Tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportti 2006

414 views

Published on

Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
414
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
8
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportti 2006

  1. 1. Tulopoliittinen selvitystoimikunta Julkinen 19.5.2006 klo 10.00 Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä Sisällys: sivu 1. Yleinen talouskehitys 3 2. Työllisyys 5 3. Ansiot 9 4. Hinnat 11 5. Palkansaajien ostovoima 13 6. Kustannuskilpailukyky 15 6.1. Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa 15 6.2. Tehdasteollisuuden kustannus- kilpailukyky 15 Liitteet 17
  2. 2. 2Vuosia 2005-2007 koskevan tulopoliittisen sopimuksen lähtökohtina todetaan, että so-pimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksivahvistaa yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä.Sopimukseen sisältyvän tarkastelulausekkeen (2.5) mukaan sopimuksen allekirjoittaneettyömarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat toukokuussa 2006 tarkastelemaan sopi-muksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä.Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2004-IV/2005 tai sitä vastaava tilastojakso.Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkaste-lussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopi-musalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaenkehittyneet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten katta-vuudesta sopivat tulopoliittisen sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoaei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat mahdollisestitarvittavista toimenpiteistä.Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut em. tarkastelulausekkeen mukaisia neu-votteluja varten työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden talou-dellisesta kehityksestä.
  3. 3. 31. Yleinen talouskehitysNeuvottelut uusista tuloratkaisuista syksyllä 2004 käytiin tilanteessa, jossa lyhyen aika-välin kasvunäkymät olivat vahvana jatkuneen kansainvälisen talouskasvun myötä kohe-nemassa. Riskeinä kasvun jatkumiselle nähtiin lähinnä korkealle kohonnut öljyn hintasekä julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet Yhdysvalloissa. Kansainvälisen taloudenvahva kasvu jatkui v. 2005 kuitenkin suunnilleen odotusten mukaisesti, ja korkealle ko-honneen öljyn hinnan kielteiset vaikutukset jäivät suhteellisen vähäisiksi.Meillä kokonaistuotannon kasvu jäi v. 2005 ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttiin, kunkasvun arvioitiin tuloratkaisuja tehtäessä yltävän lähes 3 prosenttiin. Kasvua hidastivateniten paperiteollisuuden lakot sekä niitä seurannut pitkä työsulku, joiden seurauksenametsäteollisuuden tuotanto supistui kymmeneksen. Kasvua pitivät yllä lähinnä kotitalo-uksien kulutus sekä yksityiset talonrakennusinvestoinnit.Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työvoiman kysyntä v. 2005 edelleen vilkastui, jatyöllisten määrä lisääntyi yli 35 000 hengellä. Työpaikat lisääntyivät erityisesti rakennus-toiminnassa ja palvelualoilla, mutta myös teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi lie-vään nousuun. Työllisyysaste nousi lähes prosenttiyksiköllä 68 prosenttiin. Kun työvoi-man tarjonta lisääntyi ja rakennetyöttömyys pysyi suurena, työttömyysaste aleni edellisenvuoden 8,8 prosentista kuitenkin vain 8,4 prosenttiin. Alueellisesti monilla toimialoillaesiintyi työvoiman saatavuusongelmia.Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi v. 2005 arvion mukaan 3,8 % eli yhtä paljon kuinedellisenä vuonna. Kokonaisnoususta sopimuskorotusten osuus oli 2,5 prosenttiyksikköä;palkkaliukuman sekä rakenteellisten tekijöiden osuus pysyi 1,3 prosenttiyksikössä elisuunnilleen viime vuosina vallinneella keskimääräisellä tasolla.Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuintulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiinsisältyvän indeksikynnyksen. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuu-hun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Vuonna 2005 keski-määrin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näykorkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueellakeskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %.
  4. 4. 4Palkansaajien ostovoima lisääntyi viime vuonna 3 % eli enemmän kuin tulopoliittista so-pimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mukaisesti,mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen keventämi-sestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi.Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden hintakilpailukykyheikkeni viime vuonna. Paperiteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuudennousu pysähtyi, ja tuoteyksikköä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaitaenemmän. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa hintakilpailukyky painui hiemanpitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.Vuonna 2006 maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana, joskinselvästi odotettua korkeammalle kohonnut öljyn hinta on muodostumassa kasvun jatku-misen kannalta yhä vakavammaksi riskitekijäksi. Yhdysvalloissa kasvu hidastunee hie-man, kun rahapolitiikkaa on kiristetty, eikä finanssipolitiikka enää tue kasvun jatkumistasamaan tapaan kuin aikaisemmin. Euroalueella kansainvälinen taloustilanne ja kohentu-nut kannattavuus vauhdittanevat investointeja; lisäksi kuluttajien luottamuksen vahvis-tuminen ennakoi kulutuksen kasvun nopeutumista. Kokonaistuotannon arvioidaan euro-alueella lisääntyvän 2 %. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kasvun arvioidaan olevanhieman nopeampaa. Aasiassa ja Venäjällä kasvu jatkuu vahvana.Valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuoreimman ennusteen (Suhdannekatsaus1/2006, 14.3.2006) mukaan kokonaistuotannon kasvu voisi tänä vuonna nopeutua 3,7prosenttiin. Osin nopeutuminen johtuu viime vuoden alkupuoliskon matalasta vertailu-tasosta, mutta kasvua tukee myös vahvana pysyvä kotimainen ja ulkomainen kysyntä.Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna yli 30 000 hengellä ja työllisyysas-teen kohoavan lähes 69 prosenttiin. Työttömyysaste alenee vajaaseen 8 prosenttiin. Alu-eelliset työvoiman saatavuusongelmat pahenevat monilla toimialoilla.Eri tutkimuslaitosten kokonaistuotannon kasvuarviot kuluvalle vuodelle vaihtelevatSuomen Pankin 3,4 prosentista PTT:n 3,9 prosenttiin. ETLA:n ja PT:n arvio on 3,8 %.Työttömyysasteeksi kaikki arvioivat noin 8 %.
