SAK:n tavoitteet minihallitusohjelmaneuvotteluihin
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share

SAK:n tavoitteet minihallitusohjelmaneuvotteluihin

  • 238 views
Uploaded on

SAK kannustaa hallituspuolueita sopimaan minihallitusohjelmaneuvotteluissa paketista, jolla lisätään nopeasti työpaikkoja ja talouskasvua.

SAK kannustaa hallituspuolueita sopimaan minihallitusohjelmaneuvotteluissa paketista, jolla lisätään nopeasti työpaikkoja ja talouskasvua.

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
238
On Slideshare
203
From Embeds
35
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 35

http://www.sak.fi 35

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1.     Tavoitteet minihallitusohjelmaneuvotteluihin kesäkuussa 2014 1 (2) Suomen Ammattiliittojen PL 157 Puh. +358 (0)20 774 000 www.sak.fi Keskusjärjestö SAK ry 00531 HELSINKI Fax +358 (0)20 774 0225 sak@sak.fi Käsitelty SAK:n hallituksessa 2.6.2014 Tavoitteet minihallitusohjelmaneuvotteluihin kesäkuussa 2014 1. Johdanto Päähallituspuolue kokoomuksen puheenjohtajan vaihtuessa Jyrki Kataisen hallitus eroaa ja tilalle nimitettäneen kokoomuksen uuden puheenjohtajan johtama uusi, nykypohjaan rakentuva hallitus. Uuden hallituksen ohjelman perustana on kesällä 2011 hyväksytty hallitusohjelma. Sikäli kuin uuden hallituksen ohjelmaan tehdään eräitä täsmennyksiä, tähän muistioon on koottu SAK:n näkemyksiä ja ehdotuksia. Hallituksen on reagoitava kasvavaan työttömyyteen. Se edellyttää valtiontalouden sopeutusaikataulun hidastamista ja 600 miljoonan kasvupaketin laajentamista. Laajennus voidaan rahoittaa valtion omaisuuden myyntituloilla, joista 1,3 miljardia on päätetty käyttää valtion velan lyhentämiseen. Toiseksi hallituksen on palautettava luottamus kolmikantayhteistyöhön. Hallituksen päätökset leikata työttömyysturvaa ja eläkkeiden indeksikorotuksia tehtiin kuulematta työmarkkinajärjestöjä. Näin hallitus vaaransi työmarkkinajärjestöjen luottamusta tavalla, joka pahimmallaan heijastuu käynnissä oleviin työura- ja eläkeneuvotteluihin. Hallituksen tulee jatkaa nykyisen hallitusohjelman mukaisten työelämäasioiden valmistelua, mm. vahvistaen kokoaikaisten työsuhteiden syntymistä. 2. Asuntorakentaminen käyntiin ja tukemaan työllisyyttä 20-vuotinen korkotukimalli 20-vuotisesta korkotukimallista on tehtävä sellainen, että se oikeasti käynnistää vuokra- asuntotuotannon. Oman varallisuuden vaatimus asetetaan noin 10 prosenttiin ja omien varojen enimmäiskoroksi 8 prosenttia. Omistajan on voitava valita korjaustoiminnan rahoitustapa ja sallittava kohtuullinen korjausvaraus pitkäjänteisen kiinteistön ylläpidon mahdollistamiseksi. ASO-tuotantotuen omavastuukorko ja tuotantorajoite ASO-tuotantotuen omavastuukorko on alennettava 3,4 prosentista 1 prosenttiin. Omavastuukorko on alennettu vuokra-asuntotuotannossa 1 prosenttiin ja kehysriihessä laskettiin samalle tasolle myös opiskelija-asuntojen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen määrän kytkös tulee poistaa. Asumisoikeusasuntojen tuotannon lisääntyminen vapauttaa vuokra-asuntoja. ASO-asuntoon 60 prosenttia muuttaneista tulee vuokra-asuntomarkkinoilta.
  • 2.     Tavoitteet minihallitusohjelmaneuvotteluihin kesäkuussa 2014 2 (2) 3. Korjausrakentamisella isot työllisyysvaikutukset Taloyhtiöiden energiakorjauksia ja homekouluja/-päiväkoteja/-sairaaloita voitaisiin tukea vipumallilla eli valtio antaa 10 prosentin avustuksen, mikä edellyttää 90 prosentin osuutta yksityistä tai kunnallista rahaa. Valtion 100 miljoonan avustussummalla käynnistyisi miljardin edestä rakentamista, minkä vaikutus olisi noin 17 000 henkilötyövuotta. Avustuksen tulee olla määräaikainen. Myös liikenneväylien kunnosta on huolehdittava. Ns. liikenneväylien korjausvelka on kasvanut jo yli 2 miljardiin euroon ja liikenneinfrastruktuurin kunto haittaa jo elinkeinoelämän kuljetuksia ja kansalaisten liikkumista sekä turvallisuutta. Hallituksen tulee perua kehysriihessä päätetty 100 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon. 4. Työssä käymisen edellytyksiä parannettava Pisara-rata työllisyyttä ja kasvua edistämään Hallitus teki kehysriihessä periaatepäätöksen Pisara-radan toteuttamisesta, rahoitusmallin valmistelusta ja kustannusosuusneuvotteluiden käynnistämisestä. Hallituksen tulisi sitoutua tekemään toteutus- ja rahoituspäätös antaessaan eduskunnalle vuoden 2014 viimeisen lisätalousarvioesityksen. Hallituksen tulisi linjata TEN-politiikkaa siten, että Suomi tavoittelee EU-tukea nimenomaisesti Pisara-hankkeeseen. TEN-rahoituksen seuraava hakuaika päättyy tämän vuoden lopulla. Tätä ennen pitäisi valmistua hankesuunnitelma, rahoitusmalli ja sopimus eri osapuolten kustannusosuuksista. Käytännössä hakuaika isoille hankkeille sulkeutuu seitsemäksi vuodeksi. Pisara-rata kuuluu Euroopan liikenneverkon kahden ydinverkkokäytävän solmukohtaan. EU- tuki tämän tyyppisille hankkeille voi olla yli 20 prosenttia. Vuoden 2014 viimeisessä lisäbudjetissa tulisi päättää Pisara Oy:n pääomittamisesta. Summa tarkentuu syksyksi. Pienten lasten vanhempien työssäkäynnin edellytyksiä parannettava Kehysriihessä päätetty 25 miljoonan euron korotus päivähoitomaksuihin tulisi perua. Perusteluina ovat lapsiperheiden toimeentulon tukeminen ja työn kannustavuus. Korkeat päivähoitomaksut kannustavat erityisesti pienipalkkaisia naisia jäämään kotiin, jolloin työurat lyhenevät ja sukupuolten tasa-arvo ei etene. 5. Kolmikantavalmistelu turvattava – Työttömyysturvan ja työeläkkeiden leikkaukset peruttava Hallituksen kehysriihessä päättämä 50 miljoonan euron leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on peruttava. Leikkauksen kohdentaminen valtionosuuteen tuottaisi monimutkaista lainsäädäntöä, jota pitäisi välttää. Työeläkkeiden indeksin leikkaus vuonna 2015 on peruttava. Hallituksen kehysriihessä päättämä ja hallitusohjelmaan sisältyvä asumistukiuudistus on toteutettava alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, asumistuen suojaosa mukaan lukien.