Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011
•
0 likes•268 views
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Viewers also liked
Viewers also liked (18)
Similar to Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011
Similar to Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011 (20)
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011
- 1. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011
- 2. Kansi: Julkaisuosakeyhtiö Elias Painatus: Valkealan Painokarelia Oy ISBN: 978-951-714-276-2
- 3. Sisältö Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta Työllisyyttä, kilpailukykyä ja ostovoimaa.................................................................... 4 Allekirjoituspöytäkirja................................................................................................... 6 Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja ................ työllisyyden turvaamisesta............................................................................................ 7 1. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusratkaisut..................................................... 8 2. Työelämän kehittäminen......................................................................................... 11 Yhteinen näkemys ns. raamisopimuksen kustannusvaikutuksen laskennasta.... 19 Hallituksen kannanotto työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi.............................................. 21 Verotus........................................................................................................................... 22 Sosiaaliturva.................................................................................................................. 22 Työelämän kehittäminen............................................................................................. 23 Sopimuksen sisällön ja kattavuuden arviointi.......................................................... 23 Hallituksen esitykset liittyen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi.......................................................................................... 24 Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan:.......................................... 28 Työmarkkinakeskusjärjestöjen arvio raamisopimuksen kattavuudesta 28.11. ... 29 Kuviot: Raamisopimuksen sopimuskaudet ja korotukset..................................................... 30 Raamin ketjuttaminen vanhojen sopimusten kanssa.............................................. 31 Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012........................................................................... 32 Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012........................................................................... 33 Raamisopimuksen myötä useimmat sopimukset ovat kiinni vuoteen 2014 saakka.................................................................................................... 34 Yleisimmät raamin mukaiset sopimuskaudet liitoittain......................................... 35 Suomen raamisopimuksen korotukset ovat hyvää eurooppalaista keskitasoa..... 36 Suomen kilpailukyky on kehittynyt hyvin................................................................ 37 Työllisyysasteen kehitys............................................................................................... 38 Työmarkkinaratkaisut.................................................................................................. 39 3
- 4. Työllisyyttä, vakautta – ja myös historiaa Raamisopimuksen syntyminen ja sen saama kattavuus ammattiliittojen eri sopimusaloilla on palanen suomalaista työmarkkinahistoriaa. Sopimuksen syntymisen ja kattavuuden ohella vielä tärkeämpää on se, mitä raamisopimuksella tavoitellaan. Jokainen sopimus pitää aina tehdä ajassa. Työehtosopimuksen pitää paitsi edistää palkansaajien hyvinvointia, mutta olla myös sopiva kulloisenkin toimintaympäristöön. Tähän haasteeseen raami vastaa muun muassa parantamalla työelämän laatua, koulutusmahdollisuuksia ja työttömyysturvaa. Kuten maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt jo elokuussa 2011 sopivat, talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen on välttämätöntä. Siksi, että saisimme omaan talouteemme vakautta ja ennustettavuutta. Raamisopimus mielestäni ohjaa Suomea siihen suuntaan, että se näkyy myönteisesti talouskasvussa, työllisyydessä, investointien lisääntymisenä sekä ostovoiman ja kilpailukyvyn kasvuna. Euroopan ja koko maailman talouden ollessa hyvin epävarmalla pohjalla on tärkeää, että me omin kotimaisin voimin pystymme yhteen sovittamaan talouden ja työmarkkinoiden isoja asioita. Suomalaisesta sopimisen mallista ja työmarkkinamallista olisi opiksi otettavaa monille eurooppalaisille maille, jotka kipuilevat todella syvissä ongelmissa heiluttaen näin koko eurooppalaista hyvinvointia. Toisten syyttelyllä ei kuitenkaan päästä pitkälle, kun Euroopan taloutta ja eurokriisiä halutaan laittaa kuntoon. Mutta sillä, että jokainen maa kantaa vastuullisesti oman osansa kokonaisuudesta – laittaen omat asiansa kuntoon – pääsemme vihdoin myös Euroopassa kohti parempaa tulevaisuutta. Suomalaisittain ajateltuna paluu seitsemän vuoden jälkeen keskitettyjen sopimusten tielle on ollut nimenomaan sopimusyhteiskunnan voitto. Sopimusyhteiskunnalla on ollut paljon vastustajia, ei vähiten Etelärannassa. Mutta nyt kun sopimus on saatu aikaan, on myös annettava tunnustusta työnantajille, että ne olivat kuitenkin valmiita valitsemaan parhaan käytettävissä olevan sopimusmallin nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Raamisopimuksen synnyssä ja sen saamassa kattavuudessa oleellista on ollut työmarkkinajärjestöjen vahva yhteistyö. Tahtotila sopimukseen 4