  5. 5. 52. TyöllisyysKoko työllisyysTyövoiman kysyntä vilkastui vuoden 2004 loppupuoliskolla, ja on sen jälkeen pysynytvahvana. Viimevuotiset työmarkkinahäiriötkään eivät juuri vaikuttaneet työpaikkamääriinedes välillisesti. Aluksi työpaikat lisääntyivät etenkin osa- ja määräaikaisissa työsuhteis-sa, mutta vähitellen työvoiman kysyntä on suuntautunut yhä enemmän jatkuvaa kokoai-katyötä tekeviin. Suurin osa työllisyyden lisäyksestä on kohdistunut yli 55-vuotiaisiin lä-hinnä vilkkaan työvoiman kysynnän ja näissä ikäluokissa olevien henkilöiden tuntuvanmäärän kasvun sekä työssä pysymistä edistäneiden eläkeratkaisujen takia. Nuorten työn-saantimahdollisuudetkin ovat selvästi parantuneet suotuisan suhdannetilanteen ansiosta.Hallituksen asettama tavoite vähintään 100 000 uuden työpaikan syntymisestä toimikau-dellaan, jota pidettiin jo täysin mahdottomana, on tämänhetkisen tilanteen mukaan vieläliki saavutettavissa. Työllisiä oli kuluvan vuoden maaliskuussa kausitasoitettuna (Tilas-tokeskuksen trendi) 64 000 henkeä enemmän kuin lähtötilanteessa huhtikuussa 2003, jakoko vuonna työpaikkoja on keskimäärin 70 000 enemmän kuin v. 2003. Työllisyysastenousee tänä vuonna lähes 69 prosenttiin. Työlliset 15 -74 -vuotiaat, 1000 henkeä trendi 2600 b) 2500 a) 2400 2300 2200 2100 2000 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 a) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa. b) Tavoite. 25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3) 17575.xls
  6. 6. 6Toimialoittainen työllisyysTyöpaikkoja syntyi v. 2005 etenkin rakennusalalla sekä yksityisissä palveluissa (esim.kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, lasten päivähoito, muut sosiaalipalvelut). Myösteollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi usean vuoden alamäen jälkeen lievään nou-suun, vaikka suuria yksittäisiä irtisanomisia oli yhä joko tuotannon tehostamisen tai ul-komaille siirtämisen vuoksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työpaikkojenlisääntyminen voimistui edelleen teollisuudessa ja jatkui rakentamisessa, liike-elämääpalvelevissa toiminnoissa, lasten päivähoidossa sekä muissa sosiaalipalveluissa. Sitä vas-toin kaupassa työvoiman kysynnän kasvu on pysähtynyt.Kuluvan vuoden aikana toimialoittaisessa suhdannekuvassa ei tapahdu suuria muutoksia.Työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana erityisesti rakentamisessa ja yksityisissä palve-luelinkeinoissa sekä osin myös teollisuudessa.Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuusongelmat lisääntyvät kuluvana vuonna monilla aloilla, erityisestirakentamisessa, ja hidastavat osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä. Työministeriönvälittämien avoimien työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa 52 000,viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja jopa suurempi kuin enimmillään 1980-luvun lopun korkeasuhdanteessa. Yli kaksi kuukautta avoinna olleiden työpaikkojen mää-rä (noin 15 % kaikista avoimista työpaikoista) lisääntyi jopa 45 % vuodentakaisesta.
  7. 7. 7 UV-käyrä vuosina 1989-2006** Avoimien työpaikkojen aste, % 1,4 1989 2006** 1,2 2005 1,0 0,8 1998 0,6 0,4 1994 0,2 0,0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Työttömyysaste, %Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen tasapaino on heikentynyt. Merkittävästi lisään-tynyt työn tarjonta ei ole suuntautunut niille ammattialoille ja -tehtäviin, joilla ammatti-taitoisen työvoiman saatavuus on vaikeinta taikka kasvukeskuksiin, joissa työvoiman ky-syntä lisääntyy eniten. Tarvittaisiinkin entistä enemmän paitsi työvoiman toimialoittaistamyös alueellista liikkuvuutta. Viime mainittua vaikeuttavat ikärakenteen vanhenemisen jasosiaalisten tekijöiden (mm. puolison työ, harrasteet, ystävät) ohella muuttokustannuksetsekä etenkin asumiseen liittyvät lisäkustannukset, mikäli lähtöalueella vallinneesta asu-mistasosta ei haluta tinkiä. Ongelma ei niinkään ole esim. pula vuokra-asunnoista, silläetenkin suurten vuokra-asuntojen tarjonta on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajaa myöspääkaupunkiseudulla.Kun työvoimavarantomme alkaa lähivuosina vähetä väestön ikääntymisen johdosta, edel-lyttää työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyden pa-rantamista sekä lisääntyvää osaavan työvoiman rekrytointia ulkomailta. Oma ongelmansaon lisäksi väestökatoalueiden korkeampaa koulutusta edellyttävien toimintojen turvaami-nen, kun avoimiin työpaikkoihin ei mm. sosiaali- ja terveydenhoidossa ole saatavissa riit-tävästi pysyvää työvoimaa edes keskimääräistä paremmilla työehdoilla.
