi järjestön vaikutusvaltaiseksi. Silti SAK:hon liitetään vastuuntuntoa jonkin verran enemmän kuin vuonna 2010. STTK:n kohdalla on parannusta tapahtunut etenkin vaikutusvaltaisuudessa, vastuuntunnossa sekä yhteistyökyvyssä. Akava • Akavan julkinen kuva on likimain ennallaan. Akavaa liitetään kuitenkin aiempaa enemmän yhteistoimintakykyä.
  • 45. 44 Etujärjestöjen kannanottojen uskottavuus on lähes ennallaan Kun vastaajilta kysytään, mitkä kaikki etujärjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja, niin lähes kaksi viidesosaa väestöstä kokee SAK:n sanomiset järkeviksi työmarkkina- ja tulopolitiikassa. Muut keskusjärjestöt kamppailevat suhteellisen tasapäisesti jäljelle jäävistä ’äänistä’. STTK:n, Akavan, Suomen Yrittäjien ja EK:n keskinäinen mittelö päätyy tällä kertaa EK:n ja STTK:n tasapeliin. Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2010 vain hieman. STTK:n ja KT:n uskottavuus on tässä asiassa hieman parantunut. Taulukko 3. Mitkä järjestöt esittävät sia/kannanottoja? • • • • • • järkeviä 2005 % SAK .............................................. 46 EK ................................................. 12 STTK ............................................ 16 Suomen Yrittäjät ........................... 16 Akava............................................ 16 Kunnallinen työmarkkinalaitos ........ 9 työmarkkina2006 % 39 17 15 20 16 9 2007 % 44 14 18 20 14 9 ja tulopoliittisia 2008 % 43 20 18 17 17 9 2010 % 39 17 15 14 17 9 ehdotuk2012 % 38 18 18 17 16 12 EK:n ja STTK:n vaikutusvallan koetaan lisääntyneen Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa nousevat kolmen kärkeen SAK, EK ja Akava. Vähiten vaikutusvaltaiseksi koetaan Kunnallinen työmarkkinalaitos. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden 2010 keväästä jonkin verran. EK:hon ja STTK:hon liitetään aiempaa enemmän vaikutusvaltaisuutta. SAK:n vaikutusvoimaisuus on kansan keskuudessa jonkin verran heikentynyt. Taulukko 4. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? 2005 2006 % % • SAK .............................................. 70 64 • EK ................................................. 18 22 • Akava............................................ 24 23 • STTK ............................................ 15 14 • Suomen Yrittäjät ............................. 9 15 • Kunnallinen työmarkkinalaitos ........ 7 6 2007 % 56 21 23 11 12 5 2008 % 62 17 22 15 9 5 2010 % 59 20 21 12 9 5 2012 % 54 24 19 18 9 7 Palkansaajien keskusjärjestöjen aseman muuttuminen Palkansaajien keskusjärjestöjen aseman otaksutaan säilyvän ennallaan Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin, mihin suuntaan palkansaajien keskusjärjestöjen asema muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kysymys esitettiin koskien yleensä palkansaajien keskusjärjestöjä, että erikseen kustakin järjestöstä.
  • 46. 45 Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) suomalainen ajattelee, että palkansaajien keskusjärjestöjen asema yleisesti ottaen yhteiskunnassamme säilyy ennallaan. Yli kolmannes uskoo palkansaajien keskusjärjestöjen aseman heikkenevän ja kolmetoista prosenttia luottaa vahvistumiseen. Kun vastaajat ottavat kantaa yksittäisiin keskusjärjestöihin käy ilmi, että aseman ennallaan säilymiseen uskovia löytyy 41 % - 48 % välillä riippuen keskusjärjestöstä. SAK:n aseman heikentymiseen uskovia on nyt kolmannes ja lukema on hieman suurempi kuin vuonna 2010. STTK:n ja Akavan lukemat ovat kutakuinkin ennallaan. Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 19t. MIHIN SUUNTAAN PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ- JEN ASEMA TULEE MUUTTUMAAN: ARVIOT VUOSINA 2010 JA 2012 (%). VAHPYSYY EI OSAA VISTUU ENNALLAAN SANOA HEIKKENEE 2012 2010 13 43 9 36 Akavan 2012 2010 14 48 13 26 SAKn 2012 2010 15 41 11 34 2012 2010 13 48 12 27 STTKn Yeensä 16 46 3 35 15 53 6 26 20 45 4 31 15 52 6 27 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita? Vasemmistopuolueet paalupaikalla palkansaajien asioiden hoitamisessa Työmarkkinailmastotutkimuksissa suoranaiset kytkennät poliittisiin ryhmittymiin ovat syntyneet puolueiden palkansaajaidentiteettiä koskevassa kysymyksenasettelussa. On kysytty, mitkä puolueet kansalaisten mielestä kunnostautuvat palkansaajia koskevissa asioissa. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan erikseen kahdeksaa puoluetta ja kertomaan, kuinka hyvin tai heikosti ne heidän mielestään hoitavat palkansaajan asemaa koskevia asioita. Vastaukset on annettu neliportaisella asteikolla.
