Your SlideShare is downloading. ×
Työmarkkinapoliittinen     mielipideilmasto               Kevät 2007
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                              1SISÄLLYSTYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEI...
2       SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin...................
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                       3TYÖMARKKINAPOLIITTINENMIELIPIDEILMASTO KEVÄT 200...
4   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007       Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007       Kuvio 6....
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                                           5Puoluekannan mukaan erot ilm...
6       SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                                                       7 Työmarkkinapoli...
8     SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysper...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                      9Ovatko työtaistelut vanhentunut keinovaikuttaa?So...
10    SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Kun suhtautumista perusteisiin tarkastellaan parin kolmen vuoden s...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                               11 Työmarkkinailmasto 4/2007 Kuvio 7t.   ...
12     SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Onko työmarkkinoiden ilmapiirimuuttunut?Kaksi viidestä uskoo työn...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                                   13Miesten ja naisten eroista voi tode...
14    SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Missä raamissa työmarkkinaratkaisu jamitä tavoitteita?Työllisyyden...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                                                                 15Työma...
16   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007      Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007      Kuvio 12e...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007      17Liittokierroksen suosio on lisääntynyt SAK:n ja STTK:njäsenten k...
18      SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Työntekijät ja opiskelijat pitävät muita hieman useammin roimia ...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007             19    Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007    Kuv...
20    SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) antaisi työnantajille oikeude...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                   21Käytännössä tutkimustuloksista käy ilmi se, että mu...
22   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007         Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007         Kuv...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                       23Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007K...
24   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007        Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007        Kuvio...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                                 25Työmarkkinapoliittinen mielipideilmas...
26   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007        Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007        Kuvio...
SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007                  27Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaist...
28   SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007        Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007        Kuvio...
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

236

Published on

Kevät 2007.

Tutkimuksella on 1995 alkaen selvitty kahdesti vuodessa suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä.
SAK, STTK ja AKAVA

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
236
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto"

  1. 1. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto Kevät 2007
  2. 2. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 1SISÄLLYSTYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTOKEVÄT 2007 ..................................................................................... 3Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?................................................... 3 Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista........................... 3 Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena on voimistunut ......................................................................................... 5Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa?........................................ 9 Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet .................................. 9 SAK:laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä..................................... 10Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut? ............................................... 12 Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden tiukentuneen ....................................................................... 12 Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista laimentuneet jonkin verran .................................................................... 13Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita? ........................... 14 Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet ............ 14 Liittokierroksen suosio on lisääntynyt SAK:n ja STTK:n jäsenten keskuudessa ........................................................................... 17 Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa ................................. 17 Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana ............ 19Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisestijos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason ................... 20Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoista ja luottamushenkilöidenasemasta.................................................................................................... 21 Valtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttää nykyisellään................ 21Millaiseksi palkansaajien asema koetaan maassamme?........................... 30 Palkansaajien asema hyvä ainoastaan silloin kun puhutaan palkkatasosta yksityisissä teollisuusyrityksissä ..................................... 30 SAK:n jäsenet tyytymättömiä palkansaajien työpaikkojen varmuuteen ja AKAVAn jäsenet palkkatasoon julkisella palvelusektorilla................. 31Millaiseksi palkansaajien asema muuttuu lähivuosina? ............................. 31 Epävarmuus lisääntyy mutta palkkataso paranee ................................. 31
  3. 3. 2 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin...................................35 Lähes joka toinen antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla Suomeen asumaan ja töitä tekemään ....................................................................35 Usko ulkomaisen työvoiman tarpeeseen on selvästi lisääntynyt ...........35Mikä on etujärjestöjen arvostus? ................................................................37 Yrittäjäjärjestö hengittää SAK:n niskaan ................................................37 Yrittäjät ja nuoret ovat muuttaneet suhtautumistaan SAK:hon...............38 SAK:n ja STTK:n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä enemmän ja AKAVAn jäsenet vähemmän kuin vuosi sitten ..................39Etujärjestöjen imagot ..................................................................................42 Yhteistoimintakykyisyys on eniten etujärjestöjä kuvaava ominaisuus....42 Kärkikaksikko SAK ja SY .......................................................................45 Keneltä järkeviä työmarkkinapoliittisia ehdotuksia? ...............................48 Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? ....................................................48Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita? .............49 Keskustan ja perussuomalaisten palkansaajaidentiteetti on parantunut viime vuodesta kaikkein eniten .......................................49LIITEKUVAT ................................................................................... 52
  4. 4. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 3TYÖMARKKINAPOLIITTINENMIELIPIDEILMASTO KEVÄT 2007TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoakolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n, STTK:n ja AKAVAn toimek-siannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkki-noiden etujärjestöihin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään sekä ammat-tiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta.Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 21.3.-20.4.2007.Haastatteluja tehtiin yhteensä 1011. Vastaajat edustavat maamme 15vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luot-tamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellistaValtaosa suomalaisista (87 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkinmelko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lä-hinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisistayli kaksi viidesosaa (44 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.Järjestäytymisen tarpeellisuus on lähes samaa tasoa kuin kahdessa edelli-sessä tutkimuksessa. Viime vuoden huhtikuussa luku oli 90 % ja vuoden2005 maaliskuussa 92 %. Järjestäytymisen tarpeellisuus on hieman laske-nut etenkin vuoden 2005 tutkimuksesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 6t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE- LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA 4/2007 44 43 1 11 1 4/2006 46 44 2 7 2 3/2005 49 43 0 6 2 9/2004 46 43 2 7 2 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphicsEnemmistö kaikkien palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenistä näkee jär-jestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. SAK:n ja STTK:n jäsenet kokevat jär-jestäytymisen keskimäärää tarpeellisemmaksi.
