Your SlideShare is downloading. ×
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Suomi paremmaksi investointikohteeksi

476

Published on

SAK:n näkemyksiä investointien edistämisestä Suomessa. SAK:n julkaisusarja helmikuu 2012. …

SAK:n näkemyksiä investointien edistämisestä Suomessa. SAK:n julkaisusarja helmikuu 2012.

Kiinteiden investointien lisäksi myös aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen,
tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
476
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 2·2012                  Suomi paremmaksi investointikohteeksi 
  • 2. Helmikuu 2012 Lisätiedot: Tilaukset: Olli Koski SAK olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 000 puhelin 020 774 015o
  • 3. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1Suomi paremmaksi investointikohteeksiSISÄLLYSESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? ......................... 21 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE .......................................................... 4 KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN .................................................................. 4 MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? .................................................................... 42 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA .................................. 5 HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ ................................................................ 5 LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA................................. 5 TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON .......................................................... 6 TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA ........................................................ 6 JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS ..........................................................73 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT .......................................................... 7 YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA ............................................................................7 POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ ........................................................................... 8 KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA....................................................... 9 PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN .................................................. 94 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN ....................................... 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE .................. 9 SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ ............................................................. 10 OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN PERUSTANA ...................................................................................................................................... 115 HALLINTO JA KUNTARAKENNE ....................................................................... 12 KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA ...................................................................................... 12
  • 4. 2 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
  • 5. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3ESIPUHE:MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN?SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita japalveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu in-vestoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaantavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiin-teiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaami-seen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hy-vinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksimaailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista jaosaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen.Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyöon siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuo-tantokustannusten maihin.Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoit-tamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen?Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva in-vestointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaaverotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympä-ristöä.Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yh-teiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla – päivähoidolla, koulutuksella, terveyden-hoidolla ja kulttuuripalveluilla – on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyyson myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin.Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineu-vos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edis-tää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omiakäsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaa-misia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiäammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämis-mahdollisuuksista.Matti TukiainenSAK:n työ- ja elinkeinojohtaja
  • 6. 4 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLEKiinteitä investointeja tarvitaan edelleenSuomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomaval-taisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaantasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden ra-kenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaansaavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin pe-rustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa inves-toinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehit-tämistoimintaan.Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tär-keää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä inves-tointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa onuhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palve-luliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julki-sista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, josmaassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia.Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin?Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamisel-le ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saa-tavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointiensijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Glo-baalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen va-kaus ja julkisen hallinnon toimivuus.Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina,etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuu-den yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja in-vestointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin teki-jöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten ta-savertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioidavertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudem-piin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista.Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehi-tysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen mal-liseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jat-kossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vah-vistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvis-tä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisensektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.
  • 7. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 13.12.2011 työ- ja elinkei-noministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankki-van Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suo-meen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalve-lujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa:Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritystenauttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemi-seksi Suomeen.2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSAHyvinvointivaltio investointien edistäjänäPerusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoimaon osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalvelui-hin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on,että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli,ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropoh-jan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää.Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja ”kallista” palkkatasoa. Kui-tenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjo-amiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan.Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsaValtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkienetäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusienväyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityi-sen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen.Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- jatyömatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti.Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kas-vua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava sii-hen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eritoimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huo-miota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentami-seen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vi-reillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin.Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palve-lurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonais-hyödyn ja -tehokkuuden kannalta.Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suh-teessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-
  • 8. 6 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksisiin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää si-ten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt.Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntara-kenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saa-da nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta.Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkonSuomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille jaorganisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisestinopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteenaon, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydetkattavat koko Suomen.Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyt-töä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäris-töystävälliseen etätyöhön.Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myöskasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tu-levaisuuden ”sadan megan Suomessa” esimerkiksi terveydenhuolto ja monet vi-ranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti.Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaaSuomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisenenergian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- javesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysinuudenlaisia energiantuottomuotoja.Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteenatulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojenkäyttökohde.Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujenedelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsäs-tä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa.Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteenja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta te-ollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä.Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kai-kissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asian-tuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-
  • 9. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löy-tää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy.Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytysKasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevattehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja.Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoeh-to. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkelläasuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Hel-sinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavatpahimmillaan olla jopa 70−80 prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaankasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset.Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojentuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkinvuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotuki-lainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kanna-tettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökul-masta perusteltu.Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palve-lurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita ny-kyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen.3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNITYhtiöveron alentamiselle ei tarvettaYritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihinvaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi ollavaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin koh-distuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa.Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänävuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viimevuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti las-kee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.
  • 10. 8 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksiKUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 pro-senttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa.Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseenmuissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokil-pailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta vero-tusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla.Poistojärjestelmä vaatii kehittämistäPoistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkänkäyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siisole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tuleearvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutuksetkansainvälisessä kilpailussa.Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mu-kaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alu-eellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätök-siä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehi-tysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmääkokonaisuutena.
  • 11. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettavaYritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähen-nysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina.Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavi-en korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakentee-seen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja.Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämäjohtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkojavähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeuttahyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jovuonna 2009. Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaamyös Suomessa pikaisesti.Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinenRahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystäSuomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pää-omasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen vero-kannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksus-ta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksa-mansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteenkasvuyritykseen.4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINENTutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas välineUseimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tut-kimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon ta-voittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä.Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönot-tamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyö-ryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tu-kielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaansuorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- jakehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan.Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäy-tösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvon-taa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiseltahaettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&k-verotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassa-kin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja ke-hittämisrahoitusta.
  • 12. 10 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksiSAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mah-dollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeääverojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurs-sien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua.Suorien tukien järjestelmää on kehitettäväYksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisra-hoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämis-toiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritys-ten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkos-toissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihta-essa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja ke-hittämistoiminnan tukemisesta.Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettuneljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kui-tenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää ollatarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkutta-vaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin.Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaadi-taan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta jasitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeamminkoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöönsiirtämistä ja kaupallistamista.Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämis-rahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuensuuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääris-tää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle.Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudes-ta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liitty-vät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistääkasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaanmyydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkistarahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit.Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yri-tyksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaati-oihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muut-tua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduillealoille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeu-tuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla jous-tavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyillesektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystälyhyellä aikavälillä.
  • 13. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää,että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvista-miseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamis-keskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tuleeensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä,jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkei-notoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämi-selle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle.Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiotSuomen kilpailukyvyn perustanaTyömarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdolli-suuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiäinvestoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esi-tyksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- jatyöhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi in-himilliseen pääomaan.Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällätaseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvara-usta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vä-hentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työnteki-jöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekätoissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitai-siin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstönhyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamiso-pimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa.SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituunkehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissäon riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaanohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä parem-miksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkö-kulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen.Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisver-kosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työ-elämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuut-ta on vahvistettava.Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henki-löstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnus-taminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekäniiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille.Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukanatyöelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun mu-assa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.
  • 14. 12 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi5 HALLINTO JA KUNTARAKENNEInvestointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esi-merkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin1 perusteella voi-daan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tälläindikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on11. noin 200 maan joukossa.Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimmanvähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksitiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnolli-sen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteut-tamisessa on käytettävä harkintaa.Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäis-kauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvanenemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoillakunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markki-noille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmänvoimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen.Kuntarakenne kaipaa uudistustaSuomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kas-vattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekäkykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin.Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa vält-täen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alu-eellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojentehokkaamman käytön.1 www.doingbusiness.org
  • 15. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

×