  • 47. 46 Suomalaisten mielestä palkansaajien asiaa edistää parhaiten Sosialidemokraattinen puolue. Enemmistö (54 %) on valmis tunnustamaan, että sen hoidossa asiat edistyvät vähintään melko hyvin. Vasemmistoliittoa (44 %) pidetään toiseksi useimmin hyvänä palkansaajien asioiden hoitajana. Vasemmistoliiton jälkeen tulevat Kokoomus (38 %), Keskusta (35 %) ja Perussuomalaiset (30 %). Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 20. KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA SANOA MELKO HEIKOSTI ERITTÄIN HEIKOSTI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Perussuomalaiset Vihreä Liitto Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue Kristillisdemokraatit 6 48 15 28 3 5 39 16 34 6 3 35 15 35 11 3 32 16 40 9 4 26 18 39 14 2 26 17 41 13 2 19 20 40 19 1 20 19 41 18 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Edellisen kerran nämä kysymykset esitettiin tutkimuksessa vuonna 2010. Tulokset ovat muuttuneet kahden vuoden aikana. Kokoomus, Keskusta ja perussuomalaiset saavat palkansaajaidentiteetissä aiempaa heikompia arvosanoja. Vasemmistoliiton ja vihreiden palkansaajaidentiteetti on parantunut eniten. Puolueiden kannattajien luottamus oman puolueensa palkansaajaidentiteettiin on suurta. Kaikkein voimakkainta se on Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Vihreiden kannattajien usko oman puolueen kykyyn hoitaa palkansaajien asiaa on alhaisin. Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin Joka toinen antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla Suomeen asumaan ja töitä tekemään Enemmistö (69 %) suomalaisista on sitä mieltä, että ’Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa’. Väittämän hyväksyvien osuus on hieman lisääntynyt vuodesta 2007 (63 % -> 69 %).
  • 48. 47 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 20t8. KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%). ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA SANOA MELKO HEIKOSTI ERITTÄIN HEIKOSTI 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 3 2 2 4 2 2 2 1 32 35 42 46 37 33 37 32 16 12 12 9 13 15 8 13 40 41 37 35 40 40 40 44 9 10 7 6 7 10 12 10 Kansallinen Kokoomus 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 3 4 6 5 5 3 2 2 35 36 37 41 37 28 29 29 15 11 12 8 14 14 9 13 35 35 33 35 32 40 44 43 11 13 12 11 12 15 17 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 6 7 8 7 7 8 6 4 48 46 48 53 53 48 50 50 15 11 10 8 11 13 7 12 28 32 28 28 22 26 30 29 3 5 6 4 6 6 7 5 Vasemmistoliitto 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 5 6 10 6 5 5 5 4 39 35 40 37 34 36 37 38 16 14 12 11 17 16 9 14 34 6 37 9 30 7 38 8 38 6 34 10 39 10 37 8 Vihreä Liitto 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 2 2 3 3 2 1 3 1 26 24 30 29 28 27 25 27 17 16 13 12 17 17 10 15 41 46 40 44 39 39 45 42 13 13 14 13 14 16 18 16 Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 02/04 09/03 02/03 2 2 4 2 2 2 1 1 19 18 24 23 21 19 20 20 20 18 17 15 20 20 12 17 40 45 40 44 41 44 48 43 19 17 16 17 16 15 18 19 Kristillisdemokraatit 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 1 1 2 2 1 20 21 29 28 26 19 17 16 13 20 41 46 40 42 36 18 15 13 15 17 Perussuomalaiset 03/12 04/10 04/08 04/07 04/06 4 5 7 5 3 26 32 37 33 26 18 16 15 14 20 39 36 33 35 36 14 11 9 13 16 Suomen Keskusta 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 49. 48 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-9t. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 30 39 2 23 6 04/2007 27 36 2 26 10 03/2005 41 33 0 18 8 02/2004 34 41 1 19 5 09/2003 27 43 1 23 5 02/2003 41 37 1 16 4 02/2002 34 41 1 18 5 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-10t. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 16 35 1 30 17 04/2007 15 30 1 35 18 03/2005 8 30 1 38 24 02/2004 15 28 1 34 22 09/2003 11 29 1 39 20 02/2003 11 28 2 34 26 02/2002 13 27 2 39 20 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 50. 