- 5. pääsemisessä on ollut erityisen vahva SAK:lla, sen liitoilla ja koko ammattiyhdistysliikkeellä. Toivon, että tulevilla kierroksilla tämä yhteinen tahtotila palkansaajien keskuudessa vain tiivistyy, niin SAK:n sisällä kuin yli keskusjärjestörajojen. Suomalaista yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia ei edistetä parhaalla mahdollisella tavalla, jos koko ajan kuljetaan liiaksi johonkin tiettyyn ideologiseen lähtökohtaan nojaten. Kuten sanottu, pienenä kansantaloutena yhdessä sopiminen on meidän valttiimme, eikä siitä kannata etenkään epävarmoissa oloissa luopua. Toivon ja uskon, että raamisopimusmallia edelleen kehittämällä siitä saadaan entistä toimivampi työkalu suomalaisille työmarkkinoille. Ja kuten sanottu, olisi siitä vientituotteeksikin. Tässä vihkosessa on myöhemmin selvitetty tarkastikin, mitä raamisopimus pitää sisällään valtiovallan toimia myöten, joten en ala käymään niitä tarkemmin tässä tekstissä läpi. Se on kuitenkin hyvä sanoa, että raamisopimuksella työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Tämä puolestaan lisää koko ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa niin työelämän lainsäädäntöä valmisteltaessa kuin yhteiskunnan kehittämisessä yleisemmin. Raamisopimuksesta voi vielä yhteenvetona todeta, että mahdottomasta tuli mahdollinen. Vielä puoli vuotta sitten tällaisen sopimuksen ei juuri kukaan uskonut näkevän päivänvaloa. Mutta on myös hyvä huomata, ettei sopimus syntynyt tyhjästä. Sitä valmisteltiin erilaisilla asioilla oikeastaan useamman vuoden ajan työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksien kesken. Jatkon kannalta on tärkeää, ettei raamisopimushistorian hyvää alkua hukattaisi, vaan että sopimusmallia voitaisiin entisestään kehittää. Siihen antaa hyvän lähtökohdan raamisopimukseen kirjattu ajatus lisätä luottamusta herättäviä toimia työmarkkinoilla. Tässä työssä SAK on valmis antamaan oman täyden panoksensa. SAK haluaa olla – ja on – heikomman puolella. SAK haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja ihmisravoista työelämää. Siitä raamisopimuksessakin on kysymys. Lauri Lyly SAK:n puheenjohtaja 5
- 7. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta Allekirjoittaneet työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat neuvotelleet keinoista, joilla voidaan turvata Suomen kilpailukyky sekä työllisyyden ja ostovoiman mahdollisimman myönteinen kehitys globaalisti epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tavoitteena on jatkaa hyvää yhteistyötä hallituksen kanssa teemoista, joilla voidaan edistää talouskasvua, tuottavuutta ja työllisyyttä Suomessa sekä näin yhtäältä turvata suomalaisten yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla ja toisaalta vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa. Osapuolet esittävät, että hallitus kokoaisi kolmikantaisen työryhmän seuraamaan ja arvioimaan hallitusohjelmaan sisältyvien talouskasvun ja työllisyyden tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on yhtäältä seurata hallitusohjelmaan sisältyvien taloudellista kasvua ja työllisyyttä lisäävien aloitteiden ja hankkeiden toimeenpanoa sekä toisaalta etsiä uusia ratkaisuja, joilla voitaisiin tukea edellä mainittuja tavoitteita. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää osaamisen ja innovaatiotoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen, kansainvälistymiseen, yritystoiminnan kasvun ja investointien sekä sitä kautta työllisyyden edistämiseen Suomessa samoin kuin hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt tukevat tavoitteita seuraavin keinoin: a) Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että kaikissa työ- ja virkaehtosopimusratkaisuissa noudatetaan kohdan 1 mukaista ratkaisua ja että alakohtaiset liitot ja neuvottelujärjestöt käynnistävät kohdassa 1 tarkemmin selostetun mukaisesti alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut siten, että ratkaisun riittävä kattavuus voidaan todeta 25.11.2011 mennessä. b) Jos kohdassa 1 tavoiteltu ratkaisu toteutuu kattavasti, osapuolet sitoutuvat kohdan 2 mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja AKAVA toteavat, että Elinkeinoelämän keskusliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden 7
- 8. neuvottelujärjestön välillä voimassa oleva Perussopimus ja siihen liittyvä koulutusaineisto sekä Yleissopimus käsittelevät ylempien toimihenkilöiden palkka- ja työehtojen määräytymistä yrityksissä EK- YTN -sopimusten soveltamisaloilla. Helsingissä 13.10.2011 AKAVA ry ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry VALTION TYÖMARKKINALAITOS 1. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusratkaisut Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset tai voimassaolevien työ- tai virkaehtosopimuksien sopimuskauden aikainen ratkaisu sovitaan pääsääntöisesti 25 kuukauden ajaksi seuraavasti: • ensimmäinen sopimuskorotus toteutetaan jo päättyneen sopimuksen osalta 1.10.2011 lukien tai • ensimmäinen sopimuskorotus toteutetaan työ- tai virkaehtoehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä tai • ensimmäinen sopimuskorotus toteutetaan ja ensimmäinen 13 kuukauden jakso alkaa voimassa olevan sopimuksen palkkaratkaisun päättymisajankohdasta lukien, mikäli aiemmin sovittu sopimuskausi olisi jatkunut palkkaratkaisun päättymisen jälkeen 8
