Your SlideShare is downloading. ×
0
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Työelämän pelisäännöt

2,924

Published on

Tietoa työsuhteen perusasioista ja ammattiliiton jäsenyydestä.

Tietoa työsuhteen perusasioista ja ammattiliiton jäsenyydestä.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
2,924
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Työelämän pelisäännöt 1
  • 2. Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua: » Palkka ja muut työehdot » Työttömyysturva Ammattiliitto neuvottelee puolestasi palkoista ja muista työehdoista. Oman alan työehtosopimuksessa sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Työehtosopimuksessa sovitaan myös työajoista, sairausajan pal­ asta, yli- ja vuorotyökorvauksista k sekä lomista. Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa. » Luottamusmies Ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka neuvottelee, sopii, sovittelee ja välittää tietoa työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä. 2 » Neuvontaa, koulutusta, toimintaa Ammattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelämän haasteisiin aina oikeusavusta vaikkapa kielija atk-kursseihin. Lisätietoja saat esimerkiksi liittosi jäsenlehdestä ja verkkosivuilta. » Etuja Ammattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja, ja niiltä voi saada tukea lomailuun sekä jäsenalennuksia matkailupalveluista. Monissa liitoissa alennuksia saa myös esimerkiksi bensasta ja vakuutuksista. Lisää tietoa jäseneduista saat liittojen verkkosivuilta.
  • 3. Huolehdi oikeuksistasi Kädessäsi on peruspaketti työelämän pelisään­­ nöistä. Tästä kirjasesta löydät tietoa työsuhteen perusasioista kuten työsopimuksesta, sai­­ rausajan pal­ asta, lomista ja lomarahoista, k yli­ öistä ja irtisanomisajoista. Kirjanen kannatt taa siis säilyttää! Työelämän pelisääntöjen kiemuroita ei tarvit­ se jäädä murehtimaan yksin. Neuvoa voit kysyä luot­ a­ usmieheltä, työsuojeluvaltuu­ e­ ul­ t m t t ta, työ­ a­ e­ eilta tai ammattiliitosta. Nuorilla k v r ja pät­ ä­ yön­ e­­­­­ jöillä on mahdollisuus soittaa k t t ki­ myös SAK:n mak­­­­ tomaan neuvontapuhelisut­­ meen 0800 179 279. Aina kannattaa selvittää, mitä oman alasi työeh­ to­ opimus sanoo sinua askarruttavasta asiasta. s Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu asioista työntekijän kannalta paremmin kuin laissa. Jos työpaikalla kukaan ei tiedä työehtosopi- muksesta, se löytyy ainakin netistä osoitteesta www.finlex.fi. Myös SAK:n ja ammattiliittojen yhteinen www.liitot.fi-palvelu voi auttaa oman sopimuksen löytämisessä. 3
  • 4. Työelämän pelisäännöt Työsopimus on kaiken A ja O ................................................................................................. Mikä ihmeen tes? . ....................................................................................................................... Koeaika ............................................................................................................................................ Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen ................................................................ Irtisanomisajat .............................................................................................................................. Lomat ja loma-ajan palkka . ...................................................................................................... Palkanmaksu .................................................................................................................................. Luontoisedut ................................................................................................................................. Työtodistus ..................................................................................................................................... Sairausajan palkka ....................................................................................................................... Tapaturmavakuutus .................................................................................................................... Vuokratyö ....................................................................................................................................... Oppisopimus ................................................................................................................................. Työharjoittelu ................................................................................................................................ Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön ...................................................................... Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu . .......................................................................... Työaikalaki jaksamisen turvana .............................................................................................. Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto ....................................................... Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita . ................................................. Eläketurva ...................................................................................................................................... Lomauttaminen ............................................................................................................................ Työantajan konkurssi .................................................................................................................. Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden .................................................................. SAK:laiset ammattiliitot ............................................................................................................ 4 5 7 8 9 9 10 12 13 13 13 13 14 14 14 16 16 17 19 19 20 20 21 21 23
