Työlakien uudistus jatkuu

676 views
597 views

Published on

Julkaisussa esitellään käynnissä olevat työlakien uudistukset palkansaajan näkökulmasta. Kirsti Palanko-Laaka.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
676
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työlakien uudistus jatkuu

  1. 1. Työlakien uudistus jatkuuSUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  2. 2. 30.10.2003 Lisätietoja: Kirsti Palanko-Laaka puh. (09) 7721 401kirsti.palanko-laaka@sak.fi Jorma Rusanen Puh. (09) 7721 409 jorma.rusanen@sak.fi SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki
  3. 3. Työlakien uudistus jatkuuSisällysKolmikannasta maan tapa 3Hallitusohjelmassa jännitteitä 3Työministeriön laki- yms. hankkeet 4 Kiireisimmät hallituksen esitykset Vireillä olevat lakihankkeet Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet SelvityshankkeetSosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet 4Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa 5Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistus 5Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot 6Työelämän tietosuojan täydennykset 7Vuosilomalain uudistaminen vaikeaa 7Tasa-arvolain uudistaminen 7Liite: Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla SAK 2003 1
  4. 4. 2 SAK 2003
  5. 5. Työlakien uudistus jatkuuKolmikannasta maan tapaKolmikantainen lainvalmistelu työelämäasioissa ei ole aina ollut itsestäänselvyys.1990-luvun puoliväliin saakka työmarkkinaosapuolet, sekä työntekijöiden ettätyönantajien keskusjärjestöt, käyttivät hyväksi kulloisiakin poliittisia suhdanteitaomien tavoitteittensa läpiviemiseen. Tämä synnytti erityisesti 1980-luvulla ja 90-luvun alkupuoliskolla revanssihenkistä tai uusliberalismin oppeihin perustuvaatyömarkkinapolitiikkaa, joka johti leikkausuhkiin ja ay-liikkeen yleislakkouhkauk-siin. Vaalien jälkeen uusi hallituskoalitio johti jommankumman työmarkkinaosa-puolen tyytymättömyyteen ja työmarkkinakonflikteihin. Ne jäädyttivät myös työ-markkinasuhteita parttien välillä.1990-luvun puolivälin jälkeen maan hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat sitoutu-neet sopimusyhteiskuntamallin toteuttamiseen suomalaisessa työmarkkinapolitii-kassa, mikä on merkinnyt keskinäiseen luottamukseen perustuvaa kolmikan-taista lainvalmistelua ja konsensushakuista yhteistyötä. Tämä on merkinnyt laajanyksimielisyyden vallitessa tapahtuneita lainsäädäntöratkaisuja, joilla on paran-nettu työntekijöiden asemaa työelämässä, mutta on myös toteutettu joitain työ-lainsäädännön purkamisia. Tässä hengessä on uudistettu työaika-, työsopimus-,työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädäntö. Kokonaan uutta lainsäädäntöäon säädetty esim. ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, vuorot-teluvapaasta ja työelämän tietosuojasta. Aika ajoin työmarkkinakonsensusta ovatvarjostaneet voimakkaat poliittiset näkemyserot.Työelämähankkeita, olivat ne sitten lainsäädäntöä tai muuta työelämän kehittä-mistä, on edistetty tulopoliittisin sopimuksin ja hallitusohjelmakirjauksin.Hallitusohjelmassa jännitteitäHallitusohjelmassa on lainsäädäntöhankkeille aiempaa enemmän tavoitteelli-suutta, mikä on omiaan synnyttämään jännitteitä työmarkkinaosapuolien välillä.Jotkut selvityshankkeet, kuten harmaan talouden estäminen torjumalla laittomiapalvelusehtoja ja työntekijöiden asema kilpailuttamistilanteissa ja ulkomaisissayritysjärjestelyissä, ovat jo aihealueina työnantajille epämieluisia.Hallitusohjelmassa maan hallitus on sitoutunut tavoitteellisella tavalla lainsäädän-nön kehittämiseen mm. yhteistoimintalain kokonaisuudistuksessa, ulkomaalaistentyöntekijöiden vähimmäistyöehtojen valvonnan tehostamisessa sekä tasa-arvolainuudistamisessa. Työmarkkinaosapuolilla on näissä hankkeissa ollut jo ennakkoonnäkemyseroja, joihin hallitusohjelmassa on otettu kantaa työntekijöiden eduksi.Siksi työmarkkinapolitiikan syksystä saattaa tulla poliittisesti jännitteinen. Kolmi-kanta saattaa olla koetuksella ja yhteisymmärryksen löytäminen parttien välillä eiaivan ongelmatonta. SAK 2003 3