49 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-11t. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 13 37 4 30 17 04/2007 13 36 2 34 15 03/2005 8 30 2 33 27 02/2004 8 26 3 36 26 09/2003 9 35 3 35 17 02/2003 7 31 4 35 23 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-12t. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 03/2012 24 32 4 32 8 04/2007 22 30 2 34 13 03/2005 35 28 2 26 9 02/2004 34 33 2 24 7 09/2003 25 36 2 28 8 02/2003 32 33 4 24 7 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 51. 50 Samaan hengenvetoon puolet (51 %) suomalaisista kannattaa ajatusta, että "kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne". Vajaat puolet (47 %) vastustaa rajojen avaamista kaikille ulkomaalaisille työntekijöille. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myönteisyys ulkomaalaista työvoimaa kohtaan on lisääntynyt vuodesta 2007 tällä tavalla kysyttynä. Joka toinen uskoo ulkomaista työvoimaa tarvittavan tulevaisuudessa Lähivuosina uhkaava työvoimapula ei vielä ole täysin konkretisoitunut suomalaisten mielissä siten, että työvoimapulaan täysin uskottaisiin ja maahanmuuttoa pidettäisiin hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Lähes joka toinen (47 %) nimittäin torjuu sen, että ’työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa’. Mielipiteet eivät ole muuttuneet vuodesta 2007. Monen ulkomaalaisten maahantuloa vastustavan motiivina lienee suomalaisten työttömien aseman turvaaminen. Niukka enemmistö (56 %) toteaa, että ’ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen’. Tällaiset mielipiteet ovat ehkä hieman yleistyneet vuodesta 2007.
  • 52. 51 LIITEKUVAT:
  • 53. 52 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 19-1. MIHIN SUUNTAAN PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖJEN ASEMA MUUTTUU: YLEENSÄ KESKUSJÄRJESTÖJEN ASEMA (%). VAHPYSYY EI OSAA VISTUU ENNALLAAN SANOA HEIKKENEE Kaikki 13 43 9 36 Naiset Miehet 12 47 13 28 14 38 5 43 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 17 18 14 8 10 51 40 37 43 46 14 12 10 3 9 18 30 39 46 35 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 12 15 17 6 47 41 40 42 12 7 7 9 29 37 36 42 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 3 12 7 20 8 16 32 38 48 35 49 47 16 4 9 9 7 13 49 46 36 35 37 25 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 14 42 7 37 14 40 11 35 11 44 10 34 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 16 11 12 13 9 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 38 45 48 34 60 9 6 15 9 5 37 37 24 43 26 15 42 4 39 12 41 12 35 14 47 6 33 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 9 18 17 12 9 12 45 42 42 55 33 40 6 6 5 4 5 9 40 34 37 29 54 39 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 16 11 3 10 6 8 18 14 37 45 51 48 43 44 50 39 8 12 3 8 2 4 13 11 38 32 43 34 50 43 18 36 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 54. 53 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 21-3. KUINKA HYVÄNÄ TAI HUONONA PITÄÄ RAAMISOPIMUSTA: PALKANSAAJIEN KANNALTA (%). ERITTÄIN MELKO HYVÄ HYVÄ EI HYVÄ EI OSAA EIKÄ H. SANOA MELKO ERITTÄIN HUONO HUONO Kaikki 5 34 29 21 10 1 Naiset Miehet 4 30 30 27 8 1 5 39 28 15 12 1 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 3 3 5 6 5 37 32 34 35 34 24 34 32 29 25 30 23 21 16 23 6 7 8 14 12 1 1 1 1 0 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 5 4 3 6 29 35 31 46 30 24 40 31 25 25 15 14 11 12 11 2 0 1 0 1 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 4 13 0 3 6 4 23 43 47 29 35 33 36 29 31 30 28 25 27 8 13 23 20 33 8 6 9 13 11 5 2 1 1 1 0 1 4 38 31 19 8 1 5 29 30 20 15 2 6 32 27 24 10 0 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 5 7 2 4 3 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 33 30 42 28 51 31 36 23 25 27 19 15 26 32 10 9 12 5 11 8 2 0 2 0 1 7 37 38 5 10 2 4 30 26 29 11 0 3 42 29 19 6 1 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR 4 6 4 8 5 4 39 40 32 46 27 35 34 25 38 22 40 31 17 19 11 17 11 18 5 9 14 6 17 12 1 1 1 1 0 1 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 4 3 5 4 9 6 2 5 30 47 46 42 31 33 33 32 30 21 30 33 33 26 32 30 23 19 16 15 9 19 24 20 11 11 1 7 17 14 8 12 1 0 2 0 0 1 0 0 0 25 50 75 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 55. 