  5. 5. 4 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 6. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE- LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA Kaikki 44 43 1 11 1 Naiset 45 44 1 9 1 Miehet 44 42 1 12 1 15-24 vuotta 32 49 4 15 0 25-34 vuotta 34 57 1 7 1 35-49 vuotta 43 43 0 13 1 50-64 vuotta 55 35 1 9 1 Yli 64 vuotta 54 36 0 9 1 Perusasteen koul. 51 36 3 10 1 Keskiasteen 42 47 1 9 1 Ylempi keskiaste 44 43 0 13 0 Korkea-aste 37 49 0 13 1 Yrittäjä 29 56 1 13 0 Johtava/ylempi toimih. 38 44 0 17 1 Alempi toimihenkilö 46 45 1 7 1 Työntekijä 44 43 2 10 1 Eläkeläinen 57 34 0 8 1 Opiskelija 34 50 2 14 0 Työssä 39 47 1 12 1 Työtön/lomautettu 50 39 2 9 1 Työelämän ulkopuolella 49 40 1 9 1 Uusimaa 37 46 0 17 1 Etelä-Suomi 51 39 1 9 0 Itä-Suomi 49 37 4 9 0 Länsi-Suomi 44 45 2 8 2 Pohjois-Suomi 31 58 2 8 1 Pääkaupunkiseutu 38 47 0 13 2 Muu kaupunki 46 42 1 10 1 Maaseutu 45 44 1 10 0 KESK 40 49 0 10 0 KOK 27 56 0 16 1 SDP 66 30 0 4 0 VAS 64 33 0 3 0 VIHR 52 36 2 10 0 SAK 56 39 1 3 1 STTK 56 39 0 5 0 AKAVA 46 49 0 5 0 MTK 43 49 0 8 0 SY 44 47 0 8 0 Ei nyt, aiemmin kyllä 50 35 0 13 2 Ei nyt, myöhemm. kyllä 24 71 1 4 0 Ei nyt eikä tulevais. 27 46 2 25 1 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  6. 6. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 5Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikki-en puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Kes-kustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi,mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmistopuolueiden javihreiden kannattajat. Keskustan kannattajat pitävät järjestäytymistä jonkinverran aiempaa tärkeämpänä. Sen sijaan Kokoomuksen kannattajien uskojärjestäytymiseen on hieman vähentynyt vuoden takaisesta.Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuiten-kin vähemmän tarpeellisena kuin varttuneemmat ikäluokat. Ainoat iän mu-kaiset muutokset ovat sellaisia, että nuorimpien, 15-24-vuotiaiden, uskojärjestäytymiseen on vähentynyt. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkinse, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskun-nassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä.Palkka- ja työsuhdeturvan merkitysjäsenyysperusteena on voimistunutTutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tuleviltajäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa ha-luttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tar-peelliseksi.Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että palkka- ja työsuhdeturva (89 %), ansio-sidonnainen työsuhdeturva (83 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jä-senetujen ajamisessa (79 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus(72 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon taimelko paljon. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 4. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- MELKO EI OSAA JONKIN EI LAIN- JON PALJON SANOA VERRAN KAAN Palkka- ja työsuhdeturva 62 27 0 9 3 Ansiosidonnainen työttömyysturva 57 26 0 14 3 Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 36 43 0 17 4 Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 31 41 0 23 5 Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 21 38 0 24 17 Perinne ja maan tapa Suomessa 17 40 0 28 14 Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 15 42 0 35 9 Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 15 41 1 28 15 Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 14 40 0 32 14 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 15 36 0 38 10 Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 13 34 0 35 17 Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 14 29 0 27 30 Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 11 30 1 35 23 Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut 9 27 1 47 16 Jos ei liity niin työkaverit painostavat 7 13 0 20 59 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  7. 7. 6 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella pal-kansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiih-keätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskun-nallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan tur-vaa. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 4t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- MELKO EI OSAA JONKIN EI LAIN- JON PALJON SANOA VERRAN KAAN 4/2007 62 27 0 9 3 Palkka- ja työsuhdeturva 4/2006 54 31 0 11 4 3/2005 60 26 1 11 2 4/2007 15 36 0 38 10 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 4/2006 13 38 0 38 12 3/2005 15 44 0 32 10 4/2007 15 42 0 35 9 Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio 4/2006 16 41 0 34 8 työmarkkina- ym. asioista 3/2005 18 46 0 29 7 4/2007 31 41 0 23 5 Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen 29 41 0 24 5 4/2006 turvallisuutta elämään 37 38 0 21 5 3/2005 4/2007 14 40 0 32 14 Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa 4/2006 10 39 0 36 14 työpaikan asioihin 3/2005 20 42 0 29 8 4/2007 57 26 0 14 3 Ansiosidonnainen työttömyysturva 4/2006 53 31 1 11 5 3/2005 59 28 0 10 3 4/2007 13 34 0 35 17 Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita 11 33 0 39 17 4/2006 yhteiskunnassa 12 35 0 39 13 3/2005 4/2007 7 13 0 20 59 Jos ei liity, niin työkaverit painostavat 4/2006 5 19 1 19 56 3/2005 6 11 1 26 56 4/2007 14 29 0 27 30 Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän 4/2006 12 31 0 29 27 velvollisuus 3/2005 14 24 0 34 28 4/2007 15 41 1 28 15 Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä 4/2006 13 38 1 31 16 samanhenkistä joukkoa 3/2005 14 41 1 29 15 4/2007 17 40 0 28 14 Perinne ja maan tapa Suomessa 4/2006 16 36 1 33 13 3/2005 15 42 1 28 14 4/2007 21 38 0 24 17 Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat 4/2006 15 41 0 27 16 ammattiliittoon 3/2005 16 44 0 22 17 4/2007 11 30 1 35 23 Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen 4/2006 9 34 2 32 23 järjestäytymällä 3/2005 9 35 1 37 19 4/2007 36 43 0 17 4 Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi 4/2006 35 45 1 17 3 ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja 3/2005 34 44 0 17 5 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007/ PGraphics
