Työllisyys- ja kasvusopimus 2013

3,079 views
3,027 views

Published on

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hyväksymä neuvottelutulos keskitetystä työmarkkinaratkaisusta ja sitä tukevat valtion toimet. Sisältää lisäksi kaavioita talouden kehityksestä ja ostovoimasta sekä listauksen aikaisemmista työmarkkinaratkaisuista.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
3,079
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,573
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työllisyys- ja kasvusopimus 2013

  1. 1. Kansi: Julkaisuosakeyhtiö Elias Painatus: Valkealan Painokarelia Oy 2014 ISBN 978-951-714-289-2
  2. 2. Työllisyys- ja kasvusopimus Sisältö Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä . .......................... 4 Allekirjoituspöytäkirja .................................................................................................... 6 Työllisyys- ja kasvusopimus . ......................................................................................... 7 Valtion toimet työmarkkinaratkaisun tukemiseksi ..............................................16 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimus – kattavuusarvio 25.10.2013 ...................................18 Kuviot: Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasolla ...................................19 Suomen suhdannetilanne on huono ...................................................................... 20 Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä ..................................................... 21, 22 Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla ...........................23 Sopimuskorotukset euroina eri tulotasoilla .........................................................24 Ostovoiman kehitys eri tulotasoilla . .......................................................................25 Työmarkkinaratkaisut 1969–2013 ...............................................................................26 3
  3. 3. Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä Laajan työllisyys- ja kasvusopimuksen synty vuoden 2013 lopulla on työmarkkinajärjestöjen vastaus maatamme jo useamman vuoden piinanneeseen huonoon talous- ja työllisyyskehitykseen. Kahden vuoden takaisen raamisopimuksen lailla tästäkin sopimuksesta tuli hyvin kattava: liittojen soveltamisneuvottelujen jälkeen sen piiriin kuuluu noin 93 prosenttia palkansaajista. Työllisyys- ja kasvusopimusta voi pitää vaikean taloudellisen ajan sopimuksena. Työntekijät suostuivat maltillisiin palkankorotuksiin, jotta talouskasvulle ja myönteiselle työllisyyskehitykselle ei aiheuteta ongelmia. Vastavuoroisesti odotamme, että investoinnit ja uusien työpaikkojen luominen saavat sopimuksesta uutta vauhtia. Oleellista on, että kaikki talous- ja työllisyyskehitykseen vaikuttavat toimijat kantavat vastuunsa tulevaisuudesta. Hyvinvointiyhteiskun­ amme kehitystä uhkaava kestävyysvaje on t saatava nujerrettua. SAK:lle yksi tärkeimmistä lähtökohdista sopimusneuvotteluissa oli saada aikaan mahdollisimman solidaarinen palkkaratkaisu, joka sitten toteutuikin. Sopimuksen ensimmäisen vuoden puhdasta euromääräistä palkankorotusta voi luonnehtia jopa historialliseksi, sillä edellisen kerran vastaavaan päädyttiin vuosikymmeniä sitten. Käytännössä euromääräinen korotus tarkoittaa, että matalapalkkaisten ostovoima kehittyy suhteessa paremmin kuin suuripalk- 4
  4. 4. kaisten. Solidaarisuutta sopimus edistää parantamalla työttömyysturvaa. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin, että työmarkkinakeskusjärjestöt käynnistävät työeläkeuudistukseen tähtäävät neuvottelut niin, että ratkaisu olisi valmis syksyllä 2014 ja koko uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Työura- ja eläkeneuvotteluissa SAK:lle on tärkeää pidentää työ­ uria työelämän laatua parantamalla. Lisäksi nuorille annettu eläke­ lupaus on lunastettava ja pitkän työuran tehneille taattava asiallinen eläke­ urva. Sopimuksen yhteydessä vahvistettiin myös eläket maksut vuosille 2014–2016, mikä helpottaa eläkeneuvotteluja. Toinen sopimuksessa sovittu iso asia on neuvottelujärjestelmän uudistaminen. Työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain toimivuutta ja kehittämistä selvitetään laajassa työryhmässä syksyyn 2014 mennessä. Työssä kysymys on perustavista työmarkkinajärjestöjen toimivallassa olevista asioista. Työllisyys- ja kasvusopimus perustuu SAK:n arvoihin. SAK on heikom­ an puolella ja haluaa edistää entistä yhdenvertaisempaa m ja ihmisarvoisempaa työelämää. Laajalla ja kattavalla sopimuksella SAK myös osaltaan varmistaa yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa. Etenkään nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa se ei ole merkityksetön asia. Lauri Lyly SAK:n puheenjohtaja 5
