Your SlideShare is downloading. ×
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

559

Published on

SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011

SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
559
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 31. SUOMEN MALLI ON TUOTTANUT TULOSTA, 4 TYÖ HY VINVOINNIN PUOLESTA JATKUU1.1 VAALIK AUDEN KOLME HA ASTETTA 41.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA VAHVISTETTAVA 62. K ASVUPOLITIIK ALLA ENEMMÄN JA PAREMPIA 7 TYÖPAIKKOJA2.1 TALOUSPOLITIIK AN SUURI LINJA 72.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKK A A 102.3 AMMATTITAITO ON AVAIN 142.4 ELINKEINOPOLITIIKK AAN SUUREMPI VAIHDE 162.5 PITK ÄJÄNTEISYYTTÄ LOGISTIIKK ARATK AISUIHIN 192.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIK AN SUOMALAINEN 20 MALLI2.7 ASUNTOPOLITIIK AN SUUNNAKSI TARJONNAN 21 LISÄÄMINEN2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MA AHANMUUTTOA 223. TYÖHY VINVOINNIN EDISTÄMINEN 233.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA KOOTTAVA 23 YHTEEN3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET 243.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA. NYT. 273.4 TYÖSUOJELUSSA PARANNETTAVA A 294. PALKK APERUSTEISEN SOSIAALITURVAN 30 VAHVISTAMINEN4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAK AASSA HALLINNASSA 304.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS 304.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET KORJATTAVA 314.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA PARANNETTAVA 315. TAVOITTEENA REILUMPI GLOBALISA ATIO JA 33 VAHVA EUROOPPA5.1 MAAILMANK AUPALLE REILUT PELISÄ ÄNNÖT 335.2 EUROOPAN SOSIA ALISTA MALLIA VAHVISTETTAVA 346. TIIVISTELMÄ LINJAUKSISTA: KOHTI OSAAVAA JA 35 OIKEUDENMUK AISTA SUOMEA
  • 2. 4 Helteinen iltapäivä toukokuussa 2006. Uuden-Seelannin työministeri Ruth Dysonin johtama valtuuskunta saapuu SAK:n johtoryhmän kokoushuoneeseen neljännestunnin myöhässä. Virkamiehistä ja työmarkkinaosapuolten edus- tajista koottu ryhmä on kiertänyt koko päivän Helsingissä tapaamassa valtakunnan kärkivaikuttajia. Suomen vierai- lun tarkoituksena on selvittää, kuinka on mahdollista, että vain vähän yli kymmenen vuotta sitten historiansa syvim- män talouslaman kourissa ollut syrjäinen maa onkin nyt noussut maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi. Uusiseelantilaisten vierailu on osuva osoitus siitä yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta, joka maail- malla on viime vuosien aikana tapahtunut. Vielä kymmenen vuotta sitten useat kansainväliset asiantuntijat ja talousjärjestöt suosittelivat Suomelle nk. Uuden-Seelannin mallia, jonka kulmakiviä olivat mm. sosiaaliturvan alas- ajo ja ammattiyhdistysliikkeen aseman murentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen ja Uudesta-Seelan- nista tullaan Suomeen hakemaan menestyksen eväitä. KUVA 1. Työllisten lukumäärä 1995-2006 1000 henkeä, 12 kuukauden liukuva keskiarvo 2450 (KUVA 1) 2400 2350 2300 2250 2200 2150 21001.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA 2050 2000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus
  • 3. 51. TALOUDELLINEN HAASTE: KUVA 2. Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista? 1,0 = Pohjoismaiden keskiarvo kullekin indikaattorille2. SOSIAALINEN HAASTE: 1,53. EKOLOGINEN HAASTE: 1,0 0,5 Työttömyys- Pienipalkkaisen Työsuhde- Hyödyke- Aktiivisen korvaustaso verokiila turva markkinoiden työvoimapolitiikan sääntely voimavarat SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA OECD Lähteet: OECD Going for Growth 2006 sekä OECD Economic Survey of Finland 2006. Työttömyyskorvaustasoa mitataan keskiarvona 5 vuotta työttömänä 2 olleiden pieni- ja keskipalkkaisten henkilöiden sosiaalietuuksien suh- teesta edeltäneeseen palkkatasoon. Pienipalkkaisen verokiilaa mita- taan verojen ja veroluonteisten maksujen (työntekijän ja työnantajan) osuutena yrityksen työvoimakustannuksista. Työsuhdeturvaa mitataan OECD:n indeksillä, joka kuvaa toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei- den turvaa. Hyödykemarkkinoiden sääntely kuvaa kilpailun vapautta ja markkinoiden toimivuutta; sitä mitataan OECD:n indeksillä. Aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja mitataan aktiivisiin toimenpiteisiin käy- tettävien määrärahojen suhteena bruttokansantuotteeseen. SAK