  6. 6. Työministeriön laki- yms. hankkeet Kiireisimmät hallituksen esitykset • rauenneen yhdenvertaisuuslain antaminen uudestaan eduskunnalle, jossa käsittely vielä kesken • osittaisen hoitovapaan laajentaminen (TUPO-hanke) käsitelty eduskunnassa, laki voimaan 1.11.2003 • työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostaminen • ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien ehtojen val- vonta (ULTEVA) –työryhmän yksimieliset ehdotukset eduskuntaan marraskuussa • hallitusohjelmakirjaukset: viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roo- lin vahvistaminen ja luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoi- keuksien lisääminen sisällön ja aikataulun osalta auki Vireillä olevat lakihankkeet • vuosilomalain uudistaminen; määräaika 31.10.2003; myönnetty uusi kolmen kuukauden lisäaika • työelämän tietosuojalainsäädännön täydentäminen, työryhmän yksimielinen muistio valmistui kesäkuussa; annettaneen eduskunnalle marraskuussa • yhteistoimintamenettelyn ja työvoima- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden kehittäminen (TUPO-hanke); määräaika 31.10.2003; tarvitaan lyhyt lisäaika Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet • yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen käynnistäminen, toimeksianto valmis; komitea asetettaneen 30.10.2003 • vuorotteluvapaajärjestelmän uudistaminen hallitusohjelmakauden jälkipuolella • henkilöstörahastolain kehittäminen • alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille asteittainen toteutettava lyhennetty työ- aika Selvityshankkeet • harmaan talouden estäminen ja laittomien palvelusehtojen torjuminen • työntekijöiden asemaan liittyvät periaatteet tilanteissa, joissa yritykset ja jul- kisyhteisöt kilpailuttavat hankkeitaan • työntekijöiden asema tilanteissa, joissa yritys siirtää tuotantoaan ulkomaille Sosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet • tasa-arvolain uudistaminen edellyttää virkamiesten ja työmarkkinaosapuolten kesken tapahtuvaa jatkovalmistelua, aikataulu avoin • työsuojeluvalvontalain uudistaminen (TUPO-hanke) vireillä, kolmikantaisen toimikunnan määräaika 30.6.2004 • kolmikantaisesti valmisteltava lakiesitys, joka vähentää lyhytaikaisia sairaus- poissaoloja koskevien lääkärintodistusten kirjoittamista4 SAK 2003
  7. 7. Turvallisuutta työsuhteissa jatyöelämän muutoksessaMeneillään olevaan irtisanomisten aaltoon, tarvitaan pikaisia työnantajien vastuutalisääviä lainsäädäntö- ja muita ratkaisuja. Tähän tähtää kolmikantainen työminis-teriön työryhmä (TUPO-hanke), jonka tehtävänä on vahvistaa työnantajien vel-voitteita työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi ja –sijoittamiseksi osin työnan-tajan kustannuksella. Työnantajien sosiaalisen vastuun lisäämiseen tähtäävätvelvoitteet on tarkoitus säätää yhteistoimintalakiin. Irtisanomisperusteisiin puuttu-misen sijasta tehostetulla yhteistoimintamenettelyllä, jossa on mukana myös työ-voimaviranomaiset, puskuroitaisiin liukuhihnaksi muodostunutta irtisanomisme-nettelyä. Uutta tulevat olemaan muun muassa yhteistoimintamenettelyssä laadit-tavat työllistymisohjelmat.Suomen irtisanomissuojasäännöstö poikkeaa eurooppalaisesta tasosta siinä, ettäSuomessa ei ole erorahatyyppistä irtisanomisrahaa. Se ratkaisevalla tavalla pa-rantaa muiden EU-maiden työntekijöiden irtisanomissuojaa ja nostaa irtisano-misten kynnystä. Irtisanomisperusteet muutoin erityisesti kollektiivisissa irtisano-mistilanteissa ovat kuin veteen piirretty viiva. Hyvätkään säännökset eivät ainatuota hyvää oikeusturvaa, mihin vaikuttavat työehtosopimusosapuolien neuvotte-lukulttuurit ja soveltamiskäytännöt, oikeusistuimien asenteet jne.Työsopimuslain avaaminen kollektiivisten irtisanomisperusteiden osalta on tässätilanteessa poissuljettu vaihtoehto. Sen sijaan tulisi suuntautua siihen, että työn-tekijöiden asemaa vahvistetaan yhteistoimintamenettelyä koskevassa osa- ja ko-konaisuudistuksessa ja irtisanomisraha toteutetaan yritysjärjestelyjen kohteeksijoutuville työntekijöille.Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistusTyöpaikoilla yhteistoimintamenettelyn käynnistyminen merkitsee lähinnä irtisano-misia ja lomautuksia. Yhteistoimintalaki ei ole tuonut niitä todellisia vaikuttamisenmahdollisuuksia, joihin lailla aikoinaan tähdättiin. Työntekijät ovat ulkona siitäpäätöksenteosta, jotka koskevat yritysjärjestelyjä, toiminnan muutoksia, tuotan-non ja palvelujen uudelleenorganisointia, toiminnan lakkauttamista kotimaassa taityöyhteisön kehittämistä.Yhteistoimintalain uudistamisen tulee täyttää useampia tehtäviä. Yhteistoiminta-menettelyn on oltava foorumi yhdessä tapahtuvalle työyhteisöjen kehittämiselleasioissa, jotka läheisesti koskevat työntekijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi töidensisältö ja organisointi, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Toisaalta yhteistoi-mintamenettelyllä on lisättävä työnantajien sosiaalista vastuuta henkilöstönsätyöllistämisestä, millä parannetaan työntekijöiden turvallisuutta muutoksessa.Yhteistoimintamenettelyyn on sisällytettävä erityisesti alihankintatoiminta ja työ-voiman määrään vaikuttavat työvoiman ulkoistamiset. Kolmanneksi työntekijöilläon oltava paremmat mahdollisuudet vaikuttaa riittävän ajoissa sellaisiin strategi-siin ja liikkeenjohdollisiin päätöksiin, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. SAK 2003 5
  8. 8. Kun hallitusohjelmassa on otettu samansuuntaisesti kantaa yhteistoimintamenet- telyn kehittämiseen, on työnantajapuolen kanssa odotettavissa näkemyseroja yhteistoimintamenettelyn keskeisistä uudistamistarpeista. Asiat ovat osin samoja, joilla SAK on halunnut kehittää työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopi- mista työntekijäpuolen neuvotteluasemien vahvistamiseksi. Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot Ulkomaalaisten työehtovalvonta tehostuu ns. ULTEVA-työryhmän ehdotuksien toteutuessa. Työryhmässä päästiin yksimielisyyteen niistä kysymyksistä, joista tulopoliittisessa sopimuksessa oli sovittu. Nämä toimet eivät kuitenkaan ole riittä- viä suitsimaan niitä vähimmäisehtoja polkevia käytäntöjä, joita työmarkkinoilla esiintyy. SAK on vaatinut työmarkkinajärjestöille kanneoikeutta ulkomaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen laiminlyöntitapauksissa. Edellytämme myös tilaaja- ja käyttäjäyritykselle vastuuta siitä, että alihankinta- ja vuokrausyritykset täyttävät työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Lisäksi luottamushenkilöille on tur- vattava riittävät tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet. Näissä asioissa työmarkkina- osapuolet eivät ole yksimielisiä. Jää nähtäväksi, mikä on työnantajien todellinen halu puuttua työmarkkinoilla re- hottaviin yhdessä todettuihin ongelmiin. Työnantajat ovat tähän mennessä vas- tustaneet valvontakeinoja, joilla voitaisiin poistaa yritysten väliseen epäterveeseen kilpailuun ja työehtojen polkumyyntiin liittyviä ongelmia. Tehokkaammat valvonta- keinot ovat kuitenkin myös yritysten etu. Asiantuntijoiden käsityksien mukaan ongelmiin ei voida puuttua, jos Suomessa ei toteuteta ns. tilaajan vastuuta ja alipalkan maksamisen kriminalisointia. Valvontaan liittyy kiinteästi sisäasiainministeriön asettaman työryhmän työ valvon- nan organisoinnista sisäministeriön alaisena ja poliisivaltuuksin. Työryhmä esitti erillisen valvontayksikön asettamista kuten tulopoliittisessa sopimuksessa oli so- vittu. Hallitusohjelmassa on tultu palkansaajia vastaan siten, että hallitus on luvannut vahvistaa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roolia ongelmien poistamisessa ja lisätä luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoikeuksia ulkomaalaisten vähimmäistyöehtojen suhteen. Järjestöjen roolin vahvistamiseen on katsottava kuuluvan mm. ammattiliittojen kanneoikeus nostaa oikeusjuttu vähimmäisehtoja laiminlyötäessä. Työmarkkinaosapuolten välillä on ollut voimakkaita näkemyseroja siitä, minkä sisältöisenä ulkomaisten työehtojen valvontaa koskeva hallituksen esitys anne- taan eduskunnalle. Maan hallitus on tässä vaiheessa päätymässä järjestöjen yk- simielisten näkemysten mukaiseen lakipakettiin. Näin hallitusohjelmassa erikseen todetut valvontakeinot siirtyvät ministeriön jatkovalmisteluun.6 SAK 2003