  5. 5. Allekirjoituspöytäkirja 6
  6. 6. TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS 1. Johdanto Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen epävarmuuden jatkumisen, nopeiden rakennemuutosten välittömien seurauksien sekä kilpailukyvyn riittämättömyyden vuoksi. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tämän vuoksi sopineet pitkäkestoisesta ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä, tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia globaalissa kilpailussa. Sopimuksen tarkoituksena on samalla lisätä taloudellisen toiminta­ mpäristön ennakoitavuutta sekä varmistaa kustannus­ y kilpailukyvyn parantumisen ja työllisyyden kasvun toteutuminen mahdollisimman tasapuolisella tavalla. Tämän vuoksi vallitsevassa taloustilanteessa on suhtauduttava kaikkiin kilpailukyvyn kannalta merkityksellisten kustannusten korotuksiin pidättyvästi. Myös yrityksiltä edellytetään vastuunkantoa ja maltillisuutta kaikessa palkitsemisessa. 2. Työ- ja virkaehtosopimusratkaisut 2.1 Sopimuspolitiikan aikajänne Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että työ- ja virkaehtosopimukset uudistetaan kahdessa jaksossa seuraavalla tavalla. 7
  7. 7. Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 24 kuukautta, jos nykyinen työ- tai virkaehtosopimus päättyy viimeistään 31.12.2013. Muussa tapauksessa ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta. Sopimuskauden toinen jakso päättyy työ- ja virkaehtosopimusosapuolten päättämänä ajankohtana 1.11.2016 - 31.1.2017. Jos sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy kuitenkin vasta 1.11.2016 tai sen jälkeen, toisen jakson päättymisestä voidaan sopia osapuolten kesken toisin. 2.2 Sopimuskauden ensimmäisen jakson käyttöönotto ja sopimuskorotus Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimuskausi ja ensimmäi­ en sopimusjakso alkavat voimassa olevan työ- tai virkan ehtosopimuksen päättymisestä tai jos kyse on voimassaolevasta työ- tai virkaehto­ opimuksesta, jonka loppukauden palkkaratkais sut ovat auki, palkkakauden päättymisestä. Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai vastaava alan käytännön mukainen tuntipalkan korotus. Sopimuskorotus toteutetaan 4 kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä lukien. Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus on 0,4 prosenttia. Toinen sopimuskorotus toteutetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta. Korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Korotusten toteutustavalla ei ole vaikutusta paikallisen sopimisen käytäntöihin sopimuskauden jälkeen. 8
  8. 8. Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia. Aikaisemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti. 2.3 Sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotus Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloil­a, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi l kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan. 2.4 Työ- ja virkaehtosopimusten irtisanominen Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työ- ja virkaehtosopi­ usten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksen­ m sa päättymään en­ im­ äisen sopimusjakson loppuun neljän kuus m kauden irtisanomisajalla. 9
  9. 9. 3 Sosiaalivakuutusmaksut 2014–2016 3.1 Työttömyysvakuutusmaksut Vuodelle 2014 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan työttö­ myys­­ vakuutusrahaston 29.8.2013 päättämän esityksen mukaisesti. 3.2 TyEL-maksu TyEL-maksua korotetaan sosiaalitupon (21.1.2009), työurasopimuksen (22.3.2012) ja vuoden 2013 TyEL-maksua koskevan sopimuksen (14.11.2012) mukaisesti. Perittävät keskimääräiset työeläkemaksut ovat aikaisempiin sopimuksiin perustuen seuraavat: 2014 2015 2016 23,6 % 24,0 % 24,4 % Vuoden 2016 maksusta voidaan sopia toisin kohdassa 4.1 mainitun työeläkeuudistuksen yhteydessä. Työeläkemaksuista vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta sovitaan neuvoteltaessa kyseisestä eläkeuudistuksesta. 4 Työelämän kehittäminen 4.1 Työeläkeuudistus Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi. 10