  8. 8. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 7 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 5. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut ai- emmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva 55 Ansiosidonnainen työttömyysturva 23 Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 9Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 3 Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 2 Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 2 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 1 Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 1 Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 1Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 1 Perinne ja maan tapa Suomessa 1 Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut 0 Jos ei liity niin työkaverit painostavat 0 Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 0 Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 0 Jokin muu syy 1 Ei osaa sanoa 0 0 20 40 60 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphicsTyömarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007Kuvio 5t3. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (viisi tärkeintä syytä, %). 55 Palkka- ja työsuhdeturva 53 48 23 Ansiosidonnainen työttömyysturva 25 28 9 Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 6 8 04/2007 04/2006 1 03/2005 Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 4 1 2 Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 3 5 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2007 PGraphics
  9. 9. 8 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteitaovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut, halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identi-teetin kehittäminen järjestäytymällä.Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyysiten, että etenkin palkka- ja työsuhdeturvan painoarvo on lisääntynyt. Ai-empaa hieman merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään myösmahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin jäsenyyden kautta. Työtoverei-den painostuksen koetaan nyt olevan vähemmän merkityksellinen kuinvuosi sitten.Tuloksista käy ilmi se, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät pitävät mo-nia asioita keskimäärää tärkeämpinä. Näitä ovat etenkin palkka- ja työsuh-deturva, työpaikan asioihin vaikuttaminen, ansiosidonnainen työttömyystur-va ja ammattiliiton jäsenyyden synnyttämä yleinen turvallisuuden tunneelämässä.Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammatti-liittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nä-mä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva.Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet etenkin jos asiaa tarkastellaanvuotta pidemmältä ajanjaksolta. Palkka- ja työsuhdeturva on aiempaa use-ammalle tärkein syynä kuulua ammattiliittoon etenkin jos lähtötasoksi ote-taan vuosi 2005 (48 % 53 % 55 %). Vastaavasti pientä vähennystänäkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla.Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissaammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- jatyösuhdeturva. Myös kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa tär-kein jäsenyysperuste on sama. Alemmista toimihenkilöistä (32 %) ja AKA-VAn jäsenistä (30 %) kuitenkin keskimäärää useampi mainitsee tärkeimpä-nä jäsenyysperusteena ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
  10. 10. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 9Ovatko työtaistelut vanhentunut keinovaikuttaa?Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojenyksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakonperusteetKaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena lakon syynä pidetään tilannetta,jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lak-ko on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppa-nia vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu 85 prosentin mielestä. Lähesyhtä moni (83 %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin kun työnantaja yk-sipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja.Em. kahden lakkoperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, ettätavoitteisiin ei päästä neuvotteluteitse. 70 prosenttia katsoo siinä tilantees-sa ”järeät otteet” legitiimeiksi. Kaksi kolmasosaa (65 %) hyväksyy työtais-telun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.Enemmistö (57 %) pitää lakkoa oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöi-den lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä.Muut jäljelle jäävät perusteet eivät saa yhtä suurta kannatusta. Yli kaksi vii-desosaa suhtautuu hyväksyvästi sopimusneuvottelujen vauhdittamiseen(45 %) sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen (43 %) työtaiste-lutoimenpitein.Suomalaisten suhtautuminen lakkoihin on pysynyt pitkällä sihdillä siltä osinennallaan, että joka kerta selkeä enemmistö on antanut siunauksensatyönantajan sopimusrikkeitä vastaan suunnatulle lakolle. Tällaisen lakonhyväksyntä on samaa tasoa kuin vuosi sitten ja on edelleen korkeammallatasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 7. ONKO LAKKO OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim. 85 0 14 Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja 83 1 16 Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla 70 2 28 Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen 65 2 34 Kun työntekij. lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä 57 4 39 Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja 45 2 53 Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon 43 2 55 Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa 41 3 56 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  11. 11. 10 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Kun suhtautumista perusteisiin tarkastellaan parin kolmen vuoden sihdillä,havaitaan kansalaisten käsitysten muuttuneen vauhdituslakkoja ja solidaa-risuuslakkoja kohtaan hieman varauksellisemmiksi.SAK:laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin jaakavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestäpalkkakehityksestäEri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat lakkoperusteisiinmelko samalla tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. Akavalaisetantavat siunauksensa helpommin ja muita useammin sellaisille lakoille, joi-den avulla pyritään vastaamaan työnantajien sopimusrikkomuksiin tai etsi-tään ulospääsyä työnantajan yksipuolisesta työolojen huonontamisesta.Akavalaiset reagoivat lakkoihin myönteisesti myös silloin kun on jääty jäl-keen yleisestä palkkakehityksestä tai tavoitellaan sopimusneuvottelujenvauhditusta.Verrattuna muihin keskusjärjestöihin SAK:n jäsenet hyväksyvät muita use-ammin lakon kun tavoitteisiin ei päästä, jos yritetään rajoittaa lakko-oikeutta, yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tai kun tuetaanläheistä liittoa solidaarisuussyistä. STTK:n jäsenet ovat jonkin verran varo-vaisempia vastauksissaan kuin SAK:n ja AKAVAn jäsenet.Suurten puolueiden kannattajien käsitykset ovat yllätyksettömiä: Vasem-mistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman lakko-myönteisemmän ajattelutapansa johdosta. Keskustalaisten ja kokoomus-laisten ymmärtämys on vähäisempää ainakin silloin, kun työtaisteluun liittyymääreitä ”poliittinen painostus” tai ”solidaarisuus”. Kokonaisuudessaan Ko-koomuksen kannattajat suhtautuvat eri lakkoperusteisiin hivenen myöntei-semmin kuin Keskustan tukijat.