- 9. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus 2,4 prosenttia, ja tätä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 prosenttia. Sopimusosapuolet voivat lyhentää jälkimmäistä jaksoa korkeintaan 4 kuukaudella tai pidentää sitä 2 kuukaudella. Edellä mainittu jälkimmäisen jakson korotusprosentti on 12 kuukaudelle. Mikäli korotusväli on tätä lyhyempi tai pidempi, suhteutetaan sopimuskorotus jakson pituuden mukaan. Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Mikäli tämä raamisopimus toteutuu, sopimukseen sitoutuneiden alojen palkansaajille maksetaan lisäksi 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Jos ensimmäinen sopimusjakso alkaa myöhemmin kuin 1.1.2012, kertaerä maksetaan kuitenkin kyseisen sopimusjakson alkamisen jälkeisen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikaiselle palkansaajalle maksettava summa on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikaisen palkansaajan työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerät maksetaan vain henkilöille, joiden työ- tai virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 3 kuukautta ennen erän maksuajankohtaa. Kertaerän maksuajankohdasta sekä kertaerän maksamisen edellytyksistä ja toteutuksesta voidaan alakohtaisesti sopia myös toisin. Ennen 13.10.2011 sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti. Sopimuskorotuksia koskevan sopimuksen on kestettävä vähintään 31.10.2013 saakka. Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten irtisanomista. Tätä tarkoittava irtisanomislauseke tulee sisällyttää työ- ja virkaehtosopimuksiin. 9
- 10. Alakohtaisten neuvottelujen ajankohta Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 24.11.2011 klo 16 mennessä. Edellisestä aikarajasta voidaan poiketa, jos työ- tai virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle aiemmin sovitun neuvotteluaikataulun mukaisesti on olemassa hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi jo sovittujen työ- tai virkaehtosopimusten sisällöllistä uudistusta valmistelevien työryhmien aikataulut. Mikäli alakohtaiset sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ne käyvät neuvottelut aiemmin sopimansa neuvotteluaikataulun mukaisesti, tulee osapuolten yhteisesti ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen 24.11.2011 mennessä, sitoutuvatko ne solmimaan työ- tai virkaehtosopimusratkaisun kohdan 1. tarkoittamissa puitteissa. Sopimuksen kattavuus Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 24.11.2011 kello 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 25.11.2011, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus ei ole riittävä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohdan 2 mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista. 10
- 11. 2 Työelämän kehittäminen 1. Työvoiman käyttötavat Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet sekä perusperiaatteet ovat yhteneväisiä riippumatta eri työsuhdemuodoista. Osapuolet esittävät kolmikantaisesti selvitettäväksi 31.3.2012 mennessä sen, toteutuuko vuokratyössä tehtävissä määräaikaisissa työsuhteissa käytännössä perusteiden osalta yhteneväisyyden periaate. Arvioinnin kohteena on myös se, tulisiko ottaa käyttöön määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen liittyvä ennakkoilmoitusmenettely. Selvityksen perusteella toteutetaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Selvitetään kolmikantaisesti ns. 0-työsopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä mahdollisia muutostarpeita. 2. Työurien pidentäminen 2.1 Ikäohjelmat Laaditaan yhteinen malli yritys-, kunta- tai virastokohtaisia ikäohjelmia varten • valmistellaan malli ja jalkautetaan se • elementteinä mm. joustavat työaikajärjestelyt senioreille, terveystarkastusohjelmat sekä senioreille suunnatut koulutustoimet 2.2 Osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittäminen Edistetään osatyökyvyn hyödyntämistä Lehdon selvityksen (STM) pohjalta. Käynnistetään kattava toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämiseksi: kannusteiden, tukitoimien, palveluketjujen, tietojärjestelmien, lainsäädännön ja myös asenteiden muuttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään työnantajien kannusteiden kehittämiseen, tuen tarjoamiseen työntekijöille omaan elämäntilanteeseen sopivan työllistymispolun löytämiseksi sekä eläkkeen ja ansiotulojen kannustavampaan yhteensovittamiseen. Myös 11
- 12. työhönohjausprosesseja on parannettava niin, että ne ovat omiaan selkeästi johtamaan työllistymiseen. Osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava kokonaisuutena ja korostettava työhön suuntautumista ja kokonaisuuden hallintaa. 2.3 Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Tehdään henkilöstösuunnitelmasta keskeinen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan työkalu. Henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä käydään yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon sekä työntekijöiden että tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet. Tässä tarkoituksessa laaditaan keskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstösuunnitelmasta kolmikantaisen yhteistoimintalakien muuttamista koskevan valmistelun pohjaksi 31.5.2012 mennessä seuraavista asioista: • joustavien työaikajärjestelyjen suunnitelmallisen käyttöönoton edistäminen. Esimerkkeinä joustavista työaikajärjestelyistä mainitaan mm. työaikapankit, osa-aikatyömahdollisuudet ja etätyö. Työaikajärjestelyjä suunniteltaessa otetaan huomioon työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. • määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvien kysymysten läpikäyminen siten, että käsitellään sekä toteutuneiden että tulevien määräaikaisten työsopimusten määrää, käyttötapoja ja perusteita. Sijaisten tarve arvioidaan ennakkoon vuosittain. • osatyökykyisten työllistämisen periaatteiden huomioon ottaminen • työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen keskusjärjestöjen osaamisen kehittämistä valmistelevan työryhmän työn pohjalta Tämän jälkeen käynnistetään kolmikantavalmistelu edellä mainittujen asioiden sisällyttämiseksi yhteistoimintalakien henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmän esitykset tehdään 30.11.2012 mennessä. 12
