Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hyväksymä neuvottelutulos keskitetystä työmarkkinaratkaisusta ja sitä tukevat valtion toimet. Sisältää lisäksi kaavioita talouden kehityksestä ja ostovoimasta sekä listauksen aikaisemmista työmarkkinaratkaisuista.

2. Kansi: Julkaisuosakeyhtiö Elias
Painatus: Valkealan Painokarelia Oy 2014
ISBN 978-951-714-289-2

3. Työllisyys- ja kasvusopimus
Sisältö
Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä . .......................... 4
Allekirjoituspöytäkirja .................................................................................................... 6
Työllisyys- ja kasvusopimus . ......................................................................................... 7
Valtion toimet työmarkkinaratkaisun tukemiseksi ..............................................16
Työmarkkinakeskusjärjestöjen
työllisyys- ja kasvusopimus – kattavuusarvio 25.10.2013 ...................................18
Kuviot:
Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasolla ...................................19
Suomen suhdannetilanne on huono ...................................................................... 20
Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä ..................................................... 21, 22
Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla ...........................23
Sopimuskorotukset euroina eri tulotasoilla .........................................................24
Ostovoiman kehitys eri tulotasoilla . .......................................................................25
Työmarkkinaratkaisut 1969–2013 ...............................................................................26
3

4. Työllisyys- ja kasvusopimus
synnyttää Suomeen lisää työtä
Laajan työllisyys- ja kasvusopimuksen synty vuoden 2013 lopulla
on työmarkkinajärjestöjen vastaus maatamme jo useamman
vuoden piinanneeseen huonoon talous- ja työllisyyskehitykseen.
Kahden vuoden takaisen raamisopimuksen lailla tästäkin sopimuksesta tuli hyvin kattava: liittojen soveltamisneuvottelujen
jälkeen sen piiriin kuuluu noin 93 prosenttia palkansaajista.
Työllisyys- ja kasvusopimusta voi pitää vaikean taloudellisen ajan
sopimuksena. Työntekijät suostuivat maltillisiin palkankorotuksiin, jotta talouskasvulle ja myönteiselle työllisyyskehitykselle ei
aiheuteta ongelmia. Vastavuoroisesti odotamme, että investoinnit ja uusien työpaikkojen luominen saavat sopimuksesta uutta
vauhtia.
Oleellista on, että kaikki talous- ja työllisyyskehitykseen
vaikuttavat toimijat kantavat vastuunsa tulevaisuudesta.
Hyvinvointiyhteiskun­ amme kehitystä uhkaava kestävyysvaje on
t
saatava nujerrettua.
SAK:lle yksi tärkeimmistä lähtökohdista sopimusneuvotteluissa
oli saada aikaan mahdollisimman solidaarinen palkkaratkaisu,
joka sitten toteutuikin. Sopimuksen ensimmäisen vuoden puhdasta euromääräistä palkankorotusta voi luonnehtia jopa historialliseksi, sillä edellisen kerran vastaavaan päädyttiin vuosikymmeniä sitten.
Käytännössä euromääräinen korotus tarkoittaa, että matalapalkkaisten ostovoima kehittyy suhteessa paremmin kuin suuripalk-
4

5. kaisten. Solidaarisuutta sopimus edistää parantamalla työttömyysturvaa.
Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin, että työmarkkinakeskusjärjestöt käynnistävät työeläkeuudistukseen tähtäävät
neuvottelut niin, että ratkaisu olisi valmis syksyllä 2014 ja koko
uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta.
Työura- ja eläkeneuvotteluissa SAK:lle on tärkeää pidentää työ­
uria työelämän laatua parantamalla. Lisäksi nuorille annettu eläke­
lupaus on lunastettava ja pitkän työuran tehneille taattava asiallinen eläke­ urva. Sopimuksen yhteydessä vahvistettiin myös eläket
maksut vuosille 2014–2016, mikä helpottaa eläkeneuvotteluja.
Toinen sopimuksessa sovittu iso asia on neuvottelujärjestelmän
uudistaminen. Työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain toimivuutta ja kehittämistä selvitetään laajassa työryhmässä syksyyn
2014 mennessä. Työssä kysymys on perustavista työmarkkinajärjestöjen toimivallassa olevista asioista.
Työllisyys- ja kasvusopimus perustuu SAK:n arvoihin. SAK on
heikom­ an puolella ja haluaa edistää entistä yhdenvertaisempaa
m
ja ihmisarvoisempaa työelämää. Laajalla ja kattavalla sopimuksella SAK myös osaltaan varmistaa yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa. Etenkään nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa se ei ole
merkityksetön asia.
Lauri Lyly
SAK:n puheenjohtaja
5