  8. 8. 8TyöttömyysTyöttömyys on tällä hetkellä paljolti rakenteellista. Pitkäaikais- tai toistuvaistyöttöminäoli viime vuonna keskimäärin liki 60 % työministeriön rekisteröimistä työttömistä työn-hakijoista, noin 160 000 henkeä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä 72 000 henkeä).Vaikka työttömyysaste on korkein Itä- sekä Pohjois-Suomessa (esim. Pohjois-Karjalassanoin 13 % ja Kainuussa 16½ %) ja matalin Uudenmaan TE-keskuksen alueella (noin 6%), pitkäaikaistyöttömiä on eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä enemmän. Pitkäaikaistyöttömät pääalueittain osuus työttömistä työnhakijoista, %% 40 Uusimaa 30 Muu Etelä-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi 20 Pohjois-Suomi 10 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Yli vuoden työttömänä olleet.Kun suhdannenousu jatkuu tänä vuonna, ja työvoiman kysynnän ohella myös työvoimantarjonta lisääntyy nopeasti, työttömyysaste laskee viimevuotisesta 8,4 prosentista vain lie-västi, vajaaseen 8 prosenttiin. On kuitenkin oletettavaa, että työttömyysasteen aleneminenon suuremmissa kasvukeskuksissa nopeampaa kuin muualla maassa. Siten työttömyydenalueelliset erot lisääntyvät jossain määrin.
  9. 9. 93. AnsiotJoulukuussa 2004 solmittiin kolmas perättäinen tulopoliittinen sopimus, joka ulottuu30.9.2007 asti. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli maalis-kuun 2005 alusta keskimäärin 2,5 %; kesäkuun 2006 alusta korotusten kustannusvaikutuson keskimäärin 2,1 %.Vuoden 2004 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2005 neljännelle neljännekselle ansioi-den arvioidaan nousseen 3,9 %, josta sopimuskorotusten osuus on 2,6 prosenttiyksikköäja liukuman 1,3 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla liukumaa nosti tulospalkkioidenkasvu erityisesti toimihenkilöillä. Kunnilla ja valtiolla liukumaa kasvattivat palkkausjär-jestelmien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Vuonna 2005 keskimäärin palkansaajienansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen 3,8 % edellisestä vuodesta.Tilastotietoja vuoden 2005 ansiokehityksestä on valtiolta, kuntien tuntipalkkaisista ja yk-sityisen sektorin teollisuusaloilta. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavaa tilastoon pe-rustuvaa tietoa. Yksityisten palvelualojen tiedot perustuvat toistaiseksi sopimuskorotuk-siin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.Vuonna 2006 tulopoliittisen sopimuksen mukaiset korotukset jäävät hieman viimevuotis-ta pienemmiksi ja ajoittuvat myöhemmäksi. Tämän vuoden neljännelle neljänneksellepalkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan viime vuoden neljänneltä neljännekseltäkeskimäärin 2,9 %, josta sopimuskorotusten vaikutusta on 2,0 prosenttiyksikköä. Vuonna2006 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 2,8 % viimevuo-tisesta. Tämän vuoden luvut perustuvat tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin sekä arvioi-tuihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.