- 13. 2.4 Työhyvinvointi Täsmennetään kolmikantaisesti 30.11.2012 mennessä työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen. Selvitetään työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet. Laaditaan yhteinen suunnitelma niiden poistamiseksi. 3. Muutosturva ja osaamisen kehittäminen 3.1 Menettelytavat Keskusjärjestöt laativat yhteisen koonnoksen menettelytavoista (”hyvä maan tapa”, parhaat käytännöt), joita on hyvä noudattaa yritysjärjestelyissä, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Selvitetään viranomaisten osallistumista muutosturvaprosessiin entistä aikaisemmassa vaiheessa sekä tehostetaan muutosturvaan liittyvää viranomaisten tukea. Huolehditaan riittävistä resursseista (TEM). 3.2 Osaamisen kehittäminen Muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset, miten lisätään henkilöstön kehittymismahdollisuuksien kattavuutta erilaisten työpaikkojen ja eri henkilöstöryhmien osalta. Osapuolten tavoitteena on luoda työpaikoille toimintamalleja, joilla työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti liiketoiminnan ja julkispalvelujen tarpeista sekä työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksista lähtien. Edellä mainittujen toimintamallien jalkauttamiseksi työpaikoille työryhmä laatii työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin, miten edistetään yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöä. 13
- 14. Työryhmä selvittää koulutusrahaston uudistetun aikuiskoulutustuen käyttöä ja valmistelee ehdotuksia koulutusrahaston toiminnan kehittämiseksi. Selvityksen kohteena on hallitusohjelmassa mainittu työsuhteen aikana kertyvä koulutusoikeus sekä koulutusrahaston tehtävien laajentaminen sen sekä mahdollisen tilimallin hallinnointiin. Kertyneen koulutusoikeuden voi käyttää työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusoikeus kertyisi jokaisen henkilökohtaiselle koulutustilille tai muuhun vastaavaan järjestelmään. Koulutusoikeudesta sovittaisiin tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työmarkkinaosapuolten selvitystyötä tehdään myös yhteistyössä hallituksen aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista ja kansalaisten henkilökohtaisia koulutustilejä koskevan selvitystyön sekä opintovapaalainsäädäntöä koskevan valmistelun kanssa. Työryhmä tekee edellä mainitut ehdotukset 30.4.2012 mennessä. 3.3 Verokannusteet Suomalaisten yritysten kilpailukykyä parantaa henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen. Osapuolet haluavat parantaa yritysten kilpailukykyä ja suhdannevaihteluihin varautumista. Selvitetään mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Tällainen voi olla esimerkiksi yrityksen taseeseen tehtävä vastuuvaraus. Samalla selvitetään koulutuskustannusten kohtelu palkansaajien ansiotuloverotuksessa ja sen mahdolliset muutostarpeet. Osapuolet laativat yhteisen esityksen tarvittavista toimista 31.5.2012 mennessä. Osapuolet selvittävät samalla, miten vastaava järjestely on toteutettavissa julkisella sektorilla. 4. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvo 4.1 Perhevapaajärjestelmä Perhevapaajärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pitempään. 14
- 15. Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan. Vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan. Uudistus astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan 2 vuoden jälkeen sen voimaan saattamisesta. 4.2 Samapalkkaisuus Käynnistetään kolmikantainen selvitys palkkakartoitusten toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Selvityksen osana tarkastellaan palkkakartoituksen sisältöä, yhteistoimintavelvoitetta sekä henkilöstön edustajan/edustajien (luottamusmiehet/yhteistyötoimikunnan jäsenet) tiedonsaantioikeutta. Selvityksen perusteella tehdään 31.5.2012 mennessä ehdotukset jatkotoimenpiteistä, jotka voivat myös olla lainsäädäntömuutoksia. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolet arvioivat sopimusten vaikutukset naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin ja ryhtyvät yhdessä sovittaviin toimenpiteisiin samapalkkatavoitteen edistämiseksi. 5. Sosiaaliturva Työttömyysturva 1. Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen Työttömyysturvajärjestelmään tarvitaan yksinkertaistavia ja kannustavuutta lisääviä muutoksia. Hallitusohjelmassa todetaan, että työttömyysturvajärjestelmää uudistetaan kolmikantaisesti tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen nykyjärjestelmän pohjalta. Järjestelmään tehtävillä muutoksilla pyritään edistämään nopeaa työllistymistä. Uutta yksinkertaisempaa ja kannustavampaa 15
- 16. työttömyysturvan kokonaisuutta laadittaessa esillä ovat mm. päivärahan määrittelyiden ja sovitellun päivärahan kehittäminen, korvauksen tasot ja kesto sekä työssäoloehto. Yksinkertaistamisessa otetaan huomioon työntekijöiden, työnantajien, työttömyyskassojen ja Kelan tarpeet. Yksinkertaistamiseen liittyvät muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Salon työryhmässä ja toteutetaan kokonaisuutena kustannusneutraalisti. 2. Muut muutokset Lomautuspäivärahojen rahoitus Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Lyhennetty työviikko ja soviteltu päiväraha Lomautetuille, joiden työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä työpäiviltä ilman sovittelua. Samassa yhteydessä nostetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva työaikaraja nykyisestä 75 prosentista 80 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Lomakorvauksen jaksotus ja työttömyysturva Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan. Muutos tulee voimaan 1.1.2013. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaakorvauksia koskevia muutosesityksiä ei toteuteta. 16