  12. 12. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 11 Työmarkkinailmasto 4/2007 Kuvio 7t. ONKO LAKKO* OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%). KYLLÄ EOS EI 4/2007 85 0 14 4/2006 85 2 14 3/2005 89 1 10 Kun työnantaja ei noudata 2/2004 85 3 11 työelämää koskevia 2/2003 83 2 15 lakeja tai sopimuksia 2/2002 85 4 10 4/2001 84 3 13 8/2000 79 3 17 3/2000 79 5 17 4/2007 43 2 55 4/2006 47 5 48 Kun pyritään vaikuttamaan 3/2005 48 4 49poliittiseen päätöksentekoon 2/2004 51 6 43 (esim. lainsäädäntöasiat, 2/2003 51 5 44 työttömyysturva) 2/2002 46 7 47 4/2001 43 5 51 8/2000 36 6 58 3/2000 34 7 59 4/2007 45 2 53 4/2006 46 4 50 3/2005 48 2 49 Kun pyritään vauhdittamaan 2/2004 54 6 40 sopimusneuvotteluja 2/2003 51 4 45 2/2002 51 6 43 4/2001 55 5 40 8/2000 44 6 50 3/2000 50 6 44 4/2007 70 2 28 4/2006 74 3 23 3/2005 78 2 20 Kun tavoitteisiin ei päästä 2/2004 74 7 19 neuvottelemalla 2/2003 73 4 23 2/2002 72 5 23 4/2001 76 4 21 8/2000 67 5 28 3/2000 73 4 22 4/2007 41 3 56 4/2006 42 5 52 Kun pyritään solidaarisuus- 3/2005 45 4 51 2/2004 47 6 46 syistä tukemaan läheistä 2/2003 45 5 50 liittoa tai järjestöä 2/2002 43 9 48 4/2001 43 7 51 8/2000 36 9 55 3/2000 42 9 49 4/2007 65 2 34 4/2006 64 3 34 3/2005 70 1 29 Kun on jääty yleisestä palk- 2/2004 67 5 28 kakehityksestä jälkeen 2/2003 72 4 24 2/2002 68 5 27 4/2001 72 4 24 8/2000 60 4 36 3/2000 63 4 32Kun työnantaja yksipuolisesti 4/2007 83 1 16 pyrkii heikent.työnt. työoloja 4/2006 83 2 16 3/2005 87 1 13 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  13. 13. 12 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Onko työmarkkinoiden ilmapiirimuuttunut?Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimustenja asenteiden tiukentuneenTyömarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin tutkimuksessa kahdella kaksiosaisellakysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosa-puolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisi-aan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana.Tämän jälkeen kysyttiin, millaiseksi vastaajat kokevat nämä työmarkkina-osapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan, ovatko ne liian tiukkoja vai liiansovitteleva.Kaksi viidestä (41 %) kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asentei-den ay-liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aika-na. Vuonna 2005 tällaisia kannanottoja oli selvästi enemmän (49 %).Melko vakuuttuneita työnantajajärjestöjen asenteiden tiukentumisesta ovatetenkin eläkeikää lähestyvät kansalaiset sekä alemmat toimihenkilöt. Yrit-täjät ovat puolestaan panneet merkille keskimäärää useammin työnantaja-järjestöjen ”pehmentymistä”. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 15t. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMI- SESTA VIIMEKSI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%). MUUTTU- EI MITÄÄN EI MUUTTU- NEET TIU- MUU- OSAA NEET SOVIT- KEMMIKSI TOSTA SANOA TELEVIMMIKSI Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja 04/2007 41 36 11 12 asenteet ay-liikettä kohtaan 03/2005 49 32 8 11 Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet 04/2007 28 43 11 18 työnantajajärjestöjä kohtaan 03/2005 28 43 9 21 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphicsKäsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantaja-järjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, ettämitään muutosta ei ole tapahtunut. Samansuuntainen tulos oli havaittavissajo vuonna 2005.
  14. 14. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 13Miesten ja naisten eroista voi todeta sen, että miehet ovat havainneet nai-sia useammin työnantajajärjestöjen asenteiden ja vaatimusten koventu-mista. Naiset ovat sen sijaan panneet merkille ay-liikkeen vaatimusten jaasenteiden tiukentumista.Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteistalaimentuneet jonkin verranKun sitten kysytään, millaisiksi kansalaiset kokevat osapuolten vaatimuksettoisiaan kohtaan saadaan tulokseksi, että enemmistö katsoo molempientyömarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan lähinnäsopiviksi. Kuitenkin kolmannes (33 %) arvioi työnantajajärjestöjen reaktiotja toimet liian tiukoiksi. Vain 15 prosenttia kansasta syyttää ammattiyhdis-tysliikettä otteiden ylimitoituksesta.Muutos vuodesta 2005 kielii siitä, että työmarkkinaosapuolten vaatimuksetja asenteet toisiaan kohtaan ovat aiempaa useamman kansalaisen mie-lestä sopivalla tasolla. Käsitykset etenkin työnantajajärjestöjen liian kovistaotteista ovat laimentuneet vuodesta 2005.Eläkeikää lähestyvät kansalaiset, työntekijät ja SAKn jäsenet ovat niitä,joilla on muita useammin taipumusta syyllistää työnantajajärjestöjä liian ko-vista otteista ay-liikettä kohtaan. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjes-töt olisivat liian helläkätisiä ja sovittelevia ei juuri löydy, ei edes yrittäjienkeskuudesta. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 16t. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSIS- TA TÄLLÄ HETKELLÄ (%). LIIAN SOPI- EI OSAA LIIAN SO- TIUKKOJA VIA SANOA VITTELEVIA Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja 04/2007 33 54 9 5 asenteet ay-liikettä kohtaan 03/2005 39 50 7 3 Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet 04/2007 15 58 9 17 työnantajajärjestöjä kohtaan 03/2005 15 55 8 22 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  15. 15. 14 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Missä raamissa työmarkkinaratkaisu jamitä tavoitteita?Työllisyyden parantaminen, palkansaajiensosiaaliturva ja palkankorotukset syksyntyömarkkinaratkaisun kärkitavoitteetVastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetet-taessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille. Tavoitelistan kärjessä ontyöllisyydestä huolehtiminen (58 %). Tämän jälkeen nousevat palkansaaji-en sosiaaliturvasta huolehtiminen (53 %) ja palkankorotukset (45 %) sekämääräaikaisten työsuhteiden vähentäminen (44 %).Selvästi vähiten odotuksia ladataan etätyön pelisääntöjen kehittämiseen,tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen sekä luottamushenkilöidenaseman parantamiseen.SAK:n ja STTK:n jäsenet kohdentavat palkankorotuksiin enemmän odotuk-sia kuin AKAVAn jäsenet. Työntekijöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessapalkankorotukset koetaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin työllisyyden pa-rantaminen. Palkankorotukset ovat keskimäärää korkeammalla tasolla nii-den keskuudessa, jotka kannattavat liittokohtaista ratkaisua ensi syksyntyömarkkinakierroksella.Taulukko 1.Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tärkeänä tavoit-teena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa (%). % • Kaikki..........................................................45 • SAK ............................................................60 • STTK ..........................................................56 • AKAVA .......................................................46