6. Allekirjoituspöytäkirja
6

7. TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS
1. Johdanto
Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava
talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen epävarmuuden
jatkumisen, nopeiden rakennemuutosten välittömien seurauksien
sekä kilpailukyvyn riittämättömyyden vuoksi. Työmarkkinoiden
keskusjärjestöt ovat tämän vuoksi sopineet pitkäkestoisesta
ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä,
tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä
tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia globaalissa kilpailussa.
Sopimuksen tarkoituksena on samalla lisätä taloudellisen
toiminta­ mpäristön ennakoitavuutta sekä varmistaa kustannus­
y
kilpailukyvyn parantumisen ja työllisyyden kasvun toteutuminen
mahdollisimman tasapuolisella tavalla. Tämän vuoksi vallitsevassa
taloustilanteessa on suhtauduttava kaikkiin kilpailukyvyn kannalta merkityksellisten kustannusten korotuksiin pidättyvästi. Myös
yrityksiltä edellytetään vastuunkantoa ja maltillisuutta kaikessa
palkitsemisessa.
2. Työ- ja virkaehtosopimusratkaisut
2.1 Sopimuspolitiikan aikajänne
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että työ- ja virkaehtosopimukset uudistetaan kahdessa jaksossa seuraavalla tavalla.
7

8. Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 24 kuukautta, jos
nykyinen työ- tai virkaehtosopimus päättyy viimeistään 31.12.2013.
Muussa tapauksessa ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta.
Sopimuskauden toinen jakso päättyy työ- ja virkaehtosopimusosapuolten päättämänä ajankohtana 1.11.2016 - 31.1.2017. Jos sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy kuitenkin vasta 1.11.2016
tai sen jälkeen, toisen jakson päättymisestä voidaan sopia osapuolten kesken toisin.
2.2 Sopimuskauden ensimmäisen jakson käyttöönotto ja
sopimuskorotus
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimuskausi ja
ensimmäi­ en sopimusjakso alkavat voimassa olevan työ- tai virkan
ehtosopimuksen päättymisestä tai jos kyse on voimassaolevasta
työ- tai virkaehto­ opimuksesta, jonka loppukauden palkkaratkais
sut ovat auki, palkkakauden päättymisestä.
Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on
20 euroa kuukaudessa tai vastaava alan käytännön mukainen
tuntipalkan korotus. Sopimuskorotus toteutetaan 4 kuukauden
kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä lukien.
Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus on 0,4 prosenttia. Toinen sopimuskorotus toteutetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta.
Korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Korotusten toteutustavalla ei ole vaikutusta paikallisen sopimisen käytäntöihin sopimuskauden jälkeen.
8

9. Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia.
Aikaisemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti.
2.3 Sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotus
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten
uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn
kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella
työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun
kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.
Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä
aloil­a, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi
l
kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden
mukaan.
2.4 Työ- ja virkaehtosopimusten irtisanominen
Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työ- ja
virkaehtosopi­ usten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksen­
m
sa päättymään en­ im­ äisen sopimusjakson loppuun neljän kuus m
kauden irtisanomisajalla.
9