  • 5. Työsopimus on kaiken A ja O Työsopimus on monelle ensimmäinen omaan elämään liittyvä sopimus. Sitä laadittaessa kannattaa olla tarkkana. Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Silloin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tuli sovittua. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista. 5
  • 6. Työsopimuksessa olisi sovittava seuraavista asioista: » Osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi ja koti- tai liikepaikka) » Mahdollinen koeaika ja sen pituus » Onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsuhde tai esimerkiksi harjoittelu » Määräaikaisuuden peruste, jos kysymyksessä on määräaikainen työsopimus » Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto 6 » Missä työt tehdään » Millaisiin työtehtäviin työntekijä on palkattu » Palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi » Työaika (mikäli mahdollista, älä tee ns. nollatyö-/kutsutyösopimusta) » Vuosiloman ja lomarahan kertyminen » Sairausajan palkanmaksu » Irtisanomisaika » Työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus
  • 7. Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta ei anna työntekijälle kirjallisesti keskeisiä työsuhteen ehtoja, rikkoo työsopimus­akia. l Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Pääsääntö on, että työsuhde solmitaan pysyväksi eli toistaiseksi voimassa olevaksi. Silloin ei sovita työsuhteen kestosta, vaan työsopimus päättyy irtisanomalla irtisano­ is­ ikoja noudattaen. m a Määräaikaisen työsopimuk­ en voi tehdä s vain perustellusta syystä. Esimer­ iksi sijai­ k suus on perusteltu syy. Kumpikaan osapuoli ei voi päättää määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman irtisanomista, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet irtisanomisajasta. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu tai laissa säädetty. Sellainen sopimus ei ole pätevä. Mikä ihmeen tes? Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työsuhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopimus eli tes, josta löytyvät alalla noudatettavat vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja erilaiset palkanlisät. Työehtosopimus on valtakunnallinen sopimus, jonka kunkin alan etuja valvova ammattiliitto on neuvotellut määräajaksi yhdessä työnantajapuolen kanssa. Valtaosa maamme työehtosopimuksista on yleissitovia. Tällöin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vähimmäisehtona riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja oman alansa liiton jäsen. Työehtosopimusta voi kysyä työpaikan luotta­ mus­­­ mieheltä tai omasta ammattiliitosta. Useim­­ mat sopimukset löytyvät internetistä osoitteesta: www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimukset > Yleissitovat työehtosopimukset. 7
  • 8. Koeaika Työsopimukseen voidaan sopia koeaika, jonka pituus saa olla enintään neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Enintään kuuden kuukauden koeajasta voidaan sopia, jos työnantaja järjestää työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta vain asiallisin perustein. Jos työntekijä tekee monta peräkkäistä määräaikaista työsopimusta saman työnantajan kanssa, saa koeaika olla vain kerran ensimmäisessä työsuhteessa. 8 Kuvaaja © Jyrki Komulainen
  • 9. Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen Työnantaja voi irtisanoa työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Silloin isoissa yrityksissä (vähintään 20 työntekijää) on ensin käytävä yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvot­ telut (www.yhteistoimintaopas.fi). Lainmukaiset irtisanomisajat Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta 1 kuukausi – työsuhde jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa työntekijän 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään vuoden 1 kuukausi – työsuhde jatkunut vuodesta neljään vuoteen 2 kuukautta – työsuhde jatkunut neljästä kahdeksaan vuoteen 4 kuukautta – työsuhde jatkunut kahdeksasta 12 vuoteen 6 kuukautta – työsuhde jatkunut yli 12 vuotta 9
  • 10. Työntekijä voidaan irtisanoa myös, jos hän on laiminlyönyt työvelvoitteitaan, esimerkiksi myöhästellyt jatkuvasti. Ennen kuin työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, työntekijää on kuultava. Yleensä edellytetään, että hänelle on ensin annettu varoitus. Erityisen vakavissa laiminlyöntitapauksissa työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä irtisanoutuu, hänen on toimitet­ ta­ a irtisanoutumisilmoitus työnantajan edusta­ v jal­e. Irtisanoutumista ei tarvitse perustella. Irti­ l sa­ omisaikana työntekijän on tehtävä työnsä n nor­­ maalisti, ja hän saa ajalta normaalin palkan. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta teh­ äessä tai asiasta sovita työsuhteen kes­ äes­­ t t sä. Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työsopimuksen, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhdevelvoitteitaan olennaisesti. 10 Lomat ja loma-ajan palkka Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai sitä vastaavaan vapaaseen. Lomanmääräyty­ misvuosi on 1.4.–31.3. Vä­ in­ ään 35 tuntia tai h t 14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosilomaan oikeuttavat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka on lain mukaan 9 % bruttopalkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, on lomapalkka 11,5 %. Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy keskiansion ja kertoimien mukaan. Kuukausipalkkainen saa normaalin palkkansa.