  • 4. 61.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAAVAHVISTETTAVA • Suomen malli on tuottanut tulosta – kehitetään sitä edelleen • Sovitetaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikkaa jatkossakin • Parannetaan työntekijäosapuolen neuvotteluedellytyk- siä paikallistasolla
  • 5. 72.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA (KUVA 3) KUVA 3. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2010, 1000 henkeä 3500 3000 2500 Työikäiset (20-64 -vuotiaat) 2000 1500 Eläkeikäiset (yli 65 -vuotiaat) 1000 500 0 1950 1970 1990 2010 2030 Lähde: Valtiovarainministeriö
  • 6. 82.1.1 Verotuksen rakennetyöllisyyttä edistäväksi Viime vuosina verotulot ovat euromääräisesti kasvaneet samaan aikaan kuin verotusta on kevennetty. Voidaanko tästä päätellä, että veronkevennykset ovat rahoittaneet itse itsensä ja oikeastaan tämän ylikin? Ei voida. Verokertymän kasvuun vaikuttaa myös vero- pohjan, eli sen mitä verotetaan, kasvu. Veropohja on monilla tavoilla mitattuna kehittynyt suotuisasti. Näyttää siltä, että verokertymä on kasvanut ennen kaikkea sen vuoksi, että talous, ansiotaso ja niiden mukana veropohja ovat kasva- neet, mikä on peittänyt veroasteen alenemisen vaikutuk- sen. Viime aikoina onkin toisteltu, että veropohja on kasvanut juuri siksi, että veroastetta on alennettu. Veronalennusten seurauksena olisivat siis yritteliäisyys, työinto ja työtunnit kasvaneet ja kannustimet kiertää verotusta pienentyneet. Verotuksella kiistatta onkin vaikutusta edellä mainittuihin tekijöihin, mutta varsinainen kysymys on, kuinka paljon. Tästä aiheesta on viime vuosina tehty useita kansainvälisiä tutkimuksia. Tutkimuksissa yleinen arvio on, että veropohja kasvaa 2-4 prosenttia, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä osa kasvaa 10 prosentilla. Vaikutus on niin pieni, että Suo- men veropohjan kasvun on täytynyt johtua pääosin muista syistä kuin veronkevennyksistä. Oikea pääsyyllinen on hyvä yleinen suhdannetilanne.
  • 7. 9 EU EU2.1.2 Kuntatalous vakautettava,julkiset palvelut turvattava
  • 8. 10 2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA • Varaudutaan väestön ikääntymi- seen hyvissä ajoin 2.2.1 Muutosturvaa laajennettava • Muutetaan verotuksen raken- netta työllisyyttä edistäväksi • Vakautetaan kuntatalous ja yksinkertaistetaan valtion- osuusjärjestelmää • Huolehditaan julkisten palvelu- jen laadusta ja tuloksellisuu- desta hyvällä henkilöstö- politiikalla
  • 9. 11EU Alla oleva työvoimatase (kuva 4) on eräs tapa kuvata eri väestöryhmiä työmarkkinoiden näkökulmasta. Siitä nähdään, että työikäisestä väestöstä iso osa, noin 1,3 miljoonaa hen- keä, ei kuulu työvoimaan. Työikäisestä väestöstä työvoimaan eivät kuulu esimerkiksi eläkkeellä olevat, koululaiset, opiske- lijat, kotiäidit ja -isät sekä asevelvollisuutta suorittavat. Työl- lisyysasteen nostaminen 75 prosentin tasolle edellyttää työ- voimaan kuulumattomien lukumäärän pienentämistä. Esi- merkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta parantamalla voidaan lyhentää nuorten naisten poissaoloa työstä. KUVA 4. Suomen työvoimatase vuonna 2004, 1000 henkeä Suomen väestö Työikäinen väestö, 15-74 -vuotiaat Alle 15 v. Yli 74 v. Työvoima Työvoimaan kuulumattomat Työlliset Työttömät Palkansaajat Yrittäjät 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Lähde: Tilastokeskus