10. 3 Sosiaalivakuutusmaksut 2014–2016
3.1 Työttömyysvakuutusmaksut
Vuodelle 2014 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan työttö­
myys­­
vakuutusrahaston 29.8.2013 päättämän esityksen mukaisesti.
3.2 TyEL-maksu
TyEL-maksua korotetaan sosiaalitupon (21.1.2009), työurasopimuksen (22.3.2012) ja vuoden 2013 TyEL-maksua koskevan sopimuksen (14.11.2012) mukaisesti.
Perittävät keskimääräiset työeläkemaksut ovat aikaisempiin sopimuksiin perustuen seuraavat:
2014
2015
2016
23,6 %
24,0 %
24,4 %
Vuoden 2016 maksusta voidaan sopia toisin kohdassa 4.1 mainitun
työeläkeuudistuksen yhteydessä. Työeläkemaksuista vuoden
2016 jälkeiseltä ajalta sovitaan neuvoteltaessa kyseisestä eläkeuudistuksesta.
4 Työelämän kehittäminen
4.1 Työeläkeuudistus
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun
seuraavaksi työeläkeuudistukseksi.
10

11. Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun
tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkai­ emista, parantaa työeläkejärjestelmän rahois
tuksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä
eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn
2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset.
Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015
eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään
vuoden 2017 alusta.
4.2 Arkipyhät
Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät yhteistyössä kirkon edustajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja
helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin
lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään
muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa
ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen.
4.3 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen
Perustetaan työmarkkinajärjestöjen työryhmä, joka arvioi nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan
neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn
2014 loppuun mennessä. Tarkastelun kohteena on erityisesti
työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopi­
11

12. muk­ en rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi
s
arvioidaan keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenettelyn kehittämiseen sekä palkankorotusten toteutumista
sopimuksettomilla aloilla. Työryhmän esittämien kehittämistarpeiden jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti siltä osin kuin ne
mahdollisesti edellyttävät lainmuutoksia.
4.4 Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen
Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä
kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa
olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.
Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on
300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun
päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan
kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.
4.5 Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen
Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä
päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.
4.6 Työajan vakiintuminen
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaika vakiintuu joissakin
tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi
työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Osapuolet toteavat, että asiaan liittyvä oikeustila on epäsel-
12

13. vä. Osapuolet esittävät, että asetetaan kolmikantainen työryhmä
selvittämään ne kriteerit, joiden vallitessa työajan voidaan katsoa
vakiintuvan työsuhteen ehdoksi ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä tilanteen selkeyttämiseksi.
4.7 Nuorten työllistymisen edistäminen
Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti
seuraavia asiakokonaisuuksia
a) Työssä oppimisen esteiden poistaminen
b) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm.
työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013
tekemien ehdotusten pohjalta
c) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen,
Sanssi-kortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä
sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen
Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehdään täsmennetyt ehdotukset
jäljempänä mainitun 8 viikon neuvotteluajan kuluessa.
5 Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen
kattavuus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 8 viikon kuluessa eli
25.10.2013 klo 16 mennessä.
Keskusjärjestöt suosittelevat, että seuraavista asioista neuvotellaan alakohtaisesti muiden alakohtaisten asioiden lisäksi:
13

14. – Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestelyjen avulla.
– Työterveyden ja -hyvinvoinnin edistämisestä sekä menettely­
tavoista, joilla pyritään vähentämään sairauksien ja työtapa­
turmien aiheuttamia poissaoloja.
– Käytettävissä olevat työehtosopimuskeinot työpaikkojen,
yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi, kun
yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin
vaikeuksiin.
– Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ- ja virkaehtosopi­
musosapuolet selvittävät, miten ikäohjelmien käyttöä ja yksi­
löllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään työpaikoilla.
Alakohtaisia sopimustekstejä voidaan lisäksi uudistaa jatkuvan
neu­ ottelemisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden
v
ajan.
Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille kes­
kus­ärjestöilleen kirjallisesti 25.10.2013 klo 16 mennessä tämän
j
sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.
Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista
työmarkkinoilla.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen
syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013, jonka jälkeen ne
14

15. ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä
eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohtien 3-5 mukaisiin
ratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.
Helsingissä 30.8.2013
AKAVA RY
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
VALTION TYÖMARKKINALAITOS
15