- 17. 6. Luottamusta lisäävät toimet työmarkkinoilla Osapuolten yhteisenä tavoitteena on lisätä luottamusta ja yhteisiin etuihin perustuvaa rakentavaa yhteistoimintaa työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa. Tässä tarkoituksessa pyritään kartoittamaan ja poistamaan työmarkkinoita eri tasoilla vaivaavia luottamusongelmia. Tarkoituksena on kehittää yhteistoimin avoimuuteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria ja sen edellyttämiä toimintatapoja sovellettavaksi niin työpaikkatasolla kuin liitto- ja keskusjärjestötasolla. Kyseessä on monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on sitouttaa osapuolet kaikilla tasoilla hyvään työmarkkinakäytäntöön ja siten mahdollistaa työelämän ja työmarkkinatoiminnan avoin, ennakkoluuloton ja samalla tavoitteellinen kehittäminen. Keskeisiä teemoja ovat yhtäältä aloitteellisuuteen ja innovointiin kannustaminen työpaikoilla ja toisaalta ongelmien ja kipukohtien identifiointi sekä varhainen puuttuminen/jatkuva yhteydenpito ongelma-asioissa, sopimusten ja lainsäädännön noudattaminen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Erityistä huomiota kiinnitetään työpaikkatason käytännön yhteistoiminnan sekä neuvotteluosaamisen kehittämiseen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluu keskusjärjestöjen edustajien lisäksi liittotason edustajia. Laajempi liitto- ja työpaikkatason mukanaolo varmistetaan erityisellä foorumilla, joka kutsutaan koolle hankkeen käynnistysvaiheessa ja tarpeen mukaan hankkeen edistyessä. Tavoitteena on tuottaa 30.11.2012 mennessä toimenpideohjelma luottamusta lisäävistä toimista työmarkkinatoiminnassa. Ohjelmaan tulee sisällyttää ehdotukset yleisistä neuvottelukulttuuria sekä – käytäntöjä parantavista toimista. Työelämään vaikuttavien politiikkalohkojen sekä lainsäädäntö- ja muiden hankkeiden seurannan ja koordinoinnin parantamiseksi perustetaan keskusjärjestöjen pysyvä neuvotteluelin. Varmistetaan tiedonkulku liittotasolle. 17
- 18. Pysyvä neuvotteluelin käsittelee erityisesti • hallitusohjelmahankkeita • kaksikantaisia hankkeita • EU-sosiaalidialogia ja EU-lainsäädäntöön vaikuttamista • talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamista • muita taloutta ja työllisyyttä edistäviä toimia yhteistyössä hallituksen kanssa Pysyvän neuvotteluelimen ohjauksessa laaditaan 30.11.2012 mennessä monivuotinen yhteinen ohjelma työelämän ja työmarkkinoiden tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Kunnianhimoisena visiona on suomalaisen työelämän nostaminen laadultaan ja kilpailukyvyltään maailman huippuluokkaan. 18
- 19. MUISTIO Yhteinen näkemys ns. raamisopimuksen kustannusvaikutuksen laskennasta Raamisopimuksessa määritellään kullekin palkkakaudelle sopimuskorotusprosentti, jolla tarkoitetaan sopimuskorotusta1 joka tehdään pääsääntöisesti palkkakauden alussa. Mikäli korotusten ajoitus sovittaisiin alakohtaisesti toisin, palkkakauden aikana tehtävien sopimuskorotusten yhteenlaskettu kustannustasoa korottava vaikutus ei saa ylittää raamisopimuksen mukaista prosenttia (ns. ”päästä päähän” -tarkastelu). Esimerkki: Raamisopimuksessa on määritelty sopimuskorotukseksi enintään 2,4 %. Vaikka korotus tehtäisiin useammassa erässä, korotusten yhteenlaskettu summa ei voi ylittää 2,4 prosenttia. Palkkakauden poikkeava pituus Raamisopimuksessa määritellään palkkakausien pituudet ja vastaavat sopimuskorotusprosentit. Jos palkkakauden pituutta muutetaan sopimuksen sallimalla tavalla alakohtaisesti sopien, sovellettava sopimuskorotusprosentti suhteutetaan vastaavasti kyseisen kauden pituuteen. Tällöin palkkakauden sopimuskorotus voi olla korkeintaan X*(Z/Y) %, jossa X on raamisopimuksen mukainen korotusprosentti, Y on raamisopimuksessa määritelty palkkakauden pituus kuukausina ja Z on alakohtaisesti sovittu palkkakauden pituus kuukausina. 1 Työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa syksyllä 2011 sopimuskorotus on määritelty seuraavasti: ”sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia” 19
- 20. Esimerkki: Raamisopimuksessa määritellään 12 kuukauden pituisen palkkakauden sopimuskorotukseksi 1,9 %. Alakohtaisesti sopien kauden pituus voi olla 8–14 kuukautta. • Palkkakauden pituus sovitaan 8 kuukaudeksi. Tällöin sopimuskorotus on pyöristettynä korkeintaan 1,9 % *(8 / 12) = 1,3 %. • Palkkakauden pituus sovitaan 14 kuukaudeksi. Tällöin sopimuskorotus on pyöristettynä korkeintaan 1,9 % *(14 / 12) = 2,2 %. Palkankorotusten ajoitus Jos sopimusalalla ei jostain syystä tehtäisi palkankorotusta, tai osaa siitä, heti palkkakauden alusta, alan yhteenlaskettu sopimuskorotusprosentti ei silti voi muuttua raamisopimuksen mukaisesta. Sen sijaan tällaisella sopimusalalla on mahdollisuus sopia esimerkiksi palkankorotusten kertaerästä. Kertaerän ja sopimuskorotuksen yhteenlaskettu kustannusvaikutus ei kuitenkaan voi palkkakauden aikana ylittää raamisopimuksessa määriteltyä tasoa. Esimerkki: Raamisopimuksen mukainen sopimuskorotus on 2,4 %. Alakohtaisesti sovitaan, että tästä 1,2 % maksetaan heti palkkakauden alusta ja 1,2 % kuuden kuukauden kuluttua. Alalla voitaisiin tällöin maksaa kertaerä, jonka kustannusvaikutus prosentteina kuukausipalkasta on enintään 6 * 1,2 % 6 = 7,2 %. Kertaerän suuruus lasketaan sopimusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti samalla ansiokäsitteellä, jolla sopimuskorotuksen kustannusvaikutus lasketaan. Keskusjärjestöt antavat tarvittaessa ohjausta raamisopimuksen kustannusvaikutuksen tulkinnasta. 20