  16. 16. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 15Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007Kuvio 13. MITÄ SEURAAVISTA ASIOISTA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOIT- TEITA SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE ENSI SYKSYNÄ (%). Työllisyyden parantaminen 58 Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim. ...) 53Palkankorotukset ja muiden palkkaukseen liitt. etuuksien parantaminen 45 Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen 44 Verohelpotukset 36 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen 34 Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset 32Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilanteissa 29 Työaikojen joustavuuden lisääminen 27 Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen 27 Ammatillisen osaamisen kehittäminen 23 Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen 21 Luottamushenkilöiden aseman parantaminen 14 Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen 13 Etätyön pelisääntöjen kehittäminen 12 Ei mitään edellisistä 1 Ei osaa sanoa 1 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 12t. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI ENSI SYKSYN TYÖMARKKINARATKAISUSSA/TULONEUVOTTE- LUISSA (%). 61 66 69 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu 66 67 66 33 26 22 Liittokohtainen ratkaisu 23 25 04/2007 24 09/2004 02/2004 6 09/2002 8 02/2002 9 08/2000 Ei osaa sanoa 11 9 10 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  17. 17. 16 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 12e. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI SYKSYN TYÖ- MARKKINARATKAISUSSA (%). TULOPO- EI LIITTO- LIITTINEN OSAA KOHTAI- KOKON. SANOA NEN Kaikki 61 6 33 Naiset 58 7 35 Miehet 65 4 31 15-24 vuotta 42 12 45 25-34 vuotta 60 4 36 35-49 vuotta 60 5 35 50-64 vuotta 69 3 28 Yli 64 vuotta 72 5 23 Perusasteen koul. 53 10 38 Keskiasteen 64 3 33 Ylempi keskiaste 62 5 32 Korkea-aste 70 4 26 Yrittäjä 63 7 30 Johtava/ylempi toimih. 67 7 26 Alempi toimihenkilö 70 4 27 Työntekijä 57 6 37 Eläkeläinen 71 4 25 Opiskelija 44 7 49 Työssä 60 5 35 Työtön/lomautettu 64 9 27 Työelämän ulkopuolella 62 5 32 Uusimaa 58 3 38 Etelä-Suomi 62 6 33 Itä-Suomi 61 10 28 Länsi-Suomi 61 9 31 Pohjois-Suomi 65 2 33 Pääkaupunkiseutu 60 2 39 Muu kaupunki 62 7 31 Maaseutu 61 5 34 KESK 69 4 27 KOK 62 3 35 SDP 66 3 31 VAS 71 1 28 VIHR 59 9 32 SAK 58 4 38 STTK 64 5 31 AKAVA 76 2 22 MTK 67 3 30 SY 50 9 40 Ei nyt, aiemmin kyllä 74 2 24 Ei nyt, myöhemm. kyllä 59 10 31 Ei nyt eikä tulevais. 56 7 37 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  18. 18. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 17Liittokierroksen suosio on lisääntynyt SAK:n ja STTK:njäsenten keskuudessaEnemmistö (61 %) kansasta kuitenkin suosii edelleen tuloneuvotteluissatulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa sopimus voi palkkaratkaisun lisäksisisältää lainsäädäntöön ja valtion budjettiin liittyviä asioita kuten työllisyy-den hoito, hinnat, sosiaalipolitiikka ja verotus. Liittokohtaisen palkkaratkai-sun taakse asettuu 33 % suomalaisista. Tulos on ollut sikäli sama myös ai-emmissa tutkimuksissa, että enemmistö on kannattanut kokonaisratkaisua.Nyt kuitenkin liittokohtaisen ratkaisun suosio on korkeimmillaan. Aiemminliittokierroksen kannatus on jäänyt neljänneksen tasolle.Enemmistö kaikkien keskusjärjestöjen jäsenistä kannattaa tulopoliittista ko-konaisratkaisua. Liittokierroksen kannatus on kuitenkin suhteellisen korke-alla tasolla etenkin SAK:n jäsenten keskuudessa (38 %). Myös STTK:n jä-senistä kolmannes hamuaa liittokohtaista kierrosta. Akavalaisten selväenemmistö (76 %) on tulopoliittisen kokonaisratkaisun takana. SAK:laiset jaSTTK:laiset suhtautuvat liittokierrokseen aiempaa selvästi myönteisemmin.Taulukko 2Tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokohtaisen ratkaisun suosio palkan-saajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa 2004 ja 2007 (%). SAK STTK AKAVA 2004 2007 2004 2007 2004 2007 % % % % % %• TUPO 69 58 79 64 72 76• LIITTO 27 38 17 31 25 22Yli puolet (72 %) suomalaisista on sitä mieltä, että työllisyyden kohentami-seksi on seuraavalla tulosopimuskierroksella tehtävä vakauttava tulopoliitti-nen ratkaisu, jossa työssä käyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin.Neljännes kuitenkin torjuu ehdotuksen maltillisista palkankorotuksista. Tut-kimuksessa ei kysytty, minkälainen on maltillinen palkankorotus.Työllisyystalkoot maltillisin palkankorotuksin viehättävät keskimäärää use-ammin ikääntyneitä, yrittäjiä, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajia.Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ilmenee joenemmän varauksellista suhtautumista.SAK:n ja AKAVAn jäsenistä kolmannes torjuu ajatuksen maltillisista pal-kankorotuksista työllisyyden kohentamisen vuoksi.Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaaKolmannes kansasta (34 %) vaatii suuria palkankorotuksia seuraavalla so-pimuskierroksella sillä perusteella, että palkankorotusten suuruudella ei olevaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Enemmistö kansasta (63 %) tor-juu ehdotuksen suurista palkankorotuksista. Tällä tavalla asennoituvienmäärä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2004.