  • 10. 122.2.2 Lisää laatua ja tehoatyöhallintoon Aktiivisen työvoimapolitiikan toimia arvostellaan usein temppu- työllistämiseksi, joka ei oikeasti edistä työllistymistä. Työvoi- mapolitiikan toimia on monenlaisia, esimerkiksi tukityö, työvoi- makoulutus, työharjoittelu ja työkokeilu. Eri toimet eroavat tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan toisistaan. Tavoitteena on aina tietenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta joilla- kin se saattaa olla realistista vasta useista toimista koostuvan kokonaisuuden jälkeen. Työttömistä yli puolet on nk. vaikeasti työllistettäviä (KUVA 5), kuten pitkäaikais- tai toistuvaistyöttö- miä, vajaakuntoisia, iäkkäitä ja maahanmuuttajia. Heidän työllis- tymiseensä ei pelkkä talouden kasvu useinkaan riitä, vaan kas- vun lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoimapolitiikan toimien vaikuttavuutta on tutkittu pal- jon. Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpia toimenpiteitä ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityö yksityisellä sektorilla. Erityisesti oppisopimusk oulutuk- sella on yksilötasolla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Ammatilli- sen koulutuksen myönteiset vaikutukset työttömien työllisty- miseen ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä ja selvästi muuta työ- voimakoulutusta suurempia. Tulevaisuudessa työvoimapolitiikan toimia on suunnattava entistä vahvemmin tukityöhön yksityisellä sektorilla sekä tut- kintoon johtavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Yksi- lön tarpeet huomioiva tukityö ja koulutus voivat osaltaan paran- taa työnhakijan työmarkkinavalmiuksia ja helpottaa paluuta työ- hön. Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole rahan haaskausta. Lähteet: HÄMÄL ÄINEN, TUOMAL A: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä K AUHANEN, LILJA, SAVAJA: Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus kysyn- nän näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 2006.
  • 11. 13KUVA 5. Työttömät vuonna 2005työllistymisen vaikeuden ja iän mukaan.113000 162000113000 162000 • Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia • Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä tehokkuu- den ja laadun lisäämiseksi • Luodaan aidot välityömarkkinat vaikeimmin työllistyville VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT MUUT 100500 300500 144000 ALLE 25-VUOTIAAT 25-50-VUOTIAAT YLI 50-VUOTIAATLähde: Työministeriö
  • 12. 142.3 AMMATTITAITO ON AVAIN KUVA 6. Kuinka moni SAK:lainen palkansaaja ei saanut työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta vuonna 2005, prosenttia Teollisuus 75 % Yksityiset palvelualat 74 % Julkinen sektori 64 % Naiset 73 % Miehet 72 % 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005. SAK (KUVA 6)2.3.1 Ammatilliseenaikuiskoulutukseen täysremontti
  • 13. 15 2.3.3 Toinen aste vastaamaan nykyajan vaatimuksia2.3.2 Aikuiskoulutuksenopintotuet kuntoon
  • 14. 162.3.4 Korkeakouluissa opintoaikojalyhennettävä 2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE TE TE EU • Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus vastaamaan työelämän tarpeita • Otetaan kaikki mukaan työpai- koilla annettavaan koulutukseen • Mahdollistetaan myös pienitu- 2.4.1 Tuloksellista toimialavuoropuhelua jatketaan loisten osallistuminen aikuis- koulutukseen • Uudistetaan toisen asteen koulutus: parannetaan laatua ja madalletaan raja-aitoja
  • 15. 172.4.2 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan KUVA 7. Ruotsin, Tanskan ja Suomen panostus investointienselkeät painopisteet houkutteluun 2006, henkilöstön lukumäärä ja miljoonaa euroa HENKEÄ HENKILÖSTÖ MILJOONAA EUROA MILJ. EUROA 120 14 13 milj. € 100 12 10 80 111 8,6 milj. € 8 60 71 6 40OECD 4 20 2,4 milj. € 2 14 0 0 Invest in Invest in Denmark ja Invest in Sweden Copenhagen capacity Finland Ulkomaiset investoinnit Suomeen tarkoittavat uusia työpaikkoja suoma- laisille. Suomi ei panosta ulkomaisten investointien houkutteluun tarpeeksi. Tähän johtopäätökseen päätyy, kun vertaa Invest in Finland –toimiston (suom. ”Sijoita Suomeen”) voimava- roja muiden pohjoismaiden vastaa- viin toimistoihin. Ei olekaan ihme, että samaan aikaan kun esimerkiksi kiinalaiset yhtiöt ovat tehneet yli 50 suoraa sijoi- tusta Ruotsiin ja työllistävät siellä satoja ihmisiä, ei Suomessa tapahdu mitään vastaavaa, ehkä Kouvolan China Centeriä lukuun ottamatta. Tär- keintä on saada Suomeen hyviä, työl- listäviä investointeja.