- 21. 13.10.2011 Hallituksen kannanotto työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämän tavoitteen ohella kaikkea toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä julkisen talouden vakauttaminen. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi – vakauden, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden budjetti - on laadittu näiden painopisteiden pohjalta. Vakaat, ennustettavat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. Hallitus toimii tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi ja on hallitusohjelman linjaamalla tavalla valmis tukemaan työmarkkinaratkaisun syntyä kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman parantamista tukevin toimin. Hallitus on myös valmis kehittämään koko vaalikautta koskevia yhteistyömuotoja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä huomattavasti niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Työllisyyttä ja ostovoimaa tukevan sekä talouden ennustettavuutta parantavan sopimisen merkitys korostuu entisestään näissä oloissa. Työllisyyden parantaminen on toimivin keino myös julkisen talouden tasapainottamiselle. Näistä lähtökohdista hallitus on omalta osaltaan valmis tukemaan kokoavaa ja kattavaa työmarkkinaratkaisua sekä taloudellisesti että osallistumalla työelämän kehittämiseen tähtäävien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun ja edistämiseen. Valtion rahoitusta vaativien toimenpiteiden taloudellinen raami vuodelle 2012 on noin 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 osalta hallitus linjaa muun muassa talous- ja veropoliittisia toimenpiteitään osana vuoden 2013 talousarvioesityksen valmistelua. 21
- 22. Verotus Jo tehdyillä päätöksillä ansiotuloverotukseen tehdään vuonna 2012 3,3 prosentin tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena. Pieniä ansiotuloja saavien ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Näiden verotoimien lisäksi hallitus on valmis ansioverotusta keventämällä kompensoimaan palkansaajien työeläkemaksujen vuoden 2012 noususta 0,2 prosenttiyksikön suuruisen osuuden. Yhteisöveron verokantaa alennetaan aiemmin päätetyn lisäksi 0,5 %-yksikköä 1.1.2012 lukien. Veromenetykset kompensoidaan muille veronsaajille. Energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta alennetaan hallitusohjelman mukaisesti EU-säännösten sallimille minimitasoille. Tämä ns. energiaveroleikkuri otetaan käyttöön 1.1.2012. T&k –verovähennyksen tai kasvuyrittäjyyskannustimen toteuttamismahdollisuuksista tehdään selvitys 31.5.2012 mennessä, päätökset tehdään budjettiriihessä ja tavoitteena käyttöönotto 1.1.2013. Sosiaaliturva Perhevapaajärjestelmää uudistetaan tavoitteena lisätä isille merkittyjä vapaita ja joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä hallitusohjelman mukaisesti. Valtio osallistuu vuoden 2013 alussa voimaan tulevien uudistusten rahoitukseen siten, että vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan. Valtio osallistuu kahden vuoden määräaikaisella järjestelyllä ansioturvan lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella. Lomautetuille, joiden työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä päiviltä ilman sovittelua. Samassa yhteydessä nostetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva aikaraja nykyisestä 75 %:sta 80 %:iin 1.1.2012 alkaen. Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan 1.1.2013 lukien. 22
- 23. Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. Sopimuksen sisällön ja kattavuuden arviointi Tässä todetut hallituksen esitykset ovat ehdollisia. Mikäli hallitus katsoo sopimuksen sisällön sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 25.11.2011 tekemän arvion sopimuksen kattavuudesta riittäviksi, hallitus sitoutuu omasta puolestaan yllä lueteltuihin toimenpiteisiin ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle. Muussa tapauksessa esitykset raukeavat lukuun ottamatta hallituksen jo aiemmin linjaamia, vuoden 2012 talousarvioesitykseen liittyviä toimenpiteitä. 23
- 24. Hallituksen esitykset liittyen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi Vuosi 2012 Lomautuspäivärahojen rahoitus (2012-2013) 160 – valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavalla osuudella Sosiaalivakuutusmaksujen kompensaatio palkansaajien verotuksessa 120 – tyel-maksun nousu 0,2 %-yksiköllä Työttömyysturva 10 – sovitellun päivärahan muutokset Yhteisöverokannan lisäkevennys 0,5 %-yksiköllä 100 Vuorotteluvapaan leikkauksen peruutus 7 Yhteensä 397 Hallitus kompensoi lisäksi julkiselle työnantajalle kertakorvauksen kustannukset, joka kunta-alalla on noin 60 milj.€ ja seurakunnilla runsaat 2 milj.€. Kunta-alalle tämä voidaan toteuttaa lisätalousarviolla vuoden 2011 lopussa ja seurakunnille yhteisövero-osuutta korottamalla vuonna 2012. Vuoden 2012 toimenpiteistä kehysvaikutus on soviteltuun työttömyysturvaan liittyvällä 10 miljoonan euron menolisäyksellä ja vuorotteluvapaan seitsemän miljoonan euron leikkauksen peruutuksella. Lomautuspäivärahojen rahoitusosuudella estetään työttömyysvakuutusmaksun nousu eikä sillä sen perusteella ole kehysvaikutusta aiemman tulkinnan mukaisesti. 24