  19. 19. 18 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Työntekijät ja opiskelijat pitävät muita hieman useammin roimia palkanko-rotuksia oikeutettuina tulevalla sopimuskierroksella, joskin yli puolet myösnäihin ryhmiin kuuluvista suhtautuu torjuvasti suuriin korotuksiin. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 14-1. "Työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla työ- markkinakierroksella tehtävä vakauttava tulopoliitti- nen ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ Kaikki 21 51 3 21 5 Naiset 18 50 4 23 5 Miehet 24 52 1 18 5 15-24 vuotta 17 51 7 24 2 25-34 vuotta 18 53 0 23 6 35-49 vuotta 18 50 2 23 6 50-64 vuotta 25 51 4 16 5 Yli 64 vuotta 27 51 1 17 4 Perusasteen koul. 18 49 6 22 5 Keskiasteen 18 55 2 20 5 Ylempi keskiaste 27 48 1 19 5 Korkea-aste 27 47 1 21 4 Yrittäjä 14 73 1 12 0 Johtava/ylempi toimih. 25 47 1 25 3 Alempi toimihenkilö 26 49 2 21 2 Työntekijä 14 52 3 23 8 Eläkeläinen 29 49 1 16 5 Opiskelija 16 52 3 25 4 Työssä 19 51 2 23 5 Työtön/lomautettu 18 56 6 14 7 Työelämän ulkopuolella 24 49 3 19 5 Uusimaa 17 50 0 25 8 Etelä-Suomi 22 51 2 20 4 Itä-Suomi 21 54 4 16 5 Länsi-Suomi 18 52 5 21 3 Pohjois-Suomi 27 45 3 21 3 Pääkaupunkiseutu 15 50 0 26 8 Muu kaupunki 21 49 4 20 6 Maaseutu 25 55 2 18 1 KESK 30 51 2 14 3 KOK 28 53 1 15 2 SDP 21 51 2 23 4 VAS 16 45 0 33 6 VIHR 10 48 1 35 7 SAK 16 49 1 28 6 STTK 20 59 1 14 6 AKAVA 24 43 0 30 2 MTK 44 47 3 6 0 SY 23 61 1 13 2 Ei nyt, aiemmin kyllä 22 46 3 21 8 Ei nyt, myöhemm. kyllä 18 53 2 23 4 Ei nyt eikä tulevais. 21 55 4 16 4 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  20. 20. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 19 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 14-2. "Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavassa työmarkkinaratkaisussa/seuraavalla tulosopimus- kierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ 04/2007 8 26 4 48 15 09/2004 5 20 7 44 24 02/2004 7 23 7 43 20 09/2002 8 31 7 38 16 02/2002 7 26 10 43 15 09/1999 6 21 13 41 18 01/1999 5 22 12 40 20 09/1995 4 11 10 33 41 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphicsTaulukko 3.Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavalla tulokierroksella oikeutettuja, koskapalkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen.Samaa mieltä olevien osuudet vuosina 1999, 2002 ja 2004 (%). 9/1999 2/2002 9/2002 2/2004 9/2004 4/2007 % % % % % %• SAK ............................ 37 33 48 36 32 40• STTK .......................... 22 33 34 31 31 29• AKAVA ....................... 18 30 39 17 16 23Tällä hetkellä SAK:n kaksi viidesosaa arvioi isotkin korotukset oikeutetuiksisillä perusteella, että niillä ei olisi vaikutusta kilpailukykyyn. Suurten palkan-korotusten oikeutus esitetyllä perusteella on lisääntynyt SAK:n ja AKAVAnjäsenten keskuudessa vuodesta 2004.Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynytvahvanaSuomalaiset ovat hyvin yksimielisiä (73 %) siitä, että työntekijät ovat hei-koilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes-saan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan.Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikostaasemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erotsyntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkövastaukset vaihtoehtoon ’täysin samaa mieltä’ vai ’jokseenkin samaa miel-tä’. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät,työntekijät, eläkeläiset ja SAK:n jäsenet.
  21. 21. 20 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) antaisi työnantajille oikeuden pal-kata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökoh-taisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enem-män kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen (68 %). Suomalaiset suhtautu-vat nyt kutakuinkin samoin kuin viime vuonna. Vielä vuonna 2000 kaksi vii-destä (40 %) suomalaisista olisi antanut työnantajille oikeuden palkatatyön-tekijöitä ehdoilla, joilla työntekijät suostuvat töitä tekemään.Yrittäjillä on keskimäärää enemmän (54 %) haluja palkata työntekijöitä niilläehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuk-sia. Kuitenkin lähes puolet (46 %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kieltei-sesti.Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessaväittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työ-ehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopi-maan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljäviidestä (86 %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on lähessamalla tasolla vuodesta 2003 lähtien.Paikallisen sopimisen laajentamiseensuhtaudutaan myönteisesti jos työ- javirkaehtosopimukset turvaavat etujenminimitasonTutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopi-mista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat oli-vat sisällöltään moniaineksisia – aivan kuten asiasta käytävä julkinen kes-kustelukin, josta kysymysosiot on johdettu.Valtaosa kansalaisista (83 %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijätvoivat hyötyä paikallisesta sopimisesta jos sitä osataan oikealla tavalla so-veltaa. Valtaosa (77 %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen li-säämiseen, jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason.Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan (73 %), jos samanaikaisestipalkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdolli-suuksia parannetaan. Varsin yksimielisiä (73 %) kansalaiset ovat siitä, ettäpaikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yri-tysten toimintakykyä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä.Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää va-rauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Niukka enemmistö (53 %) il-moittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen,koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Lähes puolet (45 %)pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajienkannalta huonoon lopputulokseen.