16. Valtioneuvoston tiedote 30.8.2013
Valtion toimet työmarkkinaratkaisun
tukemiseksi
Hallitus pitää työmarkkinaratkaisusta syntynyttä neuvottelutulosta erittäin tärkeänä. Neuvottelutuloksen kattava hyväksyminen
liittotasolla takaisi pitkäaikaisen palkkamaltin, jolla olisi huomattava työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouden kasvua tukeva vaikutus.
Pääministeri Jyrki Katainen on erittäin tyytyväinen, että työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun maltillisesta keskitetystä palkkaratkaisusta.
– Työmarkkinajärjestöt osoittivat vastuullisuutta ja sopimisen kykyä. Järjestöt kantoivat hienolla tavalla vastuuta työpaikoista. Saavutettu palkkasopu luo yhdessä hallituksen eilen tekemien kasvua
ja työllisyyttä tukevien budjettipäätösten sekä julkisen talouden
suuntaa kääntävien rakennepoliittisten päätösten kanssa vahvan
pohjan Suomen kilpailukyvyn ja talouden tervehtymiselle.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on myös tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen. Hän korostaa sopimisen tärkeyttä.
– Työmarkkinajärjestöt osoittivat isänmaallisuutta asettamalla
yhteisen edun oman edun edelle. Saavutetulla sovulla vahvistetaan
työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä. Sopiminen on aina ollut
vahvuutemme. Ja tämä päivä osoitti sen jälleen. Toivottavasti tulevien viikkojen aikana sopimuksen taakse saadaan leveät hartiat.
Hallitus varautuu tekemään päätöksiä työmarkkinaratkaisun
tukemiseksi. Hallituksen linjaukset ovat ehdollisia ja lopullinen
arvio hallituksen puolelta tehdään siinä vaiheessa kun työmarkkinaratkaisu on liittosovellutusneuvottelujen jälkeen todettu
riittävän kattavaksi. Hallitus sisällyttää mahdolliset päätöksensä
täydentävään talousarvioesitykseen.
16

17. Hallituksen ehdolliset toimet ovat:
– Tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin
mukaan vuonna 2014 siten, että se ulottuu kaikille ansiotasoille
kuitenkin niin, että tarkistusta ei tehdä yli 100 000 euron tuloille. Tällä ratkaisulla hallitus tukisi ostovoiman kehitystä hyvin
maltillisten palkankorotusten oloissa.
– Kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan.
– Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan
vuosiksi 2015–2017. Toimenpiteillä otetaan huomioon vuonna
2015 voimaanastuvan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamat kustannukset.
– Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulokseen sisältyy työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Tämä on linjassa hallituksen
rakennepoliittisen ohjelman kanssa.
– Lisäksi neuvottelutulokseen sisältyy työttömyyspäivärahan
omavastuuajan lyhentäminen seitsemästä päivästä viiteen päivään. Myös tällä toimenpiteellä pyritään edistämään lyhytaikaisen työn vastaanottamista.
17

18. KiT
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimus
– kattavuusarvio 25.10.2013
Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen määräaika alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle päättyi 25.10.2013 klo 16.00.
Alakohtaiset sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet saavuttamistaan neuvottelutuloksista keskusjärjestöille. Näiden ilmoitusten perusteella keskusjärjestöt
ovat arvioineet yhdessä työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen neuvottelutulos on saavutettu sopimusaloilla, jotka kattavat 93 prosenttia palkansaajista.
Yksityisellä sektorilla kattavuus on 88 prosenttia, kunta-alalla 100 prosenttia,
valtion sopimusaloilla 100 prosenttia ja kirkon sopimusaloilla 100 prosenttia.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista työ- tai virkaehtosopimusta tai neuvottelutulosta ei ole solmittu muun muassa seuraavilla sopimusaloilla:
• Rakennusteollisuus (työntekijät)
• Elintarviketeollisuus (työntekijät)
• Eräät Palvelualojen Työnantajat Palta ry:n sopimusalat
Helsinki 25.10.2013
AKAVA RY
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO RY
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY
VALTION TYÖMARKKINALAITOS
18

19. Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasolla
Tehdasteollisuuden kilpailukykyindikaattori
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 26.6.2013
1990–2001 = 100
130
120
110
100
90
80
70
60
91
93
95
97
99
01
03
05
07
09
11
19
Lähde: BLS, BIS, Euroopan komissio, OECD, VM

20. 20
Suomen suhdannetilanne on huono
Tuotannon suhdannekuvaaja 1996–2013
130
2000 = 100
130
125
125
120
120
115
115
110
110
105
105
100
100
95
95
90
90
85
85
80
80
75
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
Ennuste kesällä 2011
11
12 13
75
Tilastokeskus/Tuotannon suhdannekuvaaja

21. Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä
2,5
2,0
1,5
1,0
+0,6%
0,5
0,0
)"#*%
-0,1 %
!'#(%
-0,5 %
+1,4 %
)'#*% +
+0,4 %
!&#'%
+0,6 %
-3,0 %
!"#$%
-0,5
-1,2 %
-1,0
-1,5
20 €
yleiskorotus
0,4 %
yleiskorotus
liukumat
verot
TyEL-maksu
inflaatio
ostovoima
21

22. 22
Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä
SOPIMUS- Nimellis- NettoKOROTUS ansio
ansio
1,0 %
2,4 %
1,8 %
Inflaatio
Nettoreaaliansio
3,0 %
-1,2 %
Yhteenlaskettu
Työllisyys Työlliset ostovoima
2,0 %
50 000
1,1 %
Palkansaajan nettoreaaliansiot alenevat yhteensä 1,2 % vuosina 2014–2015, mutta työllisyyden
kasvun myötä kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa.

23. Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla
2,0 %
1,5 %
1,0 %
0,5 %
0,0 %
1 600 €
2 000 €
3 000 €
4 500 €
Palkka (€/kk)
+20 €/kk
+0,4 %
6 000 €
23

24. 24
Sopimuskorotukset yhteensä euroina eri tulotasoilla
50 €/kk
40 €/kk
30 €/kk
20 €/kk
10 €/kk
0 €/kk
1 600 €
2 000 €
3 000 €
4 500 €
Palkka (€/kk)
+20 €/kk
+0,4 %
6 000 €

25. Ostovoiman kehitys eri tulotasoilla
0,0 %
1 600 €
2 000 €
3 000 €
4 500 €
6 000 €
-0,2 %
-0,4 %
-0,6 %
-0,8 %
-1,0 %
-1,2 %
-1,4 %
Palkka (€/kk)
2014
2015
Hyvin karkea ja alustava arvio. Oletuksina vuodelle 2014: kunnallisveron nousu 0,1 %, perusvähennyksen ja ansiotulo­
25
vähennyksen enimmäismäärät +30 €, indeksitarkistus 1,5 %. Vuoden 2015 osalta oletettu, että verotus kokonaisuutena ei kiristy.

26. Työmarkkinaratkaisut 1969–2013
• 1969 Liinamaa I
• 1970 Liinamaa II
• 1971 UKK-sopimus
• 1972 HL (Hämäläinen–Laatunen)-sopimus
• 1973 Liittokohtaiset sopimukset
• 1974 Lindblom I
• 1975 Liinamaan tarkistus
• 1976 Miettusen välitys
• 1977 Liinamaan suositus I
• 1978 Liinamaan suositus II
• 1979 Somerto–Oivio-sopimus
• 1980 Liittokohtaiset sopimukset
• 1981–1982: Pekkanen I
• 1983 Liittokohtaiset sopimukset
• 1984–1985 Pekkanen II
• 1986 VHS-sopimus 1. vaihe
• 1987 VHS-sopimus 2. vaihe
• 1988 Liittokohtaiset sopimukset
• 1989 Talous- ja tulopoliittinen yhdistelmäratkaisu
• 1990 Kallio 1. vaihe
• 1991 Kallio 2. vaihe
• 1992 Ihalainen–Kahri
• 1993 Ihalainen–Kahri tarkistus
• 1994–1995 Liittokohtaiset sopimukset
• 1996 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus
1996–1997, 1. vaihe
• 1997 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus
1996–1997, 2. vaihe
26

27. • 1998 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 1. vaihe
• 1999 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 2. vaihe
• 2000 Liittokohtaiset sopimukset
• 2001 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 1. vaihe
• 2002 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 2. vaihe
• 2003 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 1. vaihe
• 2004 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 2. vaihe
• 2005 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 1. vaihe
• 2006 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 2. vaihe
• 2007–2010 Liittokohtaiset sopimukset
• 2011 Raamisopimus 2011–2013
• 2013 Työllisyys- ja kasvusopimus 2013–
27