  10. 10. Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkai­ emista, parantaa työeläkejärjestelmän rahois tuksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. 4.2 Arkipyhät Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät yhteistyössä kirkon edustajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen. 4.3 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Perustetaan työmarkkinajärjestöjen työryhmä, joka arvioi nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Tarkastelun kohteena on erityisesti työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopi­ 11
  11. 11. muk­ en rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi s arvioidaan keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenettelyn kehittämiseen sekä palkankorotusten toteutumista sopimuksettomilla aloilla. Työryhmän esittämien kehittämistarpeiden jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti siltä osin kuin ne mahdollisesti edellyttävät lainmuutoksia. 4.4 Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014. 4.5 Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014. 4.6 Työajan vakiintuminen Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Osapuolet toteavat, että asiaan liittyvä oikeustila on epäsel- 12
  12. 12. vä. Osapuolet esittävät, että asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään ne kriteerit, joiden vallitessa työajan voidaan katsoa vakiintuvan työsuhteen ehdoksi ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä tilanteen selkeyttämiseksi. 4.7 Nuorten työllistymisen edistäminen Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti seuraavia asiakokonaisuuksia a) Työssä oppimisen esteiden poistaminen b) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm. työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013 tekemien ehdotusten pohjalta c) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen, Sanssi-kortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehdään täsmennetyt ehdotukset jäljempänä mainitun 8 viikon neuvotteluajan kuluessa. 5 Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 8 viikon kuluessa eli 25.10.2013 klo 16 mennessä. Keskusjärjestöt suosittelevat, että seuraavista asioista neuvotellaan alakohtaisesti muiden alakohtaisten asioiden lisäksi: 13
  13. 13. – Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestelyjen avulla. – Työterveyden ja -hyvinvoinnin edistämisestä sekä menettely­ tavoista, joilla pyritään vähentämään sairauksien ja työtapa­ turmien aiheuttamia poissaoloja. – Käytettävissä olevat työehtosopimuskeinot työpaikkojen, yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. – Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ- ja virkaehtosopi­ musosapuolet selvittävät, miten ikäohjelmien käyttöä ja yksi­ löllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään työpaikoilla. Alakohtaisia sopimustekstejä voidaan lisäksi uudistaa jatkuvan neu­ ottelemisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden v ajan. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille kes­ kus­ärjestöilleen kirjallisesti 25.10.2013 klo 16 mennessä tämän j sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta. Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013, jonka jälkeen ne 14
  14. 14. ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohtien 3-5 mukaisiin ratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista. Helsingissä 30.8.2013 AKAVA RY ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry VALTION TYÖMARKKINALAITOS 15
  15. 15. Valtioneuvoston tiedote 30.8.2013 Valtion toimet työmarkkinaratkaisun tukemiseksi Hallitus pitää työmarkkinaratkaisusta syntynyttä neuvottelutulosta erittäin tärkeänä. Neuvottelutuloksen kattava hyväksyminen liittotasolla takaisi pitkäaikaisen palkkamaltin, jolla olisi huomattava työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouden kasvua tukeva vaikutus. Pääministeri Jyrki Katainen on erittäin tyytyväinen, että työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun maltillisesta keskitetystä palkkaratkaisusta. – Työmarkkinajärjestöt osoittivat vastuullisuutta ja sopimisen kykyä. Järjestöt kantoivat hienolla tavalla vastuuta työpaikoista. Saavutettu palkkasopu luo yhdessä hallituksen eilen tekemien kasvua ja työllisyyttä tukevien budjettipäätösten sekä julkisen talouden suuntaa kääntävien rakennepoliittisten päätösten kanssa vahvan pohjan Suomen kilpailukyvyn ja talouden tervehtymiselle. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on myös tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen. Hän korostaa sopimisen tärkeyttä. – Työmarkkinajärjestöt osoittivat isänmaallisuutta asettamalla yhteisen edun oman edun edelle. Saavutetulla sovulla vahvistetaan työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä. Sopiminen on aina ollut vahvuutemme. Ja tämä päivä osoitti sen jälleen. Toivottavasti tulevien viikkojen aikana sopimuksen taakse saadaan leveät hartiat. Hallitus varautuu tekemään päätöksiä työmarkkinaratkaisun tukemiseksi. Hallituksen linjaukset ovat ehdollisia ja lopullinen arvio hallituksen puolelta tehdään siinä vaiheessa kun työmarkkinaratkaisu on liittosovellutusneuvottelujen jälkeen todettu riittävän kattavaksi. Hallitus sisällyttää mahdolliset päätöksensä täydentävään talousarvioesitykseen. 16
  16. 16. Hallituksen ehdolliset toimet ovat: – Tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin mukaan vuonna 2014 siten, että se ulottuu kaikille ansiotasoille kuitenkin niin, että tarkistusta ei tehdä yli 100 000 euron tuloille. Tällä ratkaisulla hallitus tukisi ostovoiman kehitystä hyvin maltillisten palkankorotusten oloissa. – Kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan. – Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017. Toimenpiteillä otetaan huomioon vuonna 2015 voimaanastuvan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamat kustannukset. – Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulokseen sisältyy työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Tämä on linjassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kanssa. – Lisäksi neuvottelutulokseen sisältyy työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen seitsemästä päivästä viiteen päivään. Myös tällä toimenpiteellä pyritään edistämään lyhytaikaisen työn vastaanottamista. 17
  17. 17. KiT Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimus – kattavuusarvio 25.10.2013 Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen määräaika alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle päättyi 25.10.2013 klo 16.00. Alakohtaiset sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet saavuttamistaan neuvottelutuloksista keskusjärjestöille. Näiden ilmoitusten perusteella keskusjärjestöt ovat arvioineet yhdessä työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen neuvottelutulos on saavutettu sopimusaloilla, jotka kattavat 93 prosenttia palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 88 prosenttia, kunta-alalla 100 prosenttia, valtion sopimusaloilla 100 prosenttia ja kirkon sopimusaloilla 100 prosenttia. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista työ- tai virkaehtosopimusta tai neuvottelutulosta ei ole solmittu muun muassa seuraavilla sopimusaloilla: • Rakennusteollisuus (työntekijät) • Elintarviketeollisuus (työntekijät) • Eräät Palvelualojen Työnantajat Palta ry:n sopimusalat Helsinki 25.10.2013 AKAVA RY ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO RY KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY VALTION TYÖMARKKINALAITOS 18
  18. 18. Suomen kilpailukyky on euroajan heikoimmalla tasolla Tehdasteollisuuden kilpailukykyindikaattori Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 26.6.2013 1990–2001 = 100 130 120 110 100 90 80 70 60 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 19 Lähde: BLS, BIS, Euroopan komissio, OECD, VM
  19. 19. 20 Suomen suhdannetilanne on huono Tuotannon suhdannekuvaaja 1996–2013 130 2000 = 100 130 125 125 120 120 115 115 110 110 105 105 100 100 95 95 90 90 85 85 80 80 75 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu Ennuste kesällä 2011 11 12 13 75 Tilastokeskus/Tuotannon suhdannekuvaaja
  20. 20. Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 2,5 2,0 1,5 1,0 +0,6% 0,5 0,0 )"#*% -0,1 % !'#(% -0,5 % +1,4 % )'#*% + +0,4 % !&#'% +0,6 % -3,0 % !"#$% -0,5 -1,2 % -1,0 -1,5 20 € yleiskorotus 0,4 % yleiskorotus liukumat verot TyEL-maksu inflaatio ostovoima 21
  21. 21. 22 Ostovoima vuosina 2014 ja 2015 yhteensä SOPIMUS- Nimellis- NettoKOROTUS ansio ansio 1,0 % 2,4 % 1,8 % Inflaatio Nettoreaaliansio 3,0 % -1,2 % Yhteenlaskettu Työllisyys Työlliset ostovoima 2,0 % 50 000 1,1 % Palkansaajan nettoreaaliansiot alenevat yhteensä 1,2 % vuosina 2014–2015, mutta työllisyyden kasvun myötä kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa.