  22. 22. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 21Käytännössä tutkimustuloksista käy ilmi se, että muut kuin palkansaajatsuhtautuvat työpaikkatason sopimiseen keskimäärää myönteisemmin.Yrittäjien näkemykset edustavat myönteisintä päätä.Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoistaja luottamushenkilöiden asemastaValtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttäänykyiselläänTutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö lakko-oikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Valtaosa (75%) suomalaisista säilyttäisi palkansaajien lakko-oikeuden nykyisellään.Rajoittajia löytyy vain yksi seitsemästä (14 %).Kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi lakko-oikeuden nykyisellään.Keskimäärää enemmän lakko-oikeuden rajoittajia löytyy yrittäjien (32 %) jaKeskustan (25 %) kannattajien parista. Kuitenkin myös näissä ryhmissäenemmistö katsoo, että lakko-oikeuteen ei tule kajota. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 8-1. "Työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes- saan työpaikoilla" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ 4/2007 30 43 1 21 5 4/2006 30 45 2 18 4 9/2004 35 40 2 18 5 9/2003 35 39 1 21 4 2/2003 36 41 3 17 4 2/2002 33 42 3 19 4 4/2001 31 42 2 19 6 8/2000 32 38 3 21 6 3/2000 36 37 3 18 6 9/1999 33 33 5 22 7 1/1999 32 39 4 19 5 9/1998 30 37 2 25 7 3/1998 30 39 6 19 7 2/1997 24 38 6 24 8 9/1996 26 36 6 24 8 3/1996 24 41 5 23 7 9/1995 27 36 6 22 8 2/1995 27 35 6 23 9 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  23. 23. 22 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 8-2. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöi- tä työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irti- sanomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtoso- pimuksia" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ 4/2007 9 22 2 33 35 4/2006 7 22 2 34 35 9/2004 6 22 3 32 37 9/2003 10 27 2 35 27 2/2003 9 22 3 31 35 2/2002 10 23 2 32 34 4/2001 9 29 2 30 30 8/2000 15 25 3 30 28 3/2000 10 25 2 30 32 9/1999 13 25 4 30 29 1/1999 8 28 3 31 29 9/1998 15 24 2 30 28 3/1998 12 23 5 28 32 2/1997 17 26 3 31 23 9/1996 17 27 4 29 23 3/1996 15 25 5 30 26 9/1995 16 26 6 28 24 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  24. 24. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 23Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007Kuvio 8-3. "Työsuhteen vähimmäisehdoista (esim. palkat ja irtisanomisajat) tulee sopia työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ 4/2007 51 35 1 11 2 4/2006 50 39 2 8 2 9/2003 52 35 1 11 1 2/2003 59 27 2 11 2 2/2002 57 31 2 8 2 4/2001 56 32 2 8 1 8/2000 52 34 2 11 1 3/2000 53 31 2 11 3 9/1999 53 30 4 11 2 1/1999 53 33 2 8 3 9/1998 48 36 2 12 3 3/1998 51 30 5 10 3 2/1997 45 37 2 13 3 9/1996 46 34 4 12 4 3/1996 44 32 5 15 3 9/1995 42 34 7 14 3 2/1995 49 35 5 8 3 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  25. 25. 24 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 8/4-10. SUHTAUTUMINEN PAIKALLISEEN SOPIMISEEN (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ "Oikein käytettynä paikallisesta sopimisesta voivat hyötyä sekä työnantajat että työntekijät" (v8) 04/2007 40 43 2 13 2 "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jos työ- tai virkaeh- tosopimukset turvaavat etujen minimitason"" (v4) 04/2007 25 52 3 17 3 "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos samanaikaisesti palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimin- tamahdollisuuksia parannetaan" (v6) 04/2007 22 51 3 20 3 "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jotta työpaikoilla voi- daan nopeasti reagoida muutoksiin" (v5) 04/2007 22 51 4 19 4 "Paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaisi yritys- ten kilpailukykyä" (v10) 04/2007 19 54 6 17 5 "Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi" (v7) 04/2007 20 33 4 36 7 "Paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kan- nalta huonoon lopputulokseen" (v9) 04/2007 16 29 6 40 9 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  26. 26. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 25Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007Kuvio 8-4. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos työ- tai virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimi- tason" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ Kaikki 25 52 3 17 3 Naiset 23 52 4 18 3 Miehet 26 53 1 15 4 15-24 vuotta 13 56 5 22 4 25-34 vuotta 23 56 3 14 5 35-49 vuotta 29 49 0 19 2 50-64 vuotta 31 51 2 12 4 Yli 64 vuotta 22 51 6 19 2 Perusasteen koul. 17 51 5 22 4 Keskiasteen 23 52 3 18 4 Ylempi keskiaste 34 53 1 8 3 Korkea-aste 32 53 0 14 1 Yrittäjä 46 35 1 18 0 Johtava/ylempi toimih. 