  10. 10. 10Ansiokehitys vuosina 2004-2006 Keskimäärin edellisestä Edellisen vuoden viimeisestä vuodesta neljänneksestä 2004 2005 2006* IV/04 IV/05 IV/06* muutos, %Sopimuspalkkaindeksi 2,4 2,5 1,7 2,2 2,6 2,0Liukuma ja rakenteelliset tekijät 1,4 1,3 1,1 1,7 1,3 0,9Ansiotasoindeksi (2000=100) 3,8 3,8 2,8 3,9 3,9 2,9- Yksityinen sektori 3,7 3,7 2,8 3,8 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,0 Teollisuustyöntekijät 3,2 3,1 3,0 3,4 3,4 3,2 - liukuma yms. tekijät 0,8 0,7 1,3 1,2 0,8 1,1- Valtio 4,0 3,7 2,7 4,0 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,6 1,2 1,1 1,7 1,2 1,0- Kunnat 4,0 4,2 2,9 4,2 4,5 2,6 - liukuma yms. tekijät 1,7 1,6 1,1 2,0 1,6 0,6* Vuoden 2004 tiedot ovat lopullisia. Vuodelta 2005 on tilastotietojavaltiolta, entisen TT:n aloilta ja kuntien tuntipalkkaisista.Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavia tilastotietoja
  11. 11. 11 4. Hinnat Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuin tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin sisältyvän indeksikynnyksen. Merkittävimmin inflaatiopaineita vähensi kireä kilpailu, joka laski erityisesti viestinnän ja tietotekniikan hintoja sekä maksuja. Myös korkotaso aleni alkusyksyyn asti. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuuhun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Bensiini ja kevyt polttoöljy nostivat indeksiä 0,5 %. Toisaalta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut hidastivat indeksin nousua suunnilleen saman verran. Vuonna 2005 keskimäärin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella keskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %; inflaatio oli alhaisin Suomessa ja korkein Espanjassa (3,7 %). Kuluvan vuoden aikana raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat edelleen tuntuvasti kohonneet. Huhtikuussa hinta kohosi 75 dollariin tynnyriltä eli korkeammalle kuin hir- mumyrsky Katrinan jälkeen viime syksynä ja on viime päiviin asti pysytellyt lähes sa- malla tasolla. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvan vuo- den aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojen nousua on jos- sain määrin hillinnyt euron vahvistuminen. Korot noussevat lievästi, mutta asuntohinto- jen nousun arvioidaan ainakin jossain määrin hidastuvan. Palkankorotukset ovat viime- vuotista pienempiä, ja ne ajoittuvat tavanomaista myöhemmäksi. Lisäksi tuottavuuden nousun nopeutuminen vähentää osaltaan yksikkötyökustannusten kohoamista. Kilpailu jatkuu kireänä, mutta sen inflaatiota hidastavan vaikutuksen odotetaan jäävän hieman vii- mevuotista pienemmäksi. Kuluttajahintaindeksi (2005=100)1 kohosi joulukuusta 2005 kuluvan vuoden huhtikuu- hun 1,3 %. Vuoden 2005 maaliskuusta indeksi on kohonnut samoin 1,3 %. Kuluttajahin- toja nostivat vuoden aikana eniten polttonesteiden sekä asuntojen hintojen kallistuminen.1 Tilastokeskus uudisti kuluttajahintaindeksin vuoden 2006 alusta. Indeksin painorakenne ja hyödykesisältö päivitettiin.Asumiskustannusten osalta myös mittaamismenetelmiä uudistettiin. Indeksin perusvuodeksi tuli vuosi 2005=100. Indeksilaskettiin myös vuodelle 2005, joten vuosimuutokset v. 2006 lasketaan uuden indeksin pohjalta. Myös yhdenmukaistettukuluttajahintaindeksi uudistettiin samojen periaatteiden mukaisesti.
  12. 12. 12 Nousua hidasti merkittävästi viestinnän ja tietotekniikan hintojen sekä maksujen hal- peneminen. Hintakehitystä on tarkasteltu hyödykkeittäin jäljempänä liitteessä. Jos euron kurssi pysyy suunnilleen nykytasolla ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat palautuvat lähiviikkoina alkuvuoden keskimääräiselle tasolle, kuluttajahintaindeksin nousu voisi kuluvan vuoden aikana – joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 – rajoittua ar- violta 1½ prosentin tienoille. Vuonna 2006 keskimäärin indeksi kohoaisi tällöin lähes saman verran. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu voisi jäädä hieman hi- taammaksi.2 Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä Vaikutus indeksin nousuun, % Valtion tuloperustemuutokset 0 Asuminen (pl. kevyt polttoöljy) ¾ Tuontihinnat ½ Muut ¼ Yhteensä 1½ Teollisuuden tuottajahintaindeksi kääntyi vuoden 2005 aikana nousuun ja kohosi koko vuonna keskimäärin 2,1 %. Tuontihintaindeksi kohosi 6,6 %, mutta vientihintaindeksi vain 1,8 %, joten vaihtosuhde heikkeni edelleen. Kuluvan vuoden aikana tuottajahintojen nousuvauhti on kiihtynyt. Viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun teolli- suuden tuottajahinnat kohosivat 4,5 %, tuontihinnat 9,3 % ja vientihinnat 4,0 %.2 Eurostatin suosituksesta Tilastokeskus on muuttanut yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentatapaa siten, ettäuudistettu hyödykekori otetaan ns. ketjuttamalla käyttöön vasta vuotta 2006 koskevien indeksien laskennassa. Tämän seu-rauksena aiemmin julkistetut inflaatioluvut muuttuvat seuraavasti: tammikuu 1,2 % (aiemmin 0,6 %) ja helmikuu 1,3 %(0,6 %). Huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli 1,4 %; EMU-maissa nousu oli ennakkotieto-jen mukaan 2,4 %.