54 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1-1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: SAK (%). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN Kaikki 15 49 10 23 2 Naiset Miehet 14 52 13 21 1 17 47 7 25 3 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 6 12 18 17 21 48 49 48 49 51 24 14 9 4 6 19 23 22 28 21 1 3 3 1 1 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 15 16 19 13 45 49 49 57 14 10 7 9 24 23 24 21 2 3 1 1 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 11 19 13 18 20 4 48 46 55 49 47 52 12 2 5 11 6 25 21 32 28 20 25 18 8 1 0 2 2 1 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 13 53 8 25 2 20 41 13 21 5 17 48 12 22 2 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 17 17 18 14 8 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 43 43 45 60 56 13 7 16 10 4 24 30 19 14 31 2 3 2 2 1 21 47 3 27 2 14 52 12 20 2 14 44 12 28 2 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 9 28 12 15 25 14 46 48 47 51 47 51 7 8 9 5 8 9 36 14 28 29 17 27 3 2 4 1 3 0 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 23 18 15 6 6 19 7 11 54 54 54 54 62 53 52 40 5 12 3 4 7 4 21 14 18 16 28 34 25 22 19 30 1 0 0 2 0 3 1 5 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 56. 55 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1-2. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: STTK (%). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN Kaikki 11 48 13 26 3 Naiset Miehet 9 53 16 21 2 12 43 11 30 4 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 4 8 10 13 16 39 43 53 51 48 31 15 9 9 8 25 29 26 24 26 1 5 3 2 3 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 9 9 16 12 40 47 56 55 20 13 7 9 27 28 20 23 4 3 2 1 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 6 17 12 9 14 5 51 46 55 49 48 40 15 4 5 13 12 28 21 32 29 26 23 25 7 1 0 4 3 0 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 7 52 10 28 2 10 42 12 30 6 14 44 17 22 2 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 11 11 12 11 7 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 39 49 40 55 61 14 11 23 13 5 31 27 22 20 27 4 2 4 2 1 12 43 5 34 5 10 51 16 21 2 11 45 14 28 2 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 5 21 6 12 15 9 51 41 43 52 51 47 12 15 11 10 4 9 29 20 34 25 25 35 3 2 5 2 4 1 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 13 18 12 4 3 16 6 8 48 60 49 59 65 50 38 38 12 8 7 4 7 9 25 16 24 14 33 32 26 21 31 33 3 0 0 2 0 4 1 5 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 57. 56 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 1-3. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: AKAVA (%). PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA MELKO VÄHÄN EI LAINKAAN Kaikki 13 46 14 24 4 Naiset Miehet 12 48 15 22 2 14 43 12 27 5 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 6 13 14 13 17 44 39 44 50 48 28 14 11 9 12 20 28 26 25 20 2 5 4 3 3 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 11 10 17 21 33 45 53 60 23 12 8 6 27 29 20 12 5 4 3 1 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 11 25 12 9 16 11 46 52 57 42 43 45 12 3 4 17 13 25 25 19 24 27 24 18 6 1 2 6 3 1 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 9 49 11 28 3 18 39 13 23 6 16 44 17 21 3 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 15 13 11 15 6 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 36 46 40 52 59 18 10 20 13 4 25 30 24 16 30 6 2 4 4 1 18 41 7 28 6 12 46 16 24 3 12 48 14 23 3 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 11 20 10 13 17 19 51 36 41 54 52 48 13 18 13 7 5 5 22 21 29 25 21 27 3 5 8 2 6 1 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 15 10 35 4 6 16 6 9 38 50 51 47 68 48 47 42 14 15 2 4 4 9 18 17 30 23 11 44 17 20 29 27 4 1 1 2 5 6 1 6 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 58. 