40 49 0 9 2 Alempi toimihenkilö 23 62 0 12 2 Työntekijä 22 53 2 18 5 Eläkeläinen 23 52 6 15 3 Opiskelija 15 50 3 28 4 Työssä 27 52 1 17 3 Työtön/lomautettu 23 50 3 16 7Työelämän ulkopuolella 22 53 6 17 3 Uusimaa 31 44 1 20 4 Etelä-Suomi 24 55 2 14 4 Itä-Suomi 20 60 4 13 3 Länsi-Suomi 17 52 6 22 2 Pohjois-Suomi 26 51 3 18 2 Pääkaupunkiseutu 34 45 2 16 4 Muu kaupunki 22 53 3 18 4 Maaseutu 25 55 4 14 2 KESK 26 53 2 13 7 KOK 36 51 0 11 1 SDP 20 51 3 23 2 VAS 24 52 0 18 6 VIHR 18 52 4 23 3 SAK 19 53 2 21 5 STTK 28 57 2 11 2 AKAVA 24 60 0 14 2 MTK 26 52 1 16 6 SY 36 44 1 15 4 Ei nyt, aiemmin kyllä 30 44 4 20 3Ei nyt, myöhemm. kyllä 14 64 1 19 1 Ei nyt eikä tulevais. 26 50 5 16 3 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  27. 27. 26 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 8-7. "Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työn- antajan eduksi" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ Kaikki 20 33 4 36 7 Naiset 21 33 5 35 7 Miehet 20 33 2 37 8 15-24 vuotta 18 39 7 31 5 25-34 vuotta 20 40 2 37 2 35-49 vuotta 16 35 3 36 10 50-64 vuotta 22 32 2 33 11 Yli 64 vuotta 28 18 5 42 6 Perusasteen koul. 27 32 4 30 7 Keskiasteen 20 37 4 34 6 Ylempi keskiaste 15 29 3 43 10 Korkea-aste 16 28 2 43 11 Yrittäjä 12 20 5 51 11 Johtava/ylempi toimih. 13 32 0 42 13 Alempi toimihenkilö 18 33 1 38 10 Työntekijä 20 40 3 32 5 Eläkeläinen 27 23 5 37 9 Opiskelija 23 37 5 32 3 Työssä 16 36 2 37 9 Työtön/lomautettu 28 43 4 21 4 Työelämän ulkopuolella 23 27 5 37 7 Uusimaa 24 27 1 40 8 Etelä-Suomi 19 33 3 36 9 Itä-Suomi 21 36 4 35 3 Länsi-Suomi 16 37 9 33 4 Pohjois-Suomi 20 38 5 28 10 Pääkaupunkiseutu 19 25 1 44 10 Muu kaupunki 22 35 4 33 6 Maaseutu 17 33 5 37 8 KESK 16 42 3 31 9 KOK 11 26 1 49 14 SDP 27 32 2 34 5 VAS 40 32 2 20 6 VIHR 14 28 7 47 4 SAK 31 37 2 27 4 STTK 18 36 3 34 9 AKAVA 17 33 0 39 11 MTK 10 34 2 46 8 SY 13 23 8 39 17 Ei nyt, aiemmin kyllä 21 27 2 44 6 Ei nyt, myöhemm. kyllä 18 46 3 30 3 Ei nyt eikä tulevais. 14 31 5 40 9 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  28. 28. SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 27Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa taakseenkaksi viidesosaa (39 %) kansalaisista. Enemmistö (57 %) asennoituu torju-vasti. Lakkosakkojen korotus saa kannatusta lähinnä yrittäjiltä ja Kokoo-muksen kannattajilta. Ehdotus on myrkkyä etenkin SAK:n jäsenille sekä va-semmistopuolueiden ja vihreiden kannattajille.Nuiva suhtautuminen lakkosakkojen korottamiseen selittyy sillä, ettäenemmistön mielestä (60 %) laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen kei-no puolustautua työnantajaa vastaan.Puolet (52 %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema jatoimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamus-henkilöiden aseman parantamista toivoo enemmän kuin kaksi viidestä (43%). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan.Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat etenkin nuoret ikäluo-kat, työntekijät, opiskelijat, SAK:n jäsenet ja työttömät. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 9. PITÄISIKÖ LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ NYKYI- SELLÄÄN (%). Rajoittaa 14 Laajentaa 10 Pitää nykyisellään 75 Ei osaa sanoa 1 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 11. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASE- MAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖ- PAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PARANTAA VAI PI- TÄÄ NYKYISELLÄÄN (%). Heikentää 2 Parantaa 43 Pitää nykyisellään 52 Ei osaa sanoa 2 0 20 40 60 80 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics
  29. 29. 28 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007 Kuvio 14-3. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntu- vasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ Kaikki 14 25 4 35 22 Naiset 10 24 6 41 19 Miehet 18 26 2 29 25 15-24 vuotta 13 24 9 38 16 25-34 vuotta 12 25 2 45 16 35-49 vuotta 15 23 3 36 23 50-64 vuotta 18 22 2 29 30 Yli 64 vuotta 12 32 6 29 21 Perusasteen koul. 12 25 5 30 28 Keskiasteen 11 25 4 38 22 Ylempi keskiaste 17 25 3 38 16 Korkea-aste 23 24 4 34 16 Yrittäjä 29 43 2 21 5 Johtava/ylempi toimih. 22 21 1 36 20 Alempi toimihenkilö 12 27 4 36 21 Työntekijä 11 21 3 41 24 Eläkeläinen 13 26 6 26 29 Opiskelija 15 27 6 38 15 Työssä 17 26 2 36 18 Työtön/lomautettu 8 15 6 43 29 Työelämän ulkopuolella 12 26 6 32 25 Uusimaa 14 24 1 37 25 Etelä-Suomi 15 29 2 33 21 Itä-Suomi 10 23 10 31 26 Länsi-Suomi 16 21 8 34 22 Pohjois-Suomi 15 21 8 43 13 Pääkaupunkiseutu 17 21 0 37 25 Muu kaupunki 12 27 5 33 23 Maaseutu 17 22 6 38 17 KESK 17 28 5 38 12 KOK 35 29 1 27 7 SDP 8 27 2 37 26 VAS 4 6 1 47 42 VIHR 4 18 6 41 30 SAK 6 17 2 42 33 STTK 17 32 3 31 17 AKAVA 27 14 1 40 17 MTK 15 44 1 31 9 SY 30 39 3 14 14 Ei nyt, aiemmin kyllä 13 21 4 26 36 Ei nyt, myöhemm. kyllä 14 23 4 47 12 Ei nyt eikä tulevais. 13 32 6 31 18 0 25 50 75 100 TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics

×