  • 11. Vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työehtosopimuksissa sovittu lomaraha. Se on tavallisesti puolet lomapalkasta. Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauk­ sena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä – esimerkik­ si jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka. Vuosilomapalkkaa, lomakorvauksia ja lomarahaa vaadittaessa kannattaa muistaa, että työntekijän oikeus vaatia niitä vanhenee työsuhteen päätyttyä kahdessa vuodessa. Erilaiset lomarahat ovat normaalia verotettavaa tuloa, mikä tulee huomioida veroprosenttia määriteltäessä ja esimerkiksi opinto- tai asumistukea hakiessa. Vuosilomasta saa tarkempia tietoja www.vuosilomaopas.fi. 11
  • 12. Palkanmaksu Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kerran kuukaudessa ja tuntipalkkaisille kahden viikon välein. Palkkapäivän sattuessa pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivään; juhannus- tai jouluaattoon tai arkilauantaihin palkka maksetaan niitä edeltävinä arkipäivinä. Vähimmäispalkka määräytyy oman alan työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma (tilinauha), josta näkyvät peruspalkka, erilliset palkanlisät, luontoisedut, ylityökorvaukset, päivärahat ja muut korvaukset, vuosilomapalkka sekä palkasta perityt sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä mahdollinen ammattiliiton jäsenmaksu. 12 Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakor­ vaus on maksettava heti. Jos ”lopputili” viivästyy, työnantajan on maksettava ns. odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä.
  • 13. Luontoisedut Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etuja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan sijasta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi autoetu, ravintoetu, puhelinetu tai asuntoetu. Niitä voivat olla myös erilaiset tavarat ja palvelukset. Verohallitus määrittelee vuosittain luontoisetujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan samoin kun normaalia rahapalkkaa. Työtodistus Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen pää­ tyt­ yä työtodistus. Siihen on kirjattava työsuht teen kesto ja työtehtävät. Työntekijä voi ha­ lu­ es­ aan pyytää työnantajaa merkitsemään t s to­ is­ ukseen myös työsuhteen päättymissyyn d t ja arvion työtaidosta. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus vielä 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Sairausajan palkka Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi­ eus k täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä silloin, kun työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada 50 % palkasta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu paremmista eduista. Tapaturmavakuutus Työaikana tai työmatkalla sattuneista tapaturmista tai ammattitautiin sairastumisesta saa korvauksen työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta. 13
  • 14. Vuokratyö Oppisopimus Vuokratyössä työntekijällä on työsuhde vuok­ raus­ ritykseen, vaikka itse työsuoritus tehy dään ns. käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksellä on työn johto- ja valvontaoikeus. Lisäksi se vastaa työn­ ekijän opastamisesta ja työturvalli­ t suudesta yhdessä henkilöstöpalveluyrityksen kanssa. Oppisopimus on yksi tapa hankkia itselleen ammatti. Oppisopimuskoulutuksessa työntekijä solmii työsuhteen työnantajaan. Koulutus muodostuu työn opetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta kursseilla. Työpaikalla ollessaan opiskelija saa palkkaa ja kurssilla ollessaan taloudellista tukea. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Vuokratyönantajia koskevat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Työsopimuksen tulisi yleensä olla toistaiseksi voimassa oleva. Pelkästään se, että kyse on vuokratyöstä, ei oi­ euta tekemään määräaikaista työsopimusk ta. Vuokratyössä noudatetaan käyttäjäyrityksen työ­ htosopimusta, ellei vuokrausyritys ole e sidot­ u muuhun työehtosopimukseen. t Lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta www.vuokratyoopas.fi. 14 Työharjoittelu Työharjoittelu on osa useimpia koulutusmuotoja. Harjoittelusta on maksettava palkka silloin, kun työ tehdään työsuhteessa.