57 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-3. "Ammattiyhdistysliikkeen poliittisuus on mielestäni este järjestäytymiselle" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ 11 34 9 33 13 03/2012 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-4. "Puheilla ammattiyhdistysliikkeen poliittisuudesta ei ole todellisuuspohjaa" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ 50 75 TÄYSIN ERI MIELTÄ 5 25 11 44 14 03/2012 0 25 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 100
  • 59. 58 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-3. "Ammattiyhdistysliikkeen poliittisuus on mielestäni este järjestäytymiselle" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI KIN SAMAA OSAA MIELTÄ SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 11 34 9 33 13 Naiset Miehet 8 32 11 37 12 13 36 6 29 15 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 5 8 7 17 15 28 41 37 31 33 18 7 8 3 11 41 36 31 33 26 8 8 16 16 15 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 10 9 14 11 29 35 35 38 15 8 5 5 32 34 31 34 14 13 14 12 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 17 8 9 10 15 7 35 54 28 33 32 29 15 0 3 9 8 15 23 28 47 31 29 40 10 9 13 15 17 10 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 10 39 7 34 10 9 31 5 33 22 12 29 11 32 15 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 12 15 6 9 7 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 30 31 31 40 41 9 9 11 10 4 31 33 40 29 41 19 14 12 11 8 12 30 4 33 20 10 34 11 33 12 11 36 8 33 12 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 18 7 9 7 5 11 33 30 40 40 28 43 7 7 6 6 4 8 33 40 28 39 29 31 8 16 17 8 33 7 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 7 11 9 12 31 12 2 15 37 30 43 59 42 34 22 35 6 7 2 0 2 7 15 12 31 36 34 25 24 32 49 30 20 16 12 4 2 16 12 9 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 60. 59 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-4. "Puheilla ammattiyhdistysliikkeen poliittisuudesta ei ole todellisuuspohjaa" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI KIN SAMAA OSAA MIELTÄ SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 5 25 11 44 14 Naiset Miehet 6 24 15 44 10 5 26 7 43 19 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 3 4 6 5 10 26 22 23 29 24 19 13 10 5 13 43 50 45 44 35 8 10 16 16 18 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 6 5 4 6 25 27 24 22 15 12 6 7 41 43 46 48 12 12 20 18 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 7 4 4 5 8 4 21 22 21 26 28 21 15 1 11 13 9 20 44 56 52 42 38 43 14 18 11 14 18 11 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 4 27 9 47 13 8 18 12 50 12 7 25 14 38 16 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 10 5 4 3 4 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 17 28 32 26 33 10 11 12 15 9 43 42 41 46 46 21 15 10 11 9 9 17 6 45 23 5 27 15 42 11 4 28 8 45 16 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 7 6 4 3 12 7 20 31 32 30 20 15 7 11 7 10 8 11 44 44 39 44 50 52 21 8 18 14 10 16 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 5 6 8 4 0 3 4 5 28 31 23 35 22 27 28 24 9 9 5 0 2 8 18 13 46 39 49 53 47 45 41 42 12 14 16 9 30 16 8 16 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 61. 60 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-6. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI JOKSEENKIN SAMAA OSAA KIN ERI MIELTÄ SANOA MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 5 36 4 36 20 Naiset Miehet 4 35 4 37 19 5 37 3 34 20 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 10 2 3 4 6 47 41 34 30 34 5 4 3 3 4 27 33 37 40 38 11 20 22 23 17 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 9 3 5 2 38 38 30 33 4 4 2 3 28 33 45 46 20 21 19 16 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 7 1 0 6 5 10 32 35 48 34 32 43 8 0 2 4 4 5 27 53 37 33 37 32 26 11 14 23 23 10 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 4 40 3 37 16 4 31 1 28 36 6 33 5 36 20 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 8 3 5 4 2 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 31 36 33 36 54 5 2 4 2 7 30 44 40 36 29 26 14 19 23 8 7 31 1 35 27 4 35 5 36 20 5 43 2 36 14 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 3 4 2 4 2 3 44 32 30 50 27 31 2 3 1 4 3 2 35 36 34 34 44 45 16 26 34 8 24 18 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 3 1 1 3 8 2 4 10 34 44 35 57 35 33 49 33 2 4 2 0 0 3 6 6 39 38 45 40 41 35 28 32 22 14 17 0 16 27 14 20 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 62. 61 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-5. "Yritysjohdon puheet palkkamaltista ja joustamisesta ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI JOKSEENKIN SAMAA OSAA KIN ERI MIELTÄ SANOA MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 26 39 5 25 5 Naiset Miehet 25 41 7 24 3 28 37 3 26 6 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 18 26 26 29 30 41 39 41 38 36 8 6 5 3 4 27 25 22 25 26 6 3 5 4 4 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 31 31 18 16 37 38 44 41 5 6 4 3 22 22 28 33 4 3 6 8 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 14 15 27 32 34 17 25 40 43 39 35 44 10 0 4 5 3 9 39 38 23 19 24 24 12 7 3 4 3 6 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 20 41 4 29 6 39 46 5 9 2 30 35 6 25 3 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 32 29 23 26 12 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 31 45 40 40 46 5 3 5 6 6 25 18 29 25 34 7 4 4 4 3 32 37 2 23 7 28 41 7 21 4 20 38 3 35 4 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 15 30 41 8 44 21 31 49 44 44 38 43 4 3 1 5 3 5 42 15 9 40 14 27 7 4 5 2 1 4 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 33 26 14 11 2 28 16 31 42 41 45 50 36 40 50 29 3 7 2 3 0 6 7 5 19 25 34 37 56 22 24 27 3 1 5 0 6 4 3 8 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100
  • 63. 62 Työmarkkinailmasto 2012 Kuvio 11-11. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEENEI KIN SAMAA OSAA MIELTÄ SANOA JOKSEENKIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Kaikki 13 37 4 30 17 Naiset Miehet 10 39 5 31 16 16 34 3 29 18 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta Yli 64 vuotta 13 12 10 14 15 32 33 39 39 37 4 2 3 4 4 29 32 32 29 27 22 21 16 14 16 Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste 11 11 15 17 32 34 39 48 5 4 3 1 32 30 30 26 19 21 13 7 Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija 15 23 12 7 14 18 41 45 53 30 37 35 10 0 6 4 4 2 20 24 18 36 29 32 14 9 11 24 16 14 Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella 12 41 4 28 15 6 27 1 35 29 15 34 4 30 16 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 17 12 6 14 7 Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 34 38 39 37 39 4 1 4 2 12 27 31 34 27 36 18 18 17 21 6 16 35 1 33 16 11 38 5 28 18 13 35 4 33 16 KOK SDP PS KESK VAS VIHR 15 12 7 13 15 16 46 38 24 43 37 35 2 5 2 5 2 1 25 34 34 31 28 32 12 10 33 8 18 16 SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. 8 12 16 13 18 11 6 15 33 45 42 36 48 42 38 34 3 8 1 7 0 4 3 5 33 27 33 36 18 29 32 27 23 8 9 8 16 14 21 18 0 25 50 TNS Gallup Oy 2012 / PGraphics 75 100