  13. 13. 13 5. Palkansaajien ostovoima Palkansaajien ostovoima lisääntyi 3,0 % v. 2005, eli selvästi nopeammin kuin tulopoliit- tista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mu- kaisesti, mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen ke- ventämisestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroaste ki- ristyi. Edelliseen vuoteen verrattuna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastui 2 prosenttiyksikköä, kun kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutui ja palkansaajien tulonsiir- rot supistuivat työttömyyden vähenemisen johdosta merkittävästi. Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä) Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 -1,0 -2,0 2004 2005 2006 Palkansaajien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaat 3½ % eli selvästi nopeammin kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työpanoksen kasvun odotetaan olevan arvioitua nopeampaa ja verotuksen taso3 kevenee mm. työeläkemaksu- jen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän. Merkittävimmin käytettävissä olevien tulojen kasvuun tänä vuonna vaikuttavat viime vuotta selvästi runsaammat verokevennykset ja ennakoitu työllisyyden koheneminen. Veroaste laskee tänä vuonna merkittävästi4 vaikka noin neljännes 0,6 %/ BKT suurui- sista valtion ansiotuloverokevennyksistä korvaa sairausvakuutuksen rahoitusjärjestel- män muutoksesta aiheutuvaa sosiaaliturvamaksujen kohoamista. Sen sijaan inflaation3 Tässä laskelmassa on otettu käyttöön kaikille vuosille uusi OECD:n palkansaaja-käsite: average worker (AW). Suomenosalta työntekijän tulotaso kohosi kymmeneksen aiemmin käytettyyn ns. APW-tulotasoon verrattuna.4 Laskelmassa arvioitu AW-palkansaajan keskimääräisen veroasteen runsaan puolen prosenttiyksikön lasku ja toisaaltakeskimääräisen kunnallisveroasteen 0,11 prosenttiyksikön nousu v. 2006. Laskelmaan sisältyvät toteutetut Tel-maksukevennykset ja työttömyysvakuutusmaksun korotus.
  14. 14. 14hienoinen kiihtyminen hidastanee reaalitulojen nousua samoin kuin keskiansioidenennakoitu nousun hidastuminen. ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA 2003 2004 2005* 2006** milj. € milj. € milj.€ milj.€ 1. Palkkasumma 56535 59061 61700 64300 muutos, % 4,5 4 1/2 4 2. Tuloverot, lopullinen 18035 18427 19300 19700 muutos, % 2,1 5 2 3. Palkkasumma tuloverojen jälkeen 38500 40634 42400 44600 muutos, % 5,5 4 1/2 5 4. Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen 4531 4735 4700 4900 muutos, % 4,5 - 1/2 3 1/2 5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen 43032 45369 47100 49500 muutos, % 5,4 4 5 6. Kuluttajahintaindeksi, 1990=100 127 127 128 130 muutos, % 0,2 1 1 1/2 7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo 5,2 3 3 1/2 8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä 2078 2087 2120 2150 muutos, % 0,5 1 1/2 1 1/2 9. Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 3374 3397 3420 3470 muutos, % 0,7 1/2 1 1/2 10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 4,8 1 1/2 2Tulopoliittisen selvitystoimikunnan ostovoimalaskelma on tehty perinteisesti arvioimal-la veroaste ns. APW -palkansaajalle (keskimääräinen kokoaikaisen teollisuustyönteki-jän palkka) ja soveltamalla sitä kaikkiin palkansaajiin, mikä ei välttämättä kuvaa todel-lista kehitystä. Tulonsiirrot ovat toisaalta perustuneet todelliseen tulonjakotilasto-aineistoon. Jos myös ostovoimalaskelmien veroasteet (keskimääräinen palkkatulon ve-roaste = palkoista maksetut verot/palkat) arvioidaan koeverottamalla koko tulonjakoti-laston otosaineistoa, tämä muuttaa jossain määrin sekä veroasteen että ostovoiman kehi-tyskuvaa edellä arvioidusta.
  15. 15. 156. KustannuskilpailukykyKansainvälinen kilpailukyky on käsitteenä hyvin monitahoinen. Yleisesti kilpailukykyäon kansainvälisen kaupan osalta tarkasteltu kustannusnäkökulmasta, jolloin puhutaankustannuskilpailukyvystä tai hintakilpailukyvystä. Indikaattorina on yleensä käytetty sa-massa valuutassa laskettuja yksikkötyökustannuksia, koska niiden on katsottu heijastavanparhaiten eroja eri maiden kustannuskehityksessä. Kilpailukykyindikaattorin kehitykseenvaikuttavat työkustannusten ohella tuottavuuskehitys sekä muutokset valuuttakurssienkeskinäisissä suhteissa.6.1. Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissaToukokuussa 2006 julkaistussa Euroopan komission raportissa ”European Economy” onesitetty arvioita henkeä kohti laskettujen työvoimakustannusten kehityksestä EU-maissaja eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Vuonna 2005 työvoimakustannukset nousivatSuomessa 3,2 %, kun nousu euroalueella oli 1,9 % ja koko EU-alueella 2,4 %. Vuonna2006 työvoimakustannusten arvioidaan kohoavan euroalueella keskimäärin 2,1 % jav. 2007 keskimäärin samoin 2,1 %. Komission vastaavat luvut Suomelle ovat tälle vuo-delle 2,8 % ja ensi vuodelle 2,5 % (Liite).Suurista EMU-maista Saksan luvut ovat erittäin alhaisia; 0,2 % tälle vuodelle ja -0,2 %ensi vuodelle. Saksan johtavien tutkimuslaitosten tuoreiden ennusteiden mukaan työvoi-makustannukset kohoavat sekä tänä että ensi vuonna noin prosentin.Koko EU:lle työvoimakustannusten nousuarviot ovat sekä tämän että ensi vuoden osaltapuoli prosenttiyksikköä EMU-maita korkeampia eli hyvin lähellä Suomen lukuja. EU:nulkopuolisista maista mainittakoon USA:n EU-maita jonkin verran korkeammat luvut jaJapanin selvästi alhaisemmat luvut.6.2. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykySuhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna koko tehdasteollisuuden keskimääräi-nen kustannuskilpailukyky on viime vuosina pysytellyt meillä suunnilleen ennallaan elilähes viidenneksen pitkän aikavälin (1970-2004) keskiarvoa parempana. Muussa kuinsähköteknisessä tehdasteollisuudessa kilpailukyvyn kehitys on ollut selvästi heikompaa.