  9. 9. Työelämän tietosuojan täydennyksetKesäkuussa työnsä päättäneessä kolmikantaisessa työryhmässä päästiin yksi-mielisyyteen siitä, millä tavoin työelämän tietosuojalakiin sisällytetään päihdetes-tejä, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä koskevat säännökset. Kovan vään-nön ja pitkittyneen työskentelyn jälkeen saatiin aikaan uudistuskokonaisuus, jos-sa yksityisyyden suoja toteutuu kohtuullisen hyvin. Marraskuussa tätä lakipakettiapäässee arvioimaan eduskunta, joka edellytti näistä asioista säännösvalmisteluahyväksyessään aikanaan työelämän tietosuojalain. Erityinen mielenkiinto on koh-distunut huumetesteihin, jotka ovat herättäneet myös poliittisia intohimoja.Suomi on näissä työelämän tietosuojan säännöstämisen erityiskysymyksissä eu-rooppalainen edelläkävijä.Vuosilomalain uudistaminen vaikeaaVuosilomalainsäädäntöä on uudistettu yli 13 vuotta ilman tulosta. Nyt on meneil-lään kolmas yritys. Tässä komiteatyössä eri työmarkkinaosapuolilla on hyvin eri-laiset intressit valvottavanaan, mikä johtuu työnteon muotojen ja palkkaustapojenerilaisuudesta. Ylivoimaisen vaikeaksi on osoittautunut kuukausi- ja tuntipalk-kaisten työntekijöiden lomapalkkojen laskennan yhdenmukaistaminen samallasäilyttäen nykyiset etuudet.Komiteatyön loppuunsaattamiseksi tarvitaan työmarkkinarealismia. Tämä merkit-see, että keskitytään korjaamaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevientyöntekijöiden väliinputoamistilanteita. Samalla hoituvat Euroopan yhteisön osa-aikatyötä ja määräaikaisia työsopimuksia koskevien direktiivien kansalliset täy-täntöönpanot. Toki laki on modernisoitavissa ja yksinkertaistettavissa.Odotettavissa on miniuudistus, jolle on myönnetty uusi kolmen kuukauden jatko-aika.Tasa-arvolain uudistaminenEripurainen tasa-arvolakitoimikunta lopetti työnsä vuoden 2002 lopulla. Uudis-tusehdotukset merkitsevät toteutuessaan suunnitelmallisen tasa-arvotyön edistä-mistä työpaikoilla. SAK:ta huolestutti uudistustyössä erimielisyys sukupuoltenvälisistä tasa-arvosuunnitelmiin sisällytettävistä palkkakartoituksista, jotka ovatvälttämättömiä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Tässä kysymyksessä riita-haarukka on selvä eri osapuolten välillä. Asiasta on kuitenkin hallitusohjelmassaselvä kannanotto, joka vastaa SAK:n näkemyksiä. Työnantajat ovat jyrkästi vas-tustaneet työehtosopimusrajat työpaikoilla ylittäviä palkkakartoituksia. Myöskäänmuut palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole niitä vaatineet. SAK 2003 7
  10. 10. LIITE Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla Työelämän muutosturvallisuuden parantaminen oli eräs keskeisistä SAK:n tavoit- teista syksyn 2002 sopimuskierroksella. SAK tavoitteli muutosturvarahan ohella mm. yhteistoimintamenettelyn kehittämistä. Taustalla oli se, että irtisanominen on suomalaisille työnantajille muita Euroopan maita halvempaa. Lisäksi yritysten ja työntekijöiden yhteistoimintamenettely on Suomessa suppeampaa kuin monissa Euroopan maissa. Neuvottelut työntekijöiden muutosturvan parantamisesta olivat erittäin vaikeita. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 saatiin kuitenkin sovittua, että yhteistoimintamenettelyn toimivuutta taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisano- mistilanteissa sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä kehitetään kolmi- kantaisessa työryhmässä. Työryhmältä odotetaan myös esityksiä työministeriön ja Koulutusrahaston tukien ja etuuksien kehittämisestä. Työryhmän tehtävänä on lisäksi määritellä työnantajan taloudellinen vastuu irtisanomistilanteissa. Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin vetämän tupotyöryhmän työ käynnistyi maaliskuussa. Työryhmän olisi tehtävä ehdotukset lainsäädännöllisiksi ja muiksi toimenpiteiksi 31.10.2003 mennessä, mutta se on saamassa työlleen lyhyen jatkoajan. Yt-menettelyn ja työvoimapoliittisten toimien ennakoivuutta parannettava SAK:n tavoitteena työryhmässä on tehostaa yhteistoimintamenettelyä, vähentää irtisanottavien määrää irtianomistilanteissa ja minimoida työntekijöiden työttö- myysjakson pituus. Jotta tavoitteet toteutuisivat, yhteistoimintamenettelyä ja työ- voimapoliittisia toimia tulisi SAK:n mielestä kehittää nykyistä ennakoivammiksi. Käytännössä ennakointi tapahtuisi työpaikkakohtaisten ja henkilökohtaisten työl- listymisohjelmien avulla. Nämä ohjelmat tulisi laatia yhteistoimintamenettelyssä ja niiden laatimisvelvoite olisi kirjattava yt-lakiin. SAK:n mielestä yhteistoimintamenettelyä on tarpeen kehittää niin, että siinä pe- rusteellisesti käsitellään työnantajan mahdollisuudet tarjota muuta työtä, koulu- tusta, uudelleensijoittamisohjausta tai palvelua, työnhaussa avustamista ja mah- dollisen uuden yrityksen perustamispalveluja. Ennen yt-neuvoteluja työnantajan tulisi antaa henkilöstön edustajille myös tiedot mahdollisuuksista välttää työvoi- man vähentäminen. Yhteistoimintaa on kehitettävä paitsi tietojen saannin ja luot- tamuksen turvaamiseksi myös niin, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja henkinen työsuojelu huomioidaan.8 SAK 2003
  11. 11. Työnantajan sosiaalista ja taloudellista vastuuta lisättäväSAK:n mielestä tupotyöryhmän toimeksianto voitaisiin parhaiten toteuttaa lisää-mällä työpaikkakohtaisen ja henkilökohtaisen työllistymisohjelman laatimisvelvoiteyt-lakiin. Tämä korostaisi työnantajan sosiaalista vastuuta työntekijän työurasta jauudelleentyöllistymisestä. Ohjelmiin tulisi sisällyttää henkilöstön ja yksittäisentyöntekijän tarvitsemat uudelleensijoittumis- ja kouluttautumistoimenpiteet sekäniihin liittyvät taloudelliset tukitoimet.Työllistymisohjelmat laadittaisiin yhteistoimintamenettelyssä yhdessä työnantajan,henkilöstön edustajien, työvoimaviranomaisten tai muiden palvelujen tuottajien jakunkin työntekijän kanssa. Henkilökohtainen työllistymisohjelma olisi laadittavaviimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijää uhkaa irtisanominen.Työpaikkakohtainen työllistymisohjelma olisi eräänlainen työpaikan valmiussuun-nitelma irtisanomistilanteiden varalta. Työllistymisohjelma täydentäisi yrityksenhenkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, mutta ei voisi korvata niitä. Työpaikkakohtai-nen työllistymisohjelma käynnistetään ja päivitetään siinä vaiheessa kun yt-menettelyn käynnistäminen tulee yrityksessä ajankohtaiseksi.SAK:n mielestä työnantajan tulee osallistua taloudellisesti työllistymisohjelmien jamuiden tukitoimien kustannuksiin. Ohjelmien toteutuksessa voitaisiin käyttäämyös työministeriön ja Koulutusrahaston tukia. SAK:n mallissa yhteiskunnan tukiolisi sitä suurempi mitä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa irtisanova yrityson.Yhteistoimintalain osauudistus toteutettava pikaisestiWallinin työryhmän työssä on kyse yt-lain osauudistuksesta, joka kuitenkin voitai-siin myöhemmin liittää osaksi yt-lain kokonaisuudistusta. Yt-lain uudistaminen onkirjattu hallitusohjelmaan. Lain kokonaisuudistus on prosessi, joka käytännössävie väistämättä useita vuosia.Tällä hetkellä näkemykset ovat Wallinin työryhmässä hyvin kaukana toisistaan.Kun SAK vaatii yhteistoimintamenettelyn uudistamista ja siihen liittyviä työvoima-ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, työnantajat ovat valmiita vain viranomaistoi-minnan kehittämiseen.Jos SAK:n esitykset työryhmässä toteutuvat, muutoksia on tehtävä yhteistoimin-talain lisäksi työvoimapalveluja koskevaan lainsäädäntöön ja tukien ja etuuksienosalta myös aikuiskoulutustukilakiin ja koulutusrahastolakiin. Toimeksiannon to-teutuminen on tarvittavin laki- ja sopimusmuutoksin varmistettava myös pienissäyrityksissä ja työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä. SAK 2003 9
  12. 12. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

×