- 25. Vuosi 2013 - lisätoimenpiteet Työttömyysturva 20 – lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen Perhevapaat 2 – isyysvapaan pidennys Koulutus- ja työhyvinvointivähennys – selvitys 31.5.2012, käyttöön 1.1.2013 T&K-verovähennys tai kasvuyrittäjyyden kannustin – selvitys 31.5.2012 mennessä, päätökset budjettiriihessä 2012 ja tavoitteena ottaa käyttöön 1.1.2013. Lisäksi hallitus aikaistaa energiaveroleikkurin käyttöönottoa alkamaan 1.1.2012. Kustannuksia arvioidaan tulevan vuodelle 2013 noin 120 miljoonaa euroa. Valtiontaloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että energiaveroleikkurin käyttöönotto ei ole lisäys suhteessa hallitusohjelmassa jo sovittuun. Toukokuun loppuun 2012 mennessä selvitettävien verovähennysten valtiontaloudellisia vaikutuksia ei voi luotettavasti arvioida ennen selvitysten valmistumista. 25
- 26. Liite Työttömyysvakuutusrahaston rahoituksen turvaaminen vuonna 2012 Työttömyysvakuutusmaksujen pitäminen riittävällä ja suhdanteittain vakaalla tasolla on kokonaistaloudellisesti järkevää. Suhdannepuskuri riittävä taso ja rahaston velanottomahdollisuus edistävät maksuvakauden tavoitetta. TVR on esittänyt palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksun nostoa 0,2 %-yksiköllä vuonna 2012. Esityksen perusteena on talouden epävarmuus. Sekä valtiovarainministeriön että Työttömyysvakuutusrahaston perusennusteen mukaan maksulle ei ole ensi vuonna korotustarvetta ellei suhdannepuskurin kasvattamiselle nähdä tarvetta ensi vuonna. Heikentyneiden talousnäkymien takia ei suhdannepuskurin lisääminen 2012 ole perusteltua. Sen sijaan on perusteltua tarkastella perusennusteita heikompia skeenarioita. TVR:n uusimman riskiennusteen mukaan v. 2012 BKT supistuisi vajaa 5 % ja palkkasumma supistuisi 1,5 %, mikä kokonaisratkaisun mukaisilla palkankorotuksilla sekä arvioidulla palkkaperinnöllä liukumalla merkitsisi, että työpanos supistuisi noin 5 % ja työttömyysaste nousisi karkeasti 10½ prosenttiin. Tällöin TVR:n alijäämä v. 2012 olisi vajaa 300 milj. euroa ja 2012 lopussa TVR:n puskuri olisi tasapainossa tai lievästi alijäämäinen. Kun TVR:n suhdannepuskuri on noin 1,3 mrd. euroa, on ilmeistä, ettei tulla lähellekään puskurin velkapuolen enimmäisrajaa. Jos huono talouskehitys jatkuisi edelleen vuonna 2013 ja palkkasumma supistuisi 2,5 %, jolloin työpanos supistuisi arviolta 5,5 %, niin TVR:n alijäämä olisi ilman maksujen korotusta 750 miljoonaa euroa, jolloin TVR:n suhdannepuskuri olisi vuoden 2013 lopussa saman veran velan puolella. Jos puolestaan 2013 työttömyysvakuutusmaksuja nostettaisiin 0,4 %-yksiköllä, niin puskuri jäisi noin 200 miljoona euroa velan puolelle, kun suhdannepuskurin enimmäismäärä on 1,3 mrd. euroa. Hallitus ei esitä työttömyysvakuutusmaksuun korotusta (peruuttaa esityksen palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen noususta 0,2 %-yksiköllä) vuonna 2012, mikäli kokoava ja kattava työmarkkinaratkaisu toteutuu. Hallitus sitoutuu kuitenkin 26
- 27. tarkastelemaan TVR:n tilanne vuoden 2012 aikana uudelleen, mikäli rahaston talous osoittautuu riskiennusteen skenaariota heikommaksi. Hallituksen kannanoton esitys valtion osallistumisesta lomautuspäivärahojen kustannuksiin samoin kuin peruspäivärahan korotus keventävät TVR:n taloutta yhteensä lähes 200 milj. euroa, kun lähtökohta on STM:n tuorein arvo 2012 lomautuksista. 27
- 28. Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan: Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti: Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely. 28
- 29. Työmarkkinakeskusjärjestöjen arvio raamisopimuksen kattavuudesta 28.11 Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen määräaika alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle päättyi 24.11.2011 klo 16.00. Alakohtaiset sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet solmimistaan työ- ja virkaehtosopimuksista keskusjärjestöille. Näiden ilmoitusten perusteella keskusjärjestöt ovat arvioineet yhdessä raamisopimuksen kattavuutta. Raamisopimuksen mukainen työ- tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 91 prosenttia. Kunta-alalla sekä valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuus on 100 prosenttia. Raamisopimuksen mukaista työehtosopimusta eivät ole solmineet muun muassa seuraavat sopimusalat: – Rakennusteollisuus (työntekijät) – Viestintäala (eräät sopimukset) – Henkilöstöpalveluala Kattavuusarvioinnissa ei ole luettu mukaan niitä sopimusaloja, joiden voimassaolevat työehtosopimukset päättyvät 31.10.2013 jälkeen. AKAVA ry ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY VALTION TYÖMARKKINALAITOS 29
- 30. 30 Raamisopimuksen sopimuskaudet ja korotukset Raamisopimuksen sopimuskaudet ja korotukset Pituus Korotus Kertaerä Korotus vuositasolla 1. jakso 13 kk 2,4 % 150 € 2,2 % 12 kk 1,9 % 1,9 % 2. jakso (8–14 kk) (1,3–2,2%) Yhteensä 25 kk 4,3 % 150 € 2,1 % (21–27 kk) (3,7 – 4,6 %)
- 31. Raamin ketjuttaminen vanhojen sopimusten kanssa Halutessaan liitot voivat Raamin 1. jakso 13 kk Raamin 2. jakso 8-14 kk sopia raamin toisen vuoden jakson 12 kk pidemmäksi tai Ala 1 Raamin 1. korotus 2,4 % Raamin 2. korotus 1,9 % lyhyemmäksi, jolloin useimmat sopimukset päättyisivät samaan aikaan. Ala 2 Vanha sopimus/palkkakausi Raamin 1. korotus 2,4 % Raamin 2. korotus 1,9 % Vanha Ala 3 Raamin 2. korotus 1,9 % sopimus Raamin 1. korotus 2,4 % Raamisopimuksen 1,9 % korotus 12 kk:n soveltaminen alkaa vanhan jaksolla. Jos jakson pituus Vanha sopimuksen päätyttyä 13 kk on muu kuin 12 kk, korotus sopimus/palkkakausi ja 12 (+2/-4) kk pituisessa on X/12 * 1,9 %, jossa X on korotuksineen on jaksossa sopimuskauden pituus (8-14 voimassa loppuun kk) asti kuten sovittu. Raamikausien on jatkuttava 31 1.10.2011 31.10.2012 31.10.2013 vähintään 31.10.2013 saakka.