  16. 16. 16Vuonna 2005 tehdasteollisuuden keskimääräinen kustannuskilpailukyky heikkeni. Pa-periteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden nousu pysähtyi, ja tuoteyksik-köä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita enemmän. Muussa kuin säh-köteknisessä teollisuudessa kilpailukyky painui hieman pitkän aikavälin keskiarvon ala-puolelle. Vuonna 2006 kustannuskilpailukyvyn arvioidaan tuotannon ja tuottavuudennousun nopeutumisen myötä tehdasteollisuudessa keskimäärin uudelleen kohenevan;muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa suhteellinen kilpailuasema näyttäisi edelleenjäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.Seuraavassa kuviossa on verrattu tehdasteollisuuden samassa valuutassa laskettujen yk-sikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaissa Suomen tehdasteollisuuden vastaavaankehitykseen. Käyrän kohoaminen merkitsee Suomen tehdasteollisuuden kannalta suh-teellisen kilpailuaseman kohenemista (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissaenemmän kuin Suomessa) ja lasku vastaavasti sen heikkenemistä. Suhteelliset yksikkötyökustannukset 140 Tehdasteollisuus 1970-2004=100 OECD 14/ Suomi 130 120 110 100 90 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll. Lähteet: Kilpailijamaat: vuodet 1970-2004 USA:n työministeriö; ennusteet Euroopan komissio. Suomi: vuodet 1970-2004 Kansantalouden tilinpito/Tilastokeskus; ennusteet VM Valuuttakurssit: Suomen Pankki
  17. 17. 17Tulopoliittinen selvitystoimikuntaLiitteet19.5.2006Keskeiset ennusteluvutValtiovarainministeriö, 14.3.2006 2005* 2002 2003 2004* 2005* 2006** mrd. eu- määrän muutos, prosenttia roaBruttokansantuote markkinahintaan 155 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7Tavaroiden ja palvelujen tuonti 55 1,8 2,9 6,0 10,3 6,2Kokonaistarjonta 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4Tavaroiden ja palvelujen vienti 60 5,0 1,4 5,6 7,0 7,9Kulutus 116 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3 yksityinen 81 1,5 4,4 3,2 3,4 2,8 julkinen 35 4,3 1,5 1,6 1,5 1,0Investoinnit 30 -3,1 -1,5 5,0 1,7 4,0 yksityiset 25 -4,6 -3,0 5,6 3,1 5,3 julkiset 4 6,6 6,7 2,1 -6,2 -3,9Varastojen muutos1) (ml. tilastollinen ero) 4 -0,2 0,4 0,2 0,2 0,0Kokonaiskysyntä 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 150 0,8 3,1 3,5 2,8 2,61) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 2002 2003 2004* 2005* 2006**Palvelut, määrän muutos, % 2,1 2,5 3,2 3,1 2,9Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 2,1 0,5 5,9 -1,2 5,2Työn tuottavuus, muutos, % 1,5 2,5 3,2 1,3 2,2Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7Vaihtotase, mrd. euroa 10,3 5,5 6,2 3,7 4,9Vaihtotase, % BKT:sta 7,3 3,8 4,1 2,4 3,0Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,8 50,9 51,1 50,7 49,9Veroaste, % BKT:sta 45,5 44,5 44,2 44,4 43,4Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2 2,3 1,9 2,4 2,5Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,4 0,4 0,2 0,6 0,4Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 42,3 45,2 45,1 41,1 39,6Valtionvelka, % BKT:sta 42,1 44,0 42,6 38,7 37,0
  18. 18. 18 Bruttokansantuote 1997 - 2006** määrän muutos, % % 7 Suomi 6 5 USA 4 Suomi Euroalue 3 Japani USA 2 Euroalue 1 0 -1 Japani -2 97 98 99 00 01 02 03 04* 05* 06** 3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD, VM ( SK-2006:1) 14519.xls Työttömyysaste % 1980 - 2007** 18 15 Suomi 12 9 6 Euroalue 3 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005*3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet EU, TK, VM (SK-2006:1)15145.xls, VM-INFO