  • 16. 182.4.3 Kansallinen palveluohjelmaedistämään palveluyhteiskuntaa 2.4.5 Sähköinen asiointi käyttöön julkisella sektorilla OECD • Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua • Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat huomioiden2.4.4 Kaivostoiminnan lupaavat • Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaannäköalat hyödynnettävä palvelualojen elinkeinopolitiikkaa • Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla • Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella sektorilla
  • 17. 192.4.6 Harmaan talouden jatalousrikollisuuden torjunta E 2.5.2 Joukkoliikenne nousuun2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄLOGISTIIKKARATKAISUIHIN2.5.1 Pitkäjänteinen investointiohjelma 2.5.3 Oma yksikkö ammattiliikenteen valvontaanja kunnossapitoon tasokorotus
  • 18. 202.5.4 Merenkulusta kasvuala 2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUOMALAINEN MALLI • Investoidaan liikenneinfrastruk- EU tuuriin pitkäjänteisesti selvitetty- jen tarpeiden pohjalta • Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta • Saatetaan merenkulun kilpailu- edellytykset samalle tasolle kuin lähialueillamme
  • 19. 21• Tiivistetään EU:n energia- politiikkaa EU• Poistetaan pullonkaulat pohjois- maisilta sähkömarkkinoilta EU• Jatketaan Suomen monipuolista energialinjaa, painottaen pääs- töttömiä tuotantomuotoja 2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI• Mahdollistetaan ydinvoiman ja TARJONNAN LISÄÄMINEN vesivoiman lisärakentaminen
  • 20. 222.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA • Kasvatetaan vuokra-asuntojen tarjontaa ja lisätään vuokra- asumisen houkuttelevuutta asumismuotona • Tuetaan kasvuseutuja palvelujen ja infrastruktuurin rakentami- sessa • Kohdellaan maahanmuuttajia ja ulkomaisia työntekijöitä työelä- mässä yhdenvertaisesti ja huo- lehditaan siitä, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan EU aina suomalaisia työehtoja EU • Parannetaan kotouttamista ja edellytetään myös työnantajilta vastuuta maahanmuuttajien perehdyttämisessä ja koulu- EU tuksessa • Toimitaan tehokkaasti rasismia vastaan
  • 21. 23 Suomalaisen ihannetyö ei ole työ, joka on mahdollisimman helppo ja jota on mahdollisimman vähän. Suomessa on aina3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA arvostettu työn tekemistä. Työ saa olla ajoittain kohtuullisenKOOTTAVA YHTEEN kovaakin, kunhan se on fiksusti järjestetty. Haasteellinen työ tarjoaa tekijälleen onnistumisen elämyksiä – se pitää vireessä. Suomalaiset pitävät tärkeimpänä työelämään liitty- vänä asiana mielekästä työtä. Tämän jälkeen tulevat tärkeys- järjestyksessä mukavat työtoverit, työsuhteen pysyvyys ja palkka. Mielekäs työ merkitsee työpaikkaa, joka on hyvin joh- dettu, jossa työt on hyvin organisoitu ja jossa vallitsee luot- tamus, inhimillisyys ja keskinäinen kunnioitus. Silloin asi- oista voidaan keskustella eli tieto kulkee avoimesti. Tällai- sessa ympäristössä on valmiutta etsiä uusia, entistä parem- pia työskentelyn tapoja. Yleensä siellä vallitsee ’tekemisen meininki’, jolloin tehdään parempaa tulosta. Vaikka töitä teh- dään kovasti, eivät ne ole taakka eikä jaksaminen ole ongelma. Työt on organisoitu määrällisesti ja laadullisesti siten, että niissä on mahdollista onnistua ja henkilöstöä on työmäärään nähden riittävästi. Järkevästi johdetussa työpaikassa työskentely voi olla ’kovempaa mutta kivempaa’. Tästä seuraa luonnollisesti kes- kimääräisesti korkeampaa tuottavuutta, joka mahdollistaa työsuhteen turvallisuuden lisäksi paremman palkanmaksu- kyvyn ja lisähenkilöstön palkkauksen. Myönteinen kierre hyödyttää kaikkia osapuolia: työntekijää, työnantajaa ja yhteiskuntaa. Ihmiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Palkansaajien työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet kerto- vat kuumemittarin tavoin siitä, kuinka terve työyhteisö on. Vaikutusmahdollisuudet ovat aina seurausta jostakin. Hyvät vaikutusmahdollisuudet heijastavat, että ihmisiin luotetaan, heitä kehitetään ja arvostetaan, heistä välitetään. Se kertoo onko työpaikan arki terve vai ei.