  22. 22. Sopimuskorotukset yhteensä prosentteina eri tulotasoilla 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € Palkka (€/kk) +20 €/kk +0,4 % 6 000 € 23
  23. 23. 24 Sopimuskorotukset yhteensä euroina eri tulotasoilla 50 €/kk 40 €/kk 30 €/kk 20 €/kk 10 €/kk 0 €/kk 1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € Palkka (€/kk) +20 €/kk +0,4 % 6 000 €
  24. 24. Ostovoiman kehitys eri tulotasoilla 0,0 % 1 600 € 2 000 € 3 000 € 4 500 € 6 000 € -0,2 % -0,4 % -0,6 % -0,8 % -1,0 % -1,2 % -1,4 % Palkka (€/kk) 2014 2015 Hyvin karkea ja alustava arvio. Oletuksina vuodelle 2014: kunnallisveron nousu 0,1 %, perusvähennyksen ja ansiotulo­ 25 vähennyksen enimmäismäärät +30 €, indeksitarkistus 1,5 %. Vuoden 2015 osalta oletettu, että verotus kokonaisuutena ei kiristy.
  25. 25. Työmarkkinaratkaisut 1969–2013 • 1969 Liinamaa I • 1970 Liinamaa II • 1971 UKK-sopimus • 1972 HL (Hämäläinen–Laatunen)-sopimus • 1973 Liittokohtaiset sopimukset • 1974 Lindblom I • 1975 Liinamaan tarkistus • 1976 Miettusen välitys • 1977 Liinamaan suositus I • 1978 Liinamaan suositus II • 1979 Somerto–Oivio-sopimus • 1980 Liittokohtaiset sopimukset • 1981–1982: Pekkanen I • 1983 Liittokohtaiset sopimukset • 1984–1985 Pekkanen II • 1986 VHS-sopimus 1. vaihe • 1987 VHS-sopimus 2. vaihe • 1988 Liittokohtaiset sopimukset • 1989 Talous- ja tulopoliittinen yhdistelmäratkaisu • 1990 Kallio 1. vaihe • 1991 Kallio 2. vaihe • 1992 Ihalainen–Kahri • 1993 Ihalainen–Kahri tarkistus • 1994–1995 Liittokohtaiset sopimukset • 1996 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus 1996–1997, 1. vaihe • 1997 Talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen sopimus 1996–1997, 2. vaihe 26
  26. 26. • 1998 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 1. vaihe • 1999 Tulopoliittinen sopimus 1998–1999, 2. vaihe • 2000 Liittokohtaiset sopimukset • 2001 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 1. vaihe • 2002 Tulopoliittinen sopimus 2001–2002, 2. vaihe • 2003 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 1. vaihe • 2004 Tulopoliittinen sopimus 2003–2004, 2. vaihe • 2005 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 1. vaihe • 2006 Tulopoliittinen sopimus 2005–2007, 2. vaihe • 2007–2010 Liittokohtaiset sopimukset • 2011 Raamisopimus 2011–2013 • 2013 Työllisyys- ja kasvusopimus 2013– 27

×