  19. 19. 19 Työvoima ja työlliset trendi 1000 henkeä 2700 2600 Työvoima 2500 2400 2300 2200 2100 Työlliset 2000 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähde: TK 25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3) 13507.xls Työllisyysaste % 15 - 64-vuotiaat 80 75 70 65 60 55 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 0625.4.2006 VM/KO/UL, lähde: TK (2006:3)10915.xls
  20. 20. 20 Työllisyyden kasvu huhtikuusta 20031000 henkeä huhtikuu 2003 - maaliskuu 2006 2000 = 100 90 115 80 114 BKT:n 70 kuukausikuvaaja 113 (oikea asteikko) 60 112 50 111 40 110 30 109 20 108 10 107 0 106-10 Työllisyyden kasvu 105 (vasen asteikko)-20 104 2003 2004 2005 200612.5.2006 VM/KO/UL (Lähde:TK)19825.xls Työttömyysaste lääneittäin 1990 - 2005 %20 Lappi15 Oulu Itä-Suomi10 Länsi-Suomi Etelä-Suomi 5 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Lähde: TK 22.3.2006/VM/KO/UL 15240.xls
  21. 21. 21 RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) 2000=100 ENERGIA220200 USD180160140120100 80 EUR 60 40 20 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.27.4.2006/2006:M3/17186.xls RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) 2000=100 pl. ENERGIA160150140 USD130120110100 90 EUR 80 70 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.27.4.2006/2006:M3/17186.xls
  22. 22. 22 Öljyn hinta, USD vs EURUSD/EUR kk-keskiarvo 80 70 Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated) 60 Raakaöljyn EUR-hinta 50 40 30 20 10 0 99 00 01 02 03 04 05 06 3.5.2006/VM/KO/UL Lähde: Bloomberg ja Euroopan keskuspankki 15483 Kuluttajahintaindeksi ja rakennuskustannusindeksi % 12 kuukauden muutos 5 Rakennus- 4 kustannus- indeksi 3 2 1 0 -1 Kuluttajahintaindeksi -2 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähde: Tilastokeskus 15.5.2006/VM/KO/UL (2006:4) 14072.xls
  23. 23. 23Kuluttajahintaindeksin nousu huhtikuusta 2005 huhtikuuhun 2006 Muutos-% Vaikutus indeksin nousuun1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0,9 0,12Viljatuotteet ja leipä 1,7 0,04Liha 0,5 0,01Kala 5,0 0,03Maitotuotteet, juusto, kananmunat 0,9 0,02Öljyt ja rasvat 1,1 0,00Hedelmät ja marjat -5,6 -0,06Vihannekset 1,2 0,02Sokeri, hillot, makeiset 1,1 0,01Muut ruokavalmisteet 0,2 0,00Kahvi, tee, kaakao 5,8 0,02Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, mehut 2,8 0,022. Alkoholijuomat ja tupakka 1,3 0,06Alkoholijuomat 0,4 0,02Tupakka 3,0 0,053. Vaatetus ja jalkineet -2,4 -0,13Vaatetus -2,5 -0,11Jalkineet -2,2 -0,024. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu yms 3,8 0,80Asuntojen vuokrat 4.1 2,4 0,18Omistusasuminen 4.2 4,5 0,38 Asuntojen hinnat 7,0 0,32 Peruskorjauskustannukset 1,8 0,04 Asuntolainojen korot -0,6 -0,01 Vesi, jätteiden keruu, jätevesi, muut asumispalvelut 2,3 0,05 Sähkö 3,6 0,06 Kevyt polttoöljy 25,5 0,125. Kalusteet, kotitalouskoneet, kodinhoito 0,8 0,04Huonekalut, matot 1,0 0,02Kodintekstiilit -2,3 -0,01Kodinkoneet 0,7 0,01Taloudenhoitoon liityvät tavarat ja palvelut 0,9 0,016. Terveys 0,8 0,04Lääkevalmisteet, hoitolaitteet -0,6 -0,01Avohoitopalvelut 3,1 0,05Sairaalapalvelut 0,0 0,007. Liikenne 3,6 0,52Ajoneuvon hankinta 7.1 -2,2 -0,10 Uudet autot -0,9 -0,01 Käytetyt autot -3,0 -0,08Autojen poltto- ja voiteluaineet 8,7 0,36Auton huolto ja korjaus 4,9 0,05Julkinen liikenne 7.3 5,5 0,13 Junaliikenne 2,5 0,01 Tieliikenne 3,5 0,04 Lentoliikenne 11,2 0,06 Laivaliikenne 7,0 0,028. Viestintä -11,7 -0,41Postipalvelut 2,4 0,00Puhelin- ja telekopiolaitteet -15,9 -0,05Puhelin- ja telekopiopalvelut -11,7 -0,379. Kulttuuri ja vapaa-aika 0,1 0,02Audiovisuaaliset ja tietojenkäsittelylaitt. -7,5 -0,14Muut kultt. ja vap.aik. liittyvät kestokulutistavarat 2,1 0,01Urheilu- ja retkeilyvälineet -2,1 -0,01Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 2,0 0,09 Kulttuuripalvelut 3,4 0,06 Rahapelit 1,2 0,02Sanomalehdet, kirjat, paperitavarat 1,0 0,02Valmismatkat 4,8 0,0610. Koulutus 1,9 0,0111. Ravintot ja hotellit 2,2 0,15 Ravintola- ja kahvilapalvelut 2,1 0,13 Majoituspalvelut 4,1 0,0212. Muut tavarat ja palvelut 1,4 0,10Kampaamot ja kauneushoitolat 2,7 0,02Sosiaalipalvelut 3,5 0,05Vakuutukset 2,2 0,01Rahoituspalvelut 0,8 0,02 Kulutusluottojen korot 0,2 0,00Passit, luvat ym. maksut ja palvelut 2,2 0,01Kuluttajahintaindeksi yhteensä 1,3 1,3Lähde: Tilastokeskus
  24. 24. 24 Vienti- ja tuontihintaindeksit % 12 kuukauden muutos 15 Tuontihinta- 10 indeksi 5 0 -5 Vientihinta--10 indeksi-15 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 05 17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4) Lähde: Tilastokeskus 14074.xls VAIHTOSUHDE 1995 = 100 105 100 95 90 85 80 75 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06Lähde: Tilastokeskus.17.5.2006/2006:M4/11605.xls
  25. 25. 25 Kuluttajahintaindeksi ja teollisuuden tuottajahintaindeksi 1995 = 100 Kuluttajahintaindeksi115105 Teollisuuden tuottajahinta- indeksi 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4) Lähde: Tilastokeskus 17370.xls Teollisuuden tuottajahintaindeksi alaryhmittäin 1995 = 100170160150 Energiatuotteet140 Kestokulutustavarat130 Kokonaisindeksi120 Muut kulutustavarat110 Raaka-aineet ja tuot.100 hyödykkeet Investointitavarat9080 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähde: Tilastokeskus 17.5.2006/VM/KO/UL, Lähde: TK (2006:4) 19656.xls
  26. 26. 26 YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI% 12 kk:n muutos4 Suomi3 Saksa210 Ruotsi-1 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus.16.5.2006/20052.xls PITKÄT KOROT % 8 SEK 7 FIM 6 USD 5 4 DEM 3 2 1 JPY 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähde: Reuters. 2.5.2006/2006:M4/12943.xls
  27. 27. 27Työvoimakustannukset työntekijää kohtimuutos, % keskim. keskim. 5 vuotta EU, Spring 2006 1961- 1991- 1996- 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1990 1995 2000Belgia 8,4 4,6 2,3 3,6 3,8 1,7 2,1 2,4 2,4 2,2Saksa 6,7 6,1 2,4 2,3 2,0 2,4 1,4 0,2 0,2 -0,2Kreikka 15,7 12,1 8,0 5,7 10,0 4,6 5,8 6,1 5,9 5,0Espanja 14,9 7,2 2,6 3,6 3,3 3,4 3,3 2,5 3,3 3,2Ranska 10,1 3,1 2,3 2,3 3,0 2,4 3,1 3,2 3,3 3,2Irlanti 12,4 4,6 5,3 7,4 5,1 5,6 5,5 5,5 5,0 4,8Italia 13,6 5,2 2,7 3,2 2,7 3,7 3,5 2,9 2,6 2,7Luxemburg 7,7 4,6 2,9 3,5 3,9 1,8 4,1 3,7 3,5 3,0Alankomaat 7,9 3,5 3,0 5,5 5,2 4,0 3,3 1,4 2,2 2,7Itävalta 7,9 4,9 1,9 1,4 2,1 1,9 2,3 2,4 2,8 2,2Portugal 17,0 10,6 5,9 5,3 4,4 3,1 2,4 2,9 2,7 2,5Suomi 11,5 3,2 2,9 4,7 1,8 2,6 4,1 3,2 2,8 2,5Euroalue 9,8 5,2 2,4 2,8 2,7 2,6 2,4 1,9 2,1 2,1Tsekki .. .. 10,2 7,6 6,2 4,9 6,3 4,0 4,8 5,1Tanska 9,8 3,1 3,8 4,4 3,8 3,8 2,1 3,5 3,8 3,9Viro .. .. 16,8 7,6 10,3 10,9 10,8 12,0 11,7 11,1Kypros .. .. 4,1 1,0 4,1 9,3 3,5 4,4 3,5 3,5Latvia .. .. 11,9 3,4 4,0 11,1 15,1 14,4 15,0 12,0Liettua .. .. 14,8 3,6 4,4 8,8 8,1 11,5 8,9 8,2Unkari .. .. 15,0 15,9 12,7 10,0 9,7 9,1 5,3 4,0Malta .. 8,3 4,3 5,0 2,8 1,7 -0,8 2,4 2,9 3,0Puola .. .. 17,6 13,1 2,0 0,8 1,9 3,0 4,6 5,2Slovenia .. .. 11,0 11,6 8,5 7,8 7,7 5,0 5,2 5,0Slovakia .. .. 10,9 6,3 9,3 6,0 10,8 9,2 7,3 6,5Ruotsi 9,4 4,7 4,7 4,5 2,9 3,0 3,7 3,4 3,7 4,3Iso-Britannia 10,4 4,9 4,6 5,0 3,6 4,8 4,3 4,4 4,3 4,4EU-25 .. .. 3,4 3,9 3,2 3,1 2,9 2,4 2,7 2,7EU-15 9,8 5,1 2,8 3,3 2,9 3,1 2,8 2,5 2,6 2,6Bulgaria .. .. 96,3 12,3 4,7 1,0 6,6 8,8 9,4 9,3Romania .. 135,4 71,4 44,8 25,9 27,7 22,1 16,7 13,8 10,9USA 6,2 3,5 4,2 2,4 3,6 4,2 4,8 4,6 3,8 4,1Japani 10,1 2,0 -0,1 -0,6 -1,6 -1,6 -1,6 0,6 0,8 1,0Lähde: Komission ennuste, 8.5.2006, Taulu 21

×