  • 22. 24 3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET 3.2.1 Vuokratyölle pelisäännöt • Toteutetaan ensi vaalikaudella poikkihallinnollinen työelämän politiikkaohjelma • Politiikkaohjelman selvityk- sen perusteella luodaan työ- elämän kehittämisen palvelu- keskus
  • 23. 253.2.2 Määrä- ja osa-aikaisentyön haitat kuriin EU 3.2.3 Kilpailuttamisesta aiheutuvia ongelmia vähennettävä 3.2.4 Puututaan vastentahtoiseen yrittäjyyteen
  • 24. 263.2.5 Ay-liikkeelle kanneoikeus • Säädetään vuokratyölle pelisäännöt • Vähennetään vastentahtoista määrä- ja osa-aikatyötä sekä kilpailuttamisesta aiheutuvia haittoja • Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä aiheutuvat epäkohdat • Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan laiminlyödessä velvoitteensa EU
  • 25. 273.3 TASA-ARVOA JA 3.3.2 Työpaikkojen tasa-YHDENVERTAISUUTTA. NYT. arvosuunnittelua lisättävä3.3.1 Työn ja perhe-elämänparempi yhteensovitus 3.3.3 Julkinen sektori työnantajana
  • 26. 283.3.4 Sama palkka samasta jasamanarvoisesta työstä • Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän hyväksi • Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä • Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa3.3.5 Yhdenvertaisuutta
  • 27. 293.4 TYÖSUOJELUSSAPARANNETTAVAA • Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa • Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa
  • 28. 30Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on voitu uudistaa työelämää jasosiaalivakuutusta muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Yhteistyön politiikkaa jatkamallavoimme sosiaalivakuutuksessakin parhaiten vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen päivärahoja leikkaavasta prosentti-vähennyksestä on luovuttava vaalikauden aikana. Tämä vähennys otettiin käyttöönlamavuosina säästösyistä ja vähennys tarkoitettiin alun perin väliaikaiseksi. Sosiaali-vakuutuksen rahoituksen hallittavuuden takia vähennyksestä luopuminen voidaan tehdäasteittain.4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA TyELHALLINNASSA 4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS
  • 29. 314.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEETKORJATTAVA Vaalien alla tullaan keskustelemaan paljon köyhyydestä ja keinoista sen vähentämiseksi. Tässä yhteydessä esitetään aika ajoin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työ- markkinatuen välisen sidoksen purkamista. Kytköksen pois- taminen tarkoittaisi työttömyyskassojen jäsenten päivära- hojen leikkausta ja työttömien asettamista vastakkain kes- kenään. Se johtaisi siihen, etteivät pienituloisimmat työttö- myyskassojen jäsenet saisikaan maksuilleen vastinetta työttömiksi joutuessaan. Sosiaalivakuutuksen kehittämi- sessä päälinja on maksujen ja etuuksien välisen yhteyden parantaminen. Tähän ei sovellu ansiopäivärahan määräyty- misen irrottaminen peruspäivärahasta. Valtio rahoittaa kaikkien työttömien päivärahoista perus- päivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2006 tämä osuus on 23,50 euroa/pv. Valtio ei osallistu lainkaan ansioturvan lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien lisäpäivien rahoitukseen. Yhden euron korotus työmarkkinatukeen nostaa ansiopäivärahaa keskimäärin vain hieman yli 50 sentillä. Kassan jäsenenä oleva työtön tulee valtiolle halvemmaksi kuin peruspäivära- haa/työmarkkinatukea saava työtön. Työttömyyspäiväraha korvaa keskivertopalkansaajalle vain runsaat 50 prosenttia ansioista. Keskimääräinen ansio- päiväraha oli vuonna 2005 vain 46,88 euroa ja pienimmät ansiopäivärahat ovat lähellä peruspäivärahaa. Useissa tapa- uksissa yksinäinen ansiopäivärahan saaja saa päivärahallaan juuri ja juuri maksettua elämisensä ja asumisensa eikä hänen näin ollen tarvitse hakea asumis- tai toimeentulotu-4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA kea. Jos halutaan työmarkkinatuen saajat pois toimeentulo-PARANNETTAVA tuelta, ei vastaus varmaan ole se, että köyhdytetään toisia työttömiä ja työnnetään heidät toimeentulotuelle.