  • 15. 15
  • 16. Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä jo palveluksessa oleville osa-aikaisille työntekijöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Vapautuvista työpaikoista on myös ilmoitettava siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua niihin. Luottamusmies tuntee oman alansa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön sekä muut ajankohtaiset asiat. Työsopimus kannattaa käydä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen sen allekirjoittamista. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, vanhemmat työntekijät ovat korvaamaton apu työsuhdeasioissa. Ongelmatilanteissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Myös aluehallintovirastot antavat apua. Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on Vähintään 10 työntekijän työpaikoille on luottamusmiehen lisäksi valittava työsuojeluvaltuutettu. 16
  • 17. Työaikalaki jaksamisen turvana Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Työnantajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtunneista ja maksetuista korvauksista. Työaikalain ylityöaika- ja lepoaikasäännösten noudattaminen on tärkeää. Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, työaikalain mukaan työntekijälle on annettava ruo­ atunti. Työnantaja ja työntekijä voivat sok pia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon aikana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan. Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työntekijän kanssa on joka kerta sovittava erikseen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei siis ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen, vaikka työnantaja sitä esittäisikin. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan lain mukaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. 17
  • 18. 18
  • 19. Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on tehtävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle. Uutta työntekijää perehdytettäessä on kiinnitettävä erityishuomiota työhön mahdollisesti liittyviin vaaroihin ja riskeihin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää ohjausta. Tämä tarkoittaa perehdyttämistä työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin. Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annettuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaaroista välittömästi työnantajalle. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työntekijöiden terveydelle. Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suojelemaan nuoren työntekijän henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Laissa määritellään mm. minkä pituisia ja mihin vuorokauden aikaan sijoittuvia työvuoroja nuoret voivat tehdä. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Vähintään 14-vuotias saa tehdä tietyin 19
  • 20. ehdoin sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Eläketurva Eläkkeen tarkoituksena on turvata toimeentulo paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman varalta. Työnantajan on vakuutettava jokainen 18 vuotta täyttänyt työntekijä jossakin työeläkelaitoksessa ja maksettava hänestä työeläkemaksua ensimmäisestä työtunnista alkaen. Myös työntekijältä peritään työeläkemaksu palkanmaksun yhteydessä. 20 Lomauttaminen Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Lomautuksen perusteena ovat taloudellis-tuotannolliset tekijät. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Työntekijälle on annettava lomautusilmoitus 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen aikana työntekijä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Poikkeuksena tähän on määräaikainen työntekijä, joka työskentelee lomautuksen piiriin kuuluvan vakituisen työntekijän sijaisena.
  • 21. Työnantajan konkurssi Palkkaturva maksaa työntekijän palkkasaatavat silloin, kun työnantaja ei voi niitä konkurssin vuoksi maksaa. Saatavaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Hakemuskaavakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistoista. Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa liitot ja työnantajat sopivat työelämän pelisäännöistä. Työsuhteen turvallisuus onkin tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Ammattiliitto näkyy työpaikalla ennen kaikkea luottamusmiehen ja ammattiosaston toiminnan kautta. Liitosta saa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa sekä jopa oikeusavun työriita-asioissa. Liittyessään ammattiliittoon työntekijä pääsee myös työttömyyskassan jäseneksi. Jos hän jää työttömäksi, oikeus kassan maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan syntyy 6 kuukauden työssäolon ja jäsenyyden jälkeen (työssäolo­ ehto). Työssäoloehtoa voi kartuttaa myös lyhyissä pätkissä. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun voi hoitaa jättämällä työnantajalle perintävaltakirjan, jolloin työnantaja tilittää palkasta liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Ne voi myös suorittaa itse. Maksut voi vähentää verotuksessa vuosittain. 21
  • 22. Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaan yhtä ja toista. Jos ammattiliittoja ei olisi, suomalaisilla ei olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvinä. » Kahdeksan tunnin työpäivä » Viisipäiväinen työviikko » Kesäloma » Talviloma » Sairausajan palkka Ammattiliittoon liittyminen on helppoa. Hyvä vaihtoehto on mennä työpaikkasi luottamusmiehen juttusille. Kukahan hän mahtaa olla? Ota selvää. 22 » Irtisanomissuoja » Äitiys- ja vanhempainvapaa » Ylityökorvaukset » Lomaraha » Vuorotteluvapaa Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammattiliiton nettisivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi.
  • 23. SAK:laiset ammattiliitot Mikä on liittosi? Ohessa on luettelo SAK:n jäsenliitoista ja niiden nettiosoitteista. Osoitteessa www.liitot.fi on hakukone, josta voit etsiä oman liittosi. Apua liiton valintaan saat myös puhelinnumerosta 0800 179 279. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Paperiliitto www.paperiliitto.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi Puu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fi Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fi yhteisöjäsenet Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Rajaturvallisuusunioni www.rtu.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailijainliittoVVL.fi Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi Rautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi Suomen Huippu-Urheilijoiden Unioni SHU www.huippu-urheilijoidenunioni.fi Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY www.slsy.info Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Suomen Merimies-Unioni SMU www.smu.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto www.teamliitto.fi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme www.teme.fi Veturimiesten liitto ry www.vml.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.com 23
  • 24. 24 Painokarelia 2013 www.sak.fi www.liitot.fi

×