- 32. 32 Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012 Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012 Palkansaajien ansiokehitys vuonna 2012 4,5 % 4,1 % 4,2 % 3,9 % 3,8 % 4,0 % 3,7 % 3,6 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 1,9 % 2,0 % 1,5 % 1,3 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 2000 €/kk 3000 €/kk 4500 €/kk Nimellisansiot Nettoansiot Ostovoima Oletukset: sopimuskorotus 1.1.2012, liukuma ja palkkaperint ö 1,05%, TyEL +0,25% (0,2% kompensoidaan), sopimuskorotus 2,4% lisäksi kertaerä 150€ jaksotettuna vuodelle.
- 33. Ostovoimaa turvaava ratkaisu Ostovoimaa turvaava ratkaisu 20122012 Bruttotulot Kuukausipalkka 2 000 €/kk 3 000 €/kk 4 500 €/kk Ennen 2 000 €/kk 3 000 €/kk 4 500 €/kk Jälkeen 2 081 €/kk 3 116 €/kk 4 667 €/kk Korotus +81 €/kk +116 €/kk +167 €/kk Nettotulot Kuukausipalkka 2 000 €/kk 3 000 €/kk 4 500 €/kk Ennen 1 571 €/kk 2 132 €/kk 2 944 €/kk Jälkeen 1 637 €/kk 2 213 €/kk 3 050 €/kk Korotus +66 €/kk +81 €/kk +106 €/kk Oletukset: sopimuskorotus 1.1.2012, liukuma ja palkkaperint ö 1,05%, TyEL +0,25% (0,2% kompensoidaan), sopimuskorotus 2,4% lisäksi kertaerä 150€ jaksotettuna vuodelle. 33
- 34. 34 Raamisopimuksen myötä useimmat sopimukset ovat kiinni vuoteen 2014 saakka SAK:laisten alojen työehtosopimusten päättymisajat Sopimusten piirissä olevat henkilöt Päättyvien olevat henkilöt piirissä sopimusten
- 35. Yleisimmät raamin mukaiset sopimuskaudet liitoittain AKT 1.2.2012–31.1.2014 PUU (mm.) Mekaaninen metsäteollisuus, 26.10.2010–31.10.2013 IAU Maaseutuelinkeinot 1.3.2012–31.1.2014 Puusepänteollisuus (19.2.2010–31.1.2013) JHL (mm.) Yksityinen sosiaalipalveluala 1.2.2012– 1.2.2013–31.3.2015 28.2.2014 Valtio ja Kirkko, Yliopistot, Yksityinen opetusala, RAUTATIE 1.4.2012–30.4.2014 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 1.3.12–31.3.14 RVL 1.4.2012–30.4.2014 Kunta ja Yksityinen terveyspalveluala 1.1.2012- SMU 1.2.2012–28.2.2014 28.2.2014 PTY 1.2.2012–31.3.2014 MUUSIKOT (mm.): 1.1.2012–28.2.2014 Energiateollisuuden toimihenkilöt 1.5.2010– SÄHKÖ (mm.): Energia-, ICT- ja verkostoala 30.9.2014 1.9.2012–30.9.2014 METALLI 24.10.2011–31.10.2013 Teknologiateollisuus 1.10.2011–31.10.2013 PAM (mm.) Kauppa ja MaRa 1.4.2012–30.4.2014 TEAM 1.2.2012–28.2.2014 Apteekki, Puhelinpalveluala, Talonmiehet 1.5.2012– TEME (mm.) 1.10.2011–31.10.2013 31.5.2014 VETURIMIEHET 1.4.2012–30.3.2014 Vartiointiala 1.4.2012–31.5.2014 Kiinteistöpalveluala 1.11.2011–30.11.2013 PAPERI 1.4.2012–30.4.2014 PAU 1.10.2011–31.10.2013 35
- 36. 36 Suomen raamisopimuksen korotukset ovat hyvää eurooppalaista keskitasoa Loppuvuodesta 2011 sovitut korotukset vuositasolla 3,0 % 2,7 % 2,6 % 2,5 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 1,7 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Tanskan Hollannin metallin Raamisopimus Ruotsin teollisuus Saksan IG Metall teollisuussopimus sopimus elektroniikka ja metalli
- 37. Suomen kilpailukyky on kehittynyt hyvin 37
- 38. 38 Työllisyysasteen kehitys Suomen työllisyysaste 80% 75% 70% 65% 60% 55% 50% 1990 1995 2000 2005 2010
- 39. Työmarkkinaratkaisut 1969 – 2011 1969 Liinamaa I: 1991 Kallio 2. vaihe 1970 Liinamaa II 1992 Ihalainen–Kahri 1971 UKK-sopimus 1993 Ihalainen–Kahri tarkistus 1972 HL (Hämäläinen–Laatunen)-sopimus 1994–1995 Liittokohtaiset sopimukset 1973 Liittokohtaiset sopimukset 1996 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen 1974 Lindblom I sopimus 1996–1997, 1.vaihe 1975 Liinamaan tarkistus 1997 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen 1976 Miettusen välitys sopimus 1996–1997, 2. vaihe 1977 Liinamaan suositus I 1998 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 1. vaihe 1978 Liinamaan suositus II 1999 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 2. vaihe 1979 Somerto–Oivio-sopimus 2000 Liittokohtaiset sopimukset 1980 Liittokohtaiset sopimukset 2001 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 1. vaihe 1981–1982: Pekkanen I 2002 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 2. vaihe 1983 Liittokohtaiset sopimukset 2003 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 1. vaihe 1984–1985 Pekkanen II 2004 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 2. vaihe 1986 VHS-sopimus 1. vaihe 2005 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 1. vaihe 1987 VHS-sopimus 2. vaihe 2006 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 2. vaihe 1988 Liittokohtaiset sopimukset 2007–2010 Liittokohtaiset sopimukset 1989 Talous- ja tulopoliittinen yhdistelmäratkaisu 2011– Raamisopimus 2011–2013 1990 Kallio 1. vaihe 39
- 40. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157, 00531 Helsinki puhelin 020 774 000, www.sak.fi