  • 30. 32 Säännöllisin väliajoin putkahtaa yhteiskunnalliseen keskuste- luun ajatus kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulomal- leja on nykyään lähes yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Käy- tännössä perustulon yleispiirteitä ovat vastikkeettomuus (ei ehtoja saamiselle), universaalisuus (kaikki saavat) ja tasasuu- ruisuus (kaikille samansuuruinen etuus). Perustulomalleista voidaan karkeasti erottaa täysi ja osittainen perustulo. Täysi perustulo korvaisi koko nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän. Se on yleensä tyrmätty sekä liian kalliina että työnteon kannus- tinvaikutuksiltaan arveluttavana. Osittainen perustulo korvaisi vain nykyisen toimeentulotuen perusosan ja vähimmäisetuu- det ja se riittäisi tasoltaan turvaamaan elämän ”purkkitonnika- laa ja pastaa” -ruokavaliolla. Sen tarkoituksena olisi ennen kaikkea patistaa saajiaan hankkimaan lisäansioita. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella. • Hallitaan eläkejärjestelmää Toisin kuin perustuloajatteluun, ei kannattamaamme hyvin- vakaasti ja sukupolvien välistä vointimalliin kuulu vain etuuksien jakaminen vaan myös hyvin- oikeudenmukaisuutta vaalien vointivaltion tarjoamat palvelut kuten koulutus, kuntoutus, työvoimapalvelut ja sosiaalityö. Jos sosiaaliturvassa ihmisiä ei • Otetaan käyttöön uusi vanhem- enää eroteltaisi minkään syyn perusteella, kuinka eri tyyppis- painvakuutus ten palvelujen tarpeessa olevat ihmiset löydettäisiin? Perus- tulo johtaisikin kahteen huonoon tulokseen: tukea valuisi pal- • Korjataan työttömyysturvan jon niille, jotka eivät sitä tarvitse ja toisaalta tukea tarvitsevat puutteet jätettäisiin entistäkin enemmän omilleen. • Otetaan pätkätyön tekijät paremmin mukaan tapaturma- vakuutukseen
  • 31. 33Globalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien torjuminenedellyttää entistä tehokkaampaa maailmanlaajuista monenkeskistäyhteistyötä. Tässä työssä Suomen on jatkossakin oltava edellä-kävijöiden joukossa. Suomen on jatkettava YK:n vahvistamistaturvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyön ylimpänäauktoriteettina ja edistettävä samaa näkökulmaa Euroopan unioninyhteisessä ulkopolitiikassa. Vahva ja kattava monenkeskinenjärjestelmä on suomalaisten ja eurooppalaisten oma etu ja samallakoko maailman vakaan, kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksenparas turva.5.1 MAAILMANKAUPALLEREILUT PELISÄÄNNÖT ILOEU
  • 32. 345.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIAVAHVISTETTAVA EU • Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa • Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaanEU EU • Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-tason vuoropuhelua • Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten toteuttamiseen • Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä EU
  • 33. 35SOPIMUSYHTEISKUNTA A • Mahdollistetaan myös pienituloisten osallistuminen aikuis-VAHVISTET TAVA koulutukseen• Suomen malli on tuottanut tulosta – • Uudistetaan toisen asteen koulutus: parannetaan laa- kehitetään sitä edelleen tua ja madalletaan raja-aitoja• Sovitetaan yhteen talous- ja työ- markkinapolitiikkaa jatkossakin ELINKEINOPOLITIIKK A: UUSIA• Parannetaan työntekijäosapuolen T YÖPAIKKOJA SUOMEEN neuvotteluedellytyksiä paikallistasolla • Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua • Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualatTALOUSPOLITIIKK A: JULKISEN huomioidenTALOUDEN LIIKKUMATIL A A • Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaanK ÄY TET TÄVÄ VIISA ASTI palvelualojen elinkeinopolitiikkaa• Varaudutaan väestön ikääntymiseen • Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja hyvissä ajoin sosiaalisesti kestävällä tavalla• Muutetaan verotuksen rakennetta • Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella sektorilla työllisyyttä edistäväksi• Vakautetaan kuntatalous ja yksinker- LOGISTIIKK A: OSA KILPAILUKYKYÄMME taistetaan valtionosuusjärjestelmää • Investoidaan liikenneinfrastruktuuriin pitkäjänteisesti selvitet-• Huolehditaan julkisten palvelujen laa- tyjen tarpeiden pohjalta dusta ja tuloksellisuudesta hyvällä • Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta henkilöstöpolitiikalla • Saatetaan merenkulun kilpailuedellytykset samalle tasolle kuin lähialueillammeT YÖVOIMAPOLITIIKK A: T YÖ JATEKIJÄT KOHTA AMA AN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKK A: ENEMMÄN• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia ENERGIA A, VÄHEMMÄN PÄ ÄSTÖJÄ• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä • Tiivistetään EU:n energiapolitiikkaa tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi • Poistetaan pullonkaulat pohjoismaisilta• Luodaan aidot välityömarkkinat sähkömarkkinoilta vaikeimmin työllistyville • Jatketaan Suomen monipuolista energialinjaa, painottaen päästöttömiäKOULUTUSPOLITIIKK A: TÄYSREMONT TI tuotantomuotojaAMMATILLISEEN AIKUISKOULUTUKSEEN • Mahdollistetaan ydinvoiman ja vesi-• Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus voiman lisärakentaminen vastaamaan työelämän tarpeita• Otetaan kaikki mukaan työpaikoilla annettavaan koulutukseen
  • 34. 36ASUNTOPOLITIIKK A: TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUT TAHINTAKEHIT YS HALLINTA AN • Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän hyväksi• Kasvatetaan vuokra-asuntojen tarjontaa • Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä ja lisätään vuokra-asumisen houkut- • Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa televuutta asumismuotona• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen ja TURVALLISET T YÖOLOT infrastruktuurin rakentamisessa • Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa • Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoaHARKIT TUA JA T YÖPERÄISTÄMA AHANMUUT TOA SOSIA ALITURVA A VAHVISTETA AN• Kohdellaan maahanmuuttajia ja ulko- • Hallitaan eläkejärjestelmää vakaasti ja sukupolvien välistä maisia työntekijöitä työelämässä yhden- oikeudenmukaisuutta vaalien vertaisesti ja huolehditaan siitä, että • Otetaan käyttöön uusi vanhempainvakuutus Suomessa tehtävään työhön sovel- • Korjataan työttömyysturvan puutteet letaan aina suomalaisia työehtoja • Otetaan pätkätyön tekijät paremmin mukaan tapaturma-• Parannetaan kotouttamista ja edellyte- vakuutukseen tään myös työnantajilta vastuuta maa- hanmuuttajien perehdyttämisessä ja REILU GLOBALISA ATIO – HY VINVOINTIA K AIKILLE koulutuksessa • Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa• Toimitaan tehokkaasti rasismia • Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan vastaan EU VAHVAKSI TOIMIJAKSIT YÖEL ÄMÄN KEHIT TÄMINEN: KOOTA AN • Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-VOIMAT OSAKSI INNOVA ATIOPOLITIIKK A A tason vuoropuhelua• Toteutetaan ensi vaalikaudella poikkihallinnollinen • Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten työelämän politiikkaohjelma toteuttamiseen• Politiikkaohjelman selvityksen perusteella • Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä luodaan työelämän kehittämisen palvelukeskusT YÖL AINSÄ ÄDÄNTÖ: T YÖLL ÄTULTAVA TOIMEEN• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja osaaikatyötä sekä kilpailuttamisesta aiheutuvia haittoja• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä aiheutuvat epäkohdat• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan laiminlyödessä velvoitteensa

×